kuinka saada läheisyyttä ja rakkautta tarpeeksi

no kaikista asioista pitäisi parisuhteessa pystyä puhumaan joten puhupa asiasta ensi kerralla kun näät kumppanis. Tuo yhteenmuutto on HYVÄ idea..Kannattaa tosin puhua tuommoisista asioista ihan näköyhteyden kanssa oman kumppanin kanssa.

Yli kolme vuotta tällaisessa suhteessa olleena läheisyyden ja kaipuun tunteeni täyttyivät, kun nähtiin edes parin viikon välein ja tietenkin soiteltiin ja viestiteltiin. Nyt on tilanne toisenlainen ja yhä vähemmän nähdään ja ollaan yhteydessä, kun miehellä ei vaan tunnu aikaa löytyvän enää minua varten.Yhteydenpidon parantamisesta ollaan puhuttu, mutta sekin on riippuvaista miehen mielialasta ja hänen menoistaan. Tuntuu, että kaikki tapahtuu vain hänen ehdoillaan ja minä vain roikun ja anelen, että milloin nähtäis.
Sullahan asiat ovat hyvin, jos kerran viikkoon näette, mutta miten kauan olet ollut suhteessa? Jos vasta opettelet tuntemaan sitä toista ihmistä, niin ei kannata alkaa vielä yhteenmuutosta puhumaan, sillä hän voi ahdistua tuollaisesta ja ottaa etäisyyttä. Ei siis kannata hätäillä ja kannattaa rauhoitella sitä omaa mieltään, ja kun olet oppinut ihmisen tuntemaan paremmin, niin vasta sitten näet, että meneekö teillä yksiin vai haluatteko pitää sen oman kodin itsellä myös. Etäsuhteessa voi elää erillään asuenkin ihan täysipainoista suhdetta, kun luottamus ja yhteydenpito on kunnossa niin kuin hyvässä parisuhteessa.

Itselläni on tuore suhde, vasta kolmisen kuukautta. Välimatkaa on alle 100 km, ja nähdään satunnaisesti, mutta pääsääntö on että yli kolmea viikkoa ei voi olla erossa elllei ole pakkotilanne (esim. minulla satunnaisia töitä tai joku äkillinen juttu). Kumpikaan ei jaksa olla kiinni tai lähellä 24/7, joten hyvin rullaa. Aina kun nähdään, se pari-kolme päivää on ihan hyvä aika ja silloin ollaan läheisissä tunnelmissa. Asia olisi erikseen, jos nähtäis esim. viikon verran että miten sitten. Se on sitten ajan kysymys.

mulla kaukosuhde vasta alussa, läheisyyden kaipuu joka päivä. tätä on kestänyt reilu kuukauden nähdään pari kertaa kuukaudessa, ja ollaan lähekkäin koko viikonloppu, tämä on kuitenkin ihanaa , joka hetkestä nautin rakkaani kanssa. enkä omasta tahdostani koskaan luovu hänestä.

Pyydä isältäs, isä auttaa

Kaukosuhteessa olevana kerran viikossa näkeminen ei ole mitenkään erityisen vähän, päinvastoin jopa. Monilla läheisyydenkipeillä on kaukosuhteessa pahempi tilanne, joten ole tyytyväinen!

Onnea matkaan vain=)Hyvän parisuhteen perusta on puhuminen.Hitaasti hyvää tulee,ei kannata hosua.Vain kokeilemalla sen huomaa onko se kaukosuhde sinun juttusi.Onko halua ja rakkautta siihen riittävästi.

Itse olen ollut kolme vuotta kaukosuhteessa, nähdään hyvin epäsäännöllisesti, mutta pisin aika näkemättä on ollut 2 kuukautta. Itse koen, että kun puhutaan asiat selviksi ja ollaan molemmat varmoja yhteisestä tulevaisuudesta, siten jaksaa eteenpäin. Tietenkin tulevaisuuden suunnitelmiakin pitäisi olla. Olen lukemattomia kertoja meinannut luovuttaa, itkenyt, on tämä vaikeampaa mitä olisin koskaan kuvitellut. Rakkaus voittaa, jos niin on tarkoitettu. Liian vaativa ei minusta sen rakkauden suhteen kannata olla, mies usein väsyy jatkuvaan jankkaamiseen.