Puhutteko samaa rakkauskieltä

En itse välitä noista testeistä tai teksteistä niinkään, mutta muuten tässä on kyllä hyvä ja mielenkiintoinen kysymyksenasettelu.

Exän kanssa me emme selvästikään puhuneet samaa rakkaudenkieltä. Hän oli hyvin fyysinen ihminen ja minä taas verbaalisempi, älyllisempää rakkauden kieltä puhuva, jos niin voi sanoa. Hänenlaisensa halailija, lahjojen ostelija ja käsikädessä kävelijä oli aluksi mukavaa vaihtelua mutta alkoi vuosien mittaa häiritä minua, ja hän taas turhautui minunlaiseeni "kylmään naiseen", kuten hän sen lopulta muotoili, koska minä ilmaisin niin "eri kielellä" tunteeni hänelle. Vaikka teinkin sen päivittäin, se ei riittänyt hänelle, ja hänen ilmaisunsa taas alkoi ahdistaa minua.
(Joo ja kyse EI nyt ole pelkästään seksistä, siihen suostuttelusta tai tietoisesta pihtaamisesta yms., vaan laajemmasta käsitteestä rakkaus ja sen osoittaminen)

Nykyisessä avioliitossani vallitsee lähestulkoon täydellinen harmonia, koska me viestitämme tunteemme molemmat samanlaisella kielellä. Taannoin yksi (sitä toista kieltä ymmärtävä) tuttu ihmetteli taaskin sitä, miksi me osoitamme tykkäämisemme niin "harvoin julkisesti" vaikka olemme selvästikin rakastuneita, epäili heti ollaanko me kenties riidoissa. Kun kehotin häntä seuraamaan meidän katseitamme ja puheitamme, hän ymmärsi lopulta millaista se meidän välinen rakkausviestintä oli ja totesi, että se oli hänestäkin "ihanan romanttista" mutta "ei riittäis mulle".

Olisiko näissä kielieroissakin jälleen yksi selitys sille, että parisuhteet eivät aina toimi alkuhuuman jälkeen niin kuin automaattisesti oletetaan, sitä olen monesti miettinyt.

Meillä on eri tapa osoittaa rakkautta. Mies tekee, minä puhun. Päivittäin sanon miehelleni kuinka korvaamattoman rakas hän on, upea mies. Miehelle puhuminen on haastavaa, mutta hän auttaa ja huomioi minua kaikessa tekemisessään.

Meillä oli vähän haasteita asian kanssa. Etenkin kun minä haluaisin kuulla niitä ylisanoja, ja mies ei osaa... Paljon ollaan molemmat kuitenkin matkan varrella opittu. Minäkin jo uskon että mies rakastaa tosi kovasti, vaikka sitä harvoin sanookaan. Olen oppinut tulkitsemaan miestä paremmin.

Ei tarvitse puhua samaa rakkauden kieltä, mutta jos ei ole haluakaan ymmärtää toisen erilaisuutta niin ei se johda muutakuin etääntymiseen ja eroon ennenpitkää.

Kyllä meillä kosketellaan ja pusutellaan jokapäivä. Ja hyvältä tuntuu. Rakkaus on se kantava voima näinhän se on.

Meillä myös koskettaminen ja läheisyys on se juttu, se että kokee olevansa rakastettu. Mieheni myös mielellään hoivaa ja hellii kun olen esim. sairas tai väsynyt. Minä taas tykkään kokata mieheni lempiruokia ja silittää hänen paitansa jne. hyvin arkisin elein kerromme rakastavamme. Hyvin harvoin sen sanomme ääneen. Ei ole mitään tarvett. Yhteisiä vuosia 40.