On järjetöntä uskoa Jeesuksen ylösnousemukseen.
Järjettömät jutut pitäisi kieltää.
Keskittykäämme tieteeseen. Se tuottaa vain järkeviä asioita. Esimerkiksi ydinpommeja ja hermokaasuja.
Myös hallitsematon ilmastonmuutos ja lajien joukkosukupuutto ovat järkeviä asioita.
Sellaisia juttuja me tarvitsemme. Emme mitään typeriä iltarukouksia ja kummallisia Jeesus-höpinöitä.
Järjettömät jutut pitäisi kieltää.
Keskittykäämme tieteeseen. Se tuottaa vain järkeviä asioita. Esimerkiksi ydinpommeja ja hermokaasuja.
Myös hallitsematon ilmastonmuutos ja lajien joukkosukupuutto ovat järkeviä asioita.
Sellaisia juttuja me tarvitsemme. Emme mitään typeriä iltarukouksia ja kummallisia Jeesus-höpinöitä.
Vastaukset 90
Vanhimmat
Tiede on tuottanut myös sellaiset järkevät asiat kuin nykyisen elintasosi, elin-ikäsi, sen että lapsikuolleisuus on Suomessa 0,6 promillea, asuntosi materiaaleista suurimman osan ja koneet ja metodit joilla se on rakennettu, viemäröinnin, laitteet jotka tekevät vaatteesi, poistanut länsimaista nälänhädän... Joten voimme toki keskittyä raamattuun joka ei ole tuottanut mitään noista tai sitten tieteeseen. Kumpaanhan pitäisi...
Ja kun samaan tyyliin jatkamme järjen ja tieteen opastuksella, saatamme saada tämän planeettamme elinkelvottomaksi jo ennen vuotta 2100!
Länsimainen materialismi näyttää voimansa niin että paukkuu! Siinä ovat Jeesus-pelletkin ihmeissään.
Jos voisi panna plussia kuten ennen, panisin plussat näihin viesteihisi. Usein tympii kritiikitön tieteen ja "edistyksen" ihannointi, jossa ei haluta nähdä sen tuhoavaa kääntöpuolta, mutta en jaksa ruveta sanomaan siihen mitään. Hyvä että joku sanoo.
Tiede sinänsä ei tuhoa yhtään mitään. Eivät tiedemiehet päätä maapalloa uhkaavan maksimaalisiin voittoihin pyrkivän markkinatalouden säännöistä; sen tekevät poliitikot.
Tiede on se, mikä maailmamme pelastaa, jos pelastaa. Ilman tiedettä olisimme paljon heikommassa jamassa.
Mitä saastumiseen tulee, -70 luvulla saastutettiin paljon enemmän. Esimerkiksi hyvä ilmansaasteindikaattori, naava, oli metsistämme lähes kokonaan hävinnyt rikkipäästöjen takia, vedet olivat paljon likaisempia kuin nykyään, yksi auto saastutti saman kuin 200 nykyautoa, uusiutuvista energialähteistä tunnettiin lähinnä puun poltto ja vesivoima.
Toki ongelmia on ja niitä on paljon. Niistä on silti turha syyttää tiedettä. Syy löytyy ihmisten ahneudesta.
Ne jotka maapallon tuhoaa on uskovaiset jotka käyttävät tieteen tuotantoa
Taloudellisia ja poliittiset päätökset lähinnä ohjaavat sitä kuinka paljon ympäristömme sallitaan laillisesti tuhota. Ja toki tavallaan myös meidän kuluttajien vaatimukset joka sanelee sen mistä olemme valmiit luopumaan ympäristömme hyväksi. Emme kaiketi paljostakaan?
Rajoituksia sen suhteen kuinka ympäristöä saa tuhota on aikojen saatossa asetettu koskien meitä yksittäisiä ihmisiä, yrityksiä kansallisella ja kansainvälisellä tasolla jne. Kyse on tietenkin kompromisseista joissa tasapainoillaan taloudellisten vaatimusten, meidän kulutustottumuksiemme ja mukavuusvaatimustemme ja ympäristön välillä.
Leikitään sitten ajatusleikkiä. Olisiko mahdollista siirtyä vaikkapa 50 vuoden kuluessa globaalisti lähes täysin uusiutuviin energiantuotantotapoihin ja tehostaa raaka-aineiden uusiokäyttöä vaikkapa 100% tai enemmänkin? Kyllä se olisi, teknologia siihen on olemassa jo nyt (ja panostamalla riittävästi lisää ympäristöteknologiaan kehitystä voitaisiin vauhdittaa merkittävästi) mutta ei taloudellisia realiteetteja. Suunta on kuitenkin uusiutuvien energiantuotantotapojen yhä laajempi käyttö joka luonnollisesti myös laskee sen hintaa teknologian yleistyessä.
Varsin laajasti uusiutuvaa energiaa on kuitenkin mahdollista käyttää jo nyt sekä visioida tulevaa jos on tahtoa:
http://fi.wikipedia.org/wiki/Tanskan_energiapolitiikka
Ilman tiedettä Tanskan visio ei kuitenkaan voi koskaan onnistua. Ja on sillä hintansakin, Tanskassa sähkö on Euroopan kalleinta.
Ympäristöongelmiin ainoa realistinen ratkaisu on kuitenkin teknologia jota tiede kehittää.
Vaikka vähentäisimme länsimaissa kulutustamme niin elintason kasvaessa köyhissäkin maissa ei kokonaiskulutus tule vähentymään vaan se lisääntyy vaikka osaltaan ympäristörasitusta kompensoi vaurastuminen jolloin ympäristöteknologiaan ja tuotantomenetelmiin kiinnitetään luultavasti huomiota aiempaa enemmän.
Mutta me tuskin voimme moraalisesti vaatia näitä köyhyydestä nousevilta ihmisiä luopumaan ainakaan niitä asioita joista emme itse ole valmiita luopumaan kuten sähköstä, vedestä, liikenne- ja tietoliikenneyhteyksistä? Ai niin. Emmehän me edes tiedosta noiden edellisten asioiden olevan enemmän tai vähemmän ympäristöä kuormittavia asioita, ne ovat niin itsestään selvyyksiä meille. Meille ympäristöä kuormittaa on vain Alepan muovipussit ja rikkoutunut vedenkeitin :D
En voi sille mitään, että sinun ja teidän muiden tähän mennessä kommentoineiden tieteen nimiin vannovien kirjoitukset ovat minusta vähän sellaisia seliseli. Maailman tila kun on jo nyt se mikä on verrattuna siihen mitä se oli vielä vaikkapa muutama vuosikymmen sitten. Mutta en tosiaan jaksa ruveta vääntämään tästä.
Tiede, siis perustutkimus, ei tietenkään tee sinänsä mitään pahaa, vaan on enimmäkseen hyödyllistä. Soveltavasta tieteestä ei voi aina sanoa samaa. Kuitenkin, jos asetetaan vaakakuppeihin ihmisten ja luonnon elinmahdollisuudet sekä usein kallis tutkimustoiminta, jälkimmäinen osoittautuu monesti ylellisyydeksi. Sitä puolustellaan sillä, että se auttaa parantamaan elinoloja, mutta miksei niitä paranneta lopettamalla niiden pilaaminen? Ollaan kuin ne hölmöläiset, joilla oli liian lyhyt täkki, ja jotka yrittivät jatkaa sitä leikkaamalla kaistale täkin toisesta päästä ja ompelemalla se kiinni toiseen päähän.
Tavallista on, että tiedettä puolustetaan vetoamalla sen soveltamisen tuomiin hyötyihin tyyliin, että millä sinäkään ajaisit työhösi, jos autoja ei olisi, häh, tai että tieteen tuloksista sinäkin nautit nettiä käyttäessäsi (netti joutaisi minusta vallan hyvin romutettavaksi; siinä ei menetettäisi mitään välttämätöntä). Tätä tarkoitin, kun sanoin että se kritiikitön tieteen mahdollistaman "edistyksen" ihannointi usein tympii.
"netti joutaisi minusta vallan hyvin romutettavaksi; siinä ei menetettäisi mitään välttämätöntä"
Internet on tietoyhteiskunnan runkosuoni, sen romuttaminen tarkoittaisi paljon muutakin kuin näiden nettikeskustelujen päättymistä. Tiedekin on nykyisin riippuvainen internetistä, se ei tulisi toimeen ilman sitä. Ilman internetyhteyksiä olisivat esimerkiksi nykyisenlaiset lähes reaaliaikaiset sääennusteet olisivat mahdottomia. Monet tieteelliset projektit käyttävät myös tavallisten ihmisten kotikoneiden joutokäyntiaikaa laskentaan:
http://fi.wikipedia.org/wiki/BOINC
Vaikka yksittäinen yksilö voikin elää ilman internettiä kokonainen kansakunta ei nykyisin voi tietoliikenneyhteyksien olemassaolo on yhtä tärkeä liikenneverkko kuin maantiet. Jo taloudelliset seuraukset olisivat katastrofaaliset moisesta yrityksestä.
Ei nettiä voisi tietenkään romuttaa tuosta vain. Pitäisi muuttaa koko tätä laajaa tuhoavaa systeemiä. Kysymys on arvoista. Millä hinnalla tämä kaikki toimii, ja ketkä sen (luonnon lisäksi) tulevat maksamaan.
Onko tämä sitä oikeaa tiedettä:
http://www.kotipetripaavola.com/luominenpelastussanoma.html
Oli sitten kyse mistä tahansa tieteen alasta ja sen tuloksista niin niitä voidaan aina soveltaa miekkoihin sekä auroihin ja näin tehtiin jo silloin kun opittiin rautaa hyödyntämään, taottiin sekä miekkoja, että auroja.
Muutoksen tarpeesta ovat kai lähes kaikki samaa mieltä. Erimielisyys tulee siitä, kuka muutoksen maksaa? Kyse olisi joka tapauksessa ihmisten elintason radikaalista laskusta, jos nopeita tuloksia haluttaisiin saada aikaan. Tähän ei poliitikoilla riitä rohkeutta, eikä sellaisia ehdottava poliitikko kauaa valtaa käyttäisi.
Hitaampi keino on ottaa käyttöön tieteen kehittämiä uusia puhtaampia ja säästävämpiä menetelmiä sitä mukaa kun ne saadaan edes jotenkin kilpailukykyisiksi. Tämä tie on vaan tuskastuttavan hidas. Optimaalinen toimintatapa olisi kai jossain noiden välimaastossa.
Itse olen ollut minimalisti jo pitkään. Autojen suhteen olen ollut kymmeniä vuosia "loppukäyttäjä" ja älypuhelinta en omista vieläkään. Tulen melko vähällä krääsällä toimeen, enkä katso sen heikentävän elämiseni tasoa mitenkään. Kulutukseni on kuitenkin globaalisti katsottuna varsin suurta, vaikka suomalaisessa mittakaavassa elänkin jopa lähes askeettisesti.
Voimmehan toki hylätä järjen ja tieteen ja siirtyä teokratiaan jossa jokin ns. pyhä teksti määrittelee sen mikä on totta ja hyväksyttävää, mutta oletko0 varma että haluat asua samoissa oloissa kuin ihmiset Afganistanissa? Tai Iranissa? Siellä nimittäin niin on tehty.
Afganistanissa ja Iranissa toimii ateismi, eihän ne edes usko Jumalaan vaan allahiin joka on yksi ateistien epäjumalista.
Suomessa allahia kutsutaan luonnonvalinnaksi.
Raamatun tiedettä toi.
Jos tosiaan näin on, niin ilman tiedettä vieläkin nopeammin. Jeesus ei noussut taivaaseen, mutta minä nousen, kunhan ensin kuolen. Otan nimittäin polttohautauksen ja savuhan nousee ylöspäin ja ehkä samalla pääsen myös pilveen. Sieltä sitten happosateena ehkä sinunkin päällesi
Tyylipuhdas esimerki olkiukkoargumentoinnista.
Pisteet siitä.
Valistus vapautti ihmiset kirkon kahleista ja mahdollisti tieteiden nousun.
Se myös aloitti sanan- ja mielipiteenvapauden voittokulun, jonka ansiosta uskovaislahkolainenkaan ei joudu virallisen kirkon kiduttamaksi ja teloittamaksi.
Tiede on ainoa metodi, jolla maailmasta voi saada luotettavaa tietoa.
Se, miten tuota tietoa käytetään, on ihmisten itsensä käsissä.
Voisin perustellusti väittää, että aloittajan mielestä:
Tuberkuloosi, kurkkumätä, hinkuyskä ja fataalit yleistyneet infektiot ovat hyvä juttu.
Suuri lapsikuolleisuus ja lapsivuodekuolleisuus ovat hyvä juttu
"Se, miten tuota tietoa käytetään, on ihmisten itsensä käsissä."
Se, miten tuota tietoa käytetään, riippuu siitä, mikä on käyttäjän suhde Kristukseen.
Ihmiskunnan enemmistöllä näyttää tällä hetkellä olevan sellainen suhde Kristukseen, että tiedon käyttäminen on johtamassa meitä pikavauhtia kohti Helvettiä. Enkä nyt puhu mistään raamatullisesta mytologisesta Helvetistä, vaan ihan konkreettisesta maanpäällisestä Helvetistä.
Ongelma ei siis ole itse tieteessä. Kukapa terve ihminen sitä vastustaisi?
Ongelma on siinä, mitä tapahtuu, kun ihminen hylkää Kristuksen ja järkeilee itsensä umpikujaan.
Adolf hitler heitti ateistit keskitysleireille ja kutsui heitä syöväksi. Ja samaan aikaan totesi uskovansa kreationismiin ja olevansa ikuisesti katolinen. Joten onkohan ihan niinkuin väität?
Mistä Aatu ties ateistiks? Oliko siihenaikaan mahdollista edes erota kirkosta?Entäs jos tuli uskoon kun tultiin hakemaan?
Kerro tuo sama satu historioitsijoille.
Raamattu tuottaa vain hulluja.
Niinpä niin...... sodissa voittajina ovat kenraalit ja hävijäjinä aina kansat.
Musiikillinen kannanotto vuodelta 1960. Suurten uutisten päivä. Mä lehden luin - joo luin sen juuri ja tänään telkusta tulee klo 20 TV 2. Kristukselle kaapatut. Pitänee katsoa.
https://www.youtube.com/watch?v=R4LZL9sry3A
Ateistit tykkää maata sängyssä ja odottaa että luonnonvalinta hoitaa hommat. Kristittyjen täytyy rakentaa niille taloja jotta ne pääsevät pois luolastaan.
Virrestäsi minä viis veisaan, sillä iwuer, olet trolli ja lisäksi huono sellainen. Lue vaikka Erno Paasilinnan satiireja niin sen jälkeen voi tekstisi olla parempia.
Eikö ole järjetöntä olla uskomatta ylösnousemukseen koska Jeesus 100 % varmasti kuoli ristillä mutta sen jälkeen Hän ilmestyi useille ihmisille jotka kaikki jotka Hänet näki uskoivat ylösnousemukseen. Tapauksen todistajat oli siis olemassa. Keksikää paremmat todisteet jos haluatte muuttaa ylösnousemuksen todellisuuden.
Millä tavalla tuo liittyy ketjun aiheeseen?
Tuota, mikään tuosta viestistäsi ei ole oikeastaan faktuaalisesti varmaa, koska jeesus ei välttämättä edes ollut olemassa...
Se on varmaa että ateismi on harhauskomus.
"Sitä puolustellaan sillä [tutkimusta], että se auttaa parantamaan elinoloja, mutta miksei niitä paranneta lopettamalla niiden pilaaminen?"
Olemme jälleen varsin kompleksisten asioiden äärellä, mustavalkoinen kysymyksenasettelu ja asioiden liiallinen yksinkertaistaminen kysymyksenasettelulla tyyliin miksi emme vain lopeta ympäristömme pilaamista ei vain oikein toimi nyt. Kysymys ei ole realistinen vaikkakin se on helppo esittää.
Oikea vastauskaan kysymykseen "miksi" ei kuitenkaan liity teknologiaamme sinänsä, sellainen teknologiahan on jo olemassa jolla ympäristökuormitus voitaisiin globaalisti melko lyhyelläkin aikajänteellä vaikkapa puolittaa tai poistaa aliravitsemus maailmasta kokonaan. Teknologisesti kyseiset asiat ovat siis mahdollisia.
Mustavalkoisuus ja yksinkertaistaminen ovat joskus tarpeen paljastamaan asioiden suuret linjat, jotka on helppo piilottaa kompleksisuuden ja nippelitietojen sumuun. Ihmiset alkavat usein selittää, oli kyseessä melkein mikä asia hyvänsä, että asia ei ole suinkaan noin yksinkertainen vaan siinä on tällaisia ja tällaisia ja tällaisia tekijöitä mukana vaikuttamassa ja päläpälä... Silloin tulee helposti mieleen, että sanoisit vain suoraan että tuo kritisoitu asiantila on tavalla tai toisella intressiesi mukainen. Mutta kyllä mä ymmärrän, että katsot asiaa tämänhetkisen reaalitilanteen pohjalta. Itse yritin vain ajatella, mihin tämä vie.
Mutta joo. Uskon kun sanot, että tarvittava tekniikka on jo olemassa (nykyisen tasoisten?) kuormituksen puolitukseen ja aliravitsemuksen poistamiseen. Sen käyttöönoton esteinä lienevät ahneus, itsekkyys sekä epäluottamus muita kohtaan (tyyliin: emme me luovu mistään, koska nuo toiset eivät kuitenkaan luovu, ja sitten ne porskuttavat ja me jäämme alakynteen; lyhytnäköinen kilpailuideologia toisin sanoen, ja senhän piti olla kaiken hyvän sampo, mutta tosiasiassa se on...). Lisäksi esteenä on mielestäni tuo ihan alussa mainitsemani sokea tieteen tuoman "edistyksen" ihannointi, joka ei halua nähdä tuon edistyksen vahingollista kääntöpuolta. Se haluaa vain mennä eteenpäin mutta ei katsoa, mitä jättää jälkeensä.
Tietenkin me voimme pohtia tieteen ja teknologian soveltamisen haittavaikutuksia joista yksi eittämättä on luonnonvaroja kuluttava lyhyen elinkaaren omaavien kulutushyödykkeiden massavalmistus. Mutta tiede ja teknologia on kiistatta tuonut myös paljon hyvää, esimerkiksi eliniän odotteen nousu ja kehittynyt lääketiede ovat paljolti tieteen ansiota.
Pessimistisesti ajatellen nämäkin voidaan tosin laskea tieteen negatiivisiin vaikutuksiin sillä suuri lapsikuolleisuus, alhainen eliniänodote ja heikkotasoinen lääketiede voisivat estää väestöräjähdyksen (väestöräjähdyksen tosin väitetään myös taittuneen/olevan taittumassa elintason nousu näet vaikuttaa negatiivisesti maapallon väestönkasvuun). No sarkasmia.
Oikea tapa ei ole kuitenkaan väheksyä sitä mitä tieteellä on mahdollista saavuttaa (mm. juurikin päästötön tai lähes päästötön energiateollisuus) vaan pyrkiä toimimaan vastuullisesti tieteen tarjoamien mahdollisuuksien puitteissa.
Kehitystäkin on tapahtunut, ei tästä ole kovinkaan kauaa kun ´selluteollisuus sai laskea elohopeansakin vesistöihin tai hiilivoimalat tupruttaa kaikki päästönsä puhdistamatta ilmaan. Nykyisin sellainen ei tulisi kysymykseenkään. Vaikka muutokset ovat hitaita, uusi teknologia tulee käyttöön hitaasti, tahtoa muutoksiin puuttuu niin siltikin suunta on selvä: pyrkimys säästää luonnonvaroja, suojella ilmastoa ja tuottaa energiaa ja hyödykkeitä puhtaammin. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että vaikka Helsingissä ihmisten ja autojen määrä on kertaluokkia suurempi kuin vaikkapa 1950-luvulla on ilma puhtaampaa
Esimerkiksi Helsingissä jäkälät joita pidetään herkkinä ilmanlaadun mittareina alkoivat kadota laajamittaisesti jo 1800-luvulla. Nyt tilanne on toinen, jäkälät ovat palautuneet.
Aikaa sitten, 1930-luvulla Ilmatieteen laitos tutki ilmanlaatua syystä, että savukaasujen heikentämä näkyvyys haittasi jopa lentoliikennettä. Nykyisin sitä ongelmaa ei sentään ole mutta sään ennustamisen ohella kaikenlainen ilmastotutkimus on Ilmatieteen laitoksen yksi päätoimiala. Sen pyrkimykset liittyvät usein ilman laatuun ja sen parantamiseen. Tämä on paljolti teknologia vetoista ratkaisujen suhteen mutta myös itse tutkimus vaatii uutta teknologiaa ja ulottuukin aina avaruusteknologiaan saakka. Mutta löytyykö sitten ilmastoa suojelevasta teknologiasta mahdollisuuksia käyttää teknologiaa siten, että se kääntyykin asiaansa vastaan, se ei suojele vaan tuhoaa? Kyllä varmasti löytyy.
Niin, minähän en suinkaan väheksy tieteen arvoa ja hyödyllisyyttä. Olen omasta elämästänikin "uhrannut" tieteelle enemmän kuin arvaat (siis itse en ole koskaan mitään tiedettä tehnyt). Vaikuttaa siltä kuin luulisitte, että mollaan tiedettä itseään. En toki. Puutuin alun perin vain siihen, mikä tällä palstalla(kin) on niin tavallista, että ateistit asettavat vastakkain järjettömyyden, joka on heidän mielestään yhtä kuin uskonnollinen usko, ja järkevyyden, joka heidän mielestään on yhtä kuin tiede ja kaikki sen tuoma "hyöty" ("hyöty" lainausmerkeissä siksi, että siihen suhtaudutaan kritiikittömästi ja suljetaan silmät sen varjopuolilta). Yhtä kritiikittömästi voisi suhtautua tietysti uskonnolliseen uskoon, nähdä vain kaikki se hyvä mitä se on tuonut ja tuo, ja ummistaa silmät varjopuolilta.
Tämä vastakkainasettelu ei taida olla tuntematonta uskovienkaan keskuudessa, tieteen ja uskon vastakkainasettelu on usein jyrkkä kuten palstan lukuisista aihetta käsittelevistä aloituksista voi huomata, yksi avausten kestoaihehan on naturalismi eli tieteellinen maailmankuva vs. uskonnollinen maailmankuva.
Mutta mitä fundamentalistisemmasta uskosta on kyse sen helpommin pyritään kuitenkin nojaamaan "tieteeseen" eli tieteeksi kuviteltuun kreationismiin. Etsitään siis järjellä perusteltavissa olevia seikkoja uskon tueksi. Vaikka kreationismissa väitteet ovatkin usein järjettömiä niin tarkoitus on kuitenkin vedota järkeen. Ja kutsuvathan kreationistit kreationismia tieteeksi eivät uskonnoksi.
Luulisin että ne kritiikittömimmät ja kriittisimmät maallikoiden joukosta löytyvät ryhmästä joka ei todellisuudessa tiedä tieteestä ja sen tekemisestä oikeastaan yhtään mitään.
Väitän myös että kiinnostus ihan maallikkopohjaltakin tieteestä ennemminkin lisää kuin vähentää kriittisyyttä tiedettä kohtaan, ts. tieteen seuraaminen (ja sen ymmärtäminen jollakin tasolla) lisää ennemminkin skeptisyyttä kuin antaa mitään ehdotonta varmuutta totuudesta.
Toisinpäin käynee vain siinä tapauksessa kun henkilö syystä tai toisesta hylkää jyrkän kreationismiin perustuvan maailmankuvansa ja omaksuu naturalistisen sellaisen :D Tosin kreationistien harrastamaan tieteen "kritiikkiä" en edes kritiikiksi läheskään aina kutsuisi koska se perustuu usein väitteisiin tieteestä jotka ovat jo lähtökohtaisesti täysin paikkansa pitämättömiä esimerkiksi tyyliin: "Tiedemiehet eivät uskalla kyseenalaistaa..."
Todellisuus on kuitenkin sellainen jossa jopa suhteellisuusteoria haastetaan suoraan tai epäsuorasti luultavasti satojen tieteellisten artikkeleiden kautta vuosittain. Sama koskee muitakin teorioita, jatkuvasti niitä yritetään kumota.
Niin. Luulisin, että itselläni on melko realistinen kuva tieteestä. Ajattelen, että se tutkii sellaista, mikä ylipäänsä on tutkittavissa (esimerkiksi Jumalan olemassaoloa olisi järjetöntä yrittää tutkia). Tieteen totuudet eivät ole koskaan lopullisia totuuksia, vaan sen hetkinen parhaana pidetty tieto asiasta. Tieteen olemukseen kuuluu kyseenalaistaminen, myös omien totuuksiensa jatkuva kyseenalaistaminen, sekä totuuksiensa (teorioidensa) muuttaminen, jos uusi tieto kumoaa vanhan. Tiede on "työkalu" tiedon hankkimiseksi, ja se tieto on yleensä käyttökelpoista niin kauan kunnes jotakin parempaa löydetään tilalle.
En ole koskaan seurannut tiedettä, vaikka joidenkin tieteenalojen tutkimustuloksia luen mielelläni, mutta ne eivät enimmäkseen ole luonnontieteiden alalta. Fysiikasta, kemiasta tai matematiikasta en ymmärrä hölynpölyä. Sen sijaan olen muulla tavalla ollut läheisesti tekemisissä tieteentekemisen kanssa, sen käsittämättömimmän eli fysiikan, ihan käytännön tasolla "uhrannut" aikaani ja voimiani siihen, ettei sen tekemiselle olisi ollut liian suuria esteitä.
Monet tieteeseen kritiikittömästi suhtautuvat naturalistit vaikuttavat tosiaan olevan entisiä kreationisteja. Yksi "varma totuus" on vaihdettu toiseen "varmaan totuuteen". Kreationistien harrastama ns. tieteen kritiikki on usein vain oman totuuden varjelua ja puolustamista sitä uhkaavaksi koettua tiedettä vastaan.
Nuo kovat luonnontieteet ovat sikäli "helppoja" tapauksia että siellä on vähemmän tulkinnanvaraa ja enemmän mittausdataa kuin useimpien "pehmeiden" tieteiden ollessa kyseessä jossa tulkinnoille on enemmän sijaa eksaktin datan puuttuessa. Yleistyksenä siis näin.
Esimerkiksi taloustieteissä on aika oleellista tietää mitä koulukuntaa kukin taloustieteilijä edustaa kun heidän näkemyksiinsä tutustuu kun taas luonnontieteissä ei taas ole väliksi onko tutkija ateisti vaiko teisti. Tulokset ovat samat samoin metodein kun taas tuolla yhteiskuntatieteiden saralla on mitä luultavinta että vaikkapa tutkijan poliittiset näkemykset vaikuttavat tulkintoihin.
Tässä tulee sitten yksi tieteen kritiikkiin liittyvä kysymys myös: mikä on tiedettä ja mikä ei-tiedettä. Se on sitä rajanvetoa ja tieteenkritiikkiä josta käydään keskustelua myös tiedeyhteisön sisällä siinä missä tieteen etiikasta ja muista filosofisista kysymyksistä.
Ei siis tarvitse mennä edes sinne pseudotieteen puolelle kun raja alkaa jo helposti hämärtymään.
Tällä palstalla tuo "kreationistit vastaan ateistit/agnostikot" -ottelu on melkein jokapäiväistä kauraa. Kummassakin leirissä he näyttävät hakeutuvan siihen mielellään. Jos ei joku muu ole jo avannut taistelukenttää, niin avataan itse, pannaan sopivan provosoiva aloitus, ja siitä se taas lähtee. He näyttävät tuntevan suurta vetoa toistensa näkemyksiä kohtaan, kun jaksavat kinata niistä loputtomiin. Olisikohan yhdistävä tekijänä juuri tuo usko järkeen.
"hyöty" lainausmerkeissä siksi, että siihen suhtaudutaan kritiikittömästi ja suljetaan silmät sen varjopuolilta''
''Monet tieteeseen kritiikittömästi suhtautuvat naturalistit vaikuttavat tosiaan olevan entisiä kreationisteja. Yksi "varma totuus" on vaihdettu toiseen "varmaan totuuteen".
Voitko esittää yhdenkään ateistin kommentin, jossa tuollaista väitetään?
Noissa kahdessa lainauksessasi puhutaan eri asioista. Ensimmäisessä "hyödystä", jota tiede on tuottanut, esimerkiksi sen ansiosta meillä on monenlaisia mukavuuksia ja kulutushyödykkeitä, ja noita jotkut hehkuttavat tieteen hedelminä.
Toisessa lainauksessa puhutaan tieteestä itsestään.
Olisit lukenut nuo lainaukset asiayhteyksissään etkä repäissyt niitä irrallisiksi ja sitten niitannut niitä mielivaltaisesti yhteen.
Mistä kulutushyödykkeistä silmääsi räpäyttämättä jos ne tultaisiin hakemaan pois? Tietokoneesta, kännykästä, kahvinkeittimestä, liedestä, jääkaapista, pölyimurista? Nuo ovat vain haaveita suurelle osalle maailman ihmisistä. Entä luopuisitko vesihanasta ja vessanpöntöstä? Ellet ne ovat tieteen hedelmiä jotka kelpaavat mainiosti sinullekin mutta joita ei suurimmalla osalla maailman väestöstä ole.
Eksaktit ja ei-eksaktit tieteet ovat luonteiltaan erilaisia, koska niiden tutkimuskohteet ovat luonteiltaan erilaisia. Jos esimerkiksi ihmistieteitä tehtäisiin vain eksaktein menetelmin, se olisi lähinnä farssi. Tulokset ja tutkimuskohteet eivät vastaisi juurikaan toisiaan.
"Pehmeissä" tieteissä on tavallaan itsestäänselvää, että tutkijan "väri" vaikuttaa hänen tutkimustuloksiinsa, ja niitä on luettava sillä silmällä. Niissä tieteissä kyllä painotetaan, että tutkijan täytyy tunnistaa "värinsä" ja pyrkiä mahdollisimman suureen objektiivisuuteen, koska se kuuluu tieteen luonteeseen, mutta kun tutkijan mielestä se hänen "värinsä" mukainen näkemys on objektiivinen... D:
Luonnontieteilijöillä lienee omat tieteensä luonnetta vastaavat asiat, joissa heidän "värinsä" näkyy, mutta en tiedä mitä ne ovat. Tutkiminen joidenkin oletusten pohjalta, joita tutkija itse pitää faktoina, toisin sanoen jotka vastaavat hänen esiymmärrystään, mutta joita osa tiedemaailmasta ei hyväksy?
Monet "kovien" tieteiden edustajat tai fanit nyrpistävät nenäänsä "pehmeille" tieteille, jotka eivät ole heidän mielestään tiedettä ollenkaan. Olen nähnyt nenännyrpistyksiä myös ainakin yhdelle "liian pehmeälle" luonnontieteiden joukkoon luettavalle tieteelle. No, tuo on minusta jonkinlaista "tieteen" jumalointia, tai miten sen sanoisi. Ilman pehmeiden tieteiden tuomaa tietoa olisimme aika lirissä, mielestäni. On hyvää tiedettä ja kehnoa tiedettä ja siltä väliltä. Samantekevää, kutsuuko niitä tieteeksi vai miksi. Sisältö ratkaisee, tulosten merkittävyys.
Kuitenkin kun mennään tuonne yhteiskuntatieteiden alueelle, ajatellaan nyt vaikka taloustiedettä joka ohjaa myös paljolti poliittista päätöksentekoa niin eihän siinä sellaista ennustettavuutta ole mitä ns. kovissa tieteissä on. Taloustieteessä liikutaan sellaisella harmaalla vyöhykkeellä jossa sekoittuu ideologisia näkemyksiä, faktoja, valistuneita arvauksia ja toiveita toisiinsa siten että ohjaavin tekijä saattaa olla ideologinen.
Ongelma on sitten se, että näitä näkemyksiä esitetään jonkinlaisina varmoina tieteellisinä totuuksina vaikka epävarmuustekijät ovat erittäin suuret. Havaittavissa on myös selkeää ylioptimismia jossa hyötyjä liioitellaan ja haittoja vähätellään.
Ihan mielenkiinnosta, kun tähän väitteeseen usein törmää. Miksi Jumala ei olisi tutkittavissa, jos sellainen olisi olemassa? En toki tarkoita, että Jumala laitettaisiin mikroskoopin alle tarkkailtavaksi, mutta jos kristinuskon Jumalasta puhutaan, niin sehän vaikutti varsin runsaasti ihmisten elämään Raamatussa. Jeesuksen seuraajat Raamatun mukaan laittavat kätensä sairaiden päälle ja nämä paranevat, joten esimerkiksi tällainen vaikutushan on helposti todennettavissa, jos Raamattu paikkansa pitää. Raamatun mukaan seuraajia tulisi edelleen olla. Tämä vain yhtenä esimerkkinä - Raamatussa on palavaa pensasta ja ties mitä.
Onko siis niin, että nykysukovaisten Jumala vain piiloutuu eikä vaikuta mihinkään, vai miksi on mahdotonta tutkia? Jos Jumala ei pysty vaikuttamaan maailmaan mitenkään eikä ole siis tutkittavissa, niin onko sillä mitään merkitystäkään?
Taloustieteestä ajattelen samoin kuin sinä. Tosin tunnen sitä ihan vähän vain ja senkin pinnallisesti, mutta tuollainen kuva siitä on tullut. Sen kehittelemien teorioiden pohjalta sitten päätetään jopa satojen miljoonien ihmisten elämään vaikuttavista asioista.
Olen lukenut täältä netistä erään Yhdysvalloissa taloustieteen tohtoriksi väitelleen ja siellä eräässä yliopistossa tutkimustyötä tehneen kirjoituksia. Hän oli siellä tutkijana silloin, kun siellä kehiteltiin niitä utopistisimpia ja idealistisimpia teorioita, joiden mukaan toimiminen johti sitten mm. finanssikriisiin (roskalainasotku). Juuri se hänen yliopistonsa oli tuon ideologian keskuspaikka, sylttytehdas pitkälti, ja hän sanoi, että tutkijat uskoivat tosissaan ideologiaansa, se oli heille eräänlainen uskonto ja maailmanselitys. Hänkin oli yrittänyt uskoa siihen aikansa, koska siellä ei saanut ajatella toisin.
Taloustiede on kummallinen "otus" siinä mielessä, että se tutkii taloudellisia systeemejä ja ilmiöitä ikään kuin ne olisivat niiden aikaansaajista eli ihmisistä riippumattomia. "Raha" käyttäytyy sen mielestä sillä ja tällä ja tuolla tavoin ikään kuin se olisi itsenäinen toimija. Kun ei oteta huomioon ihmisten kulttuuria ja psykologiaa, ammutaan metsään. Taloustiede ei ole ihmistiede eikä ns. kova tiede eikä oikein mikään, vaan outo epäsikiö. Tuo kuva mulla siitä on, mutta saattaa olla väärä, kun tunnen sitä liian vähän.
Minusta molemmat lainaukset liittyvät tapaasi syyttää ateisteja kritiikittömiksi tiedeuskoviksi. Olet tosin usein aikaisemmin väistellyt kysymyksiä tuolla samalla nillitysmetodillasi, joten se ei ollut tälläkään kerralla mikään iso yllätys.
Eli et osannut/uskaltanut vastata, vaikka olisit voinut itse valita kummasta ''kritiikittömästä'' olisit esittänyt esimerkin.
Oli kysymys siitä, onko tieteen mielekästä tutkia Jumalan olemassaoloa. Jos ajattelet asiaa tieteen näkökulmasta, ymmärtänet, miksei se pidä sitä mielekkäänä.
Uskon näkökulmasta katsottuna itse uskon, ettei ihmisellä ole mitään mahdollisuuksia tutkia Jumalan olemassaoloa. Sen yrittäminen olisi suunnilleen sama kuin jos hiekanjyvä yrittäisi tutkia koko valtavan maailmankaikkeuden olemassaoloa; no, hölmö vertaus, mutta tuohon suuntaan.
Kuule. Sinun kannattaa provoilla niiden kanssa, joita sellainen kiinnostaa. Itse en (yleensä) jaksa kiinnostua.
Käärmeily jatkuu.
Ymmärrän. Siksi, että Jumalasta ei ole mitään merkkejä. Uskovaisethan esimerkiksi tunnetusti eivät paranna sairaita. On kuitenkin outoa, että uskovainen pitää Jumalaansa niin mitättömänä, ettei sitä voisi tutkia. Tai kuten sinä ilmaisit, niin mahdottomana. Eikö sinusta esimerkiksi Jeesuksen seuraajien toimissa olisi tutkimista - jos sellaista tapahtuisi? Mutta miten tutkia olematonta. Olen varma, että tiede tutkisi Jumalaa, jos tämä jollain tavalla maailmaan vaikuttaisi. Totta kai tutkisi, sehän olisi valtavan mielenkiintoista.
Jumalan tekojen oletettuja vaikutuksia on kai tutkittu ihan tieteellisesti ja periaatteessa näin voidaankin tehdä joissakin tapauksissa. Ensimmäisenä tulee mieleen Tempeton-säätion tekemä kaksois-sokkotutkimus rukouksen vaikutuksesta joka käsittääkseni oli aivan pätevä tilastollinen tutkimus. Sen mukaan rukous ei parantanut.
Näinpä. Siksihän nykyuskovilla on tämä mantra, jossa Jumalaa ei ole mielekästä tutkia ja se on liian suuri tutkittavaksi eikä alistu tutkittavaksi jne. Kun mitään vaikutuksia Jumalan toimilla ei ilmene, on jotenkin selitettävä se pois, jos halutaan silti edelleen uskoa. Niinpä lopputuloksena sitten uskotaan johonkin absoluuttisen voimalliseen, joka valitsee piileskellä ja olla vaikuttamatta mihinkään. Salaa jossain jonkun ihmeen joskus tekaisee, mutta ei mitään sellaista, jonka voisi todistaa. Auttaa vaikka löytämään avaimet.
Aika harvat kristitytkään uskovat, että rukous sinänsä parantaisi. Sehän olisi Jumalan "käskyttämistä". Jumala parantaa, jos hyväksi näkee, ja ei paranna, jos niin hyväksi näkee. Rukoilu auttaa lähinnä rukoilijaa itseään, ja jos hän saa siitä voimaa ja viisautta, se auttaa myös hänen ympäristöään.
Ekasta viestistäsi minulle paistoi jo läpi, ettet ole vilpittömällä asialla vaan vain provoilemassa, mutta en viitsinyt sanoa mitään. Oletko sama kuin tuo toinen tässä minulle provonnut, jolla oli aluksi nimimerkki "Osaatko"?
Niinkö? Kuitenkin Raamattu kertoo Jeesuksen sanoneen, että uskovat laittavat kätensä sairaiden päälle ja nämä paranevat. Raamattu myös sanoo, että mitä hyvänsä kaksi Jumalalta rukouksessa pyytää, se annetaan. Ei siis mitään käskyttämisiä tai ehtoja tai kikkailuja, vaan näin vain on asia. Sinusta uskovaiset eivät enimmäkseen usko tätä Jeesuksen sanomaa? Mielenkiintoista. Sinun käsityksesi rukouksesta poikkeavat radikaalisti siitä, mitä Jeesus puhui.
Mitä provoepäilyihisi tulee, niin ymmärrän näkemyksesi, vaikka ne toki virheellisiä ovatkin. On helpompi ajatella, että minä vain provoaisin ja olisin vilpillinen. Nyt vallan viitsit jo eipäilysi kirjoittaakin. Usein toisesta epäilee sellaista käytöstä, mikä itselle on luontevaa. Ehkä siksi minulle ei tullut mieleenkään, että sinä olisit provoamassa tai et olisi vilpitön, vaan arvelen sinun vain kertovan ajatuksiasi kuten minäkin teen. Minua kyllä ihan vilpittömästi ihmetyttää nykyuskovaisten Raamatunvastaisuus. Ja ei, enpä ole toisella nimimerkillä. En ihan ymmärrä, miksi olisin.
En tiedä, miten erilaiset kristityt tulkitsevat nuo Jeesuksen sanomiset, mutta on heitäkin, jotka tulkitsevat ne ihan kirjaimellisesti. Itse uskon, että Jumala antaa ihmisille sen mitä nämä todella tarvitsevat, mutta ei läheskään aina sitä mitä nämä haluavat tai pyytävät.
Kovasti selittelit tuosta provoamisesta. ;) Se on provoilua, jos muka kyselee jotakin, vaikka itsellä on oma vastaus valmiina takataskussa, kuten sinulla näytti olevan.
Niin, ehkä Jumalan lupaukset rukouksiin vastaamisesta eivät ole kirjaimellisia ja ehkä Jeesuskin tarkoitti jotain ihan muuta sanoessaan seuraajiensa parantavan sairaita. Näin ainakin, kun todellisuutta katsoo, sillä noita asioitahan ei tosiaan tapahdu. Sikäli siis ymmärrän, että nuo sanat on parempi tulkita joustavasti, jotta todellisuus ei olisi niiden kanssa pahasti ristiriidassa.
Kovasti selittelin? Vastasin epäilyihisi ja perustelin kantani. Minusta on ihan normaalia kysellä asioita, vaikka itsellä olisikin käsitys siitä, mikä vastaus olisi. Sitä kun kuitenkin kiinnostaa, mitä muut ajattelevat, ja on valmis oppimaan uuttakin jos niikseen tulee. Saat sinä minua provoilijana pitää. Sanoinkin, että ymmärrän kyllä. Ajattele vain niin, jos se on sinusta jotenkin helpompaa.
Sinun pitää keskustella niiden kristittyjen kanssa, joiden usko on kirjaimellisesti Raamatun sanaan uskomista. Olisitte periaatteessa samalla aaltopituudella, vaikka eri mieltä olisittekin. Minulle nuo väitteesi ja näkemyksesi menevät ihan asian vierestä.
Mutta joo, ajattelen kuten ajattelen, ja se siitä sitten.
Ai niin, unohtui sanoa, että sinulla oli vastaus takataskussasi siihen, miten minä mielestäsi ajattelen ja mistä syystä, ja silti muka kyselit. Se on tahallista provoamista, ja siksi ajattelen mitä ajattelen. Hei sitten!
Myös Jeesuksen seuraajat paransivat ja niitä parantamisia tapahtuu edelleen.
Itse en ole vielä löytänyt yhtään Jeesuksen seuraajaa, joka parantaisi. Paljon puhetta olen kuullut, mutta todellista tapahtumaa en koskaan löytänyt. Olen jopa kysellyt asian perään sellaisilta, jotka väittävät parantavansa, mutta on peruttu viime tingassa. Missä näitä Jeesuksen seuraajia siis on, jotka parantavat? Mukavaa kuitenkin nähdä uskovainen, joka oikeasti uskoo Raamattuun eikä itse keksimiinsä käänteisiin. Teikäläisiä ei nykyuskovissa paljon näy.
Monet ateistit ylittävät vaivatta järkevyyden rajoja, eväinään mielikuvitusta ja silkkaa uteliaisuutta. Helppona esimerkkinä voi mainita monet taiteilijat, joille ei tuota vaivaa ylittää järkevyyden rajoja. Se vaan ei itsessään tuota jumaluskoa.
Samoin monet uskovat ovat järkevyyden kahleissa: se tuottaa dogmeja ja teologiaa. Yritetään tuottaa järkeenkäypiä rakennelmia selittämättömästä. Ei se kuitenkaan selitä selittämätöntä, mutta tyydyttää varmasti järkeä kaipaavaa uskovaa.
Tiede taas näyttää toimivan sekä uskovan että uskomattoman käsissä, kun vaan jaksavat pitää kiinni tieteellisistä metodeista ja hyväksyä sen selityskyvyn voiman ja rajat.
Ei pitäisi varmaan provosoitua vastaamaan provoihin, mutta aivot kaipaa jotain helppoa tylsän muttä hankalan työtehtävän lomassa.
Kun ateisti ylittää järkevyyden rajat ja alkaa luomaan taidetta, syntyy video, jossa kissa tapetaan kirveellä. (Teemu Mäki)
Ja kun kristitty hylkää järjen syntyy ruumiita...
Manifestin mukaan sen kirjoittaja on "sataprosenttisesti kristitty"
Hän sanoi suunnittelevansa, että olisi rukoillut Jumalan apua hyökkäysten aikana
Oslolaisen Rauhantutkimuksen instituutin johtaja Kristian Berg Harpvikenin mukaan Breivik ei ole äärikristitty, fundamentalisti tai minkään kristillisen järjestön jäsen, mutta kannatti kristillisiä perinteitä.[
http://fi.wikipedia.org/wiki/Anders_Behring_Breivik#Manifesti
Ei sillä että eläirääkkäys olisi millään tavalla hyväksyttävää.
Todella, helppo provo. No, joillekin se lienee tyydyttävä tapa kommunikoida.
*Breivik kirjoittaa, että "riittää, että on kristitty agnostikko tai kristitty ateisti.*
Sellaista kuin kristitty ateisti ei ole olemassa. Breivik on ateisti, ei Kristitty.
Sanoo olevansa "100% kristitty". Jotta se siitä ateismista. Sinällään ei yllättävää...
Kaarne. Asian sivu... Selailin tuota e-kirjastoa ja huomasinpa sen Itämerensuomalaisten mytologian olevan saatavilla siellä jos on HelMetin kirjastokortti. Tai tuttu jolla on ja joka laittaa sitten sen latauslinkin mailiin. Näyttäisi olevan kaikki kappaleet lainassa mutta saatavilla 24 päivä.
https://www.ellibslibrary.com/book/978-952-222-393-7
Kiitos vinkistä. Tuo menee kuitenkin hankintaan ihan omaksi. Kesä olis hyvä aika uppoutua tuohon ja hankin sen tässä kevään mittaan
Todisti olevansa 100% ateisti, joten se siitä Kristillisyydestä.
Missä Breivik sanoo olevansa ateisti?
Ei sitä tarvitse sanoa koska teot monesti kertovat sen. Ja jos ihminen on epärehellinen ja rikollinen luonteeltaan niin ei sen sanomisilla ole paljonkaan painoarvoa.
Breivik teki fanaatikon tekoja. Sen luokan fanaatikoilla on myös taipuvuus uskonnollisuuteen ja uskovaisuuteen. Miksi siis Breivik ei voisi olla kristitty?
"There is within the human heart a tough fibrous root of fallen life whose nature is to possess, always to possess. It covets `things' with a deep and fierce passion. The pronouns `my' and `mine' look innocent enough in print, but their constant and universal use is significant. They express the real nature of the old Adamic man better than a thousand volumes of theology could do. They are verbal symptoms of our deep disease. The roots of our hearts have grown down into things, and we dare not pull up one rootlet lest we die. Things have become necessary to us, a development never originally intended. God's gifts now take the place of God, and the whole course of nature is upset by the monstrous substitution.”
- AW Tozer
Aloittaja ei varmaan usko tätä, mutta minä olen ateisti joka on kiinnostunut uskonnoista. Uskonnot tarjoavat mielenkiintoisen läpileikkauksen eri alueiden kulttuurista ja sosiaalisista arvoista. Minulla ei ole mitään sitäkään vastaan että uskontoja harjoitetaan. Vastustan ainoastaan sitä, että kenelläkään ei ole oikeutta kieltäytyä uskonnon harjoittamisesta esimerkiksi kouluopetuksessa.
Aloituksessa mainitsemasi asiat Jeesuksen ylösnousemusta lukuunottamatta ovatkin asioita joita voidaan järjellä käsittää ja käsitellä.
Raamatusta muuten löytyy ihmiskunnan ongelmien alku ja juuri: "Lisääntykää ja TÄYTTÄKÄÄ maa".
Onko sinulle lisääntyminen ongelma?
Ihmisten yletön määrä maapallolla on maapallolle ja maapallon muille eliöille suuri rasite.
Kannattaisi huomioida että milloin tämä lisääntymis- ja maan täyttämiskehoitus tuli. Mitä sillä maapallolla ilman elämää olisi ollut merkitystä.
Kreationistien mukaan silloin kun eliölajisto oli jo nykyinen.
Jos on ollut pyörryksissä ja nousee siitä ylös on se ihan järkeenkäypää..
Jos tämän aloituksen ottaisi kääntäen, niin eikö se tarkoittaisi että uskovainen tykkää järjettömistä asioista?
Ydinpommit ja hermokaasut ovat kuitenkin faktoja, toisin kuin mielikuvitusjutut kuten ylösnousemukset.
Jos elämän realiteetit on liian ikävää luettavaa, niin ehkä on parempi pysyä kotona ja lukea satukirjaa.
En paljon ymmärrä tästä keskustelusta, mutta tuollainen väite pisti silmään: "yksi auto saastutti saman kuin 200 nykyautoa". Tässä kohtaa taisi kirjoittaja eksyä tieteen puolelle. Tavallinen perusjuntti kun ymmärtää niin, että yksi suurimmista auton tuottamista saasteista on hiilidioksidikaasu ja 70-luvun auto tuotti hiilidioksidia hitusen vähemmän kuin nykyauto joskaan ero ei ollut suuri, suunnilleen samaa luokkaa kuin autojen tehoero. Sen sijaan auton valmistaminen tuottaa saastetta huomattavan määrän, joten siltä osin olisi viisaampaa ajaa vanhoilla kuin pyytää tiedettä tekemään uusia ..
Mahtavatko muutkin tässä keskusteluketjussa esitetyt väitteet herra tieteen saavutuksista olla yhtä "tosia" kuin tuo väite auton saastuttavuudesta? Kyllä tiedettä joudutaan tulkitsemaan melko laveasti ja kritiikittömästi, jos halutaan väittää, että "nykyinen elintasomme, elin-ikämme, pieni lapsikuolleisuutemme, asuntomme materiaalit" jne. olisivat kaikki herra tieteen luomistyön ansiota. Missä muuten mahtaa asustaa ja elellä tuo herra tiede? Ihan vaan kuriositeetin vuoksi kysyisin, kun nyt järkeviä (reaalisia?) juttuja tässä ollaan peräämässä ..
Kristitty provoilemassa.
"Tavallinen perusjuntti kun ymmärtää niin, että yksi suurimmista auton tuottamista saasteista on hiilidioksidikaasu..."
Väite pitänee melkoisen hyvin paikkaansa.
Hiilidioksiidi ei todellakaan ollut autoilun aiheuttama suurin ongelma -70 luvulla, josta oli kyse. Itse asiassa siitä ei puhuttu lainkaan. Hiilidioksiidihan ei ole edes saaste sanan varsinaisessa merkityksessä, koska sitä on ilmakehässä luommostaan ja hyvä, että on. Muuten kasvit eivät kasvaisi.
Kyse on siitä, että ennen katalysaattoreita autot päästivät paljon enemmän häkää, palamattomia myrkyllisiä hiilivetyjä ja typen oksideja, jotka olivat ympäristön kannalta todellinen haitta. Ehkä kaikkein pahinta pitkällä tähtäimellä oli kuitenkin -70 luvun autojen lyijypäästöt. Nykyään hiilidioksiidia pidetään autoilun pahimpana vaikutuksena kasvihuoneilmiön kiihdyttämisen takia, mutta vain siksi, että isoimmat ongelmat ovat nykyisistä autoista jo poistuneet tekniikan kehittymisen myötä.
"siltä osin olisi viisaampaa ajaa vanhoilla kuin pyytää tiedettä tekemään uusia .."
Ei tiede autoja tee. Katsos kun tiede ei ole henkilö, kuten kyselyjesi perusteella tunnut kuvittelevan.
Itse olen autojen "loppukäyttäjä" ja karsastan muutenkin kaikkea turhaa kulutusta. Olen kuitenkin ollut myös tekniikan ammattilainen jo silloin -70 luvulla ja väite sen aikaisten autojen saastuttamisesta pitänee ainakin suuruusluokaltaan paikkaansa.
Onhan noiden CO2-päästöjenkin suhteen kehitystä tapahtunut. Ne ovat aika suoraan riippuvaisia polttoaineen kulutuksesta ja tässä kohtaa voi tehdä niitä valintoja, meidän "GreenLine" on CO2-päästöiltään lähes puolet pienempi kuin vanha automme mutta se on myös aika patalaiska.
Paras ekoteko on tietenkin olla ajamatta, toiseksi paras ajaa auto loppuun, uudella autolla voidaan sanoa olevan 100 000 matkamittarissa hiilidioksidipäästöjen suhteen kun se hihnalta rullaa uslos.
Oikeastaan ei jouduta. Lääketiede on osaltaan auttanut selvästi nostamaan ihmisen elinikää, vähentämään lapsikuolleisuutta ja parantamaan elintasoa koska emme kärsi läheskään niistä kaikista taudeista mistä ihmiset vaikka vain 100 vuotta sitten kärsivät. Kehittyneemmät viljelymetodit, joiden luomisessa tiede on auttanut, ovat parantaneet sekä ravintoamme että osaltaa elintasoamme. Insinööritieteet ovat auttaneet saavuttamaan länsimaisestikin korkean elintason työllistämällä ihmisiä. Monet rakennusmateriaalit ovat tieteen saavutuksia samoin sellaiset pikkujutut kuin vaihtovirta ja eri lämmitysratkaisut. Arkkitehtuuri tieteenä on auttanut myös. Mukana näissä kaikissa on ollut tietysti matematiikka, tiede sekin. Samoin koulutuksen kehityksessä tiede on ollut keskeisellä sijalla. Ja kuten kaikki tietävät, auttaa koulutus paremman elintason saavuttamisessa. Uskonto sen sijaan ei ole näissä auttanut.
Niin tiede ei ole vielä kexinyt laitteen millä se voi todistaa ettei Jumala olis olemassa. Ja sentähden koska tiede sanoo että niinkauan kun se ei pysty todistamaan että sellaista Raamattullista Jumala ei ole olemassa,, tulis meidän pitä toden että Jumala on olemassa. : )
No ei todellakaan.
Pitääkö meidän uskoa myös Russelin teepannun olemassaoloon? Väitteesi on suorastaan malliesimerkki väärästä logiikasta.