Olin vuonna 2011-2013 asti väkivaltaisessa suhteessa ja olin nuori, koska en ollut edes 18 vuotta vaan 17v. Koin niin henkistä kuin fyysistä väkivaltaa, joka johtui miehen mielikuvituksesta mustasukkaisuudesta. Hän sekosi siitä kun puhelimessa oli vieras numero joka oli esimerkiksi puhelinmyyjä.. joka päivä tarkistettiin facebookki ja puhelin. Facebookistakin poistettiin miehiä kavereista vaikken ollut edes jutellut niille tai mitään muutakaan. Tätä jatkui yli vuoden ja fyysisesti kävi kans päälle kännissä usein. Välillä oli päässä haavaa jonka seurauksena koko pää veressä, välillä kuristettiin nii että hyvä kun sai happea, välillä huuliauki lyöty päällä, välillä nii kipeä joka paikka etten saanut edes paitaa päälle. Erosimme poliisien kautta ja olimme käräjillä, en kuitenkaan vaatinut mitään. En kertonut koko aikana kenellekään mitään vaan aina sain hyvin selitettyä kaikki. Monet luuli et vain masennuin, koska vaatetyylini muuttui lökäreihin ja löysiin paitoihin yms. Ennen tykkäsin laittautua aina ja pitää farkkuja yms eli tyylini muuttui täysin.
Nykyään seurustelen, mutta tuntuu etten tunne itseäni ja en tiedä mistä nautin ja tuntuu välillä etten tunne mitään. Tuo aika tuntuu sumulta ja ei tunnu todelta. Se kun elää toisen täydellisessä manipuloinnissa ja hallinnassa on haastavaa palautua. Tiedän että nuo asiat purkautuu yhtä äkkiä, koska nyt suojelen vielä itseäni. Välillä on tullut hyperventilaatioita, eli alan hengittää todella tiheään tahtiin. Ne johtuvat siitä kun laitoin silmät kiinni ja yhtä äkkiä nuo väkivaltaiset tilanteet alkoivat pyöriä mielessä ja tuntui että olin tilanteessa ja avaan silmät ja hengitän tiheään tahtiin ihan kuin en saisi happea. Tuntuu etten nykyään edes muista asioita.
Minkälaisia muilla on ollut tuntemukset väkivaltaisen suhteen jälkeen? Onko ollut samanlaista, itsensä hakemista ja kuinka on pystynyt unohtamaan ja antamaan anteeksi nuo teot? En halua että tulen katkeraksi ja mietin vain noita menneitä.
Väkivaltaisen suhteen jälkeen
1
104
Vastaukset
- parempinyt
Mitä sanoisi. Itse olin naimisissa erittäin mustasukkaisen ihmisen kanssa, myös taipuvainen väkivaltaan varsinkin humalassa. Kertomasi tuntuu hyvin tutulta. Jos yhtään lohduttaa niin se helpottaa kun löydät normaalin ihmisen ja jos pystyt puhumaan niin aina parempi. Toinen vaistoaa pahan olon kyllä jos on aito asia. Älä haudo liikaa jonkun sekaisen ihmisen ihmisen tekemisiä, ne eivät saa pilata elämääsi. Anteeksiantaminen.. kunhan muistat kuka oli se joka teki pahaa. Itse en anna koskaan anteeksi, mutta olen oppinut että kaikki eivät ole samanlaisia. Älä katkeroidu vaan katso eteenpäin :)
Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Nyt tajusin mitä haet takaa
En epäile etteikö meillä olisi kivaa missä vaan. Se on iso hyppy henkisellä tasolla sinne syvempään päätyyn, kuten tiedä433523- 362154
Naiselle mieheltä
Huomasin tuossa, että jääkaapissani on eräs sinun ostamasi tuote edelleen avaamattomana. Arvaatko mikä?301819- 171579
- 231538
- 141488
- 241397
- 141257
Ihmetteletkö, mihin sinussa ihastuin?
Pikkuhiljaa huomasin, että olet ainutlaatuinen luonne, plussana tietysti ulkoiset avut. Toista ei taida löytyä koko maai781225Mitä yhteistä on sulla ja kaivatulla?
Onko teillä samantyyppinen olemus tai luonne? Vai muistuttaako vartalonne toisiaan? Tai kasvot? Entä pukeutuminen? Onko841155