Ihanteellisen miehen ainekset:
- Osaa käyttää rahaa (ei pelaa uhkapelejä, säästöissä aina pahan päivän varalle, ei ole materialisti tai pidä kulisseja yllä/pönkitä egoa rahalla, jota ei edes oikeasti ole)
- Pystyy keskustelemaan ajankohtaisista ilmiöistä ja on yleissivistynyt (esim.perillä globaaleista konflikteista, taloudesta tai maamme sosiaalipolitiikasta. Eikä hänelle tarvitse suomentaa sivistyssanoja tai termejä)
- Tykkää matkustella ja osaa edes semisti jotain vierasta kieltä (edes sitä englantia)
- On hyvä suutelemaan.
- Liikunnallinen ja pitää fyysisestä kunnostaan huolta (pelkkää työmatkapyöräilyä ei lasketa)
- Ei polta/nuuskaa ("viihdekäyttö" silloin tällöin on fine)
- On kiltti ja käyttäytyy kypsästi sekä osaa tarpeen tullen vetää myös imelää herrasmiehen roolia (esim. vanhuksille tai anopille. Ei kuitenkaan koe tarvetta esittää äänekästä kovanaamaa kaveriporukalle)
- Kunnioittaa minun yksityisyyttäni eikä ole läheisriippuvainen (ymmärtää, että haluan välillä olla omassa rauhassa eikä kaikkea tarvitse tehdä yhdessä. Eikä heti koe tarvetta korvata minun poissaoloani jonkun muun seuralla, vaan on tarpeeksi tasapainoinen ja levollinen sielu, että pystyy viettämään yhden koti-illan yksinään)
- Hänellä on tasapainoinen perhe, jonka kanssa tulen toimeen suurella todennäköisyydellä (tai jos perhe/suku on häiriintynyt, hän ymmärtää pysyä siitä etäällä eikä ainakaan altista minua sille)
On meinaan vaikea löytää tasapainoista, iloista nuorta miestä, joka on sinut itsensä kanssa. Komea ulkonäkö, duuni, koulutus, sosio-ekonominen tausta, munan koko tms. ovat vain plussaa ja sivuseikkoja. Heikoilla ollaan, jos nuo edellämainitut eivät täyty.
- Osaa käyttää rahaa (ei pelaa uhkapelejä, säästöissä aina pahan päivän varalle, ei ole materialisti tai pidä kulisseja yllä/pönkitä egoa rahalla, jota ei edes oikeasti ole)
- Pystyy keskustelemaan ajankohtaisista ilmiöistä ja on yleissivistynyt (esim.perillä globaaleista konflikteista, taloudesta tai maamme sosiaalipolitiikasta. Eikä hänelle tarvitse suomentaa sivistyssanoja tai termejä)
- Tykkää matkustella ja osaa edes semisti jotain vierasta kieltä (edes sitä englantia)
- On hyvä suutelemaan.
- Liikunnallinen ja pitää fyysisestä kunnostaan huolta (pelkkää työmatkapyöräilyä ei lasketa)
- Ei polta/nuuskaa ("viihdekäyttö" silloin tällöin on fine)
- On kiltti ja käyttäytyy kypsästi sekä osaa tarpeen tullen vetää myös imelää herrasmiehen roolia (esim. vanhuksille tai anopille. Ei kuitenkaan koe tarvetta esittää äänekästä kovanaamaa kaveriporukalle)
- Kunnioittaa minun yksityisyyttäni eikä ole läheisriippuvainen (ymmärtää, että haluan välillä olla omassa rauhassa eikä kaikkea tarvitse tehdä yhdessä. Eikä heti koe tarvetta korvata minun poissaoloani jonkun muun seuralla, vaan on tarpeeksi tasapainoinen ja levollinen sielu, että pystyy viettämään yhden koti-illan yksinään)
- Hänellä on tasapainoinen perhe, jonka kanssa tulen toimeen suurella todennäköisyydellä (tai jos perhe/suku on häiriintynyt, hän ymmärtää pysyä siitä etäällä eikä ainakaan altista minua sille)
On meinaan vaikea löytää tasapainoista, iloista nuorta miestä, joka on sinut itsensä kanssa. Komea ulkonäkö, duuni, koulutus, sosio-ekonominen tausta, munan koko tms. ovat vain plussaa ja sivuseikkoja. Heikoilla ollaan, jos nuo edellämainitut eivät täyty.
Vastaukset 12
Vanhimmat
Kaikki muut osui kohdalleen, paitsi tuo matkustelu(matkustelua vastaan siis ei ole mitään mutta ei ole tullut pahemmin käytyä ulkomailla) englantia taas ymmärrän lähes yhtä hyvin kun omaa äidinkieltä :D
up!
"Komea ulkonäkö, duuni, koulutus, sosio-ekonominen tausta, munan koko tms. ovat vain plussaa ja sivuseikkoja."
No ei ole, koska olen kuvailemasi mies mutta joudun aina olemaan yksin koska olen kapeaharteinen, pienimunainen, kalju rillipäinen nörtti. Kavereiden naiset ihmettelee (tai no, ei ole vähään aikaan kommentoineet asiaa enää) miksi olen sinkku, mutta ulkonäössähän se puute on... jos ei saa naista kostumaan, niin ei sillä kivalla luonteella ole väliä. Niin, jos olisin todella menestyvä ja varakas niin se tietenkin kompensoisi asiaa, mutta olen ihan tyytyväinen normi-akateemiseen elämään jossa arjen pienet luksukset aina läsnä, en kaipaa ökyelämää.
Onhan meitä oikeasti paljonkin, mutta ollaan niitä huomaamattomia ja näkymättömiä, koska meillä ei ole noita "lisäbonuksia".
Itse olen kaikkea muuta, mutta tuo matkustelukokemus on jäänyt (osin ehkä seuran puutteen vuoksi) vähiin ja ikäkin on jo ei-nuori.
Mutta sellaista elämä on.
Aloittajan mainitsemat sivuseikat on oikeasti niitä määräävimpiä pääasioita.
up!
Tuo sinun listasi vaatii aikuisen ja henkisesti kypsän miehen. Valitettavasti tuossa sinun ikäryhmässä se voi olla kovin haasteellista.
Se on kyllä totta ja huomattu! Ehkäpä siksi turhautuneena tuon listan väsäsinkin, kun tuntuu, että seuraa "joutuu" hakemaan itseäni reilusti vanhemmasta ikäluokasta :) Eikä toki sekään mikään itsestäänselvyys ole, että kolmekymmpisetkään olisi kypsiä...
Mites toi kannabiksen viihdekäyttö ?
Sopiiko se miehelle ?
Kyllä se sopii itselleni. Ainakin, jos puhutaan parikymppisistä - aikamiehellä se on jo epäilyttävää. Ja kohtuuden rajat kannabiksen viihdekäytössä onkin jo sitten eri puheenaihe.
Ihanteellisen miehen ainekset:
- On yhtä komea kuin Arnold Schwarzenegger.
- On yhtä kova jätkä kuin Chuck Norris.
- On yhtä loistava tyydyttämään naisen kuin M-15.
- On yhtä taiteellinen kuin Leonardo da Vinci.
- On yhtä taitava käsistään kuin Michelangelo.
- On yhtä musikaalinen kuin Wolfgang Amadeus Mozart.
- On yhtä taitava laulamaan kuin Olavi Virta.
- On yhtä lahjakas soittamaan kuin Władysław Szpilman.
- On yhtä empaattinen ja heikompien puolta pitävä kuin Paavo Väyrynen.
- On yhtä hyvä kuuntelemaan kuin Sigmund Freud.
- On yhtä urheilullinen kuin Usain Bolt.
- On yhtä paljon vallasta ja kansan suosiosta nauttiva, kuten Barack Obama.
- On yhtä herkkä ja tunteellinen kuin Domenico Modugno.
- On yhtä rikas kuin Bill Gates.
- On yhtä älykäs kuin Stephen Hawking.
- On yhtä lahjakas ja monipuolinen kuin Pertti "Spede" Pasanen.
...Unohtuiko jotain?
Nuori ja noin järkevä? Helsinkiläinen tuskin olet...
Oma kaveripiiri on juurikin tuommosta jengiä täynnä ja nyt kun ite mukaan luettuna osa on pamahtanut takaisin sinkkumarkkinoille, niin ei nuo tunnu olevan kovinkaan kovassa huudossa naisten keskuudessa. Jo pelkästään baarimiljöössä kivan näkösen neitosten kanssa juttelun virittely tuntuu olevan toisinaan melko haasteellista, kun asenne on jo alkujaan semmonen painuppa vittuun siitä-henkinen.
Kun baareissakin tässä ravannut, niin eipä sieltä naaraiden kanssa ole poistunut kun lähinnä ulkomaalaiset ja ite sekä toinen aistikkaampi kaveri aika-ajoin. Jos olet hyvin tavallinen jutuiltasi ja ulkonäöltäsi, niin eipä mukaan jää kuin keventynyt lompsa ja aivosolusto. Itekki joutuu melkoisesti pinnistelemään ja virittelemään keskusteluita vähän joka suuntaa, eikä saanti ole siltikään mitenkään taattu. Olen sentään osa-aika-runebergeri ja tiiän kyllä mitä naiset haluavat kuulla, sekä semmoinen kevyesti lipevä hurmuriolemus tulee melkolailla luonnostaan. Ulkonäkö on mitä on, Jack Blackiksi sanotaan aikalailla joka illanvietoissa jonkun toimesta... onkohan se sitten hyvä vai huono juttu...
Missähän siis vika, kun normaali miehet jää baarireissuilla ilman sen merkittävämpää naisseuraa järjestään? Känniääljöily olisi varmaan se luonnollisin selitys, mutta kun ei me nyt olla edes niin humalassa yleensä liikkeellä.
Nettimaailma on toki oma juttunsa, mutta tuntuu sekin muuttuneen niin villiksi viidakoksi, ettei luottoa hirveästi löydy että sieltä löytyisi joku helmi, jota hoivia.