Olen riidellyt mieheni kanssa hirmuisesti seuraavasta asiasta... hänellä saattaa olla vuoden sisällä 6-10 ns. omaa isompaa viihdereissua: mm. etelänmatka, kaupunkiloma, mökkeilyä poikaporukalla, mökkeilyä mies/naistyöporukalla, laivareissuja, yöreissuja toisiin kaupunkeihin jne. Reissujen kesto n. 2-7 päivää ja sisältävät paljon alkoholia ja biletystä. Näiden reissujen päälle tulee luonnollisesti vielä perusbaari ja peli-illat n.1 -2krt/kk. Muutimme yhteen puoli vuotta sitten ja jotenkin todellakin tyhmänä kuvittelin että meno edes vähän muuttuu. Minulla on edellisestä liitostani myös kaksi lasta, jotka asuvat meillä puolet ajasta.
Haluaisin näkökulmaa siihen kuinka paljon teidän mielestänne on ok omia menoja? Mieheni sanoo aina että olenhan vapaa minäkin menemään: oikeasti en aina ole kun on lapset enkä haluaisikaan olla. Lisäksi lähes aina kun olen ollut jossain perusbaarireissussa (viimeksi esim.3 kk sitten), saan moitteita mitä oudoimmista asioista: väärät vaatteet, liikaa/liian vähän yhteydenpitoa illan aikana, vääränlaisia fb-päivityksiä, väärä kotiintuloaika jne.
Olen jonkin verran ollut pahoilla mielin jatkuvista reissuista, myönnän olevani myös mustasukkainen joissakin tapauksissa (kuten mökkien sekasaunat ja naisten yhteydenotot reissuihin liittyen, ovat esim.olleet ihastuneita mieheeni). Olen tämän ilmaissut myös miehelleni: hänen mielestään se on epänormaalia ja epätervettä mustasukkaisuutta. Kuulemma kaikki tekevät näitä reissuja eikä muiden vaimot/tyttöystävät ikinä valita vaan päinvastoin iloitsevat toisen kivoista reissuista. Järki ja omat ystävät sanovat ettei se nyt ihan noin ole, mutta mies sanoo että elän jossakin oudossa kuplassa ja olen vain erityisen epävarma yksilö. Olen nyt alkanut järjestellä hieman omia reissuja kavereiden kanssa (silloin kun lapset ovat isällään): tähän mieheni totesi, että olen naurettavan lapsellinen kun yritän kostaa hänen ilmeisesti reissujaan. Hän myös oli närkästynyt, ettemme sitten ehdi viettää aikaa yhdessä (hänellä omat yöryyppyreissut edeltävänä ja seuraavana viikonloppuna minun reissustani)...
Toisaalta arjessa hän on yleensä tosi ihana. Auttaa kyllä välillä arjessa lasten kanssa jne. Mutta jotenkin en meinaa päästä yli näistä jatkuvista bilereissuista...
Haluaisin näkökulmaa siihen kuinka paljon teidän mielestänne on ok omia menoja? Mieheni sanoo aina että olenhan vapaa minäkin menemään: oikeasti en aina ole kun on lapset enkä haluaisikaan olla. Lisäksi lähes aina kun olen ollut jossain perusbaarireissussa (viimeksi esim.3 kk sitten), saan moitteita mitä oudoimmista asioista: väärät vaatteet, liikaa/liian vähän yhteydenpitoa illan aikana, vääränlaisia fb-päivityksiä, väärä kotiintuloaika jne.
Olen jonkin verran ollut pahoilla mielin jatkuvista reissuista, myönnän olevani myös mustasukkainen joissakin tapauksissa (kuten mökkien sekasaunat ja naisten yhteydenotot reissuihin liittyen, ovat esim.olleet ihastuneita mieheeni). Olen tämän ilmaissut myös miehelleni: hänen mielestään se on epänormaalia ja epätervettä mustasukkaisuutta. Kuulemma kaikki tekevät näitä reissuja eikä muiden vaimot/tyttöystävät ikinä valita vaan päinvastoin iloitsevat toisen kivoista reissuista. Järki ja omat ystävät sanovat ettei se nyt ihan noin ole, mutta mies sanoo että elän jossakin oudossa kuplassa ja olen vain erityisen epävarma yksilö. Olen nyt alkanut järjestellä hieman omia reissuja kavereiden kanssa (silloin kun lapset ovat isällään): tähän mieheni totesi, että olen naurettavan lapsellinen kun yritän kostaa hänen ilmeisesti reissujaan. Hän myös oli närkästynyt, ettemme sitten ehdi viettää aikaa yhdessä (hänellä omat yöryyppyreissut edeltävänä ja seuraavana viikonloppuna minun reissustani)...
Toisaalta arjessa hän on yleensä tosi ihana. Auttaa kyllä välillä arjessa lasten kanssa jne. Mutta jotenkin en meinaa päästä yli näistä jatkuvista bilereissuista...
Vastaukset 16
Vanhimmat
Siis... Musta nuo reissut kuulostaa tosi ikäville, en tykkäisi yhtään. Eikö sua pyydetä mukaan, mitä ihmettä?
En usko, että on olemassa sopivaa määrää omille menoille, vaan vastaus on se, että molemmista tuntuu hyvälle. Toisen menemisen tyyli vaikuttaa paljon- johonkuhun on helppo luottaa, tietää sen ajattelevan sun parastasi ja huomioivan, toinen voi olla menoissaan itsekkäämpi.
Et varmasti ole ainoa vastaavan ongelman kanssa kamppaileva - mutta jos mielipiteeni tosiaan kiinnostaa, niin esim.miehesi puolustautuminen noilla mustasukkaisukkaisuussyytöksillä aiheuttaisi minulle pahan allergian.
Lisäksi minusta sinä kuulostat joustavalta. Miksihän se miehesi oikein nillittää?
Minä en tee ulkomaan reissuja ilman tyttöystävää, mökkireissut ja festarit tai konsertit kysyn aina naiseltani että haluaako mukaan. On mökkireissulla naisiakin mutta siitä ei synny mitään mustasukkaisuutta. Jos lähden baariin ryyppäämään niin pyydän muijaa mukaan ja homman veljeni muijan lastenvahdiksi, ei mitään ongelmaa. Asiat ratkee puhumalla ja hommaamalla lapsenvahti mutta miehes ei kai halua sua mukaan kun pettää sua reissuillaan.
Mihinkähän mies sinua tarvitsee?
Kiitos vastauksista. Todella mielenkiintoista kuulla miehen näkökulmaa tilanteeseen! Enpä tiiä mitä tästä tulee...
Meillä mies ei tahdo lähteä ilman minua mihinkään.Pyytää jokapaikkaan mukaan. yleensä keskustelemme lähdenkö vaiko enkö. Itse patistin äijän ulkomaille kavereidensa luo kun hänellä oli lomaa ja minulla ei.
Varsinaista omaa lomaa ei kai kummallakaan ole, mutta esimerkiksi työporukan "reissuuille" ei tietenkään mennä yhdessä.
Miten kestäisitkään komennusmiehen, tai vastaavan vaimona? Poissa vähintään viikkojen arkivuorokaudet. Veropakolaiset puolen vuoden jaksoissa. Voi hyvänen aika mitä siellä tapahtuneekaan? Pahinta kaikesta on se, ettei hän ole palvomassa sinua päivittäin.
Meillä kummallakin on aina ollut omat harrastukset. Lapset rajoittivat aikanaan niitä meidän molempien kohdalla. Penskojen lähdettyä on sekin rajoitus poistunut.
Vaimoni on aktiivisempi ja harrastaa ja matkustelee minua enemmän. Eipä tuo ole aiheuttanut edes varsinaista neuvottelua. Tietenkin valmisteluvaiheessa keskustelemme ja viikkorutiinit menevät omalla painollaan.
Nyt parhaillaan vaimoni kiertää erään kansanedustajan tukiryhmän jäsenenä vaalipiiriä.
Hyvänen aika! Mies edustaja ja miehiä matkassa. Kaiken kaameuden kruunaa se, että agitaatiopaikoilla juttelee vieraiden miesten kanssa!
..ja mahdollisesti käy sekasaunassa noiden miesten kanssa yms. mistä aloittaja kirjoittaa. Puhutkohan kuitenkin vähän eri asiasta ja taidat olla reippaasti eri parisuhteen vaiheessa kuin ap.
Olemme eläneet läpi kaikki nuo vaiheet joten on vahva omakohtainen tuntuma asiaan.
Aloituksen alku on tutunoloista. Menoni alkoivat vähenemään hiljalleen koska niistä ei syntynyt mitään sanomista. Lopullinen elämänmuutos tuli ensimmäisen raskauden myötä.
Sen loppuvaiheissa loppuivat jokaviikkoiset kotiviinien kostuttamat kortti-illatkin.
Kieroutunut (?) epäilyni on, että moni nainen ajaa parisuhteen konfliktiin itsekkyytensä ja palvonnan tarpeensa johdosta.
Tuskin agitaatiokopla ehtii saunomaan ja vaikka ehtisikin niin en pitäisi sitä edes todennäköisenä sekoiluna.
Tuo alkutaipaleeen seestymisvaihe kesti reilu 2-vuotta.
Miehesi on siinä asiassa oikeassa, että jos tosiaankin järjestelet omia reissujasi vain sen takia, että miehesikin menee, se ON lapsellista uhmailua.
Kyllä nuo miehesi reissut ovat sellaisia, etten minä ainakaan tuollaisen miehen kanssa olisi parisuhteessa koska eivät ne kuulu varatulle miehelle. Minulla on myös erittäin menevä mies; harrastaa kaikenlaista ja on myös iltamenoja mutta tärkeimmät ja mukavimmat menot menemme yhdessä, tietenkin!
"Hän myös oli närkästynyt, ettemme sitten ehdi viettää aikaa yhdessä (hänellä omat yöryyppyreissut edeltävänä ja seuraavana viikonloppuna minun reissustani)..."
Tosi itsekästä. Henkilö, jolla on näitä menoja 90% kumppanin menoihin verrattuna vielä yrittää estää sunkin menoja, koska ettehän te sitten ehdi nähdä....Ehkä hänen pitäisi sitten joustaa ja vähentää runsaita menojaan, jos haluaa viettää yhteistä aikaa, eikä sinun.
Teepä näin. Pakkaa hänelle matkalaukut ensikerralla valmiiksi ja sano, ettei kannata välillä tulla paitoja pesetyttämään. Kyllä hän varmaan ymmärtää ettet ole hänestä riippuvainen. Ei ne menot mihinkään ,.kärsit vaan suotta. Se on sitten toinen juttu jos olet niin läheisriippuvainen että tarvitset häntä jotenkin taloudellisesti.
Minna missä miehesi nyt ON?
Jätä se mies. Älä uhraa elämääsi riitelyyn. Mies ei välitä tunteistasi yhtään mitään ja elää sinkun elämää hyväksikäyttäen sinua.
Miehellä tulee näköjään halvemmaksi elää yksinhuoltajan kanssa kuin eläisi yksinään niin ei olisi rahaa niin vain bailata ja reissata omilla reisuillaan.
Olet helppoheikki miehelle jolla on nyt mahdollisuus harrastella omia harrastuksiaan mielinmäärin. Meillä ei tulisi mieleenkään että jompikumpi lähtisi etelänmatkalle yksin tai jonkun kaveriporukan kanssa. Menemme yhdessä tai ei ollenkaan.
Narsisti tyrmää toisen menot mutta oikeuttaa itselleen ihan mitä vain. Ei ole tervettä teidän suhde. Äijäsi elää sinkun elämää parisuhteessa. Naiset jotka ovat edellisen suhteensa kakaroissa kiinni ovat hyvä kohde hyväksikäyttäjä miehille. Naiselle riittää kunhan joskus vähän ollaan arkena hyviä ja auttavaisia mutta toisessa mutkassa otetaan kaikki se vaiva takaisin.
Yh äidilläni oli samanlainen suhde ja lapset siis minä vaistosin jo ettei ollut äijällä puhtaita jauhoja pussissa mutta sokea äitini ei nähnyt mitään kunnes tuli ihan niin selviä merkkejä joista ei voinut tyhmäkään enää erehtyä.
Jos asunto on sinun niin heitä äijä pihalle. Pakkaa sen matkalaukut valmiiksi kun tulee seuraavalta reisultaan. Mies käyttää läheisriippuvaista naista hyväkseen niin kauan kun pystyy. Niin kauan kun olet läheisriippuvainen saat näitä tapauksia ja ihmettele siinä sitten kun on ihan epänormaalia se suhde. Äitini on koko elämänsä ollut läheisriippuvainen ja on nyt katkera kun on yksin ja syyttelee siitä muita ihmisiä. Kaikki vika on muissa ihmisissä kun ei ole normaalia suhdetta koskaan löytänyt. Mikään tavallinen mies ei kelvannut vaan sen piti olla jotain erikoista aina. Aviomies kun tuli liian tavalliseksi ja viat tuli ilmi niin ei sekään kelvannu. Yksinhuoltajana ei sitten parantunut ne mies ehdokkaat vaan muuttui tavanomaistakin kummallisimmaksi. Kamala kun meidän lasten tarvitsi aina vain hyväksyä uusia tulokkaita entisten tilalle eikä pysynyt kärryillä ollenkaan niissä muutoksissa.
Kauankohan sinullakin kestää kasvaa aikuiseksi ja näyttää esimerkkiä lapsilleen muuta kuin vaihtuvat miehet. Kuinka noin kehittymätön/tyhmä voi olla aikuinen joka on jo lapsiakin tehnyt?
Kumppanillani ei ole yhtään menoja joihinka en minä sovi. Eri asia on jos ei kiinnosta niin sitten jätän menemättä. Tällainen on normaali parisuhde jossa otetaan kumppani huomioon.
Kyllä minusta pitää kysy toiselta että saako mennä ja ensin sopia että haluaako tehdä jotain yhdessä ennen kun itse tekee päätöksiä menemisen suhteen kysymättä toiselta mitään. Tyyöystävä siis pitää ottaa huomioon eikä miestäsi edes kiinnosta oletko olemassa. Miksi edes olet tuollaisen kanssa joka ei ota sinua huomioon. Olet kai huono itsetuntoinen joka tekee kaikki ja hyväksyy kaikki miehes päätökset. Sinun pitää näyttää että jos sua ei oteta huomioon niin otat eron. Ihan parisuhteen perus sääntö on että ensi tulee oma kumppani ja sitten kaverit, muutenhan suhteesta ei tule mitään jos toinen tekee mitä lystää ja teidän suhteessa on just käynyt niin.
Teettekö mitään reissuja yhdessä, edes laivalla?
Exäni oli tuollainen, siksi onkin nyt exä. Kuulin eron jälkeen, ettei ihmetelty, että otin eron, vaan pidettiin itsestään selvänä sitä asiaa. Miehellä kun kuulemma oli jatkuvasti eri naisia.. tiesin sen kyllä sanomattakin :D
Kyllä ihan 100% varmasti miehesi pettää sinua, niin samanlailla käyttäytyy, kuin exäni, joka petti.