Pakko aloittaa keskustelu kun niin pahasti alkaa kiehuttaa. Olen lähettänyt avioerohakemuksen jo, eli en todellakaan halua kommenttia siihen että eroanko vai en. Laitan lyhyesti avioliiton pieniä kohokohtia. No häihimme ei ollut tarkoitus tulla ex puolisoita ja itse hoidin tyttäreni hakemisen siten että tyttäreni saatettiin pois juhlapaikan pihalta kun hänen isänsä haki hänet. Kuinkas ollakkaa niin mieheni ex puolestaan koittikin juhlapaikan teranssille, kuitenkin kiitos kuuluu erinomaisille kaasolle ja bestman, joka hyvissä ajoin infosi tulevasta. No pakkohan sulhasen oli mennä keskustelemaan pihalle auton viereen.
No sitten toinen mielenkiintoinen pikku tapaus oli kun lähdimme naisystäväni ja lapsien kanssa vkl reissulle. Miehen ex oli käynyt meillä vaikka olin asian tehnyt hyvinkin selväksi mielipiteeni asiaan, heillä ei ole yhteisiä lapsia. Hups mieheni unohti sen vielä kertoa kunnes asia paljastui. Avioliittoa silloin takana noin 2-3kk.
Pitkin avioliittoa ollut hetkiä kun ehdotukseni on ensin täysin lytätty ja viikon kahden päästä ne onkin toteutettu rintarottinkilla omina ideoina. Ajoittain tullut myös epäilystä ulkopuolisesta säpinästä, puhelin hiljaisella ja viestittelyt ja puhelut suoritettu piilossa, epäilyttävät kauppareissut kun ei voi ostaa kaikkia kerralla vaan pakko lähteä kauppaan uudestaan. Itselläni tulee myös ajoittain enemmän viestejä, joskin siten että äänet reilusti päällä, niin saan aikas nopeesti kyl huomautuksen et kukas sua nyt noin pal kaipaa. Viestini liittyneet työjuttuihini. Mukana ollut myös runsas alkoholin käyttö sekä sanalliset loukkaukset.
Mikäli olen koittanut järjestää esim. reissua johonkin pois kotikulmista niin se on liian kallis tai jos se on toteutettu niin hetken päästä siitä on kuullut et olisi sen voinut muutenkin viettää. Kun taas ollut kyse hänen suunnitelmastaan niin siihen tilataan matka ja se oli hyvä juttu.
3 kertaa asiasta varoittaneena ja keskustelleena olen huomannut että tilanne on parempi 1-2 kuukautta ja asiat palautuvat aina vähän eri merkeissä. Kolmannella kerralla sanoin että seuraavaa kertaa ei tule. Nyt siis eroparerit toimitettu ja uusi asunto katsastettu.
Kuitenkin toinen haluaa hallita koko ajan miten toimin ja mitä hankin. Tuut sit lainaamaan tavaroita täältä, eikä missään nimessä kannata hommata mitään ylimääräistä, jos kuitenkin palataan takaisin yhteen. Hänellä itsellään kuitenkin jo täydet suunnitelmat kodistaan sekä jatkuvat hankinnat kotiinsa.
Lisäksi pui eroamme exänsä kanssa, joka puolestaan levittää asiat etiäpäin. Senkin teki osittain salassa, josta huomautin et viestittele ihan reilusti vaan, mut jätä meidän eron puiminen kuitenkin pois viesteistä. Leivotaan minusta kodin tyränniä, joka ei anna toisen tehdä mitään ja määrää kaikesta. Eikä mieheni mielestä ollut mitään syytä asiaa oikaista. Vanha sanontahan sanoo että hiljaisuus on myöntymisen merkki.
Onko tälläinen ollut sitten tasavertainen ja kunnioittava liitto, jossa rakkauden pitäisi elää? Vai olenko vaan itsekäs?
No sitten toinen mielenkiintoinen pikku tapaus oli kun lähdimme naisystäväni ja lapsien kanssa vkl reissulle. Miehen ex oli käynyt meillä vaikka olin asian tehnyt hyvinkin selväksi mielipiteeni asiaan, heillä ei ole yhteisiä lapsia. Hups mieheni unohti sen vielä kertoa kunnes asia paljastui. Avioliittoa silloin takana noin 2-3kk.
Pitkin avioliittoa ollut hetkiä kun ehdotukseni on ensin täysin lytätty ja viikon kahden päästä ne onkin toteutettu rintarottinkilla omina ideoina. Ajoittain tullut myös epäilystä ulkopuolisesta säpinästä, puhelin hiljaisella ja viestittelyt ja puhelut suoritettu piilossa, epäilyttävät kauppareissut kun ei voi ostaa kaikkia kerralla vaan pakko lähteä kauppaan uudestaan. Itselläni tulee myös ajoittain enemmän viestejä, joskin siten että äänet reilusti päällä, niin saan aikas nopeesti kyl huomautuksen et kukas sua nyt noin pal kaipaa. Viestini liittyneet työjuttuihini. Mukana ollut myös runsas alkoholin käyttö sekä sanalliset loukkaukset.
Mikäli olen koittanut järjestää esim. reissua johonkin pois kotikulmista niin se on liian kallis tai jos se on toteutettu niin hetken päästä siitä on kuullut et olisi sen voinut muutenkin viettää. Kun taas ollut kyse hänen suunnitelmastaan niin siihen tilataan matka ja se oli hyvä juttu.
3 kertaa asiasta varoittaneena ja keskustelleena olen huomannut että tilanne on parempi 1-2 kuukautta ja asiat palautuvat aina vähän eri merkeissä. Kolmannella kerralla sanoin että seuraavaa kertaa ei tule. Nyt siis eroparerit toimitettu ja uusi asunto katsastettu.
Kuitenkin toinen haluaa hallita koko ajan miten toimin ja mitä hankin. Tuut sit lainaamaan tavaroita täältä, eikä missään nimessä kannata hommata mitään ylimääräistä, jos kuitenkin palataan takaisin yhteen. Hänellä itsellään kuitenkin jo täydet suunnitelmat kodistaan sekä jatkuvat hankinnat kotiinsa.
Lisäksi pui eroamme exänsä kanssa, joka puolestaan levittää asiat etiäpäin. Senkin teki osittain salassa, josta huomautin et viestittele ihan reilusti vaan, mut jätä meidän eron puiminen kuitenkin pois viesteistä. Leivotaan minusta kodin tyränniä, joka ei anna toisen tehdä mitään ja määrää kaikesta. Eikä mieheni mielestä ollut mitään syytä asiaa oikaista. Vanha sanontahan sanoo että hiljaisuus on myöntymisen merkki.
Onko tälläinen ollut sitten tasavertainen ja kunnioittava liitto, jossa rakkauden pitäisi elää? Vai olenko vaan itsekäs?
Vastaukset 8
Vanhimmat
Yleisesti ottaen, jos tuntuu, että suhteessa jotain on vialla, yleensä on... Mulla on kans eropaperit viety ja asunnon haku meneillään. Ihan liian pitkään yritin selitellä asioita itselleni parhain päin ja "ymmärtää". Ja kun toinen oli joka asiassa, että "anna mulle aikaa"... 10v on nyt annettu ja viimein tajuan, että mikään ei muutu. Meillä syynä ei tietääkseni ole ylimääräiset ihmiset parisuhteessa, vaan päihteet, yleinen piittaamattomuus ja puolisoni täydellinen heittäytyminen vapaamatkustajaksi.Tämä selittely, ymmärtäminen ja odottaminen on ehkä tyypillistä nimenomaan naisille. Ja varmaanhan se on ihan hyvä ominaisuus suhteessa omiin lapsiin, heidän ollessa pieniä, mutta ei puolisoon.
No ei teidän vuorovaikutus ja kommunikointi oikein toimi.
Älkää nyt ainakaan velaksi kaikenlaista uutta kivaa ostelko.
Olet oikeassa ettei tuo vuorovaikutus toimi. Siinäkin osiossa olen joutunut monet kerrat huomaamaan et hienoo taas kuunneltiin niin pirun hyvin. Tuntunut kieltämättä siltä et seinätkin kuuntelee paremmin.
Itse ostan vaan sen mitä tyttäreni kanssa välttämättä tarvitsen ja senkin ihan rahalla en velaksi. Toisesta osapuolesta en enää viitsi ees stressata koska hänellä oli tapana ostella velaksi ja tuskin tulee tapaansa muuttamaan.
Nyt olemme asuneet tyttäreni kanssa jo kahdestaan. Koti alkaa olemaan koti :) Ennen muuttoa sovimme puolison kanssa että mikäli minulta jää jotain muutossa niin hän toimittaa tavarat minulle. Hups keikkaa siinä on kuitenkin käynyt niin että joka kerta saa pyytää tavarat. Sopimusta on jo rikottu 3 viikkoa. Ja kuinkas ollakkaan miehen ex:hän oli muutostani viikon päästä jo ulkoiluttamassa yhdessä koiriamme, jotka olivat vkl ex puolisollani. Lisäksi sitten eilen oli jo yö varusteetkin mukana. Siinä vaiheessa sain tarpeekseni tavaroiden odottelun suhteen. Koitin siis soittaa heille molemmille, mutta kumpikaan ei vastannut. Olisin ilmoittanut että tavarani pitää olla aamulla minulla. Kun ei vastattu niin kävin sitten hakemassa tavaroitani sieltä perhetuttava pariskunnan miehen kanssa. Kellon aika ei ollut välttämättä ihan asiallinen, mut rajansa mullakin jossain menee. Exäni käski ensin painua meidän helvettiin, mutta totesin että en lähde ennen kun tavarat ovat minulla. Olin jopa valmis pyytämään poliisit, mutta exäni ei niitä halunnut.
Tänään sain sitten lukea sosiaalisessa mediassa että oli rynnäköllä menty sinne sekä viellä olin antanut hänelle turpaan. Jos itse olisin saanut turpaan, olisin kyllä soittanut poliisit. Silmälasit häneltä lensi lattialle kun kevyesti littasin kun uhos mulle rytäkässä. Silmälasit ovat täysin ehjät. Hänen exänsä tietysti puolusti että ilman muuta muija antoi turpaan. Hänen exänsä kun on itse puhdas kun pulmunen, on seurustelu suhteessa toisen kanssa ja viettää yötä toisen kanssa. No saipa siinä sivussa kuulla exäkin kuinka herttaista puhetta mies on hänestä puhunut. Mielestäni on oikeutettua toisen saada tietää mitä hänestä on puhuttu. Siispä luulempa että suurin ongelma koko jupakassa olikin se että kerroin vähän totuuksia, joita toinen ei ole itse kertonut.
Tänään pyysin myös moneen kertaan exmiestäni selvittämään pihalle loputkin epäselvyydet, mut eipä tullut. Kun kaikki paskat on saatu selvitettyä, voinen kertoa jo etu käteen etten halua olla hänen kanssaan missään tekemisissä sen jälkeen. Toivotan vaan lopuksi erittäin antoisia yhdessä olon hetkiä hänelle ja exälleen.
Ihan mielenkiinnosta; minkä ikäsiä olette?
Valitettavasti lähellä 50. Kyse ei silti ole 50 villityksestä. Olen ennenkin eronnut, enkä ikinä ole tälläiseen soppaan joutunut.
Nipottaja ja ymmärtämätön ihminen asialla. Jokaisen joka on eronnut ja entisistä liitoista on lapsia tulee ymmärtää, että asiat on vaikeampia hoitaa, entinen elämä ei katoa, entinen puoliso elää ja lapset elää, eivät he ajattele samalla tavalla kun itse ajattelet.
Taakseen ei voi jättää roinaansa, jokainen eletty minuutti jää muistiin, uusi ihminen ei korvaa ja saa unohtamaan entistä.
Vaihto ei tässäkään ole tärkein, vaikka taitaa tämäkin ihminen sillä yrittää unohtaa. Tärkeintä on asioiden ymmärtäminen ja vastuu myös entisestä elämästä. Erota voi, mutta elämästä ja lapsista ei voi erota ja sitähän erot usein ovat.
Kun eroat, katsopa ensinnä omaa kuvaasi, mitä olet tehnyt, onko mennyt elämä ranttaliksi, oletko sitä mieltä että pitää laittaa vesiraja hame päälle, itse en laittaisi kenenkään pyynnöstä, en ala jonkun pelleksi ja seksikin pitää pystyä asettamaan vain osaksi elämää, ei koko päivä touhuksi.
Tuleeko ryyppykausi, tuleeko velkakierre, kun kaikki pitää saada. Aina voi syyttää entistä puoliso kaikesta, mutta kun oppisi näkemään omatkin virheensä yhtä hyvin.
Nyt olet ymmärtänyt tämän vähän väärin. Meillä ei ole yhteisiä lapsia ja toiseksi miehellä ei ole lapsia. Itse olen pystynyt hoitamaan asiat lasten isän kanssa ilman että minun pitää loukata toisen puolisoa.Mä ymmärtäisinkin jos olisivat kamuja, mut et miehen ex tuli jopa meille kotiin, eikä todellakaan sillä mielellä et ois ollut molempien kamu. Aliarvioi mua ja ylisti miestä. Tein niihin käynteihin topin koska jokaisen kotiin tullaan niin että kunnioitetaan toisen kotia ja perheenjäseniä.
Kertoisitko tarkemmin et miten mun elämä on mennyt ranttaaliksi jos toiselle maistuu alkoholi enemmän kuin laki sallii. Siitä alkoholin käytöstä en ole ollut ainoa joka on sanonut. Lisäksi voinen sanoa etten laittaiisi vesiraja hametta päälleni vaikka maksettaisiin.
Sit kannattaa myös tarkistaa tuo ostovimmakin kenellä sitä on ollut. Tiedän ettei kukaan ole täydellinen ja kaikissa meissä on vikamme, kukaan ei ole täydellinen.