Ansioturvareformin julkistamistilaisuudessa 23.1. STTK:n edunvalvontajohtaja Katarina Murto kehui nykyjärjestelmää hyväksi ja oikeudenmukaiseksi, sillä kassoihin kuulumattomien maksamat työttömyysvakuutusmaksut tilitetään valtiolle, ja valtio kustantaa kassoihin kuulumattomien perusturvan. Sen lisäksi jokainen voi vapaasti valita kuuluuko kassaan vai ei. Samat väitteet olen kuullut myös STM:ltä ja Kelalta.
Edellä oleva päättely ei päde seuraavista syistä:
1. Työttömyysturva koostuu kahdesta osasta: Perusosasta, jonka saavat kaikki työttömät. Kassajäsenet saavat perusosan päälle pääosin pakollisilla vakuutusmaksuilla rahoitetun ansiosidonnaisen osan. Kassoihin kuulumattomien valtiolle tilitetyistä pakollisista maksuista päätyy paljon suurempi euromäärä kassajäsenten perusosaan kuin heidän omaan perusosaansa, sillä kassajäseniä on enemmän. Kassajäsenten vakuutusmaksuista ei tehdä tätä takaisin tilitystä, joten heidän maksamat pakolliset vakuutusmaksut hyödyttävät vain heitä itseään, ei kassoihin kuulumattomia. (Tämän ohella takaisin tilitetyistä rahoista menee iso osa muuhun kuin työttömyysturvaan, mm. aikuiskoulutuksen. Sekään ei ole oikein että kassajäsenten pitää tukea aikuiskoulutusta, mutta kassoihin kuuluvien ei.)
2. Toinen virhe on unohtaa se että työnantaja maksaa työntekijästään enemmän työttömyysvakuutusmaksua kuin työntekijä itse. Tässä osuudessa ei ole kassoihin kuulumattomien maksujen takaisin tilitystä. Näin ollen tämä raha siirtyy kokonaisuudessaan kartuttamaan sitä rahastoa, jolla kassajäsenten ansiosidonnainen työttömyyskorvaus kustannetaan.
3. Kolmas yleisesti esitetty virhe on väittää kassajäsenyyttä vapaaehtoiseksi vakuutukseksi jonka voi ottaa tai olla ottamatta. Ensinnäkään kyse ei ole vapaaehtoisesta vakuutuksesta, sillä vakuutusmaksut ovat pakollisia. Toiseksi työttömyyskassat eivät toimi vakuutusperiaatteella. Ne eivät vakuuta mitään, vaan ne ovat rahanjakotoimistoja, jotka jakavat yhteisiä varojamme omille jäsenilleen.
Jotta valinta olisi vapaa, niin valitsijan on tiedettävä, että hänen pitää valita. Jos ei tiedä että ei tiedä, niin eihän sitä silloin ota selvää asioista. Vaikka tietäisikin kassojen ja korvausten välisen yhteyden, niin sekään ei vielä takaa vapaata valintaa. Jos luulee systeemiä vakuutusperiaatteella toimivaksi, niin saattaa laskelmoida, että pitkällä aikavälillä säästää maksuissa sen mitä korvauksissa saisi. Valinta on vapaa vasta sitten kun ymmärtää sen, että jos ei liity kassaan, niin kartuttaa omilla vakuutusmaksuillaan pääasiassa kassajäsenten ansioturvaa, ei omaansa.
Nykylaki on todettu ansioturvareformissa myös perustuslain vastaiseksi. On moraalitonta, että ammattijärjestöt puolustavat nykyjärjestelmää, jossa kassoihin kuulumattomien maksamat vakuutusmaksut hyödyttävät pääasiassa heidän omia jäseniä eikä kaikkia vakuutuksen maksajia. Olen monasti miettinyt, että ovatko ne niin itsekkäitä, vai eivätkö he vaan ymmärrä. Suurimpana riiston kohteena ovat käytännössä pienituloiset kouluttamattomat.
Kansaedustaja Sauli Ahvenjärvi kiteytti asian hyvin:
"Hei,
kiitos viestistäsi ja tärkeän asian esillä pitämisestä! On tosiaan kummallinen juttu, ettei tällaista selkeää epäkohtaa ole haluttu laittaa kuntoon - tavalla tai toisella. Muutenkin kaikenlaiset "vapaaehtoisuudet", joiden noudattamisella tai noudattamatta jättämisellä on kansalaisen kannalta näinkin dramaattisia seurauksia, pitäisi karsia lainsäädännöstä, koska - kuten toteat - ihmisten mahdollisuudet tehdä näitä valintoja ja arvioida eri vaihtoehtojen seurauksia eivät oikeassa elämässä ole yhtäläiset."
Edellä oleva päättely ei päde seuraavista syistä:
1. Työttömyysturva koostuu kahdesta osasta: Perusosasta, jonka saavat kaikki työttömät. Kassajäsenet saavat perusosan päälle pääosin pakollisilla vakuutusmaksuilla rahoitetun ansiosidonnaisen osan. Kassoihin kuulumattomien valtiolle tilitetyistä pakollisista maksuista päätyy paljon suurempi euromäärä kassajäsenten perusosaan kuin heidän omaan perusosaansa, sillä kassajäseniä on enemmän. Kassajäsenten vakuutusmaksuista ei tehdä tätä takaisin tilitystä, joten heidän maksamat pakolliset vakuutusmaksut hyödyttävät vain heitä itseään, ei kassoihin kuulumattomia. (Tämän ohella takaisin tilitetyistä rahoista menee iso osa muuhun kuin työttömyysturvaan, mm. aikuiskoulutuksen. Sekään ei ole oikein että kassajäsenten pitää tukea aikuiskoulutusta, mutta kassoihin kuuluvien ei.)
2. Toinen virhe on unohtaa se että työnantaja maksaa työntekijästään enemmän työttömyysvakuutusmaksua kuin työntekijä itse. Tässä osuudessa ei ole kassoihin kuulumattomien maksujen takaisin tilitystä. Näin ollen tämä raha siirtyy kokonaisuudessaan kartuttamaan sitä rahastoa, jolla kassajäsenten ansiosidonnainen työttömyyskorvaus kustannetaan.
3. Kolmas yleisesti esitetty virhe on väittää kassajäsenyyttä vapaaehtoiseksi vakuutukseksi jonka voi ottaa tai olla ottamatta. Ensinnäkään kyse ei ole vapaaehtoisesta vakuutuksesta, sillä vakuutusmaksut ovat pakollisia. Toiseksi työttömyyskassat eivät toimi vakuutusperiaatteella. Ne eivät vakuuta mitään, vaan ne ovat rahanjakotoimistoja, jotka jakavat yhteisiä varojamme omille jäsenilleen.
Jotta valinta olisi vapaa, niin valitsijan on tiedettävä, että hänen pitää valita. Jos ei tiedä että ei tiedä, niin eihän sitä silloin ota selvää asioista. Vaikka tietäisikin kassojen ja korvausten välisen yhteyden, niin sekään ei vielä takaa vapaata valintaa. Jos luulee systeemiä vakuutusperiaatteella toimivaksi, niin saattaa laskelmoida, että pitkällä aikavälillä säästää maksuissa sen mitä korvauksissa saisi. Valinta on vapaa vasta sitten kun ymmärtää sen, että jos ei liity kassaan, niin kartuttaa omilla vakuutusmaksuillaan pääasiassa kassajäsenten ansioturvaa, ei omaansa.
Nykylaki on todettu ansioturvareformissa myös perustuslain vastaiseksi. On moraalitonta, että ammattijärjestöt puolustavat nykyjärjestelmää, jossa kassoihin kuulumattomien maksamat vakuutusmaksut hyödyttävät pääasiassa heidän omia jäseniä eikä kaikkia vakuutuksen maksajia. Olen monasti miettinyt, että ovatko ne niin itsekkäitä, vai eivätkö he vaan ymmärrä. Suurimpana riiston kohteena ovat käytännössä pienituloiset kouluttamattomat.
Kansaedustaja Sauli Ahvenjärvi kiteytti asian hyvin:
"Hei,
kiitos viestistäsi ja tärkeän asian esillä pitämisestä! On tosiaan kummallinen juttu, ettei tällaista selkeää epäkohtaa ole haluttu laittaa kuntoon - tavalla tai toisella. Muutenkin kaikenlaiset "vapaaehtoisuudet", joiden noudattamisella tai noudattamatta jättämisellä on kansalaisen kannalta näinkin dramaattisia seurauksia, pitäisi karsia lainsäädännöstä, koska - kuten toteat - ihmisten mahdollisuudet tehdä näitä valintoja ja arvioida eri vaihtoehtojen seurauksia eivät oikeassa elämässä ole yhtäläiset."
Vastaukset 7
Vanhimmat
Kyllä Miljardööri Nalleilta pitää ottaa tuet pois...
Joo nalle on loiseläjä pahimmasta päästä saa eu tukia vaikka omaisuus satoja miljoonia oikein pummien pummi
Meillä ministeriössä valmistellaan jo lakia, jossa todetaan seuraavaa,
TYÖNTEKIJÄN ON PAKKO VALITA TYÖTTÖMYYSKASSANSA.
Aivan turhaa tuollainen -g-miesmäinen uho.missä keskitytään Ay.liikkeen melu ja haju haittoihin (Wikipedian keskustelut)
Tuollaista se on, kun tehtävänä on kusettaa palkansaajien rahoja omiin taskuihin.
paitsi ettei liiton jäsen saa kaksinkertaista palkkaa ja nelinkertaisia lomia. YTK on paremman aineksen päivähoitokerho, liiton jäsen jää ainakin rannalle ruikuttamaan alle tessin palkkojen.
YTK jäsen on jo jäsen EK pöydässä mistä tippuu leivän murusia liiton jäsenille mm 20€/vuosi (TESSIiN)
nyt juuri uudistuneilta sivuilta se varma ja oleellinen tieto jopa tietosanakirjaan
http://fi.wikipedia.org/wiki/Keskustelu_käyttäjästä:Kvarkki
"Joo nalle on loiseläjä pahimmasta päästä saa eu tukia vaikka omaisuus satoja miljoonia oikein pummien pummi"
On vai? Oletko hiukan vajaa? Tälläiset "Nallethan" pyörittää tätä sosiaalidemokraattista kaikille hyvää ilman työvelvoitetta yhteiskuntaa! Eli rautalankasta Nallehan takoo Sammon johtajana valtionkassaan 130milj tänävuonna pelkkiä osinkoja! Varmakin sieltä ihan kivasti saa!
Sammon suurin omistaja Suomen valtio (Solidium Oy) kuittaa Sampo-omistuksistaan vajaat 130 miljoonaa euroa ja toiseksi suurin omistaja Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Varmakin vajaat 70 miljoonaa euroa