En ymmärrä itseäni, yritän vakuuttaa että rakastan häntä itselleni. Mieleni on halunnut luovuttaa jo ajat sitten ilmeisesti, tajusin sen vasta äsken. Olen ajatellut että hän on mielessään halunnut jo pois pitkän aikaa. Kumpikaan ei ilmeisesti halua loukata toista, mutta mikä meidän pitää yhdessä??
Molemmat säälistä!?
Maltsev
2<50
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 2
Vanhimmat
Kyllä teidän pitäisi jutella siitä keskenään. Tuskin kukaan ulkopuolinen voi neuvoa.
Mutta se on vaikeampaa kuin kuvittelet. Mietin mielessäni että jos sanon sen hänelle, niin en loppupeleissä tiiä kumpi siinä murtuu enemmän. Ja se että uskooko hän minua ja päinvastoin että jos hän sanoo sen niin uskonko minä häntä. Tilanne on niin monimutkainen. Mutta kumpikaan ei nauti tilanteesta se on selvä.