Koska koko palsta koostuu enimmäkseen naisvihasta, katkeruudesta ja oman saamattomuuden ruikuttamisesta niin ajattelin kertoa jotain positiivista: sain tyttöystävän. Olen ollut sinkkuna parisen vuotta (tätä ennen seurustelin pari vuotta) ja pyysin muutama kuukausi sitten erästä tyttöä ulos harrastuksestani. Aluksi tämä jännitti sairaasti ja sydän pomppasi varmaan kurkkuun, mutta sain psyykattua itseni pyytämään häntä ulos. Treffit menivät alkukankeuden jälkeen erittäin hyvin ja sillä tiellä olen vieläkin. Erittäin mukava ja viehättävä tyttö, vaikkei välttämättä olekaan sellainen jota jokainen mies metsästäisi.
Olen ns. alemman tason mies. Olen sosiaalisesti kömpelö, olen ulkonäöltäni aika tavis (tosin pitkähkö), omaan huonon itseluottamuksen, kömpelö, aika nörtti luonteeltani ja tytöt eivät minua usein baarissa huomaa. Pari vuotta sitten päätin ottaa itseäni niskasta kiinni ja kehittää itseäni - ei tyttöjen takia vaan itseni. Aloin harrastamaan kuntoilua ja muutenkin urheilemaan aktiivisesti. Olen vieläkin sosiaalisesti kömpelö, mutta kuntoilu on vähentänyt masennustani ja parantanut itseluottamustani. Sosiaalisia taitoja yritä vielä petrata, mutta itsensä kehittäminen onkin ikuisuusprojekti.
Ätmi-veljilleni voisin sanoa, että koettakaa tutkia mikä teissä on vikana ja hyväksyä, ettei se naisen saamattomuus ole välttämättä kaikkien naisten vika. Joskus pitää mennä itseensä ja hyväksyä, että sinä olet se ongelma. En usko kuitenkaan, että kukaan olisi täysin toivoton tapaus ja ei pystyisi muuttamaan itseänsä parempaan suuntaan.
Olen ns. alemman tason mies. Olen sosiaalisesti kömpelö, olen ulkonäöltäni aika tavis (tosin pitkähkö), omaan huonon itseluottamuksen, kömpelö, aika nörtti luonteeltani ja tytöt eivät minua usein baarissa huomaa. Pari vuotta sitten päätin ottaa itseäni niskasta kiinni ja kehittää itseäni - ei tyttöjen takia vaan itseni. Aloin harrastamaan kuntoilua ja muutenkin urheilemaan aktiivisesti. Olen vieläkin sosiaalisesti kömpelö, mutta kuntoilu on vähentänyt masennustani ja parantanut itseluottamustani. Sosiaalisia taitoja yritä vielä petrata, mutta itsensä kehittäminen onkin ikuisuusprojekti.
Ätmi-veljilleni voisin sanoa, että koettakaa tutkia mikä teissä on vikana ja hyväksyä, ettei se naisen saamattomuus ole välttämättä kaikkien naisten vika. Joskus pitää mennä itseensä ja hyväksyä, että sinä olet se ongelma. En usko kuitenkaan, että kukaan olisi täysin toivoton tapaus ja ei pystyisi muuttamaan itseänsä parempaan suuntaan.
Vastaukset 21
Vanhimmat
Olet ollut suhteessa aikaisemminkin joten pituutta taitaa olla yli 180cm?
Mukavaa lukea joskus positiivistakin tekstiä, eikä vaan sitä naisvihaa, jota tämä palsta on pullollaan.
Hienoa, että olet löytänyt tyttöystävän. Sinulla on poika asenne kohdallaan. Jatka vain samaa rataa.
Onnea Aloittajalle. Olen iloinen puolestasi :).
Tuo viimeinen kappale on kaiken avain. Kehittäkää itseänne! Unohtakaa naiset ja se valitus hetkeksi ja keskittykää rakentamaan paras mahdollinen versio itsestänne. Se parantaa oloa, nostattaa itsevarmuutta ja sitä kautta sosiaalisia taitoja.
Moni kirjoittaja, niin täällä, kuin muuallakin on käsittänyt punaisen pillerin väärin. Se on teoria, jonka avulla sinä voit olla parempi sekä onnellisempi mies. Sen tarkoituksena ei todellakaan ole haukkua ja alistaa naisia.
Niin, ja aloittajalle vielä onnittelut parisuhteesta! :)
Miksi pitäisi kehittyä jotenkin "paremmaksi"?
Koska kukaan ei ole täydellinen ja itsensä kehittäminen paremmaksi on aina kasvattava kokemus. Sen takia monet harrastavat harrastuksia vapaa-ajalla, että voivat tulla siinä asiassa "paremmaksi". Toki harrastuksissa on monia muitakin tekijöitä, kuten ystävyyssuhteiden ylläpito, mutta eiköhän lähes kaikki aloita harrastuksen sen takia, että haluaa oppia jotain uutta tai ylläpitää nykyistä tasoaan.
Palstalla on monia ihmisiä jotka eivät ole selvästi tyytyväisiä itseensä. Eikö varsinkin heidän kannattaisi yrittää muuttaa elämäänsä ja kehittää itseänsä "paremmaksi", sen sijaan että ruikuttaisi vuodesta toiseen täällä?
Onpas mukavaa lukea tällaista täällä :) Aivan loistava uutinen, tsemppiä aloittajalle!
Sitä paitsi ethän sinä ole mikään ATM koskaan ollutkaan jos kerta olet kelvannut jo useammalekin naiselle. Pari vuotta sinkkuna siinä välissä ei merkkaa pidemmän päälle mitään.
Kevään tulo jostain syystä katkeroittaa. Ehkä juuri siksi, että kaikki näyttävät saaneen parisuhteen juuri kevään aikana paitsi tietysti minä. Silti olen hieman onnellinen aloittajan puolesta. Luonne ja fysiikka voisivat olla aika lähellä omaani, joten pientä toivoa tarinasta sai.
Olen itse ihastunut työpaikallani erääseen viehättävään naiseen. En tiedä riittääkö kantti tehdä töissä aloitetta, kuten aloittajalla harrastuksessaan. Ainakun mietin asiaa niin mieleeni tulee: "jokainen viehättävä nainen on aina varattu" ja yleensä aina noin on myös ollut. Aina jostain kautta selviää, että onkin varattu. Toinen ahdistava tekijä on se, että ei saisi aikalla, koska viehättävät naiset saavat varmaan muutamia aloitteita viikossa. Pakit kestäisin, mutta miten sosiaalisesti kömpelönä kestäisin nähdä pakit antanutta naista samassa työ paikassa? En mitenkään.
Vaikka itse olenkin sinkku, olen onnellinen aloittajan puolesta.
Kevät tulee jne.
Ei ehkä kannata tehdä lähempää tuttavuutta työkaverin kanssa, meinaan, että jos käy köpelösti, voi töissä olla jatkossa hieman hankalaa.
Jospa tapaisit jonkun viehättävän neitokaisen jossain muualla esim. jonkun harrastuksen parissa.
Yritystä kehiin. :)
ATM = Mies joka ei saa naista / ole ikinä ollut parisuhteessa
Olet pikemminkin AKTM.
ATM = Alemman tason mies eli mies joka ei ole useimpien naisten makuun. Mies joka ei KOSKAAN saa naista on HC-ATM
Eihän se ole käytetty kurppa?
tai yli 25)
http://keskustelu.suomi24.fi/t/13444571
Mistä lie moinen happamuus naisia kohtaan juontuisi.
Ei ainakaan niistä itsestään. ;)
Onnittelut aloittajalle. Kyseessä ei kyllä todellakaan ole atm, vaan ehkäpä ktm.
Nimenomaan toisella kierroksella "rolling in deep"- mies ei todellakaan ole eikä tule olemaan atm.
Diskurssissa voi mainita ettei ihan ne kuumimmat muotihottikset siis lähde jatkoille, mutta tuija-tavikset kyllä?
Olen korostanut vuosi tolkulla palstalla: supliikki, energia, smootheus. Mistä se lähtee?
Itsekunnioituksesta ja - tunnosta. Ei jalustaa naiselle, ei jalkojen nuolemista, ei tussuparfyymi-fixistä riippuvaisuutta. Joskus se on kohdattava leijonan luoja, siis alettava kärsimään iskemisretoriikkansa puutteista johtuvia menetyksiä.
Jos naama on melkein ok ja pituus samoin, on kaikki siitä kiinni. Kemia, luonne ja K tulee sitten kun pääsee treffi jonon kärkeen naisen kanssa.
Kool-aidin nauttijat hurraavat, miksipä ei kun Tasojärjestelmä ei olekkaan aukoton, vai onko tässäkin Tasojärjestemän uhri löytänyt sallivamman naisensa? Minä reogoin tähän kuten kaatuvaan lapseen kaupungilla tai jossain: olisit ollut kokeneempi niin tietäisit välttää tuon haaverin. Jätän ilta puhteeksi miettiä tätä Flaksiin.
Hater-puheen kohdalleni stoppaan täysin. Isken ketä naista vain milloin vain missä vain jos niin haluan. Tulokset onkin se eri juttu...
Sulla kävi hyvä säkä. Kaikilla ei käy noin.
Ei se ole aina säkästä kiinni vaan, että pystyy markkinoimaan itseänsä. Se on oikeastaan ihan sama minkä tahansa tuotteen kanssa: vaikka olisi miten hyvä tuote niin ei sitä kukaan osta, jos sitä ei osata mainostaa. Osa tuotteen ostajista luultavasti pettyvät, mutta osa ovat tyytyväisiä siihen.
No laitetaan nyt jatkoksi omakin ihan positiivinen kokemus.
Olin siis vielä joitakin vuosia sitten 25 vuotias kokematon mies joka ei ollut koskaan seurustellut. Suudeltua oli tullut humalassa muutamaan kertaan mutta sen pidemmälle en ollut päässyt. Kaikenlaisia ATM-oireita olikin sitten sitä enemmän: keskimittaista lyhempi, hintelä ruumiinrakenne, vinot hampaat, kesken jäänyt koulutus, huono itsetunto, ujo, lievä puhevika... listaa voisi jatkaa aika pitkään. En siis kauheita odotuksia elätellyt tulevaisuuden suhteen ja jonkinlainen katkeruuskin ehkä oli hiipimässä mieleen. Parhaimmillaankin olin aina tytöille/naisille se "ihan mukava tyyppi" jonka kanssa kyllä juteltiin mutta ei sitten sen enempää.
No sattui kuitenkin sitten kerran joku todellinen ihme ja tapasin kaverin kanssa ravintolassa ollessani todella mukavan tytön ja jotenkin sain rohkeutta vähän jutellakin. Ja sitten tapahtui jotain jota en tänä päivänäkään ymmärrä, eli illan päätteeksi suutelimme intohimoisesti. Jos uskoisin ihmeisiin tai kohtaloon niin sitä se oli, mutta sanotaan nyt että se oli jonkinlainen "elämän lottovoitto" eli todella epätodennäköinen sattuma.
Ja vaikka olinkin täysin kokematon seurustelussa, en jälleen jonkun ihmeen kautta onnistunut sössimään tuota suohdetta jatkossakaan vaan nyt olemme asuneet jo useita vuosia yhdessä ja kesäällä olemme menossa naimisiin. Olin ehkä alussa niin pökertynyt kaikesta tapahtuneesta että en kerrankin oikein osannut jännittää asioita tai yrittää esittää mitään. Ja jotenkin kummasti kelpasinkin juuri tällaisena ja naiseni sanoikin joskus että ihastui minussa siihen että olin juuri oma itseni, en mitään muuta.
Ja mainittakoon vielä että naiseni on oikein hyvän näköinen, hoikka, fiksu, mukava ja vielä korkeasti koulutettu. Joten todellisia ihmeitä tapahtuu. Joten tsemppiä kaikki jotka joutuvat kärvistelemään ilman naista, ymmärrän todella miltä teistä tuntuu ja toivon todella että myös teille käy lopuksi hyvin. Katkeroituminen ei kuitenkaan auta mitään, se ei todellakaan ole kaunista eikä tee ketään haluttavammaksi.