Teinkö sittenkään oikein

pahamieli

Yritän pitää tämän mahdollisemman lyhyenä, en ole koskaan ennen kirjoittanut tänne..

Erosin n. kuukausi sitten 4vuotta kestäneestä suhteesta. Suhteessa meillä oli mukavaa toisemme kanssa, mutta sitten oli niitä riitoja paljon. Entisessä asunnossa mieheni hajotti paljon tavaroita suuttuessaan, mutta ne sitten loppuivat. Viimeinen riita oli kuitenkin melko raju, mulla oli sen jälkeen käsissä ja jaloissa mustelmia. Sen riidan jälkeen juteltiin ja päätettiin jatkaa vielä, mieheni sanoin että sen riidan kautta hän ymmärti että ei voi jatkaa enää noin, hän haluaa muuttua meidän molempien kannalta. Meillä alkoi mennä paremmin, mutta ahisti koko ajan ja sitten parin viikon päästä riidasta sanoin hänelle, että en tiedä mitä haluan ja halun ehkä ollakkin yksin. Hän sitten vastasi siihen että ehkä se olisi parempi sitten erota.

Nyt olen asunut n. viikon omillani. Aluksi tämä oli mukavaa ja viihdyin, iltaisin oli vaan paha mieli. Nyt sitten eilen juttelin entisen kanssa ja hän sanoin, että häntä kaduttaa koko ero koska ei olisi oikeasti edes halunnut erota. Hän sanoin myös, että oli ihan suunnitellut miten meidän suhteen saapi toimimaan ja halusi että meillä molemmilla on hyvä olla ja että tästä tulee jotain, halusi tosissaan sitoutua. Sitten olinkin jo ehdottamassa eroa, ja hän sanoin eilen että halusi vaan että mulla on parempi olo, sen takia sitten suostui eroon eikä halunnut alkaa taistelemaan minusta.

Tunnen niin pahaa mieltä, itken vaan koko ajan. Entä jos teinkin väärin? Entä jos olisin antanut miehelleni mahdollisuuden korjata virheet ja näyttää että pystyy muuttumaan, olisiko mulla ollut sitten täydellinen suhde hänen kanssaan? Haluaisin vaan että saisin käännettyä ajan taaksepäin ja peruisin koko eron.
Haluaisin neuvoja, miten tästä jatkaa eteenpäin, miten saan unohdettua entisen ja olemaan onnellinen.. Koska en usko että hän enää haluaa palata kanssani yhteen, koska sanoin eilen hänelle että haluaisin hänen tulevan luokseni ja hän vastasi siihen että haluaisi tulla, mutta ei koska asiat menisi vielä vaikeaksi sitten.

5

288

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • Iceiceice

      Kaikki vuodenajat ikävä näkee. Nyt jälkeenpäin ole vakuuttunut että ero oli oikea ratkaisu. Muutaman vuoden jälkeen kertoi (uusi tyttöystävä ex mieheni lapsen äiti) ymmärtävänsä minun päätöksen erosta. Hänelle.

    • usko_minua

      Teit oikean päätöksen. Joskus kannattaa vain myöntää ettei mies muutu. Jos mies kerran väkivaltainen sinua kohtaan, on hän taatusti sitä uudelleen. Miehet ovat siitä erikoisia, kun tulee ero, alkaa vakuuttelu että nyt minä muutun, tiedän miten me voidaan olla onnellisia. Ei se vain niin mene. Jos olette useasti suhteenne aikana jo keskustelleet asioista, muutos olisi pitänyt tulla silloin. Olet vasta viikon asunut yksin. "Paranemiseen" menee aikaa, ja anna se itsellesi. Itke jos itkettää, suhteen loppuminen on aina kova pala.
      Mieti mikä tekee sinut onnelliseksi, mikä sinusta tuntuu hyvältä. Jätitkö suhteen aikana jotain omia "juttuja" vähemmälle, tee niitä nyt. Se hyvä fiilis vielä palaa etkä tarvitse siihen entistä kumppaniasi. Suosittelen myös olemaan erossa hänestä, muuten "paraneminen" ja eteenpäin pääseminen vaikeutuu.

      • pahamieli

        Entiseni oli siis jo ennen eroa tajunnut että on tehnyt minua kohtaan väärin ja että haluaa muuttua meidän molempien takia, ei eron jälkeen.. Hän sanoi että hänellä oli suunnitelmat ja kaikki, miten meistä tulee jotain, halusi oikeasti sitoutua kanssani. Sitten pamautin eron hänelle..


    • Väkivalta ja esineiden hajoittaminen on aina hälyyttävä merkki, jota ei pidä vain ohittaa. Minusta tei oikean ratkaisun

      Ehdottaisin, että nyt vain puret hammasta ja kestät tuota ikäväntunnetta.Vaadi, että mies menee esim säännöllisiin lyömätön linja tapaamisiin tms. Sitten kun sinulla on konkreettisia merkkejä hänen muuttumisestaan, niin esim vuoden päästä voit kokeilla yhteenpalaamista jos molemmat vielä haluaa.

      Usein vain käy niin, että kun pahin ikävä hellittää, niin toinen tai molemmat tajuavat muutakin elämää olevan.

    • iknow

      Pelkkä sen tajuaminen ja myöntäminen että on tehnyt väärin, ei riitä vielä mihinkään.
      On oltava luja ja määrätietoinen tahto muuttua. On tosissaan sitouduttava siihen, ja nöyrryttävä hakemaan apua. Se onsitä oikeaa vahvuutta, heikkoutensa myöntäminen ja oikea ja todellinen halu saada siihen apua.
      Asioitten väkivallalla "selvittely"(esim juuri tavaroitten heittely, joka tuskin koskaan sille tasolle jää), on hälyttävä merkki ja oire vakavasta ongelmasta. Se ei parane eikä oikene pelkästään sillä, että seuraavana päivänä kadutaan ja sanotaan että ei-koskaan-enää-ja-voi-anteeksi!
      Pelastit itsesi ja nahkasi. Älä hyvä ihminen sitä kadu!

    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Ootko nainen jotenkin

      Epävarma ulkonäöstäsi
      Ikävä
      157
      5755
    2. Minun rakkaani.

      Haluaisin käden mitan päähän sinusta. Silleen, että yltäisin koskettamaan, jos siltä tuntuu. Olen tosi huono puhumaan, m
      Ikävä
      26
      3554
    3. Koska näet seuraavan kerran

      Kaivattusi? Onko päivä tiedossa vai sattumasta kiinni?
      Ikävä
      75
      2474
    4. Ootko nainen jotenkin

      itseäs täynnä? Mars laihduttamaan. 🫵🏽 K
      Ikävä
      37
      2049
    5. Hyvästi.....

      En vain enää jaksa.....
      Ikävä
      33
      1832
    6. Hyvää yötä

      Mm❤️
      Ikävä
      42
      1799
    7. Ongelma Ibizalla

      Mistä saada triatleetin jalkaan mahtuva kenkä häitä varten?
      Kotimaiset julkkisjuorut
      104
      1730
    8. Eelle

      Huomenta,ajattelen sua..
      Ikävä
      21
      1616
    9. Hauskaa nimipäivää rakkaalle!

      On kova ikävä. Rakastan sua ikuisesti ❤️🤗😘
      Ikävä
      27
      1472
    10. Tappajamanne kiinni

      Herätys koko Mikkeli! Nyt tietoa kehiin, että saadaan tämä tappaja kiinni!
      Mikkeli
      37
      1378
    Aihe