Siilinjärvi ennen

spari

On siilinjärven keskusta jonkun verran muuttuna parissa kolmessa kymmenessä vuodessa. Ennen puolet siilin keskustaa oli soramonttuna. Ei ollut kuin Siilintori jossa toimi K ja S kauppa ja eikös ketun talossa ollut spar ennen kuin 2000 valmistui superspar nyk herkkupata. Jos muistatte muita yrityksiä ja kauppoja Siilista kertokaa ihmeessä.

144 kommenttia

Äänestä

Vastaukset

  • Siilintori oli k-kauppa nykyisen ale-makasiinin paikalla, siinä möivät 80-luvulla eteisessä pehmistä. S-kauppa oli nimeltään sokos-halli sillon 80-luvulla, se oli samassa kohti kuin myöhemmin s-market ja nykyään tokmanni. Rakennus tosin on eri kun se entinen paloi sillon 90-luvun alussa. Nuo kaupat tuli noihin paikkoihin 80-luvun alussa jolloin kaupallinen keskusta siirtyi asematieltä nykyiseen paikkaan. Asematiellä oli pitkään pieni kauppa nimeltä Ostola ja sen vastapäätä oli baari nimeltä Himala.
    Siinä missä nykyään kauppakeskus Alexi oli Alexi kauppa ja vähän aikaa siinä oli 80-luvun alussa Monitori niminen kauppa.
    Nykyisen Leo sportin paikalla oli pitkään H.S.Pitkänen ja sen vieressä oli ainakin 90-luvun alkupuolella Musta Pörssi. Se oli siinä missä ennemmin oli Siilintorin vaateosasto.
    Spar oli tosiaan siinä missä viimeisin Musta Pörssi sijaitsi ja ennen Sparia siinä oli A-Market Kyllönen, se oli siinä 70-luvulta lähtien.
    Kettuhan oli ennemmin nimellä Reppumies.
    Namixi karkkikaupan varmaan moni muistaa torin laidasta.
    Kaisan ja Kallen grilli oli kirkon alapuolella ja Vellikello Asematiellä parturi-kampaamo Sarin vieressä joskus aikoinaan.
    Kuva Siili valokuvausliike oli ensin Sandelsin talossa ja siirtyi sitten 90-luvulla Toritielle lähelle Marjan kello ja lahjaa.
    Paloasema oli siinä kunnantalon takana.
    Tässäpä nyt muutamia äkkiä mieleen tulleita.

    • A artomarket oli sekin vielä vielä 70 luvulla tuottava kauppa, kunnes 90 luvulla alkoi kaupat kansainvälistyä. Esim K kauppa muuttu kkk supermarketiksi sokos S marketiksi tuli Spar olikohan n91-93 muistaakseni. Ennen oli kaikki paremmin kaupatkin


    • Se oli A-market eikä suinkaan Artomarket joka on Nilsiässä. Tämä A-market oli T kauppa.


    • Muistan hämärästi tuon Ostolan Asematieltä. Mihin kauppaketjuun se kuului ja minä vuosina se oli siellä?


    • väke kirjoitti:

      Muistan hämärästi tuon Ostolan Asematieltä. Mihin kauppaketjuun se kuului ja minä vuosina se oli siellä?

      Se oli T-kauppa ja oli siinä ainakin 70 luvulla ja lopetti joskus 90 luvulla muistaakseni.


    • Olikohan se Ostola vai A ja O vai sijaitsiko A&O jossakin muualla?

      Harvempi ehkä enää muistaa että kirjasto sijaitsi ennen nykyistä rakennusta Nilsiäntien ja Räisäläntien risteyksessä. Kirjaston muutti pois siitä jo 1984 mikä oli vielä vuosia ennen rakennuksen purkua Nilsiäntien levennyksen tieltä. Kirjaston jälkeen rakennuksessa toimi ainakin muistaakseni Konttorikoneliike. Räisäläntien toisella puolella taisi sijaita kioski joskus.

      Ketjun tällä hetkellä viimeiselle vastaajalle, tarkoittanet nykyisen ABC:n paikalla sijainnutta Auto Tutut -liikettä jossa myytiin uusia Renaulteja 80-luvun alussa. Sittemmin siinä oli ainakin Kesoil huoltamo.

      Onkohan missään kuvia vanhasta Siilinjärvestä? Esim. 80-luvulta?


    • A&O Ostola siinä lipassa ainakin luki, Heikki Kalmi oli kauppias.
      Vellikellossa tuli useampi markka tungettua videopeleihin silloin 80-luvun alussa. :)
      Siinä Nilsiäntien varressa Räisälän risteyksessähän oli myös huoltoasema tms. "rautakauppa" (sama talo missä oli kirjasto) ja se kioski siinä vieressä myös kovin tuttu paikka.
      Auto Tutut ja oliko Auto Puputti, josta sitten Kesoil -> ABC.
      "Yläkylälle" tuli uusi linja-autoasema (muistaako moni sitä vanhaa 70-luvulta?) ja viereen R-Kioski joka oli alkujaan puolet pienempi mitä nyt, niin siinä toisella puolella oli Domi-grilli, mistä ekat "oikeat" hampurilaiset tuli junnuna ostettua. Alexin paikalla oli Monitori alkujaan ja Alkohan oli siinä Asematiellä, "Himalan talossa".
      Kinolta kun lähdettiin sitä akävelytietä jyrkkää mäkeä Kotipolun yli ylös Kasurilantielle, niin siellä ylhäällä oli myös joku kioski (missä nyt Fontanella), jonka irtokarkkivalikoima tuli aina tarkastettua.


    • ent_siililäinen kirjoitti:

      Olikohan se Ostola vai A ja O vai sijaitsiko A&O jossakin muualla?

      Harvempi ehkä enää muistaa että kirjasto sijaitsi ennen nykyistä rakennusta Nilsiäntien ja Räisäläntien risteyksessä. Kirjaston muutti pois siitä jo 1984 mikä oli vielä vuosia ennen rakennuksen purkua Nilsiäntien levennyksen tieltä. Kirjaston jälkeen rakennuksessa toimi ainakin muistaakseni Konttorikoneliike. Räisäläntien toisella puolella taisi sijaita kioski joskus.

      Ketjun tällä hetkellä viimeiselle vastaajalle, tarkoittanet nykyisen ABC:n paikalla sijainnutta Auto Tutut -liikettä jossa myytiin uusia Renaulteja 80-luvun alussa. Sittemmin siinä oli ainakin Kesoil huoltamo.

      Onkohan missään kuvia vanhasta Siilinjärvestä? Esim. 80-luvulta?

      Kirjasto oli Nilsiäntien varresta lähdettyään vielä Osuuspankin talossa ennen nykyistä paikkaansa. Talossa joka nykyään on Uutis-Jousen talona ja pankkikin on nykyään POP ja sijaitsee yläkylällä.

      Nilsiäntien kiinteistössä oli myös Kesoil huoltoasema.

      E-marketin muistaakos kukaan? Oli Himalajan talossa, E:n jälkeen oli Siilin Maalikeskus samassa tilassa.

      Apteekki oli alkujaan Himalajan taloa vastapäätä puutalossa, josta siirtyi Himalajan taloon entisen postin tiloihin ja siitä Toritielle missä nyt on lemmikkieläintarvikekauppa ja edelleen nykyiselle paikalleen Kuiluntielle.


    • asematien_nuori kirjoitti:

      A&O Ostola siinä lipassa ainakin luki, Heikki Kalmi oli kauppias.
      Vellikellossa tuli useampi markka tungettua videopeleihin silloin 80-luvun alussa. :)
      Siinä Nilsiäntien varressa Räisälän risteyksessähän oli myös huoltoasema tms. "rautakauppa" (sama talo missä oli kirjasto) ja se kioski siinä vieressä myös kovin tuttu paikka.
      Auto Tutut ja oliko Auto Puputti, josta sitten Kesoil -> ABC.
      "Yläkylälle" tuli uusi linja-autoasema (muistaako moni sitä vanhaa 70-luvulta?) ja viereen R-Kioski joka oli alkujaan puolet pienempi mitä nyt, niin siinä toisella puolella oli Domi-grilli, mistä ekat "oikeat" hampurilaiset tuli junnuna ostettua. Alexin paikalla oli Monitori alkujaan ja Alkohan oli siinä Asematiellä, "Himalan talossa".
      Kinolta kun lähdettiin sitä akävelytietä jyrkkää mäkeä Kotipolun yli ylös Kasurilantielle, niin siellä ylhäällä oli myös joku kioski (missä nyt Fontanella), jonka irtokarkkivalikoima tuli aina tarkastettua.

      Olikohan se Auto-Puputti käytettyjen autojen liike siinä nykyisen ABC:n pihalla? Muistan 80-luvun lopulta ainakin että siinä pihalla oli käytettyjä autoja joita tuli katseltua pyörällä yläasteelle ajellessa ja haaveiltua että kumpa tulisi äkkiä ajokortti-ikä :P


    • 70luku kirjoitti:

      A artomarket oli sekin vielä vielä 70 luvulla tuottava kauppa, kunnes 90 luvulla alkoi kaupat kansainvälistyä. Esim K kauppa muuttu kkk supermarketiksi sokos S marketiksi tuli Spar olikohan n91-93 muistaakseni. Ennen oli kaikki paremmin kaupatkin

      Pirun kumma muuten, että kaupatkaan ei missään muualla kansainvälisty niin kuin Suomessa. Kun haluaa Suomessa yleensäkin kansainvälistyä, niin ei pidä ottaa ainakaan ulkomaista mallia.
      Miten sitten se on kansainvälistymistä, kun otetaan vaan mallia siitä, miten on kansainvälistytty, eli muutettu kaikki entistä suuremmiksi ryppäiksi ja ketjuiksi täällä Suomessa?! En ymmärrä aina kaikkea, ja tuskinpa tätäkään kukaan voi minullekaan selittää ilman "liikemiesslangia" ...


    • asematien_nuori kirjoitti:

      A&O Ostola siinä lipassa ainakin luki, Heikki Kalmi oli kauppias.
      Vellikellossa tuli useampi markka tungettua videopeleihin silloin 80-luvun alussa. :)
      Siinä Nilsiäntien varressa Räisälän risteyksessähän oli myös huoltoasema tms. "rautakauppa" (sama talo missä oli kirjasto) ja se kioski siinä vieressä myös kovin tuttu paikka.
      Auto Tutut ja oliko Auto Puputti, josta sitten Kesoil -> ABC.
      "Yläkylälle" tuli uusi linja-autoasema (muistaako moni sitä vanhaa 70-luvulta?) ja viereen R-Kioski joka oli alkujaan puolet pienempi mitä nyt, niin siinä toisella puolella oli Domi-grilli, mistä ekat "oikeat" hampurilaiset tuli junnuna ostettua. Alexin paikalla oli Monitori alkujaan ja Alkohan oli siinä Asematiellä, "Himalan talossa".
      Kinolta kun lähdettiin sitä akävelytietä jyrkkää mäkeä Kotipolun yli ylös Kasurilantielle, niin siellä ylhäällä oli myös joku kioski (missä nyt Fontanella), jonka irtokarkkivalikoima tuli aina tarkastettua.

      Suunnilleen kaikki muu tässä ketjussa esitetty on minulla muistissa ja tuttua. Mutta en muista kyllä sellaista, että nykyisen Fontanellan kohdalla olisi jotain kioskia ollut.
      Mikähän vuosikymmen se kioski on mahdollisisti siinä sitten ollut, ja kuka sitä pitänyt?!


  • Himalasta rautat.asemalle päin oli Savolaisten talo, siinä taisi viimeisenä olla vaatekauppa ja alakerrassa Mustapörssi, taisi aiemmin olla tämä rak. tavaratalonakin. Tästä asemalle päin oli jossain vaiheessa K-maatalous Tynnörinen. Osulakohan oli rtasemaa vastapäätä, Eero H. päällikkönään.
    Osulan vieressä Tuhkasen kirjakauppa.

    • Olihan se Savolaisen tavaratalo, kahdessa kerroksessa. Tuon rakennuksen alakerrassa tai siinä viereisessä rakennuksessa oli muistaakseni joskus vaateliike nimeltään Molla. Tynnörinen piti tosiaan siinä viereisessä rakennuksessa vähän aikaa maatalous kauppaa.
      Osula oli rautatieaseman vastapäätä, kyllä.
      Asematien alkupäässä oli pankit.


    • Liekö ollut sitten sen maatalouskaupan käytettyjä traktoreita kun joskus 80-luvulla taisi olla siinä Asematien alapäässä jossain parkissa esim. harmaa Ferguson joka seisoi pitkään esillä.


  • namixi takas! Siilissä on nykyään vaan ketjukauppoja.

    • Ei tosiaankaan. Kalliita karkkeja eikä valikoima ollut loppujen lopuksi kovin erikoinen. Kahvitilatkin ahtaat.


  • nykysen a b c ,n paikalla oli autoliike ennen

    • Kesoilhan siinä oli, ainakin.


  • Supersparissa oli Merita pankki. Siinä aulassa jossa oli myöhemmin Marimekko ja Iloinen viivi.Olikohan Shell ennen Kesoil vai muistanko väärin?

  • Onkos siellä Siilissä vielä se Hyvä tuttu (tai joku sen tapainen nimi) huoltoasema sinne Nilsiään päin mennessä?

    80-luvulla joku sen niminen siellä mielestäni oli.

    • Taisi olla Auto-Tutut Oy. Nykyisin siinä on ABC-liikenneasema. Kiinteistöä on laajennettu niistä vanhoista päivistä.


  • ee ku se ol hyvä juttu

  • Hiukka aiemmin olivat: Osulan ja Hirvosen kahvilat ,Muotiliike Vaskelainen, Elsan baari, Pikkirilli ja Kallan baari. Niin ja Tipen kirjakauppa.

    • Missäs kohtaa jossain kunnantalon liepeillä olikaan vanha paloasema ennen kuin nykyinen valmistui joskus 80-luvulla?

      Siilinpääntien ja Peltotien risteyksen talossa katutasossa oli joskus muistaakseni Kukkaro niminen pikkukauppa josta yläasteelta kotiin kävellessä usein tuli ostetuksi karkkia :P
      https://goo.gl/maps/4dv2Q

      Leppäkaarteessa oli pieni lähikauppa, Simon Aikalisä ja samassa rakennuksessa oli myös Leppäkaarteen postitoimipiste, 71850.
      https://goo.gl/maps/stJRL


    • Paloasema oli kunnantalon ja Nilsiäntien välissä. Sen Kukkaro kaupan paikalla oli ennemmin Mertasen kauppa ainakin vielä 80-luvun puolivälissä.


    • Lyhyt tavaraliike Maikki Vaskelainen sittemmin alakerrassa Lelu Partanen aloitti Siilinjärveltä


    • xgenxsiililäinen kirjoitti:

      Missäs kohtaa jossain kunnantalon liepeillä olikaan vanha paloasema ennen kuin nykyinen valmistui joskus 80-luvulla?

      Siilinpääntien ja Peltotien risteyksen talossa katutasossa oli joskus muistaakseni Kukkaro niminen pikkukauppa josta yläasteelta kotiin kävellessä usein tuli ostetuksi karkkia :P
      https://goo.gl/maps/4dv2Q

      Leppäkaarteessa oli pieni lähikauppa, Simon Aikalisä ja samassa rakennuksessa oli myös Leppäkaarteen postitoimipiste, 71850.
      https://goo.gl/maps/stJRL

      Eino Pirskanen oli peltotiellä alunperin sitä ennen lähellä nyk. Sandelsia vanhassa puutalossa


  • Muistaako kukaan sellaista epävirallista ampumarataa. Muistelisin, että vanhalta viitostieltä käännyttiin sellaiselle kinttupolulle jota pystyi ajamaan autollakin. Siellä tuli pentuna käytyä etsimässä hylsyjä ja savikiekkoja. Vuonna 84 taisi palaa siellä joku varastorakennus. Alue taitaa olla nykyään laajennetun viitostien alla tai nykyista Kuilun kesälentopallokenttiä.

  • Kirkko on pysynyt paikoillaan

    • Osoite vain muuttunut.


  • Kauppa oli myös hamsteri marketin nimellä joskus ja tuli käytyä karkkia ostamassa usein.

  • Entäs ravintola himalaja muistaako kukaan asematie ...

    • Oliko se Himala? Samassa rakennuksessa toisessa päässä oli apteekki. Nythän rakennus on purettu ja kerrostalot rakennettu tilalle. Sitä ennen Himalan vieressä oli Tanskasen rautakauppa?


    • Himala oli alkujaan Kallan baari.


    • Apteekki kirjoitti:

      Oliko se Himala? Samassa rakennuksessa toisessa päässä oli apteekki. Nythän rakennus on purettu ja kerrostalot rakennettu tilalle. Sitä ennen Himalan vieressä oli Tanskasen rautakauppa?

      Siinä rakennuksen toisessa päässä taisi olla jossain vaiheessa Postikin ja myöhemmin oliko se Puijon Tapetti ja Väri, joskus 90-luvulla.


  • Kuka muistaa missä sijaitsi sellainen liike kuin Siikirja, ilmeisesti vuonna 1983? Oliko tämä Info -kirjakauppaa edeltävä liike vai oliko Infokin jo silloin Siilinjärvellä?
    Löytyi yksi vanha elektroniikkapeli jonka ohjelapussa on Siikirjan leima ja päiväys 24.12.1983 🙂
    Peli jopa toimii vielä kunhan painaa paristokotelon kantta, ilmeisesti huono kontakti jossain paristokielekkeissä. Ei taida takuu enää olla voimassa :D
    No pitää itse kolvailla kuntoon...

    • Miksi minulla on semmoinen hämärä mielikuva, että ZZ Siikirja olisi ollut Asematiellä? Ja mielestäni se oli ainakin jo silloin 80-luvun alkuvuosina Info-kirjakauppa.


  • Onkos Harjamäen laitokset vielä toiminnassa? Oli ainakin silloin 80-luvulla touhu aika isollaan. Monta ylilääkäriä ja osastoja kuinka paljon liekään.

    • Harjamäki on nykyisin aivan erilaisessa käytössä. Ei siellä enää toimi mielisairaala.


    • Harjamäen paperitehtaat, joko ne on lakkautettu? Vai mitkä laitokset?


  • Himalassa monet humalat tul otettua 1970>>>>>>>>

  • Mitä, ovatko rakennukset tyhjillään? Vai onko kenties purettu? Ei olisi uskonut. Minnehän sellainen määrä sairaita on saatu siirretyksi. Tietysti osa on nukkunut pois, mutta kuitenkin. Sehän tuntui osalle olevan 'koti', asuivat käytännössä siellä.
    On jäänyt porukkaa sitten työttömäksi, ellei ole tullut korvaavia työpaikkoja. Niin se vaan Siilinjärvikin on ollut muutosten kourassa.

    • Eivät ole tyhjillään, vaan pienyritysten käytössä. Osa taitaa olla myös muutettu asunnoiksi.
      Mielisairaat ovat nykyään avohoidossa. Silloiset mielisairaanhoitajat ovat jääneet eläkkeelle.


  • Mulle Siilinjärvi on aina yhtä kuin Harjamäki. Hyvässä mielessä. Se hoiti monta sairasta, toivottavasti ilman lobotomioita.

    • Menneisyyttähän tämäkin, eli Harjamäen sairaanhoito enää vain kaukana muistin kuvissa. Kaikki muuttuu Siilinjärvellä yhä nopeammin, kehitystä pitää kuulemma ylläpitää, perustelevat.
      Siilinjärjen kirjasto on ollut muuten nykyisessä paikassaan noin vuodesta 1984, eli suunnilleen kuin paikkakunnan palvelut keskimäärin. Mutta missä kaikkialla kirjasto ehti olla sitä ennen??!


    • Toppo11111 kirjoitti:

      Menneisyyttähän tämäkin, eli Harjamäen sairaanhoito enää vain kaukana muistin kuvissa. Kaikki muuttuu Siilinjärvellä yhä nopeammin, kehitystä pitää kuulemma ylläpitää, perustelevat.
      Siilinjärjen kirjasto on ollut muuten nykyisessä paikassaan noin vuodesta 1984, eli suunnilleen kuin paikkakunnan palvelut keskimäärin. Mutta missä kaikkialla kirjasto ehti olla sitä ennen??!

      Mulla on tiedossa vain edellinen kirjaston sijainti Nilsiäntien varressa Räisäläntien risteyksessä. Siellä sain ensimmäisen kirjastokorttini joka muuten on vieläkin tallessa. Se on sellainen vaaleankeltainen pahvikortti muovitaskussa, siinä lukee että "lainaajankortti" ja ensimmäinen leima on vuodelta 1981. Muistelisin että silloin ekaluokalla koulun kanssa käytiin kirjastossa josta kortin sain. Sittemmin tietysti uudempiakin lainauskortteja.
      Asun nykyään Kuopiossa ja Kuopion kirjastokorttikin mulla on mutta käyttö on hiipunut olemattomiin.


    • Ennen Räisäläntien risteystä sijaitsi ainakin kahden eri talon yläkerroksessa, ja myös sitä ennen entisessä kunnantalossa sijaitsi. Näistä taloista toinen oli nk.osuuspankintalo, jota ei enää myöskään ole. Ja toinen oli torin laidalla.
      Liekö se entinen kunnantalo ollut alkuperäinenkin sijainti, vai oliko jossain jos sitä ennen ...


  • Muistaako kukaan Tommin Konetta. Se taisi olla joku kodinkoneliike ja sijaitsi nykyisen Kukkakauppa Markkasen kiinteistössä.

    • Muistan Tommin Koneen. En tiedä missä sijaitsee mainitsemasi kukkakauppa nykyään mutta muistaakseni Tommin Kone oli 80-luvulla jossain näillä main:
      https://goo.gl/maps/11A4xeeyZCM2

      Tosin mulla on tässä Commodore Amigan pelin ostokuitti vuodelta 1994 jossa Siilinjärven Tommin Koneen osoitteena on Tarinantie 2. Tuohan ainakin googlemapsin mukaan on "Essoa" vastapäätä mutta en muista nyt oliko se siinä silloin oikeasti.
      Ostin pelin sitäpaitsi Kuopion Vuorikadun Tommin Koneesta silloin :P Peli oli muistaakseni Super Cars II (kuittiin on raapaistu vaan lainausmerkeissä "Ferrari" joka sopisi kyllä myös Out Run peliin mutta kun se on ostettu Anttilasta) ja maksoi 150 mk, rahanarvolaskurilla muunnettuna 2017 euroiksi se olisi 35,20e.
      Kieltämättä hieman suolainen hinta Amigan pelistä vuonna 1994, varmaan sama kuin tänä päivänä PS3:lle ostaisi viimeisiä jäljellä olevia pelejä, esim. ostin joku aika sitten Driver San Francisco pelin PS3:lle (Playstation Essentials) niin hintaa oli enää 19,95e.
      Peliharrastus oli kallista ennenwanhaan :P


  • Entä oliko täällä joku Vaatatapuli liike. Muistaakseni veljeni osti sieltä jonkun asun, mutta itse olin sen verran pentu ettei ollut liikkeestä kokemusta.

  • Aika hataraa, no Ostolan muistaa kaikki, mutta missä oli Kallan kauppa Asematiellä?!
    Jaa, montakos osto-ja myyntiliikettä Siilinjärvellä muuten nykyisin on, joskus 70 ja 80 luvulla oli jo siellä asematielläkin kaksi ja molemmat aika hyviä silloin jopa ...

  • Muistan, kun vuonna 1978 käytiin silloisen tyttökaverini kanssa elokuvissa Kino Siilinjärvessä. Se sijaitsi jossain rautatieaseman lähettyvillä. Elokuvana oli Cherbourgin sateenvarjot. Tyttö tykkäsi, minä en yhtä paljon. Mutta kuvista palattua tytön kämpillä rakasteltiin:)

    • juhanimäkiahonen kirjoitti:

      This message has been removed by moderator.

      En suinkaan ole homo. Mutta itse taidat olla mielenvikainen psykopaatti! Paikkasi olisi Harjamäen suljetulla osastolla, jos se vielä olisi toiminnassa.


    • Kuitenkin annoit suuhoitoa homppelihoidollesi elokuvan jälkeen syksyn hämärässä Kinon takana metsikössä .


    • juhanimäkiahonen kirjoitti:

      Kuitenkin annoit suuhoitoa homppelihoidollesi elokuvan jälkeen syksyn hämärässä Kinon takana metsikössä .

      En antanut, vaan tyttökaverilleni hänen kämpillään suuhoitoa ja siitintä. Harmi, että kaltaisesi luonnehäiriöiset saavat mellastaa vapaalla jalalla ja vieläpä kirjoitella tänne paskajuttujaan.


    • niinseaikavierii kirjoitti:

      En antanut, vaan tyttökaverilleni hänen kämpillään suuhoitoa ja siitintä. Harmi, että kaltaisesi luonnehäiriöiset saavat mellastaa vapaalla jalalla ja vieläpä kirjoitella tänne paskajuttujaan.

      Muistan kyllä hyvin kun käytiin yhdessä Cherbourgin Sateenvarjot katsomassa. Olin pukeutunut tytöksi eikä sinun lisäksesi kukaan varmasti arvannut mitä hameen alta oikeasti löytyi. Oli ihana yö asunnollani, otettaisiinko joskus uusiksi?


    • Jacques Demyn ohjaama "Cherbourgin sateenvarjot" liittyi Ranskan 60luvulla käymään Algerian sotaan, ja maailmanensi-ilta oli v.1964. Tunnusmusiikki oli moninkertaisesti palkitun Michel Legrandin "Je ne pourrai jamais vivre sans toi" (suom.:”Rakkaani hylkää mua ei").
      Itsekin tunsin Asematien kino pyörittäneen parinkunnan. Voi olla että kävit tuonkin ranskalaisraihnan katsomassa, mutta yli vuosikymmenen menee ainakin ensi-illasta vinoon :(


    • Toppo1111 kirjoitti:

      Jacques Demyn ohjaama "Cherbourgin sateenvarjot" liittyi Ranskan 60luvulla käymään Algerian sotaan, ja maailmanensi-ilta oli v.1964. Tunnusmusiikki oli moninkertaisesti palkitun Michel Legrandin "Je ne pourrai jamais vivre sans toi" (suom.:”Rakkaani hylkää mua ei").
      Itsekin tunsin Asematien kino pyörittäneen parinkunnan. Voi olla että kävit tuonkin ranskalaisraihnan katsomassa, mutta yli vuosikymmenen menee ainakin ensi-illasta vinoon :(

      Mitenkähän tuo kappaleen nimi lausutaan ranskaksi... Sene pöröö shomo viröö satöö ?


  • Älä kiellä homouttasi. Ensin katotaan homppelikaverin kanssa käsi kädessä leffa ja illan hämärässä metsän piilossa aloitetaan suikkareilla ja kohta jatketaan suklaajunalla.

    • Kiellän ehdottomasti olevani homo! Kommenttisi on täyttä paskaa eikä ansaitse sitäkään huomiota, jota se on saanut.


    • Homo sä olet. Mun tyttökaverikin näki teidän suklaajunan ja me naurettiin teidän esitykselle enemmän kuin itse elokuvalle


    • juhanimäkiahonen kirjoitti:

      Homo sä olet. Mun tyttökaverikin näki teidän suklaajunan ja me naurettiin teidän esitykselle enemmän kuin itse elokuvalle

      Et oo voinu nähä kun en oo homo! Oot nähny jonkun toisen. Eikä sulla mitään tyttökaveria oo ikinä ollu:D


    • Kyllä se sinä olit. Sellainen lyhyt, hintelä, jalkaa ontuva lippispäinen ja paljon finnejä. Vaikka itse suklaajunaa ei olisi tapahtunutkaan niin tyttökaverini kanssa olisi naurettu pelkästään sun ulkonäölle.


    • juhanimäkiahonen kirjoitti:

      Kyllä se sinä olit. Sellainen lyhyt, hintelä, jalkaa ontuva lippispäinen ja paljon finnejä. Vaikka itse suklaajunaa ei olisi tapahtunutkaan niin tyttökaverini kanssa olisi naurettu pelkästään sun ulkonäölle.

      En ollut. Sinun ulkonäöllesi nauravat kaikki, jotka sinut sattuvat epäonnekseen näkemään. Olet kertakaikkiaan säälittävä ressukka, joka ei ole päässyt edes vilaukselta näkemään tytön pillua.


    • Voi voi poika. Elokuvateatterin edessä kaikki naiset halusi päästä mun treffiseuraksi leffaa katsomaan ja rumempia piti ihan hätistellä pois. Pillua sain ennen leffaa ja leffan jälkeen niin kuin säkin suuhoitoa homppeliystävältäsi. Sinä ja sun poikakaveri oli oikein herttainen näky kun piditte käsistä kiinni siellä takarivin penkillä.


    • juhanimäkiahonen kirjoitti:

      Voi voi poika. Elokuvateatterin edessä kaikki naiset halusi päästä mun treffiseuraksi leffaa katsomaan ja rumempia piti ihan hätistellä pois. Pillua sain ennen leffaa ja leffan jälkeen niin kuin säkin suuhoitoa homppeliystävältäsi. Sinä ja sun poikakaveri oli oikein herttainen näky kun piditte käsistä kiinni siellä takarivin penkillä.

      Vissiin on kiinalainen akselirasva levitetty tuulettimeen.


    • Toivottavasti oli edes hanskat kädessä takapenkillä.


    • juhanimäkiahonen kirjoitti:

      Voi voi poika. Elokuvateatterin edessä kaikki naiset halusi päästä mun treffiseuraksi leffaa katsomaan ja rumempia piti ihan hätistellä pois. Pillua sain ennen leffaa ja leffan jälkeen niin kuin säkin suuhoitoa homppeliystävältäsi. Sinä ja sun poikakaveri oli oikein herttainen näky kun piditte käsistä kiinni siellä takarivin penkillä.

      juhanimäkiahosen kalu on jo kuivettunut aikaa sitten, tietäähän sen kun sillä on rassattu vain sitä ahtaampaa reikää:D Minä sen sijaan olen saanut naista aina kun olen halunnut.


    • niinseaikavierii kirjoitti:

      juhanimäkiahosen kalu on jo kuivettunut aikaa sitten, tietäähän sen kun sillä on rassattu vain sitä ahtaampaa reikää:D Minä sen sijaan olen saanut naista aina kun olen halunnut.

      Niinseaikavieriin kalu ei ole koskaan seisonut ja on sen takia ollut suklaajunassa veturin osassa. Minulla seisoo niin kovasti että voi kannatella vaikka 10 kilon kiveä ja naiset aina vaan haluaa mut sänkyyn peiton alle.


  • Muistan vielä kun reppumiehen talossa oli A-market kyllönen ja vastapuolella rautia / esso jota isot pojat kiersi 100 a dadsuneilla jota kateellisena katselimme.

    • A-marketin nurkka oli aina talvisin superliukas kun isot pojat teki siinä käsijarrukäännöksiä ja takavetoisilla luisutteluja :D
      Siinä rautakaupassa oli joskus mopojakin myynnissä joita tuli kuolattua ja haaveiltua poikasena :P


    • poikanen sä olet vieläkin.


    • rautaMake kirjoitti:

      poikanen sä olet vieläkin.

      Ai niin, ollaan siilinjärvellä jossa aina joku mulkku myrkyttää ilmapiirin negatiiviseksi...


    • Kakattaako sinua?


    • ansumansu kirjoitti:

      Kakattaako sinua?

      En tarkoittanut ilmapiirin myrkyttämistä piereskelemällä...


    • Santalannotkossa sitä vasta pieretään ja paskotaan vaippaan.


    • pitihän.se.arvata kirjoitti:

      Ai niin, ollaan siilinjärvellä jossa aina joku mulkku myrkyttää ilmapiirin negatiiviseksi...

      Olet niin oikeassa.


    • hyhhaisee kirjoitti:

      Santalannotkossa sitä vasta pieretään ja paskotaan vaippaan.

      Joiltakin ei taas tule mitään muuta ulosantia kuin typeriä aivopieruja.
      Koska siellä omassa päässä ei ole mitään muuta kuin tyhjyyttä.


    • hyhhaisee kirjoitti:

      Santalannotkossa sitä vasta pieretään ja paskotaan vaippaan.

      Itselläsi ei taida olla päässäsi muuta, kuin ihan "sitä" kyseistä asiaa itsessäsi. Ulosantisi perusteella.
      -Lisäksi sulla on jokin ihme pakkomielle koko ajan kyseisestä paikasta. Kun jatkuvasti kirjoittelet siihen viittaavia tekstejä. Sulla on ilmeinen mielialaan liittyvä häiriö. Joten ala kiireimmän kaupalla hankkiutua hoitoon,; ja ottamaan nappia sisääsi. Olet sen ilmeisessä tarpeessa.


    • Olett_ilmapiirin_pilaaja kirjoitti:

      Itselläsi ei taida olla päässäsi muuta, kuin ihan "sitä" kyseistä asiaa itsessäsi. Ulosantisi perusteella.
      -Lisäksi sulla on jokin ihme pakkomielle koko ajan kyseisestä paikasta. Kun jatkuvasti kirjoittelet siihen viittaavia tekstejä. Sulla on ilmeinen mielialaan liittyvä häiriö. Joten ala kiireimmän kaupalla hankkiutua hoitoon,; ja ottamaan nappia sisääsi. Olet sen ilmeisessä tarpeessa.

      Hyh mikä haju tuli Santalannotkosta tänään kun lenkkeilin paikan ohi. Ei kai sinne ole perustettu kunnan uutta kaatopaikkaa?


    • Joillakin ei ole ilmeisesti lääkitys oikein kohdillaan ja päästä viiraa ilmeisen pahasti, kun tätä samaa toistetaan toistuvasti ja jatkuvasti. Tai sitten kyseessä on täysi idio*tti.
      Kallistun enemmän tuohon jälkimmäiseen vaihtoehtoon.


    • VäsynytOmaishoitaja kirjoitti:

      Hyh mikä haju tuli Santalannotkosta tänään kun lenkkeilin paikan ohi. Ei kai sinne ole perustettu kunnan uutta kaatopaikkaa?

      Esille tuomasi asia ei liity tähän keskusteluun mitenkään.
      Hajoaako sulla kenties kaikki ajatukset, ja miten lie oikein sen pollasi laita?

      Mutta koska olet niin ilmeisen tietämätön kaikista asioista ja älykkyysosamääräsi on niin alhainen , että käytät myöskin valheellisia ja toisilta otettuja ja tekaistuja nimimerkkejä, niin valaistukseksi sinulle nyt sitten typ*rys, jos et ole tiennyt, niin kyseisen kohdan lähellä on kunnan paikalle perustama jätevesipumppamo. On ollut tosin siinä jo monta vuosikymmentä.
      Jota ei varmasti monikaan olisi edes halunnut tänne perustettavan. Mm. hajuhaittojen takia.
      Oletan kuitenkin, ja olen itse asiassa aika satavarma siitä, että asut tässä jossakin aika lähistöllä, niin miksi kyseistä asiaa ylipäätään ihmettelet, kyselet ja tuot esille.
      Ja otat tuota samaa Santalannotkotematiikkaa esille.
      Osoitat sillä vain oman täyden type*yytesi. ja idiot*smisi.


  • Eikös täällä ollut jopa musiikkiliikekin. Joku Siiin musa tai sellainen. Ei tosin tainnut menestyä kun hävisi aika äkkiä pois. Tais olla siinä liikkeessä lähellä Santtua missä on nyt kukkakauppa.

  • Auto-Tutut Oy löytyy kaupparekisteristä, tietysti lakkautettu nyt mutta mielenkiintoista kun tuolta löytyy päivämääriä :)
    https://www.kauppalehti.fi/yritykset/yritys/autotutut+oy/03135437

    Onkohan missään hyviä kuvia Siilinjärveltä ennen moottoritietyömaata 80-luvulta? Keskustahan oli silloin hieman toisennäköinen.
    Myös 70-luvun kuvat kiinnostaisivat kun silloin ei vielä ollut noita torin ympäristön rakennuksiakaan.
    Siilinjärven keskusta on muuttunut 70 - 90-luvuilla ehkäpä harvinaisen paljon, olisi mielenkiintoista nähdä kuvia eri kehitysvaiheista jossain päin nettiä.

  • Santalannotkosyndroomaiselle:
    Vaihda sitä lenkkeilypaikkaa toiseen suuntaan, vaikka sinne kuusia ja mäntyjä ympäröivään Kasurilanmäkeen ja Jälälle päin. Maalaisjärkeäkin käyttäenkin tämän luulisi ymmärtävän.

    Äläkä tänne valita, vaan ota yhteyttä kuntaan asioista vastaavaan tahoo jötevesipumppaamon ympäristöön aiheuttamista ja sinua niin ilmeisesti vaivaavista hajuhaitoista.
    Jos et sitä tiennyt. Ja ilmeisesti et ole aivokapasiteettisi perusteella sitä tajunnut ja tiennyt.

  • Jos jokin aiheuttaa hajuhaittaa, niin silloin pitää ottaa yhteyttä kuntaan ja asioista vastaaviin tahoihin,
    Jos alueella on jätevesipumppaamo, siitä aiheutuvien hajuhaittojen selvittäminen, niiden vähentäminen ja poistaminen kuuluu kunnalle, jonka alueella ja missä heidän omistamana kyseinen pumppaamo sijaitsee. Kyseisestä asiasta aiheutuvat hajuhaitat eivät ole alueella asuvien vika, eikä vastuu kuulu heille. Tämän sanoo maalaisjärkikin. Siellä missä alueella jätevesipumppamo sijaitsee e kuulu alueella asuvien ja asukkaiden vastuupiiriin ja selvitettämisiin millään tavalla. Vaan vastuu, asioiden hoito ja selvittäminen kuuluu yksinomaan kunnalle ja asioista vastaaville tahoille. Ota yhteyttä kuntaan, älä tänne. Täällä ne asiat eivät selviä.

    • Mikä on pumppaamon ylikuormitussuojarelelaitteisto nimeltään?
      - pumppaamo pomppaamo
      ......
      nyt saisi nauraa.... jos jotakuta naurattaa.... anyone... ?


  • Sanoit jo nimeltä sen ylikuormitusreleen. Joten tarvinneeko siihen mitään sen enempää vitsinimiä keksiä? Heko heko. Hirveesti nauratti vitsisi.

    Mutta kerropas "insinööri", jos edes se olet, ja kun kerran kyseisen asian mainitsit, että tiedät varmaan, mitä tapahtuu kyseisessä pumppaamossa sitten, kun päälle tulee sähkökatko?
    Kerronko minä? Sillä säästän sulta sen vastaamisen vaivan.

    Jätevedet ujeltaa silloin putkesta ojan vartta pitkin Jälän järveen.
    Ja vesistö sen kuin rehevöityy ja pilaantuu sen seurauksena.
    Ja kunnan loka-autolla riittää kiirettä sen sähkökatkon aikana kerätä sieltä sitä pumppaamosta jätevettä.
    Niin on muuten tapahtunutkin monta kertaa kuluneen historian aikana.
    Sitä seuraavaa kertaa sitten ootellessakin...
    Sekin koittaa varmaan joskus tulevaisuudessa.

  • Tässä ketjussa oli puhetta Leppäkaarteen Simon Aikalisä lähikaupasta. Monikaan ei varmaan muista tai tiedä että ennen sitä Leppäkaarteessa kävi kauppa-auto. Muistan ainakin kerran käyneeni siinä pikkupoikana joskus 70-luvun lopulla - 80-luvun taitteessa.

    • Kyllä siellä kylillä (lähinnä kerrostalojen pihoissa) liikkui kauppa-auto vielä 90 luvun alussa. Sen jälkeenhän ne aika radikaalisti hävisi kaikkialta (käsittääkseni niiden valtiontuet lopetettiin kokonaan, siinä syy). En tiedä onko mielikuvani ihan hatara tai väärä, mutta oliko Prisman kauppa-auto, joka ajoi Siilissäkin jossain osissa vielä 90 luvulla, tuskin enää 2000luvun puolella?! Sellainen liikkui joskus Kuopiossa mm.Neulamäessä, ja muistelen että samoissa väreissä olisi Siilissäkin vielä joskus silloin ajanut, voin tässä olla myös aivan väärässä.
      Mutta Leppäkaarteessa on pitkään ollut kauppa, eikö ole siis enää. Vai ymmärsinkö tässäkin jonkun ylläolevan viestin väärin?!


    • Ihan hauskan poikamaista keskustelua tuossa välistä, enkä tähän osallistuisikaan, ellen olisi ollut siinä iässä Siilinjärvellä ja tuntisi jotenkin perverssiä yhteenkuuluvuutta.

      Kuuskytluvulla kulki vitostie hautausmaan ja kunnantalon ohi ja edelleen kirkon vierestä maineikkaaseen Haarahongan risteykseen, josta erkaantui tie Harjamäkeen ja Maaningalle. Kunnantaloa vastapäätä, nykyisen linja-autoaseman kohdalla oli - linja-autoasema sekä Matkahuollon baari ja Shell. Shellistä sai palvelua. Matkahuollon baarissa oli kahdenkymmenen pennin pajazzo. Linja-autoja tuli ja lähti täysinä Maaningalle, Nilsiään, Pielavedelle, Hököselle, Koivusaareen jne.

      Uudehkon kunnantalon siipirakennuksessa oli kirjasto. Siellä oli hyvä keskikoululaisen odottaa linjakasta. Alaspäin kylän silloiseen kaupalliseen keskukseen käveltäessä vastaan tuli hotelli-ravintola Sandels eli ”Santtu”. Sen kellarissa oli kuuskytluvun lopussa grilli Pikkirilli, josta sai hampurilaisia! Yrittäjä muutti myöhemmin Joroisiin. Asematiellä oli kaikki oleellinen: Osuuskassa, Säästöpankki, Kansallis-Osake-Pankki. Ainakin pariin kävin perustamassa tilin vaikkei rahasta paljon tietoa ollutkaan. E-osuusliike Kallan ja ravintola Himalan jälkeen oli K-kauppias Kalevi Savolaisen ruokakauppa, rautakauppa ja urheiluosasto. Laskuduttaessa aseman tasalle tuli koululaiselle tärkein: kirjakauppa. Sen vieressä oli kemikalioliike, josta myytiin sellaista kummallista kovaa kuivaa lakritsia. Seurasi osuuskauppa. Sitä laajennettiin joskus 60-luvulla. Avajaisissa esiintyi Esa Pakarinen. Pyysin häneltä jotain tiettyä kappaletta ja hän vastasi tylysti että ei nyt kuulu ohjelmistoon.

      Aseman läpi kuljettiin yhteislyseoon, ellei linjakas sattunut viemään perille. Radan takana ei kaupallista toimintaa ollut paljon mutta sitäkin tärkeämpää. Yhteislyseon vieressä oli ruokakauppa, josta taskurahoilla tuli ostettua sadat munkit ja limpsat. Ja kuka muistaa kuivalimpsan ja pez-karkit ja nallekarkit tietysti? Kansakoulun vastapäätä ol Elsan baari, jonka levyautomaatista kuunneltuja elämyksiä ei voi enää toistaa: Beatlesia, Rollareita ja kaikkia muitakin 1966-70 pop-musiikin helmiä. Ja jos luokan tytöt jostain syystä suuntasivat radan toiselle puolelle Pisteen Baariin, niin siellä oli yhtä kova taso musiikissa.

      Historiamme parhaan popmusiikkitarjonnan ohella saatavilla oli myös elokuvia. Siinä missä Asematie palasi ylöspäin sijatsi Kino Siili. Elvis Havaijilla oli kova sana, vaikka aiheetta. Muita vielä TV:n ylivallan jyräämättömiä olivat Pekka ja Pätkä- sekä Tarzan-leffat. Väliin jäi vielä pieni urheiluliike, joka oli Savolaisen ohella toinen tärkeä toimittaja nousevalle Siilinjärven pujottelijasukupolvelle.
      Kohti Tarinaa ja Kuilun mäkiä mentäessä matkalla tulikin enää vastaan Esson huoltari, jonka korjaamohalli näyttäisi olevan edelleen Nesteen huoltamon osana.


    • Johanytkun kirjoitti:

      Ihan hauskan poikamaista keskustelua tuossa välistä, enkä tähän osallistuisikaan, ellen olisi ollut siinä iässä Siilinjärvellä ja tuntisi jotenkin perverssiä yhteenkuuluvuutta.

      Kuuskytluvulla kulki vitostie hautausmaan ja kunnantalon ohi ja edelleen kirkon vierestä maineikkaaseen Haarahongan risteykseen, josta erkaantui tie Harjamäkeen ja Maaningalle. Kunnantaloa vastapäätä, nykyisen linja-autoaseman kohdalla oli - linja-autoasema sekä Matkahuollon baari ja Shell. Shellistä sai palvelua. Matkahuollon baarissa oli kahdenkymmenen pennin pajazzo. Linja-autoja tuli ja lähti täysinä Maaningalle, Nilsiään, Pielavedelle, Hököselle, Koivusaareen jne.

      Uudehkon kunnantalon siipirakennuksessa oli kirjasto. Siellä oli hyvä keskikoululaisen odottaa linjakasta. Alaspäin kylän silloiseen kaupalliseen keskukseen käveltäessä vastaan tuli hotelli-ravintola Sandels eli ”Santtu”. Sen kellarissa oli kuuskytluvun lopussa grilli Pikkirilli, josta sai hampurilaisia! Yrittäjä muutti myöhemmin Joroisiin. Asematiellä oli kaikki oleellinen: Osuuskassa, Säästöpankki, Kansallis-Osake-Pankki. Ainakin pariin kävin perustamassa tilin vaikkei rahasta paljon tietoa ollutkaan. E-osuusliike Kallan ja ravintola Himalan jälkeen oli K-kauppias Kalevi Savolaisen ruokakauppa, rautakauppa ja urheiluosasto. Laskuduttaessa aseman tasalle tuli koululaiselle tärkein: kirjakauppa. Sen vieressä oli kemikalioliike, josta myytiin sellaista kummallista kovaa kuivaa lakritsia. Seurasi osuuskauppa. Sitä laajennettiin joskus 60-luvulla. Avajaisissa esiintyi Esa Pakarinen. Pyysin häneltä jotain tiettyä kappaletta ja hän vastasi tylysti että ei nyt kuulu ohjelmistoon.

      Aseman läpi kuljettiin yhteislyseoon, ellei linjakas sattunut viemään perille. Radan takana ei kaupallista toimintaa ollut paljon mutta sitäkin tärkeämpää. Yhteislyseon vieressä oli ruokakauppa, josta taskurahoilla tuli ostettua sadat munkit ja limpsat. Ja kuka muistaa kuivalimpsan ja pez-karkit ja nallekarkit tietysti? Kansakoulun vastapäätä ol Elsan baari, jonka levyautomaatista kuunneltuja elämyksiä ei voi enää toistaa: Beatlesia, Rollareita ja kaikkia muitakin 1966-70 pop-musiikin helmiä. Ja jos luokan tytöt jostain syystä suuntasivat radan toiselle puolelle Pisteen Baariin, niin siellä oli yhtä kova taso musiikissa.

      Historiamme parhaan popmusiikkitarjonnan ohella saatavilla oli myös elokuvia. Siinä missä Asematie palasi ylöspäin sijatsi Kino Siili. Elvis Havaijilla oli kova sana, vaikka aiheetta. Muita vielä TV:n ylivallan jyräämättömiä olivat Pekka ja Pätkä- sekä Tarzan-leffat. Väliin jäi vielä pieni urheiluliike, joka oli Savolaisen ohella toinen tärkeä toimittaja nousevalle Siilinjärven pujottelijasukupolvelle.
      Kohti Tarinaa ja Kuilun mäkiä mentäessä matkalla tulikin enää vastaan Esson huoltari, jonka korjaamohalli näyttäisi olevan edelleen Nesteen huoltamon osana.

      Oliko se Pikkirilli joskus Santunkin alakerrassa?
      Sen muistan kun se oli -70 luvun alussa Toritiellä melkein vastapäätä Santtua, josta se sittemmin muutti 5-tien varteen Mikkelin lähelle.


    • Johanytkun kirjoitti:

      Ihan hauskan poikamaista keskustelua tuossa välistä, enkä tähän osallistuisikaan, ellen olisi ollut siinä iässä Siilinjärvellä ja tuntisi jotenkin perverssiä yhteenkuuluvuutta.

      Kuuskytluvulla kulki vitostie hautausmaan ja kunnantalon ohi ja edelleen kirkon vierestä maineikkaaseen Haarahongan risteykseen, josta erkaantui tie Harjamäkeen ja Maaningalle. Kunnantaloa vastapäätä, nykyisen linja-autoaseman kohdalla oli - linja-autoasema sekä Matkahuollon baari ja Shell. Shellistä sai palvelua. Matkahuollon baarissa oli kahdenkymmenen pennin pajazzo. Linja-autoja tuli ja lähti täysinä Maaningalle, Nilsiään, Pielavedelle, Hököselle, Koivusaareen jne.

      Uudehkon kunnantalon siipirakennuksessa oli kirjasto. Siellä oli hyvä keskikoululaisen odottaa linjakasta. Alaspäin kylän silloiseen kaupalliseen keskukseen käveltäessä vastaan tuli hotelli-ravintola Sandels eli ”Santtu”. Sen kellarissa oli kuuskytluvun lopussa grilli Pikkirilli, josta sai hampurilaisia! Yrittäjä muutti myöhemmin Joroisiin. Asematiellä oli kaikki oleellinen: Osuuskassa, Säästöpankki, Kansallis-Osake-Pankki. Ainakin pariin kävin perustamassa tilin vaikkei rahasta paljon tietoa ollutkaan. E-osuusliike Kallan ja ravintola Himalan jälkeen oli K-kauppias Kalevi Savolaisen ruokakauppa, rautakauppa ja urheiluosasto. Laskuduttaessa aseman tasalle tuli koululaiselle tärkein: kirjakauppa. Sen vieressä oli kemikalioliike, josta myytiin sellaista kummallista kovaa kuivaa lakritsia. Seurasi osuuskauppa. Sitä laajennettiin joskus 60-luvulla. Avajaisissa esiintyi Esa Pakarinen. Pyysin häneltä jotain tiettyä kappaletta ja hän vastasi tylysti että ei nyt kuulu ohjelmistoon.

      Aseman läpi kuljettiin yhteislyseoon, ellei linjakas sattunut viemään perille. Radan takana ei kaupallista toimintaa ollut paljon mutta sitäkin tärkeämpää. Yhteislyseon vieressä oli ruokakauppa, josta taskurahoilla tuli ostettua sadat munkit ja limpsat. Ja kuka muistaa kuivalimpsan ja pez-karkit ja nallekarkit tietysti? Kansakoulun vastapäätä ol Elsan baari, jonka levyautomaatista kuunneltuja elämyksiä ei voi enää toistaa: Beatlesia, Rollareita ja kaikkia muitakin 1966-70 pop-musiikin helmiä. Ja jos luokan tytöt jostain syystä suuntasivat radan toiselle puolelle Pisteen Baariin, niin siellä oli yhtä kova taso musiikissa.

      Historiamme parhaan popmusiikkitarjonnan ohella saatavilla oli myös elokuvia. Siinä missä Asematie palasi ylöspäin sijatsi Kino Siili. Elvis Havaijilla oli kova sana, vaikka aiheetta. Muita vielä TV:n ylivallan jyräämättömiä olivat Pekka ja Pätkä- sekä Tarzan-leffat. Väliin jäi vielä pieni urheiluliike, joka oli Savolaisen ohella toinen tärkeä toimittaja nousevalle Siilinjärven pujottelijasukupolvelle.
      Kohti Tarinaa ja Kuilun mäkiä mentäessä matkalla tulikin enää vastaan Esson huoltari, jonka korjaamohalli näyttäisi olevan edelleen Nesteen huoltamon osana.

      "Johannytkun": Nämä on niitä muisteluita, joita näkee enää etupäässä perinnekirjoissa. Itse olen sitä ikäluokkaa että juuri ja juuri muista lapsuudesta, että asematie oli vielä merkittävin keskustan "liikekatu" kenties, äkkiä kaikki rupesi katoamaan, ja 80-90luvun vaihteessa katosi ehkä suurin limppu "vanhaa", joka ei enää takaisin palaa.
      Tietysti perinteen kannalla mm.voisi kysyä, kuten aina että "Miksi", mutta vastausta tuskin kukaan antaa. Ihmisilla on tapana kiintyä ympäristöönsä, se minkä kokee lapsena, kulkee jollain tavalla mukana loppuelämän, vaikka itse paikkaa ei semmoisenaan ole ollut vuosikymmeniin, eikö näin jokseenkin?
      Keskustan lisäksi monet nykyiset asutusalueet oli vielä sotien jälkeisillä vuosikymmenillä peltoa, ja jonkun suvun omistuksessa. Sellaista se väestönkasvu on, mutta toisaalta ei ole talot jäänyt paikalleen autioitumaan, kuten monilla muilla seuduilla on käynyt. Ei ainakaan toistaiseksi.


  • joku muisteli kioskia ? eikös se ollut mykkäsen editin pitämä pieni kioski oldfoksin kohdilla ?
    oli jäätelöä ym. pientä myynnissä. tuli käytyä usein pikku poikana siinä .
    edit antoi joskus jäätelö laatikon loppuja meille pojille kaavittaviksi. mukavia muistoja !!

    • Hieno kuvakokoelma. Nuo 70-luvun keskustan kuvat on uskomattomia, ei ollut kuin hiekkakenttä nykyisten kauppojen paikalla.


  • kävin 90 luvun alussa siilinjärvellä opiskelemassa ja rakastumassa. näpit palo mutta opiksihan otin. on teillä savossa semmoset maisemat ja vesistöt että vieläkin sinne haikailen. terveiset oulusta.

    • Siilinjärvellä olit opiskelmassa Oulusta?? Hurjalta kuulostanut jo silloin, ja mitähän alaa??


    • käki2 kirjoitti:

      Siilinjärvellä olit opiskelmassa Oulusta?? Hurjalta kuulostanut jo silloin, ja mitähän alaa??

      lvi


  • Siilinjärvi on muuttunut vuosikymmenten aikana sen verran paljon että jos joku on tajunnut kuvata ja dokumentoida Siilinjärveä pitkin vuosikymmeniä niin saisi varmaan mielenkiintoisen dokumentin aikaiseksi :)

    • Muuttunut tosiaan. Jokainen voi sitten itse miettiä onko muuttunut parempaan. Muistelisin, että Myllyntieltä lähti joku sellainen jyrkkä polkypyörätie ylöspäin ja molemmin puolin oli pelkkää metsää ja siinä taisi olla -80 luvun alussa joku omakotitalokin. Sitten lähti joku hiekkatie kohti asematietä ja siinä alitettiin joku silta. Ainakin sillan alapuoli tuntui olevan juoppojen suosiossa kun aina löytyi pulloja.


    • Vanha junarata, jonka ali silloin pääsi kulkemaan. Muistan jotenkin vieläkin sen valon jopa jollainen siinä oli, ja tuli sieltä puitten takaa. Se oli vähän, tai aika huomattavan paljonkin tiiviimpi tilana, ja sellainen just jossa juopottelua saattoi tapahtua rauhaisasti. Ja siinä kukkulan päällä oli ainakin yksi talo tosiaan silloin.
      Tarkoitatko Myllyntiellä varmaan siis Ahmolta tulevaa tietä?! Juu, on paikat muuttunut, ja tilat avartuneet, ja sitten tornitaloa on pistetty pystyyn. Koetan sanoa, että olisi kyllä kiva jos Siilinjärven keskustassa olisi joku rauhallinen alue vieläkin, jossa voisi vetää henkeä tai istuskella tai sellaista. Onhan se tutkittu juttu että mm.puistoalueet keskustoissa lisäävään viihtyisyyttä, jos koko ymoäristö on ns.urbaania rakennusta, niin kylmä vaikutelma siitä tulee. Ei jatkuva ympäristön muuttuminen ole pelkästään positiivinen asia, ja milloin ne muutokset vieläkään loppuneet?!

      Eikä se tila missä Siilin keskusta on ole vaikka sieltä 80luvun alusta suurentunut, vaikka asukaslukuun on tullut noin 7000 lisää niissä vähän vajaassa 40vuodessa, tosin 70 luku taisi olla se kasvavin vuosikymmen noin10 000:sta 15 000:een nousi juuri 70 luvun aikana. Joku tutkija voisi kyllä Siilin 70 ja 80 lukujen nuoria käydä jututtamassa, ja tutkia miten miljöön muutos, rakentaminen ja ns.urbanisoituminen eri tavoin vaikuttaa ihmisen kehitykseen ... Jep !


    • Onhan se keskustan alue suurentunut 80-luvun alusta kun moottoritietyön mukana 5-tie siirtyi kauemmas keskustasta. Ennenhän viitostie kulki ihan Esson nurkalta ja nykyisen moottoritien kohdalla oli soramonttu.


    • "sdkjsklfjklfdjkkdsl": No sen verran suurentui silloin tosiaan. Mutta kun moottoritien lähelle ei kuitenkaan mitään rakenneta, eikä sinne mennä puistomaisesti istuskelmaan, niin ei se nyt juuri siihen tilaan kuitenkaan parantavasti vaikuttanut.
      Tarkoitin siis (keskustan) tilan ahtaudella tuota, että siinä moottoritien ja junaradan välissä se keskustan alue on, ja miten sitä nyt vieläkin muutetaan, ja halutaan muuttaa?! Ei siinä oikein tilaa ole laajentua mihinkään suuntaan. Jos keskusta laajenisikin moottoritien länsipuolelle, niin tulisi vähän samanlainen "jaettu maa" kuin Turussa, missä Aurajoki on perinteisesti jakanut keskustan kahtia ...
      Mutta käytännössä ahdas tila uusia rakentamishankkeita suunnitella on Siilin keskusta kaikin tavoin, siksi sitä vanhaakin on pitänyt purkaa lähes enemmän kuin mitä eilispäivä sallii ...


  • tarinan sairaalassa leikattiin polvi 2000 luvulla, nyt pitäs mennä taas sinne kun toinen polvi rupee olee sökö. onkohan henkilökunta vielä samaa kuin silloin?

    • Käsittääkseni ollaan vieläkin 2000-luvulla vai olenko huomaamattani elänyt jo 3000-luvulle? Onkin vähän semmoinen olo että ihan kuin viime yönä olisi tullut nukuttua tavallista pidempään, millähän vuosituhannella sitä nyt ollaankaan?


    • entiedä onko henkilökunta sama, osa varmaan jo eläkkeellä.


    • kldfjsdlkfjsdkjfl kirjoitti:

      Käsittääkseni ollaan vieläkin 2000-luvulla vai olenko huomaamattani elänyt jo 3000-luvulle? Onkin vähän semmoinen olo että ihan kuin viime yönä olisi tullut nukuttua tavallista pidempään, millähän vuosituhannella sitä nyt ollaankaan?

      no onko ne samat lääkärit siellä?


  • 2010-luvusta kai voidaan puhua. 2000-luku jos oli tämän vuosituhannen se ensimmäinen vuosikymmen. Ei kai yleensä vuosituhannesta kerralla puhuta, vähän liian pitkä aikaväli.

  • onko samat tutut lääkärit tarinassa jotka osasivat tehdäkkin jotain?

    • ovat siellä. 2012 olin kuntoutuksessa ja samat oli


    • samaaporukkaa kirjoitti:

      ovat siellä. 2012 olin kuntoutuksessa ja samat oli

      tarinassa haluaisin seuraavan käsileikkauksen koska minusta siellä oli erittäin mukavaa verrattuna isoon sairaalaan. ihanat maisemat.
      kerkeeköhän tällevuodelle lähete tarinaan jos lievä vika kädessä?


  • Oli musiikkii nuorille 1980 luvulla eppuja pobetaa neljää ruusuu jne.. HUPARILLA HUVIKUMPU
    RAVINTOLA HIMALAJA MYÖS EKA KÄNNIT VETÄISIN

  • Ostola oli vanhan santun ja vanhan osuuspankin kohdalla. Kirjakauppa oli joskus Kirsin kengän vieressä. Vaatekauppa himalan takana. himalan talossa penan pyörähuolto. Näen edelleen unta, että käyn siellä :D Elokuvateatterissa oli ihan luksuspenkit!
    Semppis oli mahtava <3
    Tiimari, oi tiimari ja se namikauppa!
    Siilintori, A-marketti ja esso.
    Olihan siellä joku kangaskauppakin jossain vaiheessa entisen osuuspankin tiloissa.

  • Milloin muuten Siilin Sora aloitti toimintansa ja oliko paikkakunnalla soramonttuja jo ennen Siilin Soraa? Esim. oliko viitostien toisella puolella jo aiemminkin ollut iso kuoppa tai suppa josta tuli soramonttu?
    Soranotollahan oli merkittävä vaikutus Siilinjärven keskusta-alueen muotoutumiseen. Monttuhan täytettiin ja siitä tuli nykyisen moottoritien alusta ja keskustakin pääsi laajenemaan Maaningan suuntaan entisiltä rajoiltaan.

  • Kumpuselle menevän tien varressa oli soramonttu Veljekset Nuutisilla vai oliko Knuutisilla oli siellä kesän töissä

  • Keskusta vaan muuttuu ja muuttuu, vaikka tila käy yhä ahtaammaksi, kun uusia tornitaloja tulee. Mitä lienee sitten muistelevat taas parin vuosikymmenen päästä.

    Itse jos olisin Siilinjärven keskustaa kaavoittanut, niin sen varsinaisen keskustan junaradan ja 5 tien välillä olisin jättänyt etupäässä liikekeskustaksi. En tiedä miten se nyt on ajateltu, että liikekeskustan liepeillä on jatkossa vähän joka puolta varjostamassa noita tornimaisia asuintaloja. Tietysti hyvät hinnat sijainnin puolesta koetetaan repiä ostajilta.

    Onko niiden laajojen homevaurioiden syykään vielä selvinnyt?! Jos ei niin tulevina vuosikymmeninä taas saa Siilinjärven rakennustoimi töitä, pura ja kokoa -tyyliin. Ja varmasti kunnan velkataso taas nousee sitä mukaa, että jos kuntaliitosta Kuopioon ei synny ennen, niin joskus se on jo sitten pakkoliitoksen paikka ehkä.

    Mietin myös että keskusta on varmaan jatkossa myös entistä ahtaampi, kun koetetaan yhä tiivimmin rakentaa, ja tila on kuintenkin rajallinen. Voisiko sitten ajatella, että 5 tien toiselle puolelle nyk.soramonttuun voisi keskustaa jatkaa, kun muita suuntia ei oikein ole?!

    • Ne kerrostalot ku vielä lähtöö luisumaan alamäkkeen ja kuatuuvat junaraan jorpakkoon...


    • Nykyään muualla rakennetaan vielä enemmän keskustaan asuintaloja. Ei niinkään tälläistä Siilin kaltaista vanhanaikaista myymälähallikeskustaa ja muutamaa asuinkerrostaloa, vaan kerrostaloja kivijalka myymälöineen ja myymälähallit vähän syrjemmälle tyyliin Halpahalli. Silloin on asuinalueita lähempänä kauppoja ja keskustassa palveluita myös niille varsinkin vanhemmalle väelle, joka haluaa kerrostaloihin lähelle palveluita.


    • Niinpä niin, mutta se kuuluisa (???) pointti lieneekin siinä, että harvassa paikassa jossa näin rakennetaan on keskusta maantieteellisena tm.tilana näin ahdas mitä se on ollut on yhä enenevästi Siilinjärvellä. Ahtaus (5 tien ja junaradan väli = nykyinen, ja pitkäaikainen keskusta) voi luoda monenlaisia ongelmia.

      Ehkä ne alkukaijut siihen tuli jo vuosikymmeniä sitten (80-90 luvun alun rakentamiset, ennen "lamaa"). Mutta muistettava on että Siilinjärvi on kasvanut myöskin varsin nopeaan, ja nykyinen keskustan alue on ollut alunpitäen parin tuhanne asukkaan kuntaa varten. Ei siis ihme, että rakentamisissa on ongelmia ilmennyt.

      Tokihan eri tahot haluaa kalliita keskustaosakkeita myydä, niin Siilinjärvellä kuin monessa muussakin paikkakunnassa. Ja keskusta on yleensä joka kunnassa kallein paikka tontteja ja osakkeita ostaa ja omistaa, tämä lienee tuttua kauraa?! Mutta monesti noita ongelmia on hankala nähdä, jos paikkakunnalla on asunut pitkään. Siilinjärveäkin oli jo korkea aika koettaa kehittää muutakin kautta kuin bisneskulttuurin kautta.


    • Anonyymi kirjoitti:

      Niinpä niin, mutta se kuuluisa (???) pointti lieneekin siinä, että harvassa paikassa jossa näin rakennetaan on keskusta maantieteellisena tm.tilana näin ahdas mitä se on ollut on yhä enenevästi Siilinjärvellä. Ahtaus (5 tien ja junaradan väli = nykyinen, ja pitkäaikainen keskusta) voi luoda monenlaisia ongelmia.

      Ehkä ne alkukaijut siihen tuli jo vuosikymmeniä sitten (80-90 luvun alun rakentamiset, ennen "lamaa"). Mutta muistettava on että Siilinjärvi on kasvanut myöskin varsin nopeaan, ja nykyinen keskustan alue on ollut alunpitäen parin tuhanne asukkaan kuntaa varten. Ei siis ihme, että rakentamisissa on ongelmia ilmennyt.

      Tokihan eri tahot haluaa kalliita keskustaosakkeita myydä, niin Siilinjärvellä kuin monessa muussakin paikkakunnassa. Ja keskusta on yleensä joka kunnassa kallein paikka tontteja ja osakkeita ostaa ja omistaa, tämä lienee tuttua kauraa?! Mutta monesti noita ongelmia on hankala nähdä, jos paikkakunnalla on asunut pitkään. Siilinjärveäkin oli jo korkea aika koettaa kehittää muutakin kautta kuin bisneskulttuurin kautta.

      Vastaavissa kehyskunnissa on keskustoja muutettu kaupunkimaisemmiksi myymälähallien tilalle kerrostaloja katutason myymälöineen kahviloiden ja ravintoloineen. Näissä kunnissa kasvu on ollut Siilinjärven kun suurempaa. Ja paljon Siilin keskuskorttelia ahtaanpiin paikkoihin näin on tehty. Siilinjärvellä olisi juuri suuren ikääntyvän asukaskannan joukossa kysyntää tämän tyyppiselle asumiselle. Eikä se ole pelkästään markkinoiden ehdoilla, vaan pitempään voisivat asua kotonaan, kun palveluja on jopa omassa korttelissa. Siitä hyötyy myös kunnan talous.


    • "Vastaavissa kehyskunnissa on keskustoja muutettu kaupunkimaisemmiksi myymälähallien tilalle kerrostaloja katutason myymälöineen kahviloiden ja ravintoloineen. Näissä kunnissa kasvu on ollut Siilinjärven kun suurempaa. Ja paljon Siilin keskuskorttelia ahtaanpiin paikkoihin näin on tehty..."

      Kerrotko ystävällisesti a.mitä "vastaavia kehyskuntia" tarkoita, eli parit esimerkit, ja b.millainen keskuskaava näissä kehyskunnissa on ollut, jos se on ollut ahtaampi.

      Tokihan esim.kaavoittaminen riippuu monesta asiasta. Mutta jos kaikki palvelut, liikeet, asuintalot sekä kunnan ja valtion virastot on mahdollisimman ahtaana ja pienellä alalla, niin ei se nyt kaikkineen pelkästään viihtyvyyttä lisääkään. Etuna toki on että palvelut ovat lähellä, mutta onko ne liian lähellä silloin kun niitä ei kuitenkaan tarvitse.
      Keskustakaavoituksessa on monia realiteettetjä, mutta myöskin paljon vaihtoehtoja, ja mitä isommaksi keskusta kasvaa niin sitä enemmän sitä kuuluisi ajatella myökin nk.viihtyisyysnäkökulmasta. Sitä on tutkinttu kohtuullisen paljon, että mitä enemmän esim.virkistysalueita kaava-alueilta löytyy, niin se vaikuttaa todella paljon asukkaittan viihtyisyyteen.
      Ja jos rakentamista ajatellaan pelkästään urbaanista, työllistävästä ja liiketoiminnan näkökulmasta, niin sitä ei silloin suoraan pakosta ajatella asukkaitten viihtyisyyttä silmälläpitäen, jos ei esim.rakennuttaja ole niin fiksu, että palkaa tälläisen ajatustavankin asiantuntijan urakkaansa.
      Työllisyys ja työllistettävyys ovat toki rakennusalan yrityksissä elintärkeitä, mutta yleensä kovin vähän siinä ajatellaankin sitten asioitten muita puolia, kun rakennutkset kuitenkin on tarkoitettu miljöössään pysymään oletettavasti kauan aikaa, vähintää useamman vuosikymmenen.
      Etupäässä myös rakennusala toimii bisneksen ja markkinoiden kannattavuuden ehdoilla (kuten käytännössä kaikki alat). Kenties alalla on nykyään myöskin sellaisia toimioita, jotka mainostavat ainakin muitakin arvoja. Mutta kyllä se kylmää faktaa on, että liikeyritykset ajattelevat etupäässä omaa kannattavuuttaan, ja sitä kautta (mikäli mahollista) mahdollisimman suurta liiketoiminnallista voittoa. Ylimääräiseen ei löysiä siellä anneta, jos ei sitä kukaan ole pyytämässä. Eli alan puhvausta tai mainoslauseita on ihan turha sellaisenaan hokea, ne tuleevat kyllä kovin tarkasti mietitysti juurikin sen yrityksen markkinatoiminnallisen menestyksen tueksi. Ja esim.virheet (joita rakantamisalallakin on joka vuosikymmenellä ollut ) myönnetään (julkisesti) käytännössä vain viimeisen pakon edessä.
      Mutta vaihtoehtoja ja tavan ihmisten mukavuutta voisi kyllä ajatella paljon enemmän, ja myöskin pitäisi ajatella. Ympäristössä on kuitenkin paljolti kyse siitä miten ihmiset siinä viihtyvät, ja millaisia mielikuvia, ajatuksia, ja muuta nämä käytännön rakentamisratkaisut käytännössä heissä herättävät.


    • "Siilinjärvellä olisi juuri suuren ikääntyvän asukaskannan joukossa kysyntää tämän tyyppiselle asumiselle. Eikä se ole pelkästään markkinoiden ehdoilla, vaan pitempään voisivat asua kotonaan, kun palveluja on jopa omassa korttelissa. Siitä hyötyy myös kunnan talous."

      Ja tämä on tietenkin ihan totta, että vanhukset asuvat mielellään siten, että palvelut ovat mahdollisimman lähellä.
      Käytännössä kuitenkaan asuntokauppa ei ole tainnut mennä ihan parhaaseen malliin enää viimeisinä vuosina, mitkä lopulliset syyt sitten ovatkaan. Tosin kaiketi vanhuksista monet tahtoo asua myöskin "vanhassa" talossaan (jossa ovat "tottuneet" asumaan niin kauan kuin mahdollista. Ellei kyse ole esim.siitä että työuran päättymisen jälkeen palaavat synnyinmaisemiinsa, mitä myöskin jonkin verran aina tapahtuu.

      Ja taloudelliset faktat on toki (kuten ed.viestissä tulikin jo todettua) yleisestikin ne jotka ensimmäisenä otetaan huomioon. Jos rakentaminen tuottaa tappiota, niin jotain on silloin pahasti pielessä, kuten muillakin aloilla vastaavissa tapauksissa.
      Taikka siinä tapauksessa että kauppa ei käy odotetulla tavalla, jolloin on arvioit olleet pielessä. Mutta sehän se ykkösodotus aina on, että taloushyödyt tulevat maksimoiduiksi. Mikä on toki luonnollistakin. Mutta (kuten todettua) muitakin näkökulmia rakentamisalaan ja kaavoittamiseen on ja pitäisikin olla kuin talousnäkökulma. Jos mietitään vaihtoehtoja ja pyritään luomaan viihtyisää ympäristöä monipuolisesti, niin se tuskin on taloudellisesta tuottamisesta pois, vaan pikemminkin päinvastoin. Viihtyvässä ympäristössä kuluttaminenkin yleensä lisääntyy muutenkin, jolloin taloudellinen hyöty voisi entisestäänkin kasvaa. Mutta se on mielestäni kyllä rajoite, jos ajatellaan aina, että taloudellista rakentamista voi olla vain "tietynlaista", jolloin rajoitetaan koko ala lähinnä "tehokkuusnäkökulmaan", mikä ei taas pakosta luo sitä viihtyisää miljöötä ollenkaan. Mutta ympäristön kehittäminen ei ole, eikä sen pitäisi olla vain yhden näkökannan taikka yhden vaihtoehdon alue, sillä silloin voi ollakin että hyötyjätahoja onkin vain vähän, ja tulos ei ehkä ole näin kaikken paras.


    • Vai kaavoitusta viihtyvyyden näkökulmasta. Siilinjärven keskusta on kaukana viihtyisästä. Sehän on pikkukunnan tavoin vain kauppojen ja niiden parkkipaikkojen alue. Edelleenkin kunta oli riemuissaan kun Peeässä päätti jokunen vuosi sitten rakentaa uuden s-marketin. Tietysti kunta lähti kaavoittamaan sille tontin keskustaan. Vau, super viihtyisää parkkialuetta. Kerrostaloja on kaavoitettu sitten mäen rinteeseen muutaman sadan metrin päähän. Uusia kerrostaloja onkin noussut mäen allekin. Mutta ne eivät olekkaan menneet kaupaksi läheskään kaikki. Paikkakuntalaiset ikäihmiset odottavat kuin kuuta nousevaa, että linja-autoasema paikalle nousisi ne pari kaavoitettua kerrostaloa. Ne tulevat myydyiksi nopeasti, kun tuo mäki ei ole silloin noustavana. Monikin eläkeläinen on ihmetellyt tätä keskustan rakentamista Siilinjärven tyyliin.


    • "Vai kaavoitusta viihtyvyyden näkökulmasta. Siilinjärven keskusta on kaukana viihtyisästä. Sehän on pikkukunnan tavoin vain kauppojen ja niiden parkkipaikkojen alue ..."

      Niin, juurikin niin, Siilinjärven keskusta on on kaavoitettu p..rkelee tiiviisti. Se johtuu kaiketi paljonkin siitä, että Siilinjärven kunnan itsenäistyessä (Nilsiästä, Kuopiolta ja Maaningasta jaetuilta alueita asukkaita oli alle 5 000.
      Siilinjärven kuntaa (kuten ei mitään "kasvavaa" kuntaa") voi kaavoittaa pelkästään "markkinavoimien" tm.laskuun (ainakaan toivottavasti) vaan mitä enemmän kunta kasvaa, niin sitä enemmä pitää keskustan taloudellinen kasvu myös hyödyntaa kunnan eri asukkaitten puolilta.
      Onko näin vielä tehty?!

      Joka tapauksessa Siilinjärven keskusta on ahdas (sijaintinsa ja maantieteellisen olemuksensa kautta) ja oli sitä jo noin 80-90 lukujen vaihteessa kun sitä suurimmin mullattiin.
      Itse muuten muutin pois Siilinjärveltä 90 luvun puolivälissä, ja sen jälkeen olen enemmän tai vähemmän satunnaisesti vieraillut. Sitä kautta ja ymmärryksestä yleensä kuntakaavoitukseen, on näkökulma kaiketi tarpeeksi sisältä, mutta jo pitkän aikaa ulkoa.
      Voisi varmastikin laskea, että paljonkon kunnan keskustan pinta-ala on, mutta nykyisellään se on ihan liian pieni sekä liike-, hallinto-, että asuinkeskustaksi. Itse EN tosiaan tiedä vastaavankokoisia kuntia, joitten keskusta olisi yhtä rajattu kuin mitä se Siilinjärvellä on (junaradan, 5 tien ja sorakuoppien yms.väliin), perusteluja muista vastaavista kunnista ei ole toistaiseksi tullut.

      Sikäli siis perusväittämäni on, että Siilinjärven keskusta on alueena ahdas jo nyt ja ollut jo pitkään, ja yli 20 000 asukkaan kuntaan se ei luo jo sinällään viihtyisyyttä. Eli pitäisi jakaa keskustaa esim.hallito- ja kauppakeskustoihin. Tornitalot eivät pakosta luo "kivajalkaliikkeitä", kuten jotkut väittäneet, koska kunnan väkiluvun kasvu ei ole esim.viime vuosina enää jatkanut kasvuaan.
      Tässä on suhdanne toki myöskin siihen, että yksittäinen kunta ei voi kasvaa pitkään, jos maakunnan kasvua ei juurikaan muualla enää ole.


    • Onko muuten olemassa jotain kunnan keskustan kaavoituksen pitkäaikaissuunnitelmaa, jossa kerrottaisiin, että nykyinen automarketalue tulisi joskus olemaan "Kivijalkakauppojen(kin)" alue. Vai onko vain joku tehnyt päätelmiä omasta päästään???!!
      Olisin joka tapauksessa kiinnostunut kuulemaat tuon kaavoituksen pitkäaikaissuunnitelman, nykyäänhän tuntunut olevan että joka vuosikymmenellä on omat suunnitelmansa (tai useampiakin), joka tulevat lähinnä niistä markkinavoimien realiteeteista, että oletetaan että saadaan kannattavasti myytyä. Ja tässä toki huomioitava sekin, että jos kunnan väkiluvun kasvu pysähtyy, niin pitkäaikaisia suunnitelmia se toki paljon muuttaa (jotain tälläistähän on tapahtunut kasvukäyrissä viime vuosina ... ).


    • Anonyymi kirjoitti:

      "Vai kaavoitusta viihtyvyyden näkökulmasta. Siilinjärven keskusta on kaukana viihtyisästä. Sehän on pikkukunnan tavoin vain kauppojen ja niiden parkkipaikkojen alue ..."

      Niin, juurikin niin, Siilinjärven keskusta on on kaavoitettu p..rkelee tiiviisti. Se johtuu kaiketi paljonkin siitä, että Siilinjärven kunnan itsenäistyessä (Nilsiästä, Kuopiolta ja Maaningasta jaetuilta alueita asukkaita oli alle 5 000.
      Siilinjärven kuntaa (kuten ei mitään "kasvavaa" kuntaa") voi kaavoittaa pelkästään "markkinavoimien" tm.laskuun (ainakaan toivottavasti) vaan mitä enemmän kunta kasvaa, niin sitä enemmä pitää keskustan taloudellinen kasvu myös hyödyntaa kunnan eri asukkaitten puolilta.
      Onko näin vielä tehty?!

      Joka tapauksessa Siilinjärven keskusta on ahdas (sijaintinsa ja maantieteellisen olemuksensa kautta) ja oli sitä jo noin 80-90 lukujen vaihteessa kun sitä suurimmin mullattiin.
      Itse muuten muutin pois Siilinjärveltä 90 luvun puolivälissä, ja sen jälkeen olen enemmän tai vähemmän satunnaisesti vieraillut. Sitä kautta ja ymmärryksestä yleensä kuntakaavoitukseen, on näkökulma kaiketi tarpeeksi sisältä, mutta jo pitkän aikaa ulkoa.
      Voisi varmastikin laskea, että paljonkon kunnan keskustan pinta-ala on, mutta nykyisellään se on ihan liian pieni sekä liike-, hallinto-, että asuinkeskustaksi. Itse EN tosiaan tiedä vastaavankokoisia kuntia, joitten keskusta olisi yhtä rajattu kuin mitä se Siilinjärvellä on (junaradan, 5 tien ja sorakuoppien yms.väliin), perusteluja muista vastaavista kunnista ei ole toistaiseksi tullut.

      Sikäli siis perusväittämäni on, että Siilinjärven keskusta on alueena ahdas jo nyt ja ollut jo pitkään, ja yli 20 000 asukkaan kuntaan se ei luo jo sinällään viihtyisyyttä. Eli pitäisi jakaa keskustaa esim.hallito- ja kauppakeskustoihin. Tornitalot eivät pakosta luo "kivajalkaliikkeitä", kuten jotkut väittäneet, koska kunnan väkiluvun kasvu ei ole esim.viime vuosina enää jatkanut kasvuaan.
      Tässä on suhdanne toki myöskin siihen, että yksittäinen kunta ei voi kasvaa pitkään, jos maakunnan kasvua ei juurikaan muualla enää ole.

      Asuin jonkin aikaa Kangasalla Tampereen vieressä. Se on nykyisin reilun 30 tuhannen asukkaan kunta , 70- luvulla oli 14 tuhatta eli suurin piirtein sama kuin Siilinjärvellä samaan aikaan. Keskusta on kahden järven ja oikeasti korkeiden harjujen rajoittama. Jyrkyytensä vuoksi toisen rinteelle ei juurikaan ole voitu rakentaa. Liikekeskusta-alue myös kivijalkaliikealue on pienempi kuin Siilin hallien ja autoparkkien alue mäen päällä. Siellä aivan ydinkeskustasta purettiin k-supemarketin halli ja tilalle on rakennettu kerrostaloja kivijalkamyymälöineen. K-ryhmä rakensi uuden myymälän hiukan syrjemmälle. S-market, Lidl ja mm Prisma ovat rakennettu parin kolmen kilometrin välein Tampereen suuntaan vievän asutuksen keskellä vievän tien varteen. Kätevämpää asukkaille kun, kun on monilla lähikauppa.


    • Kyllä Tampereen kehyskunnat on kovasti kasvaneet. Itse olen joskus asunut Ylöjärvellä jonkin aikaa (noin parikymmentä vuotta sitten).
      En tiedä tuosta "Kivijalkakeskustasta" ("kivijalkaliikealue"), mitä sillä sitten lopulta tarkoitatkaan. Sitä että jokaisella kadulla on omat myymälät jonkun talon alakerran liiketiloissa??! Voihan se olla että se on Siilinjärvenkin tulevaisuus, miten se omistajuus sitten jakautunee, ja miten kaavoitus on siihen suhteessa pitkällä tähtäimellä?! Oligargismia on monessa suhteessa, ja sitä kautta mennään "englantilaiseen kaupunkimalliin", eli seuraava kehitysaskel on pitkässä tähtäimessä "Luokkakaupunginosat", ja jakautunut yhteiskuntamalli, ehkä tämä on se mihin sitten halutaankin pyrkiä??!!
      Enemmän kuin kuntakeskus sinänsä tai sen viihtyvyys, on kovin olennaista se, kuka ja miten se omistaa ja miten sitä hallinnoidaan. Miten kauan Siilinjärven kunta voi itse itseään hallinnoida, jos "Oligarkeja" kutsutaan paikalle rakennusvirheitten yms.pelossa??!
      Kuitenkin Siilinjärvi voi olla iso malli paitsi monelle noin kokoiselleen kunnalle, niin myös monelle itä- ja myös pohjoissuomalaiselle kunnalle, koska maan painopiste on yhä etelään keskittyvämpi, ja sinne mm.opiskelujen jatyöpaikkojen perässä enenevästi mennään.
      En tiedä miten kunnan keskusta jatkossa kasvaa, ja mitkä suunnitelmat siihen nykyään on, mutta pitäisi miettiä myöskin sitä mitkä vaikutteet eri suuntiin sillä kasvulla todellakin on. Rakentaminen on monessa suhteessa merkittävä ala, julkinen rakentaminen keskustaan vaikuttaa pakosta kaikkiin, jotka kunnassa asuvat, tai asioivat.


    • Montako kivijalkakatua Siilin keskustaan mahtuu, jos alue on sama kuin nykyisinkin??
      Eli keskusta-aluetta ei laajenneta esim.5-tien toisellekin puolelle??!


    • Anonyymi kirjoitti:

      Kyllä Tampereen kehyskunnat on kovasti kasvaneet. Itse olen joskus asunut Ylöjärvellä jonkin aikaa (noin parikymmentä vuotta sitten).
      En tiedä tuosta "Kivijalkakeskustasta" ("kivijalkaliikealue"), mitä sillä sitten lopulta tarkoitatkaan. Sitä että jokaisella kadulla on omat myymälät jonkun talon alakerran liiketiloissa??! Voihan se olla että se on Siilinjärvenkin tulevaisuus, miten se omistajuus sitten jakautunee, ja miten kaavoitus on siihen suhteessa pitkällä tähtäimellä?! Oligargismia on monessa suhteessa, ja sitä kautta mennään "englantilaiseen kaupunkimalliin", eli seuraava kehitysaskel on pitkässä tähtäimessä "Luokkakaupunginosat", ja jakautunut yhteiskuntamalli, ehkä tämä on se mihin sitten halutaankin pyrkiä??!!
      Enemmän kuin kuntakeskus sinänsä tai sen viihtyvyys, on kovin olennaista se, kuka ja miten se omistaa ja miten sitä hallinnoidaan. Miten kauan Siilinjärven kunta voi itse itseään hallinnoida, jos "Oligarkeja" kutsutaan paikalle rakennusvirheitten yms.pelossa??!
      Kuitenkin Siilinjärvi voi olla iso malli paitsi monelle noin kokoiselleen kunnalle, niin myös monelle itä- ja myös pohjoissuomalaiselle kunnalle, koska maan painopiste on yhä etelään keskittyvämpi, ja sinne mm.opiskelujen jatyöpaikkojen perässä enenevästi mennään.
      En tiedä miten kunnan keskusta jatkossa kasvaa, ja mitkä suunnitelmat siihen nykyään on, mutta pitäisi miettiä myöskin sitä mitkä vaikutteet eri suuntiin sillä kasvulla todellakin on. Rakentaminen on monessa suhteessa merkittävä ala, julkinen rakentaminen keskustaan vaikuttaa pakosta kaikkiin, jotka kunnassa asuvat, tai asioivat.

      Lueskelin tuossa tänään muutaman viikon takaisia uutisvietereitä. Siilintorin kiinteistön omistaja, siis tämä keskusta-alueen suurin yksityinen kiinteistön omistaja, kertoi kysyntää olevan pienille liiketiloille. Kun nyt Alexin taloonkin on tullut liiketilaan joku perhetila, niin eipä Siilin keskuskortteleissa ole todellakaan kysyntää nykyisenlaisille tiloille. Tottakai tuo kivijalkakeskustan luominen tarkoittaisi hallitilojen purkamista, mikä on Siilissä omistajille mahdoton ajatus. Purkamalla halleja sitä on muualla saatu tilaa asuintaloille pienillä kivijalkamyymälöillå. Pienille myymälätiloillehan tuntuu tuon kiinteistön omistajan mukaan olevan kysyntää.


    • Katsoin juuri kunnanhallituksen esityslistaa ensi maanantaille. Siellä on esillä kaavoitusta linja-autoaseman ja kunnantalon tonteille. Nyt näyttäisi tulevan linja-autoaseman paikalle osin asuintaloja kivijalkamyymälöineen ja oikein hyvä on myös kun kunnantalon paikalle tulisi asuintaloja. Mäen päälle lähelle palveluja kauppoja ym. tarvitaankin kerrostaloja


    • Miten se lienee sitten esim.sen kunnantalon kanssa, että siirtyykö hallinnollinen keskus esim.Harjamäen suuntaan lopullisesti?!
      Samaten tietysti se, että tämäkin on vaan yksi vaihe. Aioitaanko koko nykyinen "liikekeskusta" vähitellen yhdenmukaista kivijalkaan. Eli tuloksena olisi X - vuosikymmenellä vihdoin ja viimeinkin "kaupunkimainen" kaava, eli katukuva.
      Mutta miten ratkaistaan se, että keskustan alue on edelleen (kaupungimaiseksi) aika rajoitettu, ja sitä rajoittaa mm.viitostie ja junarata.
      Entä jos keskusta tulee kivijalkamaiseksi, niin tuleeko eri asuinalueille nykyistä enemmän omia liikkeitä tai sen sellaista. Niitähän on aika vähän juuri millään alueilla, ei edes omaa ruokakauppaa löydy juuri miltään alueelta, tai "lähiöpubiakaan", joka monen nk.oikean kaupungin vastaavia asuinalueita kovin usein koristaa.
      Nykyään Siilin keskusta on ollut monet vuosikymmenet oikeastaan "rykelmä", jossa on koetettu pitää kaikki mahdollisen palvelut ja asuntoja on rakennettu viime vuosikymmenillä lisää. Luulisi, että on jokin lopullinen suunnitelma, tai ainakin millaiseen tulokseen kaavoituksella pyritään pitkässä tähäimessä ...


    • Kunnantalo tulee sijaitsemaan kohta maailman napa torin laidalla


    • "Kunnantalo tulee sijaitsemaan kohta maailman napa torin laidalla "

      Niin, ei se "wallstreet" napa maailman nykyään enää olekaan.

      Siitä huolimatta Siilinjärven hallinnon olisi voinut/pitänyt jo muuttaa muualla jo viimeistään 10v sitten, mielellään jo useampi vuosikymmen.


  • kävin 91 tai 92 ravintola himalassa. keskellä kuppilaa oli rautatolppa jota parrakas ja pitkätukkainen kaveri kävi välillä puistelemassa voimiensa takaa. koska tolppa oli pikkuisen löysällä, piti se helvetinmoisen räminän. lisäksi puistelija karjahteli kuin keihäs kinnunen. luulin että kohta tulee varmaan poliisit. mitä vielä. kukaan ei korvaansa lotkauttanut. vieläkö siilissä on näin mukavia persoonia ja välitön meininki? (-:

    • Ei liene ollut kantava pilari, pikkuisen huolestuttaisi ehkä jos kantava pilari olisi niin löysällä xD


    • Himalaa ei ole enää vaan rakennus on purettu pois. Himalan tilalle tullut aari toimii ilmeisesti nykyään entisen Santun tiloissa. Voin olla väärässä kun en asu siellä enää. Hulluja sinne silti jäi vaikka itse lähdin hulluttelemaan muualle.


  • "Milloin muuten Siilin Sora aloitti toimintansa ja oliko paikkakunnalla soramonttuja jo ennen Siilin Soraa? "

    Jaa´a tuota en itse tiedäkään. Mutta Siilin Sora on aina ollut enemmän tai vähemmän Luja:n alainen, tytäryhtiö tms., historiikkia aiheesta löytyy mm.:

    https://www.luja.fi/app/uploads/2016/01/Historiikki-2013_LOW.pdf

    Eli Siilin Sora - nimike syntyi ilmeisestikin vuonna 1059 ...

    • Näköjään Siilin Sora -nimisiä firmoja on ollut kahteenkin otteeseen. Varsin mielenkiintoinen historiikki Lujalla, tuli luettua koko tarina :)


    • Kylläpä kyllä, on Lujan historian tunteminen iso osa paikkakunnan historian tuntemusta. Yleensä yritystoiminta vaikuttaa paljon paikkakuntien elämään, ja luo tietysti mm.työllisyyttä. Hienoa että itse Luja on tuollaisen historiikin tehnyt ...


  • Siis 1959, eikä 1059 ... ei nyt ihan keskiajallekaan mennä ...

  • Saksalainen autoilija Jaakob Kopp aloitti kans 1960 luvulla Kasurilas

  • eikös siellä ole se tarinan sairaala siilinjärvellä vielkin

  • Onpa ihana muistella Siilinjärveä! Kirjasto muuten sijaitsi - 70 - luvun alussa kunnantalolla. Tuolloin muistan ihmetelleen keskustan valtaisaa soramonttu. Taksikoppi taisi olla jalasmökki. 😀

Ketjusta on poistettu 3 sääntöjenvastaista viestiä.