Siilinjärvi ennen

A artomarket oli sekin vielä vielä 70 luvulla tuottava kauppa, kunnes 90 luvulla alkoi kaupat kansainvälistyä. Esim K kauppa muuttu kkk supermarketiksi sokos S marketiksi tuli Spar olikohan n91-93 muistaakseni. Ennen oli kaikki paremmin kaupatkin

Se oli A-market eikä suinkaan Artomarket joka on Nilsiässä. Tämä A-market oli T kauppa.

Muistan hämärästi tuon Ostolan Asematieltä. Mihin kauppaketjuun se kuului ja minä vuosina se oli siellä?

väke kirjoitti:

Muistan hämärästi tuon Ostolan Asematieltä. Mihin kauppaketjuun se kuului ja minä vuosina se oli siellä?

Se oli T-kauppa ja oli siinä ainakin 70 luvulla ja lopetti joskus 90 luvulla muistaakseni.

Olikohan se Ostola vai A ja O vai sijaitsiko A&O jossakin muualla?

Harvempi ehkä enää muistaa että kirjasto sijaitsi ennen nykyistä rakennusta Nilsiäntien ja Räisäläntien risteyksessä. Kirjaston muutti pois siitä jo 1984 mikä oli vielä vuosia ennen rakennuksen purkua Nilsiäntien levennyksen tieltä. Kirjaston jälkeen rakennuksessa toimi ainakin muistaakseni Konttorikoneliike. Räisäläntien toisella puolella taisi sijaita kioski joskus.

Ketjun tällä hetkellä viimeiselle vastaajalle, tarkoittanet nykyisen ABC:n paikalla sijainnutta Auto Tutut -liikettä jossa myytiin uusia Renaulteja 80-luvun alussa. Sittemmin siinä oli ainakin Kesoil huoltamo.

Onkohan missään kuvia vanhasta Siilinjärvestä? Esim. 80-luvulta?

A&O Ostola siinä lipassa ainakin luki, Heikki Kalmi oli kauppias.
Vellikellossa tuli useampi markka tungettua videopeleihin silloin 80-luvun alussa. :)
Siinä Nilsiäntien varressa Räisälän risteyksessähän oli myös huoltoasema tms. "rautakauppa" (sama talo missä oli kirjasto) ja se kioski siinä vieressä myös kovin tuttu paikka.
Auto Tutut ja oliko Auto Puputti, josta sitten Kesoil -> ABC.
"Yläkylälle" tuli uusi linja-autoasema (muistaako moni sitä vanhaa 70-luvulta?) ja viereen R-Kioski joka oli alkujaan puolet pienempi mitä nyt, niin siinä toisella puolella oli Domi-grilli, mistä ekat "oikeat" hampurilaiset tuli junnuna ostettua. Alexin paikalla oli Monitori alkujaan ja Alkohan oli siinä Asematiellä, "Himalan talossa".
Kinolta kun lähdettiin sitä akävelytietä jyrkkää mäkeä Kotipolun yli ylös Kasurilantielle, niin siellä ylhäällä oli myös joku kioski (missä nyt Fontanella), jonka irtokarkkivalikoima tuli aina tarkastettua.

ent_siililäinen kirjoitti:

Olikohan se Ostola vai A ja O vai sijaitsiko A&O jossakin muualla?

Harvempi ehkä enää muistaa että kirjasto sijaitsi ennen nykyistä rakennusta Nilsiäntien ja Räisäläntien risteyksessä. Kirjaston muutti pois siitä jo 1984 mikä oli vielä vuosia ennen rakennuksen purkua Nilsiäntien levennyksen tieltä. Kirjaston jälkeen rakennuksessa toimi ainakin muistaakseni Konttorikoneliike. Räisäläntien toisella puolella taisi sijaita kioski joskus.

Ketjun tällä hetkellä viimeiselle vastaajalle, tarkoittanet nykyisen ABC:n paikalla sijainnutta Auto Tutut -liikettä jossa myytiin uusia Renaulteja 80-luvun alussa. Sittemmin siinä oli ainakin Kesoil huoltamo.

Onkohan missään kuvia vanhasta Siilinjärvestä? Esim. 80-luvulta?

Lue lisää

Kirjasto oli Nilsiäntien varresta lähdettyään vielä Osuuspankin talossa ennen nykyistä paikkaansa. Talossa joka nykyään on Uutis-Jousen talona ja pankkikin on nykyään POP ja sijaitsee yläkylällä.

Nilsiäntien kiinteistössä oli myös Kesoil huoltoasema.

E-marketin muistaakos kukaan? Oli Himalajan talossa, E:n jälkeen oli Siilin Maalikeskus samassa tilassa.

Apteekki oli alkujaan Himalajan taloa vastapäätä puutalossa, josta siirtyi Himalajan taloon entisen postin tiloihin ja siitä Toritielle missä nyt on lemmikkieläintarvikekauppa ja edelleen nykyiselle paikalleen Kuiluntielle.

asematien_nuori kirjoitti:

A&O Ostola siinä lipassa ainakin luki, Heikki Kalmi oli kauppias.
Vellikellossa tuli useampi markka tungettua videopeleihin silloin 80-luvun alussa. :)
Siinä Nilsiäntien varressa Räisälän risteyksessähän oli myös huoltoasema tms. "rautakauppa" (sama talo missä oli kirjasto) ja se kioski siinä vieressä myös kovin tuttu paikka.
Auto Tutut ja oliko Auto Puputti, josta sitten Kesoil -> ABC.
"Yläkylälle" tuli uusi linja-autoasema (muistaako moni sitä vanhaa 70-luvulta?) ja viereen R-Kioski joka oli alkujaan puolet pienempi mitä nyt, niin siinä toisella puolella oli Domi-grilli, mistä ekat "oikeat" hampurilaiset tuli junnuna ostettua. Alexin paikalla oli Monitori alkujaan ja Alkohan oli siinä Asematiellä, "Himalan talossa".
Kinolta kun lähdettiin sitä akävelytietä jyrkkää mäkeä Kotipolun yli ylös Kasurilantielle, niin siellä ylhäällä oli myös joku kioski (missä nyt Fontanella), jonka irtokarkkivalikoima tuli aina tarkastettua.

Lue lisää

Olikohan se Auto-Puputti käytettyjen autojen liike siinä nykyisen ABC:n pihalla? Muistan 80-luvun lopulta ainakin että siinä pihalla oli käytettyjä autoja joita tuli katseltua pyörällä yläasteelle ajellessa ja haaveiltua että kumpa tulisi äkkiä ajokortti-ikä :P

70luku kirjoitti:

A artomarket oli sekin vielä vielä 70 luvulla tuottava kauppa, kunnes 90 luvulla alkoi kaupat kansainvälistyä. Esim K kauppa muuttu kkk supermarketiksi sokos S marketiksi tuli Spar olikohan n91-93 muistaakseni. Ennen oli kaikki paremmin kaupatkin

Lue lisää

Pirun kumma muuten, että kaupatkaan ei missään muualla kansainvälisty niin kuin Suomessa. Kun haluaa Suomessa yleensäkin kansainvälistyä, niin ei pidä ottaa ainakaan ulkomaista mallia.
Miten sitten se on kansainvälistymistä, kun otetaan vaan mallia siitä, miten on kansainvälistytty, eli muutettu kaikki entistä suuremmiksi ryppäiksi ja ketjuiksi täällä Suomessa?! En ymmärrä aina kaikkea, ja tuskinpa tätäkään kukaan voi minullekaan selittää ilman "liikemiesslangia" ...

asematien_nuori kirjoitti:

A&O Ostola siinä lipassa ainakin luki, Heikki Kalmi oli kauppias.
Vellikellossa tuli useampi markka tungettua videopeleihin silloin 80-luvun alussa. :)
Siinä Nilsiäntien varressa Räisälän risteyksessähän oli myös huoltoasema tms. "rautakauppa" (sama talo missä oli kirjasto) ja se kioski siinä vieressä myös kovin tuttu paikka.
Auto Tutut ja oliko Auto Puputti, josta sitten Kesoil -> ABC.
"Yläkylälle" tuli uusi linja-autoasema (muistaako moni sitä vanhaa 70-luvulta?) ja viereen R-Kioski joka oli alkujaan puolet pienempi mitä nyt, niin siinä toisella puolella oli Domi-grilli, mistä ekat "oikeat" hampurilaiset tuli junnuna ostettua. Alexin paikalla oli Monitori alkujaan ja Alkohan oli siinä Asematiellä, "Himalan talossa".
Kinolta kun lähdettiin sitä akävelytietä jyrkkää mäkeä Kotipolun yli ylös Kasurilantielle, niin siellä ylhäällä oli myös joku kioski (missä nyt Fontanella), jonka irtokarkkivalikoima tuli aina tarkastettua.

Lue lisää

Suunnilleen kaikki muu tässä ketjussa esitetty on minulla muistissa ja tuttua. Mutta en muista kyllä sellaista, että nykyisen Fontanellan kohdalla olisi jotain kioskia ollut.
Mikähän vuosikymmen se kioski on mahdollisisti siinä sitten ollut, ja kuka sitä pitänyt?!

70luku kirjoitti:

A artomarket oli sekin vielä vielä 70 luvulla tuottava kauppa, kunnes 90 luvulla alkoi kaupat kansainvälistyä. Esim K kauppa muuttu kkk supermarketiksi sokos S marketiksi tuli Spar olikohan n91-93 muistaakseni. Ennen oli kaikki paremmin kaupatkin

Lue lisää

A artomarket?!!
K artomarket on Nilsiässä vieläkin, vaikka "Nimimies" kuollut jokunen vuosi sitten, ja poikansa nykyään kauppias ... Muistan kyllä A-marketin Siilinjärveltäkin, mutta EI ketään Artoa siihen kauppaan tietääkseni liittynyt??!

ent_siililäinen kirjoitti:

Olikohan se Ostola vai A ja O vai sijaitsiko A&O jossakin muualla?

Harvempi ehkä enää muistaa että kirjasto sijaitsi ennen nykyistä rakennusta Nilsiäntien ja Räisäläntien risteyksessä. Kirjaston muutti pois siitä jo 1984 mikä oli vielä vuosia ennen rakennuksen purkua Nilsiäntien levennyksen tieltä. Kirjaston jälkeen rakennuksessa toimi ainakin muistaakseni Konttorikoneliike. Räisäläntien toisella puolella taisi sijaita kioski joskus.

Ketjun tällä hetkellä viimeiselle vastaajalle, tarkoittanet nykyisen ABC:n paikalla sijainnutta Auto Tutut -liikettä jossa myytiin uusia Renaulteja 80-luvun alussa. Sittemmin siinä oli ainakin Kesoil huoltamo.

Onkohan missään kuvia vanhasta Siilinjärvestä? Esim. 80-luvulta?

Lue lisää

Kirjasto oli aikoinaan radan takana,entisessä kunnan talossa. Siinä kai joskus oli myös majatalo. Pirskanen kauppa,Kankkunen kauppa ja Kallan kauppa olivat myös..Olen syntyperäinen Siilinjärvellä unen ja muista varmaan lähes 70 vuode ajalta

Olihan se Savolaisen tavaratalo, kahdessa kerroksessa. Tuon rakennuksen alakerrassa tai siinä viereisessä rakennuksessa oli muistaakseni joskus vaateliike nimeltään Molla. Tynnörinen piti tosiaan siinä viereisessä rakennuksessa vähän aikaa maatalous kauppaa.
Osula oli rautatieaseman vastapäätä, kyllä.
Asematien alkupäässä oli pankit.

Liekö ollut sitten sen maatalouskaupan käytettyjä traktoreita kun joskus 80-luvulla taisi olla siinä Asematien alapäässä jossain parkissa esim. harmaa Ferguson joka seisoi pitkään esillä.

Savolaisen kauppaa vastapäätä oli Hirvosen kahvila.

Ei tosiaankaan. Kalliita karkkeja eikä valikoima ollut loppujen lopuksi kovin erikoinen. Kahvitilatkin ahtaat.

Yleensä kyllä voin peukuttaa (ja toiv.muutkin) ketjuttomille kaupoille. Mutta yleensä taitaa nuo rahti-ja muutkin maksut olla nykyään kovia yksittäisille kaupoille.
Mutta mitä enemmän taasen yksittäisiä kauppiaita olisi, niin kovin äkkiähän ne siitä taasen kohtuullistuisivat. Niinhän se on aina ollut, aikaansa tätäkin??!

Kesoilhan siinä oli, ainakin.

Taisi olla Auto-Tutut Oy. Nykyisin siinä on ABC-liikenneasema. Kiinteistöä on laajennettu niistä vanhoista päivistä.

Missäs kohtaa jossain kunnantalon liepeillä olikaan vanha paloasema ennen kuin nykyinen valmistui joskus 80-luvulla?

Siilinpääntien ja Peltotien risteyksen talossa katutasossa oli joskus muistaakseni Kukkaro niminen pikkukauppa josta yläasteelta kotiin kävellessä usein tuli ostetuksi karkkia :P
https://goo.gl/maps/4dv2Q

Leppäkaarteessa oli pieni lähikauppa, Simon Aikalisä ja samassa rakennuksessa oli myös Leppäkaarteen postitoimipiste, 71850.
https://goo.gl/maps/stJRL

Paloasema oli kunnantalon ja Nilsiäntien välissä. Sen Kukkaro kaupan paikalla oli ennemmin Mertasen kauppa ainakin vielä 80-luvun puolivälissä.

Lyhyt tavaraliike Maikki Vaskelainen sittemmin alakerrassa Lelu Partanen aloitti Siilinjärveltä

xgenxsiililäinen kirjoitti:

Missäs kohtaa jossain kunnantalon liepeillä olikaan vanha paloasema ennen kuin nykyinen valmistui joskus 80-luvulla?

Siilinpääntien ja Peltotien risteyksen talossa katutasossa oli joskus muistaakseni Kukkaro niminen pikkukauppa josta yläasteelta kotiin kävellessä usein tuli ostetuksi karkkia :P
https://goo.gl/maps/4dv2Q

Leppäkaarteessa oli pieni lähikauppa, Simon Aikalisä ja samassa rakennuksessa oli myös Leppäkaarteen postitoimipiste, 71850.
https://goo.gl/maps/stJRL

Lue lisää

Eino Pirskanen oli peltotiellä alunperin sitä ennen lähellä nyk. Sandelsia vanhassa puutalossa

xgenxsiililäinen kirjoitti:

Missäs kohtaa jossain kunnantalon liepeillä olikaan vanha paloasema ennen kuin nykyinen valmistui joskus 80-luvulla?

Siilinpääntien ja Peltotien risteyksen talossa katutasossa oli joskus muistaakseni Kukkaro niminen pikkukauppa josta yläasteelta kotiin kävellessä usein tuli ostetuksi karkkia :P
https://goo.gl/maps/4dv2Q

Leppäkaarteessa oli pieni lähikauppa, Simon Aikalisä ja samassa rakennuksessa oli myös Leppäkaarteen postitoimipiste, 71850.
https://goo.gl/maps/stJRL

Lue lisää

"Siilinpääntien ja Peltotien risteyksen talossa katutasossa oli joskus muistaakseni Kukkaro niminen pikkukauppa josta yläasteelta kotiin kävellessä usein tuli ostetuksi karkkia :P"

Minä taas kun muistan, että ala-asteella ollessa joskus jopa rohjettiin ruokiksella mennä sinne, ja ostaa jotain nallekarkkeja, kahden luokkatoverin kanssa. Laskettiin aina (silloiset) kymmenpenniset, joita jokunen oli kaikilla taskuissa, että jokainen sai ainkin yhden. 10 penniä taisi olla nallekarkit silloin, ja kalliimmat karkin 20 penniä, voi hurjaa :D

xgenxsiililäinen kirjoitti:

Missäs kohtaa jossain kunnantalon liepeillä olikaan vanha paloasema ennen kuin nykyinen valmistui joskus 80-luvulla?

Siilinpääntien ja Peltotien risteyksen talossa katutasossa oli joskus muistaakseni Kukkaro niminen pikkukauppa josta yläasteelta kotiin kävellessä usein tuli ostetuksi karkkia :P
https://goo.gl/maps/4dv2Q

Leppäkaarteessa oli pieni lähikauppa, Simon Aikalisä ja samassa rakennuksessa oli myös Leppäkaarteen postitoimipiste, 71850.
https://goo.gl/maps/stJRL

Lue lisää

Kunnantalo ja Nilsiäntien välissä oli paloasema.

Anonyymi kirjoitti:

"Siilinpääntien ja Peltotien risteyksen talossa katutasossa oli joskus muistaakseni Kukkaro niminen pikkukauppa josta yläasteelta kotiin kävellessä usein tuli ostetuksi karkkia :P"

Minä taas kun muistan, että ala-asteella ollessa joskus jopa rohjettiin ruokiksella mennä sinne, ja ostaa jotain nallekarkkeja, kahden luokkatoverin kanssa. Laskettiin aina (silloiset) kymmenpenniset, joita jokunen oli kaikilla taskuissa, että jokainen sai ainkin yhden. 10 penniä taisi olla nallekarkit silloin, ja kalliimmat karkin 20 penniä, voi hurjaa :D

Lue lisää

Kankkunen kauppa oli koulun vastapäätä,sieltä ne Nallet ostettiin,olivat hyviä.

Anonyymi kirjoitti:

"Siilinpääntien ja Peltotien risteyksen talossa katutasossa oli joskus muistaakseni Kukkaro niminen pikkukauppa josta yläasteelta kotiin kävellessä usein tuli ostetuksi karkkia :P"

Minä taas kun muistan, että ala-asteella ollessa joskus jopa rohjettiin ruokiksella mennä sinne, ja ostaa jotain nallekarkkeja, kahden luokkatoverin kanssa. Laskettiin aina (silloiset) kymmenpenniset, joita jokunen oli kaikilla taskuissa, että jokainen sai ainkin yhden. 10 penniä taisi olla nallekarkit silloin, ja kalliimmat karkin 20 penniä, voi hurjaa :D

Lue lisää

Se oli Kankkusen kauppa,josta nallet ja munkit ostettiin.

Anonyymi kirjoitti:

"Siilinpääntien ja Peltotien risteyksen talossa katutasossa oli joskus muistaakseni Kukkaro niminen pikkukauppa josta yläasteelta kotiin kävellessä usein tuli ostetuksi karkkia :P"

Minä taas kun muistan, että ala-asteella ollessa joskus jopa rohjettiin ruokiksella mennä sinne, ja ostaa jotain nallekarkkeja, kahden luokkatoverin kanssa. Laskettiin aina (silloiset) kymmenpenniset, joita jokunen oli kaikilla taskuissa, että jokainen sai ainkin yhden. 10 penniä taisi olla nallekarkit silloin, ja kalliimmat karkin 20 penniä, voi hurjaa :D

Lue lisää

Entinen siililäinen Ne nallet oli Einon kaapassa pennin nalleja Eino teki valkosesta paperista tötterön johon laitto nallet. Aakkos pussit 25 penniä ja karkkilaatikot kans. Oi niitä aikoja entisiä.

Osoite vain muuttunut.

Oliko se Himala? Samassa rakennuksessa toisessa päässä oli apteekki. Nythän rakennus on purettu ja kerrostalot rakennettu tilalle. Sitä ennen Himalan vieressä oli Tanskasen rautakauppa?

Himala oli alkujaan Kallan baari.

Apteekki kirjoitti:

Oliko se Himala? Samassa rakennuksessa toisessa päässä oli apteekki. Nythän rakennus on purettu ja kerrostalot rakennettu tilalle. Sitä ennen Himalan vieressä oli Tanskasen rautakauppa?

Lue lisää

Siinä rakennuksen toisessa päässä taisi olla jossain vaiheessa Postikin ja myöhemmin oliko se Puijon Tapetti ja Väri, joskus 90-luvulla.

Apteekki kirjoitti:

Oliko se Himala? Samassa rakennuksessa toisessa päässä oli apteekki. Nythän rakennus on purettu ja kerrostalot rakennettu tilalle. Sitä ennen Himalan vieressä oli Tanskasen rautakauppa?

Lue lisää

1970-luvulla Himalan vieressä oli Elannon kauppa eli "E-liike" kuten sitä sanottiin. Ja sen jälkeen olisiko siinä ollut se Tanskasen rautakauppa.

Apteekki kirjoitti:

Oliko se Himala? Samassa rakennuksessa toisessa päässä oli apteekki. Nythän rakennus on purettu ja kerrostalot rakennettu tilalle. Sitä ennen Himalan vieressä oli Tanskasen rautakauppa?

Lue lisää

Entinen Siililäinen Himala ,kallan kaappa eli E-kaappa oli Himalan talossa ja toisessa piässä apteekki sillon joskus 70-luvulla

Miksi minulla on semmoinen hämärä mielikuva, että ZZ Siikirja olisi ollut Asematiellä? Ja mielestäni se oli ainakin jo silloin 80-luvun alkuvuosina Info-kirjakauppa.

"Kuka muistaa missä sijaitsi sellainen liike kuin Siikirja, ilmeisesti vuonna 1983? Oliko tämä Info -kirjakauppaa edeltävä liike vai oliko Infokin jo silloin Siilinjärvellä?"

Tämä edesmennyt kauppias on ainoa Info - kirjakauppias käsittääkseni Siilinjärvellä ollut.

Tuo Siikirja taisi sijaita Asematiellä, joka 80luvun alussa oli vielä Siilinjärven vilkkain "liikekatu". Info - kirjakauppa taisi juurikin noihin aikoihin tulla alussa samoihin tiloihin, mutta muutti aika äkkiä ensin torin viereen, ja sitten vielä jonkin kerran, ennen vakiintumista tuohon viimeiseen paikkaan. Näin ainakin muistelisin ...

Harjamäki on nykyisin aivan erilaisessa käytössä. Ei siellä enää toimi mielisairaala.

Harjamäen paperitehtaat, joko ne on lakkautettu? Vai mitkä laitokset?

Hakamäki on täynnä muuta toiminta,98 prosenttisesti täynnä.

Eivät ole tyhjillään, vaan pienyritysten käytössä. Osa taitaa olla myös muutettu asunnoiksi.
Mielisairaat ovat nykyään avohoidossa. Silloiset mielisairaanhoitajat ovat jääneet eläkkeelle.

Ovat siirtyneet kotihoito on.Iso osa työntekijöistä meni KYS:Iin.

neuvokasta kirjoitti:

Eivät ole tyhjillään, vaan pienyritysten käytössä. Osa taitaa olla myös muutettu asunnoiksi.
Mielisairaat ovat nykyään avohoidossa. Silloiset mielisairaanhoitajat ovat jääneet eläkkeelle.

Lue lisää

Ja nuorten aikuisten syrjäytyminen ja päihdeongelmat ovatkin sitten sen mukaisia. Syitähän noittenkin laitoshoitoloiden lakkauttamisella on se, että "valtio ei voi maksaa", ei se että tarvetta ei enää olisi.
Tosin alkujaan Harjamäki oli rakennettu ajan tapaan maaseudulle, ympärillä oli silloin vain peltoja. Nyt ne pellot on täynnä asutettuja taloja.

Menneisyyttähän tämäkin, eli Harjamäen sairaanhoito enää vain kaukana muistin kuvissa. Kaikki muuttuu Siilinjärvellä yhä nopeammin, kehitystä pitää kuulemma ylläpitää, perustelevat.
Siilinjärjen kirjasto on ollut muuten nykyisessä paikassaan noin vuodesta 1984, eli suunnilleen kuin paikkakunnan palvelut keskimäärin. Mutta missä kaikkialla kirjasto ehti olla sitä ennen??!

Toppo11111 kirjoitti:

Menneisyyttähän tämäkin, eli Harjamäen sairaanhoito enää vain kaukana muistin kuvissa. Kaikki muuttuu Siilinjärvellä yhä nopeammin, kehitystä pitää kuulemma ylläpitää, perustelevat.
Siilinjärjen kirjasto on ollut muuten nykyisessä paikassaan noin vuodesta 1984, eli suunnilleen kuin paikkakunnan palvelut keskimäärin. Mutta missä kaikkialla kirjasto ehti olla sitä ennen??!

Lue lisää

Mulla on tiedossa vain edellinen kirjaston sijainti Nilsiäntien varressa Räisäläntien risteyksessä. Siellä sain ensimmäisen kirjastokorttini joka muuten on vieläkin tallessa. Se on sellainen vaaleankeltainen pahvikortti muovitaskussa, siinä lukee että "lainaajankortti" ja ensimmäinen leima on vuodelta 1981. Muistelisin että silloin ekaluokalla koulun kanssa käytiin kirjastossa josta kortin sain. Sittemmin tietysti uudempiakin lainauskortteja.
Asun nykyään Kuopiossa ja Kuopion kirjastokorttikin mulla on mutta käyttö on hiipunut olemattomiin.

Ennen Räisäläntien risteystä sijaitsi ainakin kahden eri talon yläkerroksessa, ja myös sitä ennen entisessä kunnantalossa sijaitsi. Näistä taloista toinen oli nk.osuuspankintalo, jota ei enää myöskään ole. Ja toinen oli torin laidalla.
Liekö se entinen kunnantalo ollut alkuperäinenkin sijainti, vai oliko jossain jos sitä ennen ...

jskghmdfkgjdjl kirjoitti:

Mulla on tiedossa vain edellinen kirjaston sijainti Nilsiäntien varressa Räisäläntien risteyksessä. Siellä sain ensimmäisen kirjastokorttini joka muuten on vieläkin tallessa. Se on sellainen vaaleankeltainen pahvikortti muovitaskussa, siinä lukee että "lainaajankortti" ja ensimmäinen leima on vuodelta 1981. Muistelisin että silloin ekaluokalla koulun kanssa käytiin kirjastossa josta kortin sain. Sittemmin tietysti uudempiakin lainauskortteja.
Asun nykyään Kuopiossa ja Kuopion kirjastokorttikin mulla on mutta käyttö on hiipunut olemattomiin.

Lue lisää

Siilinpääntiellä oli vanhassa kunnantalo saa.

Toppo11111 kirjoitti:

Menneisyyttähän tämäkin, eli Harjamäen sairaanhoito enää vain kaukana muistin kuvissa. Kaikki muuttuu Siilinjärvellä yhä nopeammin, kehitystä pitää kuulemma ylläpitää, perustelevat.
Siilinjärjen kirjasto on ollut muuten nykyisessä paikassaan noin vuodesta 1984, eli suunnilleen kuin paikkakunnan palvelut keskimäärin. Mutta missä kaikkialla kirjasto ehti olla sitä ennen??!

Lue lisää

Entäs sitten Kuilun pirtti ja-,lava ja huvikumpu .

Toppo11111 kirjoitti:

Menneisyyttähän tämäkin, eli Harjamäen sairaanhoito enää vain kaukana muistin kuvissa. Kaikki muuttuu Siilinjärvellä yhä nopeammin, kehitystä pitää kuulemma ylläpitää, perustelevat.
Siilinjärjen kirjasto on ollut muuten nykyisessä paikassaan noin vuodesta 1984, eli suunnilleen kuin paikkakunnan palvelut keskimäärin. Mutta missä kaikkialla kirjasto ehti olla sitä ennen??!

Lue lisää

Ennen siirtymistä nykyiseen paikkaan se oli Nilsiän tien varressa siinä Räisäläntien risteyksessä. Sitä ennen se oli Osuuspankin talossa, jossa se oli ainakin jo vuonna 1972 kun ensimmäisen kirjastokortin sieltä sain.

Anonyymi kirjoitti:

Siilinpääntiellä oli vanhassa kunnantalo saa.

Kirjasto oli ennen nykyistä paikkaansa Nilsiäntien ja Räisäläntien risteyksessä vuoteen 1984 saakka. Sitä ennen se oli ns. Osuuspankin talon yläkerrassa, ainakin jo vuonna 1972. Sitä, milloin se muutti Nilsiän tien varteen en enää muista.

Muistan Tommin Koneen. En tiedä missä sijaitsee mainitsemasi kukkakauppa nykyään mutta muistaakseni Tommin Kone oli 80-luvulla jossain näillä main:
https://goo.gl/maps/11A4xeeyZCM2

Tosin mulla on tässä Commodore Amigan pelin ostokuitti vuodelta 1994 jossa Siilinjärven Tommin Koneen osoitteena on Tarinantie 2. Tuohan ainakin googlemapsin mukaan on "Essoa" vastapäätä mutta en muista nyt oliko se siinä silloin oikeasti.
Ostin pelin sitäpaitsi Kuopion Vuorikadun Tommin Koneesta silloin :P Peli oli muistaakseni Super Cars II (kuittiin on raapaistu vaan lainausmerkeissä "Ferrari" joka sopisi kyllä myös Out Run peliin mutta kun se on ostettu Anttilasta) ja maksoi 150 mk, rahanarvolaskurilla muunnettuna 2017 euroiksi se olisi 35,20e.
Kieltämättä hieman suolainen hinta Amigan pelistä vuonna 1994, varmaan sama kuin tänä päivänä PS3:lle ostaisi viimeisiä jäljellä olevia pelejä, esim. ostin joku aika sitten Driver San Francisco pelin PS3:lle (Playstation Essentials) niin hintaa oli enää 19,95e.
Peliharrastus oli kallista ennenwanhaan :P

Miksihän kukaan ei perustanut sen nimistä rokkiyhtyettä kuin "Tommin kone"??!

No niin, 80luvun puolivälissä ostettiin perheeseen kys.liikkestä ekat videot. Riemun hetki se oli.

Yhtenä yksityiskohtana muistan, että kaupan päälle Tommin koneesta sai 50 vai peräti 100 ilmaista videovuokrausta. Ongelmana oli vaan se, että siinä liikkeen videohyllyssä oli huomattavasti alle 50 niitä vuokrattavia filmejä, ja niissäkin oli "alle 10" katsottavia. Eli jotain "Riemukupla osa 4:ää" ja paria animaatiota tuli ilmaiseksi vuokrattua vuosia, ehkä joku amerikkalainen toimintaleffakin oli mukana ... Videot toimi kyllä hyvin jonnekin 2000 luvun vaihteeseen, tosin lemmikkimme taisi tuhota kaukosäätimen paljon enemmin, sen alkuperäisen siis ... :D

40something.gamer kirjoitti:

Muistan Tommin Koneen. En tiedä missä sijaitsee mainitsemasi kukkakauppa nykyään mutta muistaakseni Tommin Kone oli 80-luvulla jossain näillä main:
https://goo.gl/maps/11A4xeeyZCM2

Tosin mulla on tässä Commodore Amigan pelin ostokuitti vuodelta 1994 jossa Siilinjärven Tommin Koneen osoitteena on Tarinantie 2. Tuohan ainakin googlemapsin mukaan on "Essoa" vastapäätä mutta en muista nyt oliko se siinä silloin oikeasti.
Ostin pelin sitäpaitsi Kuopion Vuorikadun Tommin Koneesta silloin :P Peli oli muistaakseni Super Cars II (kuittiin on raapaistu vaan lainausmerkeissä "Ferrari" joka sopisi kyllä myös Out Run peliin mutta kun se on ostettu Anttilasta) ja maksoi 150 mk, rahanarvolaskurilla muunnettuna 2017 euroiksi se olisi 35,20e.
Kieltämättä hieman suolainen hinta Amigan pelistä vuonna 1994, varmaan sama kuin tänä päivänä PS3:lle ostaisi viimeisiä jäljellä olevia pelejä, esim. ostin joku aika sitten Driver San Francisco pelin PS3:lle (Playstation Essentials) niin hintaa oli enää 19,95e.
Peliharrastus oli kallista ennenwanhaan :P

Lue lisää

Hirvosen kahvila oli Autokoulu Hirvosen paikalla.

Vinottain Ostolaan kadun toisella puolella.

Anonyymi kirjoitti:

Vinottain Ostolaan kadun toisella puolella.

Kallan kauppa tai Elanto oli Himala- kuppilan vieressä. Himalasta jäi seuraava muisto 1980-luvun ihan alusta. Olimme siellä lukion viimeisellä luokalla penkinpainajaisten jälkeen. Joku tilasi tiskillä musta ryssä-juoman. Tarjoilija sanoi ettei meillä myydä sellaista juomaa vaan tummaa venäläistä.

En suinkaan ole homo. Mutta itse taidat olla mielenvikainen psykopaatti! Paikkasi olisi Harjamäen suljetulla osastolla, jos se vielä olisi toiminnassa.

Kuitenkin annoit suuhoitoa homppelihoidollesi elokuvan jälkeen syksyn hämärässä Kinon takana metsikössä .

juhanimäkiahonen kirjoitti:

Kuitenkin annoit suuhoitoa homppelihoidollesi elokuvan jälkeen syksyn hämärässä Kinon takana metsikössä .

En antanut, vaan tyttökaverilleni hänen kämpillään suuhoitoa ja siitintä. Harmi, että kaltaisesi luonnehäiriöiset saavat mellastaa vapaalla jalalla ja vieläpä kirjoitella tänne paskajuttujaan.

niinseaikavierii kirjoitti:

En antanut, vaan tyttökaverilleni hänen kämpillään suuhoitoa ja siitintä. Harmi, että kaltaisesi luonnehäiriöiset saavat mellastaa vapaalla jalalla ja vieläpä kirjoitella tänne paskajuttujaan.

Lue lisää

Muistan kyllä hyvin kun käytiin yhdessä Cherbourgin Sateenvarjot katsomassa. Olin pukeutunut tytöksi eikä sinun lisäksesi kukaan varmasti arvannut mitä hameen alta oikeasti löytyi. Oli ihana yö asunnollani, otettaisiinko joskus uusiksi?

Jacques Demyn ohjaama "Cherbourgin sateenvarjot" liittyi Ranskan 60luvulla käymään Algerian sotaan, ja maailmanensi-ilta oli v.1964. Tunnusmusiikki oli moninkertaisesti palkitun Michel Legrandin "Je ne pourrai jamais vivre sans toi" (suom.:”Rakkaani hylkää mua ei").
Itsekin tunsin Asematien kino pyörittäneen parinkunnan. Voi olla että kävit tuonkin ranskalaisraihnan katsomassa, mutta yli vuosikymmenen menee ainakin ensi-illasta vinoon :(

Toppo1111 kirjoitti:

Jacques Demyn ohjaama "Cherbourgin sateenvarjot" liittyi Ranskan 60luvulla käymään Algerian sotaan, ja maailmanensi-ilta oli v.1964. Tunnusmusiikki oli moninkertaisesti palkitun Michel Legrandin "Je ne pourrai jamais vivre sans toi" (suom.:”Rakkaani hylkää mua ei").
Itsekin tunsin Asematien kino pyörittäneen parinkunnan. Voi olla että kävit tuonkin ranskalaisraihnan katsomassa, mutta yli vuosikymmenen menee ainakin ensi-illasta vinoon :(

Lue lisää

Mitenkähän tuo kappaleen nimi lausutaan ranskaksi... Sene pöröö shomo viröö satöö ?

Ihana kuva,rakennus on edelleen olemassa,mutta ei elokuvia.

Kino Takala se oli, ja HT juoksi järveen hukkumaan, joskus monta vuotta sitten.

Suunnilleen sen jälkeen kun näit tuon leffan, tai ei muutamaa vuotta sen perään.

Kiellän ehdottomasti olevani homo! Kommenttisi on täyttä paskaa eikä ansaitse sitäkään huomiota, jota se on saanut.

Homo sä olet. Mun tyttökaverikin näki teidän suklaajunan ja me naurettiin teidän esitykselle enemmän kuin itse elokuvalle

juhanimäkiahonen kirjoitti:

Homo sä olet. Mun tyttökaverikin näki teidän suklaajunan ja me naurettiin teidän esitykselle enemmän kuin itse elokuvalle

Et oo voinu nähä kun en oo homo! Oot nähny jonkun toisen. Eikä sulla mitään tyttökaveria oo ikinä ollu:D

Kyllä se sinä olit. Sellainen lyhyt, hintelä, jalkaa ontuva lippispäinen ja paljon finnejä. Vaikka itse suklaajunaa ei olisi tapahtunutkaan niin tyttökaverini kanssa olisi naurettu pelkästään sun ulkonäölle.

juhanimäkiahonen kirjoitti:

Kyllä se sinä olit. Sellainen lyhyt, hintelä, jalkaa ontuva lippispäinen ja paljon finnejä. Vaikka itse suklaajunaa ei olisi tapahtunutkaan niin tyttökaverini kanssa olisi naurettu pelkästään sun ulkonäölle.

Lue lisää

En ollut. Sinun ulkonäöllesi nauravat kaikki, jotka sinut sattuvat epäonnekseen näkemään. Olet kertakaikkiaan säälittävä ressukka, joka ei ole päässyt edes vilaukselta näkemään tytön pillua.

Voi voi poika. Elokuvateatterin edessä kaikki naiset halusi päästä mun treffiseuraksi leffaa katsomaan ja rumempia piti ihan hätistellä pois. Pillua sain ennen leffaa ja leffan jälkeen niin kuin säkin suuhoitoa homppeliystävältäsi. Sinä ja sun poikakaveri oli oikein herttainen näky kun piditte käsistä kiinni siellä takarivin penkillä.

juhanimäkiahonen kirjoitti:

Voi voi poika. Elokuvateatterin edessä kaikki naiset halusi päästä mun treffiseuraksi leffaa katsomaan ja rumempia piti ihan hätistellä pois. Pillua sain ennen leffaa ja leffan jälkeen niin kuin säkin suuhoitoa homppeliystävältäsi. Sinä ja sun poikakaveri oli oikein herttainen näky kun piditte käsistä kiinni siellä takarivin penkillä.

Lue lisää

Vissiin on kiinalainen akselirasva levitetty tuulettimeen.

Toivottavasti oli edes hanskat kädessä takapenkillä.

juhanimäkiahonen kirjoitti:

Voi voi poika. Elokuvateatterin edessä kaikki naiset halusi päästä mun treffiseuraksi leffaa katsomaan ja rumempia piti ihan hätistellä pois. Pillua sain ennen leffaa ja leffan jälkeen niin kuin säkin suuhoitoa homppeliystävältäsi. Sinä ja sun poikakaveri oli oikein herttainen näky kun piditte käsistä kiinni siellä takarivin penkillä.

Lue lisää

juhanimäkiahosen kalu on jo kuivettunut aikaa sitten, tietäähän sen kun sillä on rassattu vain sitä ahtaampaa reikää:D Minä sen sijaan olen saanut naista aina kun olen halunnut.

niinseaikavierii kirjoitti:

juhanimäkiahosen kalu on jo kuivettunut aikaa sitten, tietäähän sen kun sillä on rassattu vain sitä ahtaampaa reikää:D Minä sen sijaan olen saanut naista aina kun olen halunnut.

Lue lisää

Niinseaikavieriin kalu ei ole koskaan seisonut ja on sen takia ollut suklaajunassa veturin osassa. Minulla seisoo niin kovasti että voi kannatella vaikka 10 kilon kiveä ja naiset aina vaan haluaa mut sänkyyn peiton alle.

A-marketin nurkka oli aina talvisin superliukas kun isot pojat teki siinä käsijarrukäännöksiä ja takavetoisilla luisutteluja :D
Siinä rautakaupassa oli joskus mopojakin myynnissä joita tuli kuolattua ja haaveiltua poikasena :P

poikanen sä olet vieläkin.

rautaMake kirjoitti:

poikanen sä olet vieläkin.

Ai niin, ollaan siilinjärvellä jossa aina joku mulkku myrkyttää ilmapiirin negatiiviseksi...

Kakattaako sinua?

ansumansu kirjoitti:

Kakattaako sinua?

En tarkoittanut ilmapiirin myrkyttämistä piereskelemällä...

Santalannotkossa sitä vasta pieretään ja paskotaan vaippaan.

pitihän.se.arvata kirjoitti:

Ai niin, ollaan siilinjärvellä jossa aina joku mulkku myrkyttää ilmapiirin negatiiviseksi...

Olet niin oikeassa.

hyhhaisee kirjoitti:

Santalannotkossa sitä vasta pieretään ja paskotaan vaippaan.

Joiltakin ei taas tule mitään muuta ulosantia kuin typeriä aivopieruja.
Koska siellä omassa päässä ei ole mitään muuta kuin tyhjyyttä.

hyhhaisee kirjoitti:

Santalannotkossa sitä vasta pieretään ja paskotaan vaippaan.

Itselläsi ei taida olla päässäsi muuta, kuin ihan "sitä" kyseistä asiaa itsessäsi. Ulosantisi perusteella.
-Lisäksi sulla on jokin ihme pakkomielle koko ajan kyseisestä paikasta. Kun jatkuvasti kirjoittelet siihen viittaavia tekstejä. Sulla on ilmeinen mielialaan liittyvä häiriö. Joten ala kiireimmän kaupalla hankkiutua hoitoon,; ja ottamaan nappia sisääsi. Olet sen ilmeisessä tarpeessa.

Olett_ilmapiirin_pilaaja kirjoitti:

Itselläsi ei taida olla päässäsi muuta, kuin ihan "sitä" kyseistä asiaa itsessäsi. Ulosantisi perusteella.
-Lisäksi sulla on jokin ihme pakkomielle koko ajan kyseisestä paikasta. Kun jatkuvasti kirjoittelet siihen viittaavia tekstejä. Sulla on ilmeinen mielialaan liittyvä häiriö. Joten ala kiireimmän kaupalla hankkiutua hoitoon,; ja ottamaan nappia sisääsi. Olet sen ilmeisessä tarpeessa.

Lue lisää

Hyh mikä haju tuli Santalannotkosta tänään kun lenkkeilin paikan ohi. Ei kai sinne ole perustettu kunnan uutta kaatopaikkaa?

Joillakin ei ole ilmeisesti lääkitys oikein kohdillaan ja päästä viiraa ilmeisen pahasti, kun tätä samaa toistetaan toistuvasti ja jatkuvasti. Tai sitten kyseessä on täysi idio*tti.
Kallistun enemmän tuohon jälkimmäiseen vaihtoehtoon.

VäsynytOmaishoitaja kirjoitti:

Hyh mikä haju tuli Santalannotkosta tänään kun lenkkeilin paikan ohi. Ei kai sinne ole perustettu kunnan uutta kaatopaikkaa?

Esille tuomasi asia ei liity tähän keskusteluun mitenkään.
Hajoaako sulla kenties kaikki ajatukset, ja miten lie oikein sen pollasi laita?

Mutta koska olet niin ilmeisen tietämätön kaikista asioista ja älykkyysosamääräsi on niin alhainen , että käytät myöskin valheellisia ja toisilta otettuja ja tekaistuja nimimerkkejä, niin valaistukseksi sinulle nyt sitten typ*rys, jos et ole tiennyt, niin kyseisen kohdan lähellä on kunnan paikalle perustama jätevesipumppamo. On ollut tosin siinä jo monta vuosikymmentä.
Jota ei varmasti monikaan olisi edes halunnut tänne perustettavan. Mm. hajuhaittojen takia.
Oletan kuitenkin, ja olen itse asiassa aika satavarma siitä, että asut tässä jossakin aika lähistöllä, niin miksi kyseistä asiaa ylipäätään ihmettelet, kyselet ja tuot esille.
Ja otat tuota samaa Santalannotkotematiikkaa esille.
Osoitat sillä vain oman täyden type*yytesi. ja idiot*smisi.

Mikä on pumppaamon ylikuormitussuojarelelaitteisto nimeltään?
- pumppaamo pomppaamo
......
nyt saisi nauraa.... jos jotakuta naurattaa.... anyone... ?

Kyllä siellä kylillä (lähinnä kerrostalojen pihoissa) liikkui kauppa-auto vielä 90 luvun alussa. Sen jälkeenhän ne aika radikaalisti hävisi kaikkialta (käsittääkseni niiden valtiontuet lopetettiin kokonaan, siinä syy). En tiedä onko mielikuvani ihan hatara tai väärä, mutta oliko Prisman kauppa-auto, joka ajoi Siilissäkin jossain osissa vielä 90 luvulla, tuskin enää 2000luvun puolella?! Sellainen liikkui joskus Kuopiossa mm.Neulamäessä, ja muistelen että samoissa väreissä olisi Siilissäkin vielä joskus silloin ajanut, voin tässä olla myös aivan väärässä.
Mutta Leppäkaarteessa on pitkään ollut kauppa, eikö ole siis enää. Vai ymmärsinkö tässäkin jonkun ylläolevan viestin väärin?!

Ihan hauskan poikamaista keskustelua tuossa välistä, enkä tähän osallistuisikaan, ellen olisi ollut siinä iässä Siilinjärvellä ja tuntisi jotenkin perverssiä yhteenkuuluvuutta.

Kuuskytluvulla kulki vitostie hautausmaan ja kunnantalon ohi ja edelleen kirkon vierestä maineikkaaseen Haarahongan risteykseen, josta erkaantui tie Harjamäkeen ja Maaningalle. Kunnantaloa vastapäätä, nykyisen linja-autoaseman kohdalla oli - linja-autoasema sekä Matkahuollon baari ja Shell. Shellistä sai palvelua. Matkahuollon baarissa oli kahdenkymmenen pennin pajazzo. Linja-autoja tuli ja lähti täysinä Maaningalle, Nilsiään, Pielavedelle, Hököselle, Koivusaareen jne.

Uudehkon kunnantalon siipirakennuksessa oli kirjasto. Siellä oli hyvä keskikoululaisen odottaa linjakasta. Alaspäin kylän silloiseen kaupalliseen keskukseen käveltäessä vastaan tuli hotelli-ravintola Sandels eli ”Santtu”. Sen kellarissa oli kuuskytluvun lopussa grilli Pikkirilli, josta sai hampurilaisia! Yrittäjä muutti myöhemmin Joroisiin. Asematiellä oli kaikki oleellinen: Osuuskassa, Säästöpankki, Kansallis-Osake-Pankki. Ainakin pariin kävin perustamassa tilin vaikkei rahasta paljon tietoa ollutkaan. E-osuusliike Kallan ja ravintola Himalan jälkeen oli K-kauppias Kalevi Savolaisen ruokakauppa, rautakauppa ja urheiluosasto. Laskuduttaessa aseman tasalle tuli koululaiselle tärkein: kirjakauppa. Sen vieressä oli kemikalioliike, josta myytiin sellaista kummallista kovaa kuivaa lakritsia. Seurasi osuuskauppa. Sitä laajennettiin joskus 60-luvulla. Avajaisissa esiintyi Esa Pakarinen. Pyysin häneltä jotain tiettyä kappaletta ja hän vastasi tylysti että ei nyt kuulu ohjelmistoon.

Aseman läpi kuljettiin yhteislyseoon, ellei linjakas sattunut viemään perille. Radan takana ei kaupallista toimintaa ollut paljon mutta sitäkin tärkeämpää. Yhteislyseon vieressä oli ruokakauppa, josta taskurahoilla tuli ostettua sadat munkit ja limpsat. Ja kuka muistaa kuivalimpsan ja pez-karkit ja nallekarkit tietysti? Kansakoulun vastapäätä ol Elsan baari, jonka levyautomaatista kuunneltuja elämyksiä ei voi enää toistaa: Beatlesia, Rollareita ja kaikkia muitakin 1966-70 pop-musiikin helmiä. Ja jos luokan tytöt jostain syystä suuntasivat radan toiselle puolelle Pisteen Baariin, niin siellä oli yhtä kova taso musiikissa.

Historiamme parhaan popmusiikkitarjonnan ohella saatavilla oli myös elokuvia. Siinä missä Asematie palasi ylöspäin sijatsi Kino Siili. Elvis Havaijilla oli kova sana, vaikka aiheetta. Muita vielä TV:n ylivallan jyräämättömiä olivat Pekka ja Pätkä- sekä Tarzan-leffat. Väliin jäi vielä pieni urheiluliike, joka oli Savolaisen ohella toinen tärkeä toimittaja nousevalle Siilinjärven pujottelijasukupolvelle.
Kohti Tarinaa ja Kuilun mäkiä mentäessä matkalla tulikin enää vastaan Esson huoltari, jonka korjaamohalli näyttäisi olevan edelleen Nesteen huoltamon osana.

Johanytkun kirjoitti:

Ihan hauskan poikamaista keskustelua tuossa välistä, enkä tähän osallistuisikaan, ellen olisi ollut siinä iässä Siilinjärvellä ja tuntisi jotenkin perverssiä yhteenkuuluvuutta.

Kuuskytluvulla kulki vitostie hautausmaan ja kunnantalon ohi ja edelleen kirkon vierestä maineikkaaseen Haarahongan risteykseen, josta erkaantui tie Harjamäkeen ja Maaningalle. Kunnantaloa vastapäätä, nykyisen linja-autoaseman kohdalla oli - linja-autoasema sekä Matkahuollon baari ja Shell. Shellistä sai palvelua. Matkahuollon baarissa oli kahdenkymmenen pennin pajazzo. Linja-autoja tuli ja lähti täysinä Maaningalle, Nilsiään, Pielavedelle, Hököselle, Koivusaareen jne.

Uudehkon kunnantalon siipirakennuksessa oli kirjasto. Siellä oli hyvä keskikoululaisen odottaa linjakasta. Alaspäin kylän silloiseen kaupalliseen keskukseen käveltäessä vastaan tuli hotelli-ravintola Sandels eli ”Santtu”. Sen kellarissa oli kuuskytluvun lopussa grilli Pikkirilli, josta sai hampurilaisia! Yrittäjä muutti myöhemmin Joroisiin. Asematiellä oli kaikki oleellinen: Osuuskassa, Säästöpankki, Kansallis-Osake-Pankki. Ainakin pariin kävin perustamassa tilin vaikkei rahasta paljon tietoa ollutkaan. E-osuusliike Kallan ja ravintola Himalan jälkeen oli K-kauppias Kalevi Savolaisen ruokakauppa, rautakauppa ja urheiluosasto. Laskuduttaessa aseman tasalle tuli koululaiselle tärkein: kirjakauppa. Sen vieressä oli kemikalioliike, josta myytiin sellaista kummallista kovaa kuivaa lakritsia. Seurasi osuuskauppa. Sitä laajennettiin joskus 60-luvulla. Avajaisissa esiintyi Esa Pakarinen. Pyysin häneltä jotain tiettyä kappaletta ja hän vastasi tylysti että ei nyt kuulu ohjelmistoon.

Aseman läpi kuljettiin yhteislyseoon, ellei linjakas sattunut viemään perille. Radan takana ei kaupallista toimintaa ollut paljon mutta sitäkin tärkeämpää. Yhteislyseon vieressä oli ruokakauppa, josta taskurahoilla tuli ostettua sadat munkit ja limpsat. Ja kuka muistaa kuivalimpsan ja pez-karkit ja nallekarkit tietysti? Kansakoulun vastapäätä ol Elsan baari, jonka levyautomaatista kuunneltuja elämyksiä ei voi enää toistaa: Beatlesia, Rollareita ja kaikkia muitakin 1966-70 pop-musiikin helmiä. Ja jos luokan tytöt jostain syystä suuntasivat radan toiselle puolelle Pisteen Baariin, niin siellä oli yhtä kova taso musiikissa.

Historiamme parhaan popmusiikkitarjonnan ohella saatavilla oli myös elokuvia. Siinä missä Asematie palasi ylöspäin sijatsi Kino Siili. Elvis Havaijilla oli kova sana, vaikka aiheetta. Muita vielä TV:n ylivallan jyräämättömiä olivat Pekka ja Pätkä- sekä Tarzan-leffat. Väliin jäi vielä pieni urheiluliike, joka oli Savolaisen ohella toinen tärkeä toimittaja nousevalle Siilinjärven pujottelijasukupolvelle.
Kohti Tarinaa ja Kuilun mäkiä mentäessä matkalla tulikin enää vastaan Esson huoltari, jonka korjaamohalli näyttäisi olevan edelleen Nesteen huoltamon osana.

Lue lisää

Oliko se Pikkirilli joskus Santunkin alakerrassa?
Sen muistan kun se oli -70 luvun alussa Toritiellä melkein vastapäätä Santtua, josta se sittemmin muutti 5-tien varteen Mikkelin lähelle.

Johanytkun kirjoitti:

Ihan hauskan poikamaista keskustelua tuossa välistä, enkä tähän osallistuisikaan, ellen olisi ollut siinä iässä Siilinjärvellä ja tuntisi jotenkin perverssiä yhteenkuuluvuutta.

Kuuskytluvulla kulki vitostie hautausmaan ja kunnantalon ohi ja edelleen kirkon vierestä maineikkaaseen Haarahongan risteykseen, josta erkaantui tie Harjamäkeen ja Maaningalle. Kunnantaloa vastapäätä, nykyisen linja-autoaseman kohdalla oli - linja-autoasema sekä Matkahuollon baari ja Shell. Shellistä sai palvelua. Matkahuollon baarissa oli kahdenkymmenen pennin pajazzo. Linja-autoja tuli ja lähti täysinä Maaningalle, Nilsiään, Pielavedelle, Hököselle, Koivusaareen jne.

Uudehkon kunnantalon siipirakennuksessa oli kirjasto. Siellä oli hyvä keskikoululaisen odottaa linjakasta. Alaspäin kylän silloiseen kaupalliseen keskukseen käveltäessä vastaan tuli hotelli-ravintola Sandels eli ”Santtu”. Sen kellarissa oli kuuskytluvun lopussa grilli Pikkirilli, josta sai hampurilaisia! Yrittäjä muutti myöhemmin Joroisiin. Asematiellä oli kaikki oleellinen: Osuuskassa, Säästöpankki, Kansallis-Osake-Pankki. Ainakin pariin kävin perustamassa tilin vaikkei rahasta paljon tietoa ollutkaan. E-osuusliike Kallan ja ravintola Himalan jälkeen oli K-kauppias Kalevi Savolaisen ruokakauppa, rautakauppa ja urheiluosasto. Laskuduttaessa aseman tasalle tuli koululaiselle tärkein: kirjakauppa. Sen vieressä oli kemikalioliike, josta myytiin sellaista kummallista kovaa kuivaa lakritsia. Seurasi osuuskauppa. Sitä laajennettiin joskus 60-luvulla. Avajaisissa esiintyi Esa Pakarinen. Pyysin häneltä jotain tiettyä kappaletta ja hän vastasi tylysti että ei nyt kuulu ohjelmistoon.

Aseman läpi kuljettiin yhteislyseoon, ellei linjakas sattunut viemään perille. Radan takana ei kaupallista toimintaa ollut paljon mutta sitäkin tärkeämpää. Yhteislyseon vieressä oli ruokakauppa, josta taskurahoilla tuli ostettua sadat munkit ja limpsat. Ja kuka muistaa kuivalimpsan ja pez-karkit ja nallekarkit tietysti? Kansakoulun vastapäätä ol Elsan baari, jonka levyautomaatista kuunneltuja elämyksiä ei voi enää toistaa: Beatlesia, Rollareita ja kaikkia muitakin 1966-70 pop-musiikin helmiä. Ja jos luokan tytöt jostain syystä suuntasivat radan toiselle puolelle Pisteen Baariin, niin siellä oli yhtä kova taso musiikissa.

Historiamme parhaan popmusiikkitarjonnan ohella saatavilla oli myös elokuvia. Siinä missä Asematie palasi ylöspäin sijatsi Kino Siili. Elvis Havaijilla oli kova sana, vaikka aiheetta. Muita vielä TV:n ylivallan jyräämättömiä olivat Pekka ja Pätkä- sekä Tarzan-leffat. Väliin jäi vielä pieni urheiluliike, joka oli Savolaisen ohella toinen tärkeä toimittaja nousevalle Siilinjärven pujottelijasukupolvelle.
Kohti Tarinaa ja Kuilun mäkiä mentäessä matkalla tulikin enää vastaan Esson huoltari, jonka korjaamohalli näyttäisi olevan edelleen Nesteen huoltamon osana.

Lue lisää

"Johannytkun": Nämä on niitä muisteluita, joita näkee enää etupäässä perinnekirjoissa. Itse olen sitä ikäluokkaa että juuri ja juuri muista lapsuudesta, että asematie oli vielä merkittävin keskustan "liikekatu" kenties, äkkiä kaikki rupesi katoamaan, ja 80-90luvun vaihteessa katosi ehkä suurin limppu "vanhaa", joka ei enää takaisin palaa.
Tietysti perinteen kannalla mm.voisi kysyä, kuten aina että "Miksi", mutta vastausta tuskin kukaan antaa. Ihmisilla on tapana kiintyä ympäristöönsä, se minkä kokee lapsena, kulkee jollain tavalla mukana loppuelämän, vaikka itse paikkaa ei semmoisenaan ole ollut vuosikymmeniin, eikö näin jokseenkin?
Keskustan lisäksi monet nykyiset asutusalueet oli vielä sotien jälkeisillä vuosikymmenillä peltoa, ja jonkun suvun omistuksessa. Sellaista se väestönkasvu on, mutta toisaalta ei ole talot jäänyt paikalleen autioitumaan, kuten monilla muilla seuduilla on käynyt. Ei ainakaan toistaiseksi.

Tippa11111 kirjoitti:

Kyllä siellä kylillä (lähinnä kerrostalojen pihoissa) liikkui kauppa-auto vielä 90 luvun alussa. Sen jälkeenhän ne aika radikaalisti hävisi kaikkialta (käsittääkseni niiden valtiontuet lopetettiin kokonaan, siinä syy). En tiedä onko mielikuvani ihan hatara tai väärä, mutta oliko Prisman kauppa-auto, joka ajoi Siilissäkin jossain osissa vielä 90 luvulla, tuskin enää 2000luvun puolella?! Sellainen liikkui joskus Kuopiossa mm.Neulamäessä, ja muistelen että samoissa väreissä olisi Siilissäkin vielä joskus silloin ajanut, voin tässä olla myös aivan väärässä.
Mutta Leppäkaarteessa on pitkään ollut kauppa, eikö ole siis enää. Vai ymmärsinkö tässäkin jonkun ylläolevan viestin väärin?!

Lue lisää

Käsittääkseni se Leppäkaarteen kauppa lopahti erääseen aika ikävään perhetapaukseen. Enkä siitä ala tämä enempää kertoakaan, mutta joku kai sen voisi vielä aloittaa.

Anonyymi kirjoitti:

Käsittääkseni se Leppäkaarteen kauppa lopahti erääseen aika ikävään perhetapaukseen. Enkä siitä ala tämä enempää kertoakaan, mutta joku kai sen voisi vielä aloittaa.

Kyllä lopahti, siis kyseessä oli tapaus jossa perheenjäsen sairastui, ja poltti tuon perheen talon. En halua että tätä ymmärretään väärin, en halua juoruta, mutta siihen se valitettavasti liittyi, nykyjään ei kaikki voi aina niin hyvin ... :(

Johanytkun kirjoitti:

Ihan hauskan poikamaista keskustelua tuossa välistä, enkä tähän osallistuisikaan, ellen olisi ollut siinä iässä Siilinjärvellä ja tuntisi jotenkin perverssiä yhteenkuuluvuutta.

Kuuskytluvulla kulki vitostie hautausmaan ja kunnantalon ohi ja edelleen kirkon vierestä maineikkaaseen Haarahongan risteykseen, josta erkaantui tie Harjamäkeen ja Maaningalle. Kunnantaloa vastapäätä, nykyisen linja-autoaseman kohdalla oli - linja-autoasema sekä Matkahuollon baari ja Shell. Shellistä sai palvelua. Matkahuollon baarissa oli kahdenkymmenen pennin pajazzo. Linja-autoja tuli ja lähti täysinä Maaningalle, Nilsiään, Pielavedelle, Hököselle, Koivusaareen jne.

Uudehkon kunnantalon siipirakennuksessa oli kirjasto. Siellä oli hyvä keskikoululaisen odottaa linjakasta. Alaspäin kylän silloiseen kaupalliseen keskukseen käveltäessä vastaan tuli hotelli-ravintola Sandels eli ”Santtu”. Sen kellarissa oli kuuskytluvun lopussa grilli Pikkirilli, josta sai hampurilaisia! Yrittäjä muutti myöhemmin Joroisiin. Asematiellä oli kaikki oleellinen: Osuuskassa, Säästöpankki, Kansallis-Osake-Pankki. Ainakin pariin kävin perustamassa tilin vaikkei rahasta paljon tietoa ollutkaan. E-osuusliike Kallan ja ravintola Himalan jälkeen oli K-kauppias Kalevi Savolaisen ruokakauppa, rautakauppa ja urheiluosasto. Laskuduttaessa aseman tasalle tuli koululaiselle tärkein: kirjakauppa. Sen vieressä oli kemikalioliike, josta myytiin sellaista kummallista kovaa kuivaa lakritsia. Seurasi osuuskauppa. Sitä laajennettiin joskus 60-luvulla. Avajaisissa esiintyi Esa Pakarinen. Pyysin häneltä jotain tiettyä kappaletta ja hän vastasi tylysti että ei nyt kuulu ohjelmistoon.

Aseman läpi kuljettiin yhteislyseoon, ellei linjakas sattunut viemään perille. Radan takana ei kaupallista toimintaa ollut paljon mutta sitäkin tärkeämpää. Yhteislyseon vieressä oli ruokakauppa, josta taskurahoilla tuli ostettua sadat munkit ja limpsat. Ja kuka muistaa kuivalimpsan ja pez-karkit ja nallekarkit tietysti? Kansakoulun vastapäätä ol Elsan baari, jonka levyautomaatista kuunneltuja elämyksiä ei voi enää toistaa: Beatlesia, Rollareita ja kaikkia muitakin 1966-70 pop-musiikin helmiä. Ja jos luokan tytöt jostain syystä suuntasivat radan toiselle puolelle Pisteen Baariin, niin siellä oli yhtä kova taso musiikissa.

Historiamme parhaan popmusiikkitarjonnan ohella saatavilla oli myös elokuvia. Siinä missä Asematie palasi ylöspäin sijatsi Kino Siili. Elvis Havaijilla oli kova sana, vaikka aiheetta. Muita vielä TV:n ylivallan jyräämättömiä olivat Pekka ja Pätkä- sekä Tarzan-leffat. Väliin jäi vielä pieni urheiluliike, joka oli Savolaisen ohella toinen tärkeä toimittaja nousevalle Siilinjärven pujottelijasukupolvelle.
Kohti Tarinaa ja Kuilun mäkiä mentäessä matkalla tulikin enää vastaan Esson huoltari, jonka korjaamohalli näyttäisi olevan edelleen Nesteen huoltamon osana.

Lue lisää

Sanottua vastapäätä oli Pikkurilli.

Anonyymi kirjoitti:

Käsittääkseni se Leppäkaarteen kauppa lopahti erääseen aika ikävään perhetapaukseen. Enkä siitä ala tämä enempää kertoakaan, mutta joku kai sen voisi vielä aloittaa.

Olivatko Ylösiä ?

Anonyymi kirjoitti:

Sanottua vastapäätä oli Pikkurilli.

Ylösen kauppa Leppäkaarre,mitä tapahtui ?

Nakinostaja kirjoitti:

Oliko se Pikkirilli joskus Santunkin alakerrassa?
Sen muistan kun se oli -70 luvun alussa Toritiellä melkein vastapäätä Santtua, josta se sittemmin muutti 5-tien varteen Mikkelin lähelle.

Lue lisää

No ei ole ollut Pikkirilli santun alakerrassa milloinkaan

Hieno kuvakokoelma. Nuo 70-luvun keskustan kuvat on uskomattomia, ei ollut kuin hiekkakenttä nykyisten kauppojen paikalla.

lkfjsklfkdljkdl kirjoitti:

Hieno kuvakokoelma. Nuo 70-luvun keskustan kuvat on uskomattomia, ei ollut kuin hiekkakenttä nykyisten kauppojen paikalla.

Siilinjärvi on entisiä Hiekkaharjun,viitostiekin Kuopioon päin on tehty Siilin hiekasta. Minä muistan pitkälle,koska olen syntyperäinen siilinjärveläinen.

Siilinjärvellä olit opiskelmassa Oulusta?? Hurjalta kuulostanut jo silloin, ja mitähän alaa??

käki2 kirjoitti:

Siilinjärvellä olit opiskelmassa Oulusta?? Hurjalta kuulostanut jo silloin, ja mitähän alaa??

lvi

Muuttunut tosiaan. Jokainen voi sitten itse miettiä onko muuttunut parempaan. Muistelisin, että Myllyntieltä lähti joku sellainen jyrkkä polkypyörätie ylöspäin ja molemmin puolin oli pelkkää metsää ja siinä taisi olla -80 luvun alussa joku omakotitalokin. Sitten lähti joku hiekkatie kohti asematietä ja siinä alitettiin joku silta. Ainakin sillan alapuoli tuntui olevan juoppojen suosiossa kun aina löytyi pulloja.

Vanha junarata, jonka ali silloin pääsi kulkemaan. Muistan jotenkin vieläkin sen valon jopa jollainen siinä oli, ja tuli sieltä puitten takaa. Se oli vähän, tai aika huomattavan paljonkin tiiviimpi tilana, ja sellainen just jossa juopottelua saattoi tapahtua rauhaisasti. Ja siinä kukkulan päällä oli ainakin yksi talo tosiaan silloin.
Tarkoitatko Myllyntiellä varmaan siis Ahmolta tulevaa tietä?! Juu, on paikat muuttunut, ja tilat avartuneet, ja sitten tornitaloa on pistetty pystyyn. Koetan sanoa, että olisi kyllä kiva jos Siilinjärven keskustassa olisi joku rauhallinen alue vieläkin, jossa voisi vetää henkeä tai istuskella tai sellaista. Onhan se tutkittu juttu että mm.puistoalueet keskustoissa lisäävään viihtyisyyttä, jos koko ymoäristö on ns.urbaania rakennusta, niin kylmä vaikutelma siitä tulee. Ei jatkuva ympäristön muuttuminen ole pelkästään positiivinen asia, ja milloin ne muutokset vieläkään loppuneet?!

Eikä se tila missä Siilin keskusta on ole vaikka sieltä 80luvun alusta suurentunut, vaikka asukaslukuun on tullut noin 7000 lisää niissä vähän vajaassa 40vuodessa, tosin 70 luku taisi olla se kasvavin vuosikymmen noin10 000:sta 15 000:een nousi juuri 70 luvun aikana. Joku tutkija voisi kyllä Siilin 70 ja 80 lukujen nuoria käydä jututtamassa, ja tutkia miten miljöön muutos, rakentaminen ja ns.urbanisoituminen eri tavoin vaikuttaa ihmisen kehitykseen ... Jep !

Onhan se keskustan alue suurentunut 80-luvun alusta kun moottoritietyön mukana 5-tie siirtyi kauemmas keskustasta. Ennenhän viitostie kulki ihan Esson nurkalta ja nykyisen moottoritien kohdalla oli soramonttu.

"sdkjsklfjklfdjkkdsl": No sen verran suurentui silloin tosiaan. Mutta kun moottoritien lähelle ei kuitenkaan mitään rakenneta, eikä sinne mennä puistomaisesti istuskelmaan, niin ei se nyt juuri siihen tilaan kuitenkaan parantavasti vaikuttanut.
Tarkoitin siis (keskustan) tilan ahtaudella tuota, että siinä moottoritien ja junaradan välissä se keskustan alue on, ja miten sitä nyt vieläkin muutetaan, ja halutaan muuttaa?! Ei siinä oikein tilaa ole laajentua mihinkään suuntaan. Jos keskusta laajenisikin moottoritien länsipuolelle, niin tulisi vähän samanlainen "jaettu maa" kuin Turussa, missä Aurajoki on perinteisesti jakanut keskustan kahtia ...
Mutta käytännössä ahdas tila uusia rakentamishankkeita suunnitella on Siilin keskusta kaikin tavoin, siksi sitä vanhaakin on pitänyt purkaa lähes enemmän kuin mitä eilispäivä sallii ...

niklaus7 kirjoitti:

Vanha junarata, jonka ali silloin pääsi kulkemaan. Muistan jotenkin vieläkin sen valon jopa jollainen siinä oli, ja tuli sieltä puitten takaa. Se oli vähän, tai aika huomattavan paljonkin tiiviimpi tilana, ja sellainen just jossa juopottelua saattoi tapahtua rauhaisasti. Ja siinä kukkulan päällä oli ainakin yksi talo tosiaan silloin.
Tarkoitatko Myllyntiellä varmaan siis Ahmolta tulevaa tietä?! Juu, on paikat muuttunut, ja tilat avartuneet, ja sitten tornitaloa on pistetty pystyyn. Koetan sanoa, että olisi kyllä kiva jos Siilinjärven keskustassa olisi joku rauhallinen alue vieläkin, jossa voisi vetää henkeä tai istuskella tai sellaista. Onhan se tutkittu juttu että mm.puistoalueet keskustoissa lisäävään viihtyisyyttä, jos koko ymoäristö on ns.urbaania rakennusta, niin kylmä vaikutelma siitä tulee. Ei jatkuva ympäristön muuttuminen ole pelkästään positiivinen asia, ja milloin ne muutokset vieläkään loppuneet?!

Eikä se tila missä Siilin keskusta on ole vaikka sieltä 80luvun alusta suurentunut, vaikka asukaslukuun on tullut noin 7000 lisää niissä vähän vajaassa 40vuodessa, tosin 70 luku taisi olla se kasvavin vuosikymmen noin10 000:sta 15 000:een nousi juuri 70 luvun aikana. Joku tutkija voisi kyllä Siilin 70 ja 80 lukujen nuoria käydä jututtamassa, ja tutkia miten miljöön muutos, rakentaminen ja ns.urbanisoituminen eri tavoin vaikuttaa ihmisen kehitykseen ... Jep !

Lue lisää

60-luvun lopulla tuli Yaran tehdas,siitä alkoi hurja muutos.

Käsittääkseni ollaan vieläkin 2000-luvulla vai olenko huomaamattani elänyt jo 3000-luvulle? Onkin vähän semmoinen olo että ihan kuin viime yönä olisi tullut nukuttua tavallista pidempään, millähän vuosituhannella sitä nyt ollaankaan?

entiedä onko henkilökunta sama, osa varmaan jo eläkkeellä.

kldfjsdlkfjsdkjfl kirjoitti:

Käsittääkseni ollaan vieläkin 2000-luvulla vai olenko huomaamattani elänyt jo 3000-luvulle? Onkin vähän semmoinen olo että ihan kuin viime yönä olisi tullut nukuttua tavallista pidempään, millähän vuosituhannella sitä nyt ollaankaan?

Lue lisää

no onko ne samat lääkärit siellä?

Tarinassa on vastaanottokeskus, ei sairaalatoimintaa moneen ymmeneen vuoteen.

ovat siellä. 2012 olin kuntoutuksessa ja samat oli

samaaporukkaa kirjoitti:

ovat siellä. 2012 olin kuntoutuksessa ja samat oli

tarinassa haluaisin seuraavan käsileikkauksen koska minusta siellä oli erittäin mukavaa verrattuna isoon sairaalaan. ihanat maisemat.
kerkeeköhän tällevuodelle lähete tarinaan jos lievä vika kädessä?

Muistatteko Huvikummun.

Oliko Siilin Sora jo alkujaan kytköksissä Nurmeslaisen poliisin eli Felix Ylitalon v1953 perustamaan Lujabetoniin ?

Kuitenkin jo v1977 ostanut Luja Oy sora-alueet ja -kaluston Veljekset Nuutisilta, ja 20 vuotta myöhemmin eli tammikuussa 1997 Luja Oy myi ne saman tien Lohjan Rudukselle.

Ne kerrostalot ku vielä lähtöö luisumaan alamäkkeen ja kuatuuvat junaraan jorpakkoon...

Nykyään muualla rakennetaan vielä enemmän keskustaan asuintaloja. Ei niinkään tälläistä Siilin kaltaista vanhanaikaista myymälähallikeskustaa ja muutamaa asuinkerrostaloa, vaan kerrostaloja kivijalka myymälöineen ja myymälähallit vähän syrjemmälle tyyliin Halpahalli. Silloin on asuinalueita lähempänä kauppoja ja keskustassa palveluita myös niille varsinkin vanhemmalle väelle, joka haluaa kerrostaloihin lähelle palveluita.

Niinpä niin, mutta se kuuluisa (???) pointti lieneekin siinä, että harvassa paikassa jossa näin rakennetaan on keskusta maantieteellisena tm.tilana näin ahdas mitä se on ollut on yhä enenevästi Siilinjärvellä. Ahtaus (5 tien ja junaradan väli = nykyinen, ja pitkäaikainen keskusta) voi luoda monenlaisia ongelmia.

Ehkä ne alkukaijut siihen tuli jo vuosikymmeniä sitten (80-90 luvun alun rakentamiset, ennen "lamaa"). Mutta muistettava on että Siilinjärvi on kasvanut myöskin varsin nopeaan, ja nykyinen keskustan alue on ollut alunpitäen parin tuhanne asukkaan kuntaa varten. Ei siis ihme, että rakentamisissa on ongelmia ilmennyt.

Tokihan eri tahot haluaa kalliita keskustaosakkeita myydä, niin Siilinjärvellä kuin monessa muussakin paikkakunnassa. Ja keskusta on yleensä joka kunnassa kallein paikka tontteja ja osakkeita ostaa ja omistaa, tämä lienee tuttua kauraa?! Mutta monesti noita ongelmia on hankala nähdä, jos paikkakunnalla on asunut pitkään. Siilinjärveäkin oli jo korkea aika koettaa kehittää muutakin kautta kuin bisneskulttuurin kautta.

Anonyymi kirjoitti:

Niinpä niin, mutta se kuuluisa (???) pointti lieneekin siinä, että harvassa paikassa jossa näin rakennetaan on keskusta maantieteellisena tm.tilana näin ahdas mitä se on ollut on yhä enenevästi Siilinjärvellä. Ahtaus (5 tien ja junaradan väli = nykyinen, ja pitkäaikainen keskusta) voi luoda monenlaisia ongelmia.

Ehkä ne alkukaijut siihen tuli jo vuosikymmeniä sitten (80-90 luvun alun rakentamiset, ennen "lamaa"). Mutta muistettava on että Siilinjärvi on kasvanut myöskin varsin nopeaan, ja nykyinen keskustan alue on ollut alunpitäen parin tuhanne asukkaan kuntaa varten. Ei siis ihme, että rakentamisissa on ongelmia ilmennyt.

Tokihan eri tahot haluaa kalliita keskustaosakkeita myydä, niin Siilinjärvellä kuin monessa muussakin paikkakunnassa. Ja keskusta on yleensä joka kunnassa kallein paikka tontteja ja osakkeita ostaa ja omistaa, tämä lienee tuttua kauraa?! Mutta monesti noita ongelmia on hankala nähdä, jos paikkakunnalla on asunut pitkään. Siilinjärveäkin oli jo korkea aika koettaa kehittää muutakin kautta kuin bisneskulttuurin kautta.

Lue lisää

Vastaavissa kehyskunnissa on keskustoja muutettu kaupunkimaisemmiksi myymälähallien tilalle kerrostaloja katutason myymälöineen kahviloiden ja ravintoloineen. Näissä kunnissa kasvu on ollut Siilinjärven kun suurempaa. Ja paljon Siilin keskuskorttelia ahtaanpiin paikkoihin näin on tehty. Siilinjärvellä olisi juuri suuren ikääntyvän asukaskannan joukossa kysyntää tämän tyyppiselle asumiselle. Eikä se ole pelkästään markkinoiden ehdoilla, vaan pitempään voisivat asua kotonaan, kun palveluja on jopa omassa korttelissa. Siitä hyötyy myös kunnan talous.

"Vastaavissa kehyskunnissa on keskustoja muutettu kaupunkimaisemmiksi myymälähallien tilalle kerrostaloja katutason myymälöineen kahviloiden ja ravintoloineen. Näissä kunnissa kasvu on ollut Siilinjärven kun suurempaa. Ja paljon Siilin keskuskorttelia ahtaanpiin paikkoihin näin on tehty..."

Kerrotko ystävällisesti a.mitä "vastaavia kehyskuntia" tarkoita, eli parit esimerkit, ja b.millainen keskuskaava näissä kehyskunnissa on ollut, jos se on ollut ahtaampi.

Tokihan esim.kaavoittaminen riippuu monesta asiasta. Mutta jos kaikki palvelut, liikeet, asuintalot sekä kunnan ja valtion virastot on mahdollisimman ahtaana ja pienellä alalla, niin ei se nyt kaikkineen pelkästään viihtyvyyttä lisääkään. Etuna toki on että palvelut ovat lähellä, mutta onko ne liian lähellä silloin kun niitä ei kuitenkaan tarvitse.
Keskustakaavoituksessa on monia realiteettetjä, mutta myöskin paljon vaihtoehtoja, ja mitä isommaksi keskusta kasvaa niin sitä enemmän sitä kuuluisi ajatella myökin nk.viihtyisyysnäkökulmasta. Sitä on tutkinttu kohtuullisen paljon, että mitä enemmän esim.virkistysalueita kaava-alueilta löytyy, niin se vaikuttaa todella paljon asukkaittan viihtyisyyteen.
Ja jos rakentamista ajatellaan pelkästään urbaanista, työllistävästä ja liiketoiminnan näkökulmasta, niin sitä ei silloin suoraan pakosta ajatella asukkaitten viihtyisyyttä silmälläpitäen, jos ei esim.rakennuttaja ole niin fiksu, että palkaa tälläisen ajatustavankin asiantuntijan urakkaansa.
Työllisyys ja työllistettävyys ovat toki rakennusalan yrityksissä elintärkeitä, mutta yleensä kovin vähän siinä ajatellaankin sitten asioitten muita puolia, kun rakennutkset kuitenkin on tarkoitettu miljöössään pysymään oletettavasti kauan aikaa, vähintää useamman vuosikymmenen.
Etupäässä myös rakennusala toimii bisneksen ja markkinoiden kannattavuuden ehdoilla (kuten käytännössä kaikki alat). Kenties alalla on nykyään myöskin sellaisia toimioita, jotka mainostavat ainakin muitakin arvoja. Mutta kyllä se kylmää faktaa on, että liikeyritykset ajattelevat etupäässä omaa kannattavuuttaan, ja sitä kautta (mikäli mahollista) mahdollisimman suurta liiketoiminnallista voittoa. Ylimääräiseen ei löysiä siellä anneta, jos ei sitä kukaan ole pyytämässä. Eli alan puhvausta tai mainoslauseita on ihan turha sellaisenaan hokea, ne tuleevat kyllä kovin tarkasti mietitysti juurikin sen yrityksen markkinatoiminnallisen menestyksen tueksi. Ja esim.virheet (joita rakantamisalallakin on joka vuosikymmenellä ollut ) myönnetään (julkisesti) käytännössä vain viimeisen pakon edessä.
Mutta vaihtoehtoja ja tavan ihmisten mukavuutta voisi kyllä ajatella paljon enemmän, ja myöskin pitäisi ajatella. Ympäristössä on kuitenkin paljolti kyse siitä miten ihmiset siinä viihtyvät, ja millaisia mielikuvia, ajatuksia, ja muuta nämä käytännön rakentamisratkaisut käytännössä heissä herättävät.

"Siilinjärvellä olisi juuri suuren ikääntyvän asukaskannan joukossa kysyntää tämän tyyppiselle asumiselle. Eikä se ole pelkästään markkinoiden ehdoilla, vaan pitempään voisivat asua kotonaan, kun palveluja on jopa omassa korttelissa. Siitä hyötyy myös kunnan talous."

Ja tämä on tietenkin ihan totta, että vanhukset asuvat mielellään siten, että palvelut ovat mahdollisimman lähellä.
Käytännössä kuitenkaan asuntokauppa ei ole tainnut mennä ihan parhaaseen malliin enää viimeisinä vuosina, mitkä lopulliset syyt sitten ovatkaan. Tosin kaiketi vanhuksista monet tahtoo asua myöskin "vanhassa" talossaan (jossa ovat "tottuneet" asumaan niin kauan kuin mahdollista. Ellei kyse ole esim.siitä että työuran päättymisen jälkeen palaavat synnyinmaisemiinsa, mitä myöskin jonkin verran aina tapahtuu.

Ja taloudelliset faktat on toki (kuten ed.viestissä tulikin jo todettua) yleisestikin ne jotka ensimmäisenä otetaan huomioon. Jos rakentaminen tuottaa tappiota, niin jotain on silloin pahasti pielessä, kuten muillakin aloilla vastaavissa tapauksissa.
Taikka siinä tapauksessa että kauppa ei käy odotetulla tavalla, jolloin on arvioit olleet pielessä. Mutta sehän se ykkösodotus aina on, että taloushyödyt tulevat maksimoiduiksi. Mikä on toki luonnollistakin. Mutta (kuten todettua) muitakin näkökulmia rakentamisalaan ja kaavoittamiseen on ja pitäisikin olla kuin talousnäkökulma. Jos mietitään vaihtoehtoja ja pyritään luomaan viihtyisää ympäristöä monipuolisesti, niin se tuskin on taloudellisesta tuottamisesta pois, vaan pikemminkin päinvastoin. Viihtyvässä ympäristössä kuluttaminenkin yleensä lisääntyy muutenkin, jolloin taloudellinen hyöty voisi entisestäänkin kasvaa. Mutta se on mielestäni kyllä rajoite, jos ajatellaan aina, että taloudellista rakentamista voi olla vain "tietynlaista", jolloin rajoitetaan koko ala lähinnä "tehokkuusnäkökulmaan", mikä ei taas pakosta luo sitä viihtyisää miljöötä ollenkaan. Mutta ympäristön kehittäminen ei ole, eikä sen pitäisi olla vain yhden näkökannan taikka yhden vaihtoehdon alue, sillä silloin voi ollakin että hyötyjätahoja onkin vain vähän, ja tulos ei ehkä ole näin kaikken paras.

Vai kaavoitusta viihtyvyyden näkökulmasta. Siilinjärven keskusta on kaukana viihtyisästä. Sehän on pikkukunnan tavoin vain kauppojen ja niiden parkkipaikkojen alue. Edelleenkin kunta oli riemuissaan kun Peeässä päätti jokunen vuosi sitten rakentaa uuden s-marketin. Tietysti kunta lähti kaavoittamaan sille tontin keskustaan. Vau, super viihtyisää parkkialuetta. Kerrostaloja on kaavoitettu sitten mäen rinteeseen muutaman sadan metrin päähän. Uusia kerrostaloja onkin noussut mäen allekin. Mutta ne eivät olekkaan menneet kaupaksi läheskään kaikki. Paikkakuntalaiset ikäihmiset odottavat kuin kuuta nousevaa, että linja-autoasema paikalle nousisi ne pari kaavoitettua kerrostaloa. Ne tulevat myydyiksi nopeasti, kun tuo mäki ei ole silloin noustavana. Monikin eläkeläinen on ihmetellyt tätä keskustan rakentamista Siilinjärven tyyliin.

"Vai kaavoitusta viihtyvyyden näkökulmasta. Siilinjärven keskusta on kaukana viihtyisästä. Sehän on pikkukunnan tavoin vain kauppojen ja niiden parkkipaikkojen alue ..."


Niin, juurikin niin, Siilinjärven keskusta on on kaavoitettu p..rkelee tiiviisti. Se johtuu kaiketi paljonkin siitä, että Siilinjärven kunnan itsenäistyessä (Nilsiästä, Kuopiolta ja Maaningasta jaetuilta alueita asukkaita oli alle 5 000.
Siilinjärven kuntaa (kuten ei mitään "kasvavaa" kuntaa") voi kaavoittaa pelkästään "markkinavoimien" tm.laskuun (ainakaan toivottavasti) vaan mitä enemmän kunta kasvaa, niin sitä enemmä pitää keskustan taloudellinen kasvu myös hyödyntaa kunnan eri asukkaitten puolilta.
Onko näin vielä tehty?!

Joka tapauksessa Siilinjärven keskusta on ahdas (sijaintinsa ja maantieteellisen olemuksensa kautta) ja oli sitä jo noin 80-90 lukujen vaihteessa kun sitä suurimmin mullattiin.
Itse muuten muutin pois Siilinjärveltä 90 luvun puolivälissä, ja sen jälkeen olen enemmän tai vähemmän satunnaisesti vieraillut. Sitä kautta ja ymmärryksestä yleensä kuntakaavoitukseen, on näkökulma kaiketi tarpeeksi sisältä, mutta jo pitkän aikaa ulkoa.
Voisi varmastikin laskea, että paljonkon kunnan keskustan pinta-ala on, mutta nykyisellään se on ihan liian pieni sekä liike-, hallinto-, että asuinkeskustaksi. Itse EN tosiaan tiedä vastaavankokoisia kuntia, joitten keskusta olisi yhtä rajattu kuin mitä se Siilinjärvellä on (junaradan, 5 tien ja sorakuoppien yms.väliin), perusteluja muista vastaavista kunnista ei ole toistaiseksi tullut.

Sikäli siis perusväittämäni on, että Siilinjärven keskusta on alueena ahdas jo nyt ja ollut jo pitkään, ja yli 20 000 asukkaan kuntaan se ei luo jo sinällään viihtyisyyttä. Eli pitäisi jakaa keskustaa esim.hallito- ja kauppakeskustoihin. Tornitalot eivät pakosta luo "kivajalkaliikkeitä", kuten jotkut väittäneet, koska kunnan väkiluvun kasvu ei ole esim.viime vuosina enää jatkanut kasvuaan.
Tässä on suhdanne toki myöskin siihen, että yksittäinen kunta ei voi kasvaa pitkään, jos maakunnan kasvua ei juurikaan muualla enää ole.

Onko muuten olemassa jotain kunnan keskustan kaavoituksen pitkäaikaissuunnitelmaa, jossa kerrottaisiin, että nykyinen automarketalue tulisi joskus olemaan "Kivijalkakauppojen(kin)" alue. Vai onko vain joku tehnyt päätelmiä omasta päästään???!!
Olisin joka tapauksessa kiinnostunut kuulemaat tuon kaavoituksen pitkäaikaissuunnitelman, nykyäänhän tuntunut olevan että joka vuosikymmenellä on omat suunnitelmansa (tai useampiakin), joka tulevat lähinnä niistä markkinavoimien realiteeteista, että oletetaan että saadaan kannattavasti myytyä. Ja tässä toki huomioitava sekin, että jos kunnan väkiluvun kasvu pysähtyy, niin pitkäaikaisia suunnitelmia se toki paljon muuttaa (jotain tälläistähän on tapahtunut kasvukäyrissä viime vuosina ... ).

Anonyymi kirjoitti:

"Vai kaavoitusta viihtyvyyden näkökulmasta. Siilinjärven keskusta on kaukana viihtyisästä. Sehän on pikkukunnan tavoin vain kauppojen ja niiden parkkipaikkojen alue ..."


Niin, juurikin niin, Siilinjärven keskusta on on kaavoitettu p..rkelee tiiviisti. Se johtuu kaiketi paljonkin siitä, että Siilinjärven kunnan itsenäistyessä (Nilsiästä, Kuopiolta ja Maaningasta jaetuilta alueita asukkaita oli alle 5 000.
Siilinjärven kuntaa (kuten ei mitään "kasvavaa" kuntaa") voi kaavoittaa pelkästään "markkinavoimien" tm.laskuun (ainakaan toivottavasti) vaan mitä enemmän kunta kasvaa, niin sitä enemmä pitää keskustan taloudellinen kasvu myös hyödyntaa kunnan eri asukkaitten puolilta.
Onko näin vielä tehty?!

Joka tapauksessa Siilinjärven keskusta on ahdas (sijaintinsa ja maantieteellisen olemuksensa kautta) ja oli sitä jo noin 80-90 lukujen vaihteessa kun sitä suurimmin mullattiin.
Itse muuten muutin pois Siilinjärveltä 90 luvun puolivälissä, ja sen jälkeen olen enemmän tai vähemmän satunnaisesti vieraillut. Sitä kautta ja ymmärryksestä yleensä kuntakaavoitukseen, on näkökulma kaiketi tarpeeksi sisältä, mutta jo pitkän aikaa ulkoa.
Voisi varmastikin laskea, että paljonkon kunnan keskustan pinta-ala on, mutta nykyisellään se on ihan liian pieni sekä liike-, hallinto-, että asuinkeskustaksi. Itse EN tosiaan tiedä vastaavankokoisia kuntia, joitten keskusta olisi yhtä rajattu kuin mitä se Siilinjärvellä on (junaradan, 5 tien ja sorakuoppien yms.väliin), perusteluja muista vastaavista kunnista ei ole toistaiseksi tullut.

Sikäli siis perusväittämäni on, että Siilinjärven keskusta on alueena ahdas jo nyt ja ollut jo pitkään, ja yli 20 000 asukkaan kuntaan se ei luo jo sinällään viihtyisyyttä. Eli pitäisi jakaa keskustaa esim.hallito- ja kauppakeskustoihin. Tornitalot eivät pakosta luo "kivajalkaliikkeitä", kuten jotkut väittäneet, koska kunnan väkiluvun kasvu ei ole esim.viime vuosina enää jatkanut kasvuaan.
Tässä on suhdanne toki myöskin siihen, että yksittäinen kunta ei voi kasvaa pitkään, jos maakunnan kasvua ei juurikaan muualla enää ole.

Lue lisää

Asuin jonkin aikaa Kangasalla Tampereen vieressä. Se on nykyisin reilun 30 tuhannen asukkaan kunta , 70- luvulla oli 14 tuhatta eli suurin piirtein sama kuin Siilinjärvellä samaan aikaan. Keskusta on kahden järven ja oikeasti korkeiden harjujen rajoittama. Jyrkyytensä vuoksi toisen rinteelle ei juurikaan ole voitu rakentaa. Liikekeskusta-alue myös kivijalkaliikealue on pienempi kuin Siilin hallien ja autoparkkien alue mäen päällä. Siellä aivan ydinkeskustasta purettiin k-supemarketin halli ja tilalle on rakennettu kerrostaloja kivijalkamyymälöineen. K-ryhmä rakensi uuden myymälän hiukan syrjemmälle. S-market, Lidl ja mm Prisma ovat rakennettu parin kolmen kilometrin välein Tampereen suuntaan vievän asutuksen keskellä vievän tien varteen. Kätevämpää asukkaille kun, kun on monilla lähikauppa.

Kyllä Tampereen kehyskunnat on kovasti kasvaneet. Itse olen joskus asunut Ylöjärvellä jonkin aikaa (noin parikymmentä vuotta sitten).
En tiedä tuosta "Kivijalkakeskustasta" ("kivijalkaliikealue"), mitä sillä sitten lopulta tarkoitatkaan. Sitä että jokaisella kadulla on omat myymälät jonkun talon alakerran liiketiloissa??! Voihan se olla että se on Siilinjärvenkin tulevaisuus, miten se omistajuus sitten jakautunee, ja miten kaavoitus on siihen suhteessa pitkällä tähtäimellä?! Oligargismia on monessa suhteessa, ja sitä kautta mennään "englantilaiseen kaupunkimalliin", eli seuraava kehitysaskel on pitkässä tähtäimessä "Luokkakaupunginosat", ja jakautunut yhteiskuntamalli, ehkä tämä on se mihin sitten halutaankin pyrkiä??!!
Enemmän kuin kuntakeskus sinänsä tai sen viihtyvyys, on kovin olennaista se, kuka ja miten se omistaa ja miten sitä hallinnoidaan. Miten kauan Siilinjärven kunta voi itse itseään hallinnoida, jos "Oligarkeja" kutsutaan paikalle rakennusvirheitten yms.pelossa??!
Kuitenkin Siilinjärvi voi olla iso malli paitsi monelle noin kokoiselleen kunnalle, niin myös monelle itä- ja myös pohjoissuomalaiselle kunnalle, koska maan painopiste on yhä etelään keskittyvämpi, ja sinne mm.opiskelujen jatyöpaikkojen perässä enenevästi mennään.
En tiedä miten kunnan keskusta jatkossa kasvaa, ja mitkä suunnitelmat siihen nykyään on, mutta pitäisi miettiä myöskin sitä mitkä vaikutteet eri suuntiin sillä kasvulla todellakin on. Rakentaminen on monessa suhteessa merkittävä ala, julkinen rakentaminen keskustaan vaikuttaa pakosta kaikkiin, jotka kunnassa asuvat, tai asioivat.

Montako kivijalkakatua Siilin keskustaan mahtuu, jos alue on sama kuin nykyisinkin??
Eli keskusta-aluetta ei laajenneta esim.5-tien toisellekin puolelle??!

Anonyymi kirjoitti:

Kyllä Tampereen kehyskunnat on kovasti kasvaneet. Itse olen joskus asunut Ylöjärvellä jonkin aikaa (noin parikymmentä vuotta sitten).
En tiedä tuosta "Kivijalkakeskustasta" ("kivijalkaliikealue"), mitä sillä sitten lopulta tarkoitatkaan. Sitä että jokaisella kadulla on omat myymälät jonkun talon alakerran liiketiloissa??! Voihan se olla että se on Siilinjärvenkin tulevaisuus, miten se omistajuus sitten jakautunee, ja miten kaavoitus on siihen suhteessa pitkällä tähtäimellä?! Oligargismia on monessa suhteessa, ja sitä kautta mennään "englantilaiseen kaupunkimalliin", eli seuraava kehitysaskel on pitkässä tähtäimessä "Luokkakaupunginosat", ja jakautunut yhteiskuntamalli, ehkä tämä on se mihin sitten halutaankin pyrkiä??!!
Enemmän kuin kuntakeskus sinänsä tai sen viihtyvyys, on kovin olennaista se, kuka ja miten se omistaa ja miten sitä hallinnoidaan. Miten kauan Siilinjärven kunta voi itse itseään hallinnoida, jos "Oligarkeja" kutsutaan paikalle rakennusvirheitten yms.pelossa??!
Kuitenkin Siilinjärvi voi olla iso malli paitsi monelle noin kokoiselleen kunnalle, niin myös monelle itä- ja myös pohjoissuomalaiselle kunnalle, koska maan painopiste on yhä etelään keskittyvämpi, ja sinne mm.opiskelujen jatyöpaikkojen perässä enenevästi mennään.
En tiedä miten kunnan keskusta jatkossa kasvaa, ja mitkä suunnitelmat siihen nykyään on, mutta pitäisi miettiä myöskin sitä mitkä vaikutteet eri suuntiin sillä kasvulla todellakin on. Rakentaminen on monessa suhteessa merkittävä ala, julkinen rakentaminen keskustaan vaikuttaa pakosta kaikkiin, jotka kunnassa asuvat, tai asioivat.

Lue lisää

Lueskelin tuossa tänään muutaman viikon takaisia uutisvietereitä. Siilintorin kiinteistön omistaja, siis tämä keskusta-alueen suurin yksityinen kiinteistön omistaja, kertoi kysyntää olevan pienille liiketiloille. Kun nyt Alexin taloonkin on tullut liiketilaan joku perhetila, niin eipä Siilin keskuskortteleissa ole todellakaan kysyntää nykyisenlaisille tiloille. Tottakai tuo kivijalkakeskustan luominen tarkoittaisi hallitilojen purkamista, mikä on Siilissä omistajille mahdoton ajatus. Purkamalla halleja sitä on muualla saatu tilaa asuintaloille pienillä kivijalkamyymälöillå. Pienille myymälätiloillehan tuntuu tuon kiinteistön omistajan mukaan olevan kysyntää.

Katsoin juuri kunnanhallituksen esityslistaa ensi maanantaille. Siellä on esillä kaavoitusta linja-autoaseman ja kunnantalon tonteille. Nyt näyttäisi tulevan linja-autoaseman paikalle osin asuintaloja kivijalkamyymälöineen ja oikein hyvä on myös kun kunnantalon paikalle tulisi asuintaloja. Mäen päälle lähelle palveluja kauppoja ym. tarvitaankin kerrostaloja

Miten se lienee sitten esim.sen kunnantalon kanssa, että siirtyykö hallinnollinen keskus esim.Harjamäen suuntaan lopullisesti?!
Samaten tietysti se, että tämäkin on vaan yksi vaihe. Aioitaanko koko nykyinen "liikekeskusta" vähitellen yhdenmukaista kivijalkaan. Eli tuloksena olisi X - vuosikymmenellä vihdoin ja viimeinkin "kaupunkimainen" kaava, eli katukuva.
Mutta miten ratkaistaan se, että keskustan alue on edelleen (kaupungimaiseksi) aika rajoitettu, ja sitä rajoittaa mm.viitostie ja junarata.
Entä jos keskusta tulee kivijalkamaiseksi, niin tuleeko eri asuinalueille nykyistä enemmän omia liikkeitä tai sen sellaista. Niitähän on aika vähän juuri millään alueilla, ei edes omaa ruokakauppaa löydy juuri miltään alueelta, tai "lähiöpubiakaan", joka monen nk.oikean kaupungin vastaavia asuinalueita kovin usein koristaa.
Nykyään Siilin keskusta on ollut monet vuosikymmenet oikeastaan "rykelmä", jossa on koetettu pitää kaikki mahdollisen palvelut ja asuntoja on rakennettu viime vuosikymmenillä lisää. Luulisi, että on jokin lopullinen suunnitelma, tai ainakin millaiseen tulokseen kaavoituksella pyritään pitkässä tähäimessä ...

Kunnantalo tulee sijaitsemaan kohta maailman napa torin laidalla

"Kunnantalo tulee sijaitsemaan kohta maailman napa torin laidalla "

Niin, ei se "wallstreet" napa maailman nykyään enää olekaan.

Siitä huolimatta Siilinjärven hallinnon olisi voinut/pitänyt jo muuttaa muualla jo viimeistään 10v sitten, mielellään jo useampi vuosikymmen.

Anonyymi kirjoitti:

Vai kaavoitusta viihtyvyyden näkökulmasta. Siilinjärven keskusta on kaukana viihtyisästä. Sehän on pikkukunnan tavoin vain kauppojen ja niiden parkkipaikkojen alue. Edelleenkin kunta oli riemuissaan kun Peeässä päätti jokunen vuosi sitten rakentaa uuden s-marketin. Tietysti kunta lähti kaavoittamaan sille tontin keskustaan. Vau, super viihtyisää parkkialuetta. Kerrostaloja on kaavoitettu sitten mäen rinteeseen muutaman sadan metrin päähän. Uusia kerrostaloja onkin noussut mäen allekin. Mutta ne eivät olekkaan menneet kaupaksi läheskään kaikki. Paikkakuntalaiset ikäihmiset odottavat kuin kuuta nousevaa, että linja-autoasema paikalle nousisi ne pari kaavoitettua kerrostaloa. Ne tulevat myydyiksi nopeasti, kun tuo mäki ei ole silloin noustavana. Monikin eläkeläinen on ihmetellyt tätä keskustan rakentamista Siilinjärven tyyliin.

Lue lisää

"Vai kaavoitusta viihtyvyyden näkökulmasta."

Jos karrikoin, niin kaavoituksia ei tehdä kuin kolmesta näkökulmasta, yleisin on a)bisnesnäkökulma, ja ne muut ovat b)viihtyvyysnäkökulma, sekä c)näitten kahden edellisen kompromissi ...

Ehkä on toivottavaa, että kohti c):tä mentäisiin kaikkialla. a):han on vaan rahan tekemistä mahdollisimman vähin omin kustannuksin, niille jotka keskustojen tontit (eri kunnissa) omistavat. Ja se on ehkä se mahdollisimman lyhytnäköisin tapa toimia, noin yleensä ...
b) : tä eli nk."viihtyisyysnäkökulmaa ei ole paljon huomioitu Siilinjärvellä, Savossa, Suomessa, eikä koko Euroopassa, tai mitä on niin se on aika margiaalissa ollut ... Aasiassa, eniten mm.Japanissa ja Etelä-Koreassa se on otettu (huomattavasta väestöntiheydestä huolimatta) perinteisesti eniten huomioon, ja myös joissakin muissa maailman maissa, ja siihen on olemassa eri koulukuntia.

Itse kyllä olen joittenkin omistajien bisnesrakentamisen sijaan sitä mieltä, että keskustoista pitäisi rakentaa viihtysiä ja ihmisystävällisiä paikkoja, jossa on tilaa ja sitä viihtyvyyttä heille, jotka siellä asioivat. On vaikeaa vastata miten se tapahtuu, koska vaihtoehtoja on paljon, ja kun kuntakeskusta on kasvanut ajan X, niin on siinä olemassa sekä mahdollisuuksia, että myöskin rajoituksia, joita on kasvun oikeitten mahdollisuuksia vuoksi paljon tapauskohtaisesti tutkittava ... :D

Ei liene ollut kantava pilari, pikkuisen huolestuttaisi ehkä jos kantava pilari olisi niin löysällä xD

Himalaa ei ole enää vaan rakennus on purettu pois. Himalan tilalle tullut aari toimii ilmeisesti nykyään entisen Santun tiloissa. Voin olla väärässä kun en asu siellä enää. Hulluja sinne silti jäi vaikka itse lähdin hulluttelemaan muualle.

Näköjään Siilin Sora -nimisiä firmoja on ollut kahteenkin otteeseen. Varsin mielenkiintoinen historiikki Lujalla, tuli luettua koko tarina :)

Kylläpä kyllä, on Lujan historian tunteminen iso osa paikkakunnan historian tuntemusta. Yleensä yritystoiminta vaikuttaa paljon paikkakuntien elämään, ja luo tietysti mm.työllisyyttä. Hienoa että itse Luja on tuollaisen historiikin tehnyt ...

kopp oli kyllä Johan Kopp joka kääntyi savolaisten suussa muotoon Johan tokk .

NO NYT!!!

Uutis-Jousen netissä näkyy nyt olevan kuvia Siilinjärven keskustan eri kehitysvaiheista :)

https://www.uutis-jousi.fi/sorakuopasta-liikekeskustaksi-nain-siilinjarvi-on-muuttunut/

Erittäin hienoja kuvia, suurkiitokset, näitä on todella mukava katsella ja tuovat muistoja mieleen :)

Tosin henk. koht. en paljoa vielä 70-luvusta muista ja kun 80-luvun keskusta on niin tuttu näky, on tuo 70-luvun lähes autio sorakenttä samalta paikalta miltei epätodellinen näky. On se ollut varmasti valtava muutos aikanaan tuokin, samoin kuin 90-luvulla moottoritietyömaa joka myös muutti maisemaa merkittävästi.

Anonyymi kirjoitti:

NO NYT!!!

Uutis-Jousen netissä näkyy nyt olevan kuvia Siilinjärven keskustan eri kehitysvaiheista :)

https://www.uutis-jousi.fi/sorakuopasta-liikekeskustaksi-nain-siilinjarvi-on-muuttunut/

Erittäin hienoja kuvia, suurkiitokset, näitä on todella mukava katsella ja tuovat muistoja mieleen :)

Tosin henk. koht. en paljoa vielä 70-luvusta muista ja kun 80-luvun keskusta on niin tuttu näky, on tuo 70-luvun lähes autio sorakenttä samalta paikalta miltei epätodellinen näky. On se ollut varmasti valtava muutos aikanaan tuokin, samoin kuin 90-luvulla moottoritietyömaa joka myös muutti maisemaa merkittävästi.

Lue lisää

Entistä Siilinjärven kirja. Ja myös Kahta puolta rattoo.

Milloin muuten alkaa se paloaseman pystytys, vai onko nyt tullut mutkia matkaan ...

Voisiko ylläpito poistaa videon. Ajan yhdessä kohdassa autoa ja minut voidaan tunnistaa.

Anonyymi kirjoitti:

Voisiko ylläpito poistaa videon. Ajan yhdessä kohdassa autoa ja minut voidaan tunnistaa.

suttuiselta vhs-laadulta ei tunnista ketään.

Anonyymi kirjoitti:

Voisiko ylläpito poistaa videon. Ajan yhdessä kohdassa autoa ja minut voidaan tunnistaa.

Ketä kiinnostaa sinun ruma naama rumassa autossa ja vielä rumassa kylässämme.

Anonyymi kirjoitti:

Ketä kiinnostaa sinun ruma naama rumassa autossa ja vielä rumassa kylässämme.

Näköjään sinua kun tulit kommentoimaan. Mutta pitää tuottaa sulle pettymys, että tosi komea naamani on jo varattu kauniille naiselle ja kallis ja upea autoni jolla ajoin jo tuolloin on päivitetty hybridiversioon , eli revi siitä sinä finninaamainen pottunokka joka ajaa ruosteisella japsipaskalla.

Anonyymi kirjoitti:

Voisiko ylläpito poistaa videon. Ajan yhdessä kohdassa autoa ja minut voidaan tunnistaa.

Heh, kyllä julkisilla paikolla saa kuvata ketä vaan, jos ei ole "normaalia vastapäisessä" tilassa, eli aja humalassa taikka vastaavaa. Aika mahdotonta olisi esim.tv-uutisia monesti kuvata muuten, saati jostakin Perä-Savon kunnasta kuvata jonnekin ...

Anonyymi kirjoitti:

Näköjään sinua kun tulit kommentoimaan. Mutta pitää tuottaa sulle pettymys, että tosi komea naamani on jo varattu kauniille naiselle ja kallis ja upea autoni jolla ajoin jo tuolloin on päivitetty hybridiversioon , eli revi siitä sinä finninaamainen pottunokka joka ajaa ruosteisella japsipaskalla.

Lue lisää

Hybridit on ilmaston kannalta haitallisin vaihtoehto.

Muutamia vuosia olen nuorempi, mutta muistan kyllä että Monitori muuttui joskus (80l.lopulla??) Alexiksi ... Ja jotenkin muistan vielä kun "keskusta" oli enemmän Asematiellä, mm.Kallan kauppa ja Kirjakauppa olisi siellä ensin. ..Sikälikin on nykyinen torikortteli vieläkin itse asiassa todella nuorta rakennuskulttuuria, eihän se ole edes yhden sukupolven mittaista siis vieläkään ...

(En kyllä saa noita linkkejä valitettavasta nyt auki ... Mukava olisi varmasti ollut nähdä kuvat, vaikka kyllä niitä löytyy muualtakin .. Kiitos kuitenkin !! ... )

Helkatin kiva olisi nähdä varmasti noita vanhoja linkkejä, mutta ei noita kuvia auki saa ... :(

No sekö on tärkeää kun kaikki tekee liemessä itse. Et taida olla paikkakunnalta kun tollaosia kyselet.

https://keskustelu.suomi24.fi/t/9920236/vuorelaan-tarvitaan-alko!

Tuossa on ketju, jossa sivutaan kys.aihetta ...

Tuossa tuo UJn juttu 30vuoden takaisesta Hesarin äänestyksestä :

https://www.uutis-jousi.fi/paikalliset/3216228

Anonyymi kirjoitti:

Tuossa tuo UJn juttu 30vuoden takaisesta Hesarin äänestyksestä :

https://www.uutis-jousi.fi/paikalliset/3216228

Lue lisää

Kyllä rumin valtakunnassa varmaan vieläkin.

Anonyymi kirjoitti:

Kyllä rumin valtakunnassa varmaan vieläkin.

Ehkä niin, mutta perusteet?!! Ehkä paras persute on, että maan pisimmälle harjujaksolle keskusta pystytetty ... Vastaavaa rakentamista, kaavoitusta yms.löytyy monista muistakin kunnista.

Koko maan lyhyt perinne rakentamisessa tähän voimakkaasti liittyy. Jos jokin rakennus koetaan yhteisöllisenä "voimavarana", niin sitä EI haluta purettavan. Lyhytnäköisyys toimii päinvastoin, sellainen rakentaminen jopa halutaan purkaa ... Rakennuksilla pitäisi siis olla arvoa, joka toimii kauan, ja joka merkitseen yleensä jotain ... Niin se menee ... :)

Anonyymi kirjoitti:

Ehkä niin, mutta perusteet?!! Ehkä paras persute on, että maan pisimmälle harjujaksolle keskusta pystytetty ... Vastaavaa rakentamista, kaavoitusta yms.löytyy monista muistakin kunnista.

Koko maan lyhyt perinne rakentamisessa tähän voimakkaasti liittyy. Jos jokin rakennus koetaan yhteisöllisenä "voimavarana", niin sitä EI haluta purettavan. Lyhytnäköisyys toimii päinvastoin, sellainen rakentaminen jopa halutaan purkaa ... Rakennuksilla pitäisi siis olla arvoa, joka toimii kauan, ja joka merkitseen yleensä jotain ... Niin se menee ... :)

Lue lisää

Koulurakennuksia on taidettu yleensä pitää arvokkaina säilyttämisen arvoisina rakennuksina, mutta taitaa mennä purkuun vissiin Siilinjärven kirkonkylän ala-aste, kuten sitä ainakin 80-luvulla nimitettiin...

Anonyymi kirjoitti:

Ehkä niin, mutta perusteet?!! Ehkä paras persute on, että maan pisimmälle harjujaksolle keskusta pystytetty ... Vastaavaa rakentamista, kaavoitusta yms.löytyy monista muistakin kunnista.

Koko maan lyhyt perinne rakentamisessa tähän voimakkaasti liittyy. Jos jokin rakennus koetaan yhteisöllisenä "voimavarana", niin sitä EI haluta purettavan. Lyhytnäköisyys toimii päinvastoin, sellainen rakentaminen jopa halutaan purkaa ... Rakennuksilla pitäisi siis olla arvoa, joka toimii kauan, ja joka merkitseen yleensä jotain ... Niin se menee ... :)

Lue lisää

Mitään ohjelmaa taikka suunnitelmaa ei tiettävästi ole koskaan ollut, tyyliin "Siilinjärvi kauniiksi". Kyllähän se (rumuus) paljon on sijainnin syytä edelleen (esim.keskusta 5-tien vieressä), ja mm.hyvien kulkuyhteyksien kääntöpuoli.

Toinen vaikuttava asia on tila ja sen suhde mm.luontoon. Keskusta on harjun päälle rakennettu ja ahdas, sitä ei ole ajateltu nykyisen kokoisen kunnan keskustaksi ensinkään.

Rakennusteknisesti on paljon samantapaisesti rakennettuja kuntarakenteita, siinä suhteessa ei Siilinjärvessä ole mitään eroa, toisaalta sangen olemattomasti on kunnan kasvun aikana rakennettu mitään arkkitehtuurisesti merkittävää, pikemminkin ne vanhat ja enemmän merkittävät on purettu tieltä.

Sitten myöskään leima "rumuudesta" ei ole vaikuttanut kunnan kasvuun ainakaan hidastavasti. Päteekö tässäkin sitten se että "myös negatiivinen julkisuus on julkisuutta", varmastikin?!

Jotakin, ja varmasti paljonkin voisi tehdä kunnan "kaunistamiseksi", ja otsikoitahan sekin varmasti repäisisi tyyliin : "rumimmaksi leimattu aikoo kauniimmaksi" ... Joopase joo ...

Anonyymi kirjoitti:

Mitään ohjelmaa taikka suunnitelmaa ei tiettävästi ole koskaan ollut, tyyliin "Siilinjärvi kauniiksi". Kyllähän se (rumuus) paljon on sijainnin syytä edelleen (esim.keskusta 5-tien vieressä), ja mm.hyvien kulkuyhteyksien kääntöpuoli.

Toinen vaikuttava asia on tila ja sen suhde mm.luontoon. Keskusta on harjun päälle rakennettu ja ahdas, sitä ei ole ajateltu nykyisen kokoisen kunnan keskustaksi ensinkään.

Rakennusteknisesti on paljon samantapaisesti rakennettuja kuntarakenteita, siinä suhteessa ei Siilinjärvessä ole mitään eroa, toisaalta sangen olemattomasti on kunnan kasvun aikana rakennettu mitään arkkitehtuurisesti merkittävää, pikemminkin ne vanhat ja enemmän merkittävät on purettu tieltä.

Sitten myöskään leima "rumuudesta" ei ole vaikuttanut kunnan kasvuun ainakaan hidastavasti. Päteekö tässäkin sitten se että "myös negatiivinen julkisuus on julkisuutta", varmastikin?!

Jotakin, ja varmasti paljonkin voisi tehdä kunnan "kaunistamiseksi", ja otsikoitahan sekin varmasti repäisisi tyyliin : "rumimmaksi leimattu aikoo kauniimmaksi" ... Joopase joo ...

Lue lisää

Kaiketi on Siilinjärveäkin vaivannut rakennusongelma, jota joskus alunperin on nimetty mm."Turun taudiksi, kts. :

https://fi.wikipedia.org/wiki/Turun_tauti

Eli mitään uutta ei ole tämänkään kuntapahan rakentamisessa ollut, vaan vanhaa pitää purkaa uuden tieltä, jotta "julkisuuspaineet ei estä yrittäjyyttä", kuten esimerkkinä mainitun kaiketi suurin rakennuspatruuna A.Puolimatka aikoinaan jo totesikin :

https://fi.wikipedia.org/wiki/Armas_Puolimatka

Ei vaan taida löytyä Siilinjärven rakennuskulttuurista vastaavaa patruunaa, kuin oli A.Puolimatka "Taudin" ensioireissa Turussa, taikka ei ainakaan yhtä, suurta ei löytyne ...

Mukava video Maunosta, ei itsellä koskaan mitään opettanut, mutta muista ulkonäöltä.

Erittäin osuva kommentti tuossa on Siilinjärven torista. Miksi ei tosiaan "laulu raiu ja soitto soi"?! Koska monesti Siilinjärveä edelleen luonnehditaan laatikkomaisen rumaksi paikkakunnaksi, esim.elävä musiikki säännöllisesti keskustassa olisi omiaan piristämää ja luomaan vähän edes elävöittävää henkeä ... ja miksi jotain muutakin pienempää tapahtumaa ...

Kyllä, mutta elä leiki perkele jeesusta, iso mies!

Anonyymi kirjoitti:

Kyllä, mutta elä leiki perkele jeesusta, iso mies!

Pöljän siilinjärvi on ruma mutta ei pöljä. Muutin tänne Pöljälle vuoden vaihteessa.

Mukavaa tekstiä ja kuvia U K-K tuossa videolla esittää. Joitakin erityisiä kommentteja, kuten "ollaan taas uusien ratkaisujen äärellä, mitä rakennetaan ja mitä puretaan". Sitähän se on ollut siitä asti kun pitäjään tulin syntyneeksi jo useampi vuosikymmen sitten.

Anonyymi kirjoitti:

Mukavaa tekstiä ja kuvia U K-K tuossa videolla esittää. Joitakin erityisiä kommentteja, kuten "ollaan taas uusien ratkaisujen äärellä, mitä rakennetaan ja mitä puretaan". Sitähän se on ollut siitä asti kun pitäjään tulin syntyneeksi jo useampi vuosikymmen sitten.

Lue lisää

Onko tämä sitä aikaa kun voitettiin se edelleen voimassaoleva suomen rumin titteli.

Anonyymi kirjoitti:

Onko tämä sitä aikaa kun voitettiin se edelleen voimassaoleva suomen rumin titteli.

Ei, ei se ollut sitä aikaa, vaikka sitäkin tuossa sivuttiin.

Turhan hyvin muistetaan se voitto, Helsingin Sanomien kilpailussa, joka oli melkein muuten huomiotta jäänyt, äänestäjiähän oli siinä todella vähän. Nyt voisi järjestää siellä uuden ja näkyvämmän, jos sitten voisi todeta, että Siilinjärvi on oikeasti edelleen ylivoimaisen ruma??

Anonyymi kirjoitti:

Ei, ei se ollut sitä aikaa, vaikka sitäkin tuossa sivuttiin.

Turhan hyvin muistetaan se voitto, Helsingin Sanomien kilpailussa, joka oli melkein muuten huomiotta jäänyt, äänestäjiähän oli siinä todella vähän. Nyt voisi järjestää siellä uuden ja näkyvämmän, jos sitten voisi todeta, että Siilinjärvi on oikeasti edelleen ylivoimaisen ruma??

Lue lisää

No onhan tämä edelleen ruma. Ei keskustaa ole kukaan suunnitellut ja tuo rekkaralli kipsitehtaalle ahdistaa. Hävittäjien melu on aivan kamalaa ainakin täällä kasurilassa. Pyykkiä täällä ei voi laittaa ulos kuivumaan jos alkaa tuulemaan idästä.

Anonyymi kirjoitti:

No onhan tämä edelleen ruma. Ei keskustaa ole kukaan suunnitellut ja tuo rekkaralli kipsitehtaalle ahdistaa. Hävittäjien melu on aivan kamalaa ainakin täällä kasurilassa. Pyykkiä täällä ei voi laittaa ulos kuivumaan jos alkaa tuulemaan idästä.

Lue lisää

Keskustaa on tosiaan 2000luvullakin rakennettu ilman mitään lopullista tiedossa olevaa kaavaa, ainakin tietääkseni.

Kai siinä sitten on varauduttu siihen, että jatkossakin riittää töitä eri rakennusfirmoille, sitä mukaa kun joko löydetään jokin pahanlaatuinen virhe (kuten homeongelmat olivat) tai sitten kenties julkinen älämölö äityy jostakin suureksi?

Tai sitten jos kaivoslaajennukseen ei enää 2035 jälkeen (tai jotakin??) tule lupia, niin kunta alkaakin autioitumaan, ja sinne tänne jää kerrostaloja muistoksi tyhjinä tai tyhjentyneinä törröttämään kuten Detroitissa aikoinaan, kun lopettivat autoteollisuuden siellä (= eräs äärimmäinen esimerkki).

Mielestäni iät ja kaiket sitten olisi pitänyt jo tehdä jonkinlainen pitempiaikainen kaavoitus, sillä kunta on nykyisellään yhä enempi sillisalaattimainen, taikka jotakin sellaiseen päin.

Toisaalta syy voi olla kaikessa siinä, että nykyinen keskusta on myöskin liian ahdas alue kaavoittaa kaikkea tarpeellista siihen. Jos kasvu kuitenkin jatkuu, niin keskustaa kaiketi pitäisi jossakin vaiheessa laajentaa, ja ainoa mahdollisuushan on Maaningan suunta?

Sulla on hyvä itsetunto kun rehellisesti kerrot ulkonäkösi.

Anonyymi kirjoitti:

Sulla on hyvä itsetunto kun rehellisesti kerrot ulkonäkösi.

Korvatillikkaa kaipaat?

Anonyymi kirjoitti:

Korvatillikkaa kaipaat?

Kiitos. Korvapuusti maistuu aina.

Anonyymi kirjoitti:

Kiitos. Korvapuusti maistuu aina.

Tuleppa pullapoika maanantaina klo.19 fontanellan höyrysaunaan niin leivotaan.

Vuan onko tuo kunnan uus lookanni no ku se uus nahka tulloo nii voep ottaa käyttöö

Anonyymi kirjoitti:

Tuleppa pullapoika maanantaina klo.19 fontanellan höyrysaunaan niin leivotaan.

Kiva. Nähdään siellä. Pyörittele palleja ööö..... siis pullia hellästi.

Anonyymi kirjoitti:

Kiitos. Korvapuusti maistuu aina.

Jos tilaatte minulle voisarven, niin käskekää tarjoilijaa kaapimaan voi ja taikina siitä pois ensiksi :)

Ja kahvia ei tarvitse keittää, mutta turhapuro tyyliin sokeria kermalla voin yhä ryystää ;)

Minkä takia 40 tonnia piti haaskata ihan väkisin jonniinjoutavaan, olisi ollut fiksumpaa säästää veronmaksajien rahoja jos ei kerran ollut mitään tärkeää käyttöä tuolle summalle, olisivat ennemmin vaikka maksaneet velkaa pois tuolla summalla.

Anonyymi kirjoitti:

Minkä takia 40 tonnia piti haaskata ihan väkisin jonniinjoutavaan, olisi ollut fiksumpaa säästää veronmaksajien rahoja jos ei kerran ollut mitään tärkeää käyttöä tuolle summalle, olisivat ennemmin vaikka maksaneet velkaa pois tuolla summalla.

Lue lisää

Vuan sano elä muuta. Kukas se hookuttelis uuven nahkan sikuun ja tullooko siitä uemalakista isoJ.

Jaahah, että sekin sitten lähti sieltä, eiköhän se uusi ollut jos suunnitteilla pitkän aikaa?

Mutta oliko ne sisäilmaongelmat tuonkin purkamisen syy, kuten on suurelle osalle Siilin rakennuskannasta ollut?! Ja jos niin onko mitään selvitystä edess tehty, että mistä se johtuu niin monessa rakennuksessa?!

Raju näky se kyll oli se koulun purkaminen itekki kävin koulua sillon siinä

Minun muistin mukaan nuorisotalo, ehkä Semppis niminenkin jopa oli jo 80-luvulla Siilinjärvellä. Kävin siellä ehkä kerran tai kahdesti korkeintaan.

Anonyymi kirjoitti:

Minun muistin mukaan nuorisotalo, ehkä Semppis niminenkin jopa oli jo 80-luvulla Siilinjärvellä. Kävin siellä ehkä kerran tai kahdesti korkeintaan.

Kyllä oli Semppis jossakin 80-90 lukujen vaihteessa viimeistään.

Ihmisissäkin monesti luonteeltaan rumat ne vaatteilla koreilee noin niinkuin vertauskuvallisesti.
Niinsanotun "tutkimuksen" mukaan Suomikin on olevinaan maailman onnellisin maa, mutta kyllä totuus on ihan toinen.
Poliittisen järjestelmän, ja yritystenkään etu ei ole ihmisten etu, mutta me luonnolliset ihmiset joudumme elämään tässä poliittisen- ja yritysten etu edellä ajetussa systeemissa, ja voimme huonosti sen takia, ihmisten etua ei ajatella nykyään ollenkaan, vedellään vaan elämälle vieraasti niin suuria linjoja mutkat suoraksi, että se tekee vääryyttä ihmisille, kaikki ei todellakaan istu johonkin säästövimmaiseen yhteiskunnan pakottamaan ja pelkkiin kuvitelmiin perustuvaan ahtaaseen muottiin. Päätöksentekokin on jo hyvin kaukana ihmisistä EU:ssa, tai ainakin suomalaiset poliitikot piileskelevät aina väittämiensä eu direktiivien takana, joilla muissa eu maissa suunnilleen pyyhkäistään perce.

Anonyymi kirjoitti:

Ihmisissäkin monesti luonteeltaan rumat ne vaatteilla koreilee noin niinkuin vertauskuvallisesti.
Niinsanotun "tutkimuksen" mukaan Suomikin on olevinaan maailman onnellisin maa, mutta kyllä totuus on ihan toinen.
Poliittisen järjestelmän, ja yritystenkään etu ei ole ihmisten etu, mutta me luonnolliset ihmiset joudumme elämään tässä poliittisen- ja yritysten etu edellä ajetussa systeemissa, ja voimme huonosti sen takia, ihmisten etua ei ajatella nykyään ollenkaan, vedellään vaan elämälle vieraasti niin suuria linjoja mutkat suoraksi, että se tekee vääryyttä ihmisille, kaikki ei todellakaan istu johonkin säästövimmaiseen yhteiskunnan pakottamaan ja pelkkiin kuvitelmiin perustuvaan ahtaaseen muottiin. Päätöksentekokin on jo hyvin kaukana ihmisistä EU:ssa, tai ainakin suomalaiset poliitikot piileskelevät aina väittämiensä eu direktiivien takana, joilla muissa eu maissa suunnilleen pyyhkäistään perce.

Lue lisää

Mitä hyötyä on kun "ollaan onnellisia"?! Se tarkoittaa että kulutetaan hymyssä suin ilta toisensa jälkeen netin, tv:n yms.viihdevellin turhuutta. Eikä opita mitään, koska median viihteellistyminen on karsinut ja karsii yhä asiasisältöjä. Onnellisuus on sitä että ei osata enää kyseenalaistaa mitään. Ja sitten jotkut vetää rahat jatkuvasti "uudistetaan" mille ei tule koskaan loppua.

Joskus jossain dokumetissa joku erakkoäijä Lapista perusteli elämäänsä jotenkin että : "En ole tänne tullut viihtymään. Olen täällä kotonani." Siinä olisi asiaa, ei tarvita mitään onnellisuusparametrejä jos osattaisi elää luonnollisella tavalla. Joka onnellinen on aina yksi naula luonnollisuuden arkkuun. Jotain ollaan jo kauan sitten menettetty tästä.

Vähän erikoista tuokin sinänsä, että jos kuntaa kehitetään, mutta erikoisliikkeet aika lailla kadonneet. Siis käsittääkseni muutenkin kun nuo kodinkoneliikkeet.

Kyllähän kehittämistä olisi että tarpeellista tavaraa saisi läheltä. Jotkin liikkeet kyllä lähteneet juuri siksi kun rakennuksia purettu ja sopivia tiloja ei ole löytynyt. Siinä on keskustan puute myöskin, ja mahdoton sitä monipuolistaa, jos ei sopivia tiloja ole noille liikkeille.

(Niin täytyy sanoa, että en ole kunnassa enää asunut, mutta muuten kummastellut sitä menoa.)

Mitäs niitä muuten oli, muistan kaksi, Mustan Pörssin ja Tommin Koneen, mutta mikä oli kolmas?

Anonyymi kirjoitti:

Mitäs niitä muuten oli, muistan kaksi, Mustan Pörssin ja Tommin Koneen, mutta mikä oli kolmas?

Musta Pörssi, H.S. Pitkänen ja Erkin Konetori.

Anonyymi kirjoitti:

Musta Pörssi, H.S. Pitkänen ja Erkin Konetori.

Sotkin Tommin Koneen ja H.S. Pitkäsen mutta missä sijaitsi Erkin Konetori, asuin siilissä vuoteen 2005, mutta en muista kuulleenikaan Erkin konetorista.

Anonyymi kirjoitti:

Sotkin Tommin Koneen ja H.S. Pitkäsen mutta missä sijaitsi Erkin Konetori, asuin siilissä vuoteen 2005, mutta en muista kuulleenikaan Erkin konetorista.

Erkin Konetori oli Asematiellä, Sandelsin talossa ellen väärin muista.

Anonyymi kirjoitti:

Sotkin Tommin Koneen ja H.S. Pitkäsen mutta missä sijaitsi Erkin Konetori, asuin siilissä vuoteen 2005, mutta en muista kuulleenikaan Erkin konetorista.

Erkki lopetti liikkeensä koska oli liian kova kilpailu kylällä kun kolme kodinkoneliikettä.
Samoihin aikoihin Gigantti osti Pitkäsen toiminnot ja lopetti Siilinjärven myymälän.

Yleensä kai uudet kodinkoneet kuten pyykkikone, jääkaappi, tms. tilataan kotiinkuljetuksella vaikkapa jostain nettikaupasta. Se olisi nykyään vähän turha välivaihe kuljettaa ensin se kodinkone jostain varastolta Siilinjärveläiseen kodinkoneliikkeeseen seisomaan ja odottelemaan ostajia, josta se todennäköisesti myös ostettaisiin kotiinkuljetuksella, ja ammattilaisen asentamana jonka todennäköisesti kotivakuutus tai vuokranantaja vaatii. Varmaan moni omakotiasukaskin tilaa sen kotiinkuljetuksella ettei tarvitsisi itse rehkiä sen painavan koneen kanssa.

Sehän silloin kannattaa tuoda sieltä isolta keskusvarastolta suoraan kotiin, säästää rahaa ja vaivaa jättämällä se paikalliseen liikkeeseen kuljetus pois. Jokainen kuljetus on myös aina riski että kone vaurioituu.
Näin ei tarvita isoja ja kalliita liiketiloja kun ei tarvitse pitää esillä kymmeniä tilaa vieviä kodinkoneita, tai seisottaa paikallisen liikkeen varastossa niitä. Liiketilat on kalliita ja isot tilat nostaisivat myös myytävien koneiden hintaa, ja jokainen varmasti etsii halvimmat mahdolliset koneet, koska ne on jokatapauksessa hintavia.

Losautanko.

Anonyymi kirjoitti:

Losautanko.

Elä turhaan hoe vuan tie kun lystejääp. Muestat vuan olla huitomati ja rehelline sen losuamises kanssa niin kaekki voip männe vieläkiit hyvin.

Anonyymi kirjoitti:

Elä turhaan hoe vuan tie kun lystejääp. Muestat vuan olla huitomati ja rehelline sen losuamises kanssa niin kaekki voip männe vieläkiit hyvin.

Savon murteen ydinpaikka on alapitkä joten me täällä pöljällä olemme hyvin lähellä sitä mitä sinikin siinä kirjoittelet.

Anonyymi kirjoitti:

Savon murteen ydinpaikka on alapitkä joten me täällä pöljällä olemme hyvin lähellä sitä mitä sinikin siinä kirjoittelet.

Kyllä jotta niin minähiin vuon puuseessä rätnätessä kerran montahiin alapitkee tiputin sinne reijän alle. Jotta vuonniihen uattalisin niin räknäellessä mualiman menoo ja tulloo tuasiinsa sieltäen jostaen päen. Misteen liristä tälläen kertoo, sitäe en ossoo sannoo.

Ydinvoemoo siinä tokkiinsa justii tarvituonnii jotta myös suomme vuen tiellä ejelleen tiputella puuseessämmö alapitkijä ruokahuviin jäläkeen ja lossautella leuattiin näellä jutteluellamme totta vihonniip ite sieltä ja paekaltaasa.

Ja jos ei ytinosa-alueemmo lossauttelu ossoominen ennee tien tästäheen kylähullun pahalaesesta yhtäen sen viäräleukasempoo niin tempoo pittää vuoa lisätä ja plutoniumia hakkee lissää jostaen sille räknäösreaktorille ruuaksi, niin kyllä silläen vuoa jutut tielläen parenoovat ja alapitkättiin tippuuvat ratioaktiivisuuttaan vuoan enenevästi loestaen.

Pitäkeehän sieleän Pöljän muan alueella lippuanne korkeella ja muistekee vettee housut puoltankoon kun alapitkijänne meette tiputtelemaan. Toesinpäen on suur sitten vahinko.

Anonyymi kirjoitti:

Kyllä jotta niin minähiin vuon puuseessä rätnätessä kerran montahiin alapitkee tiputin sinne reijän alle. Jotta vuonniihen uattalisin niin räknäellessä mualiman menoo ja tulloo tuasiinsa sieltäen jostaen päen. Misteen liristä tälläen kertoo, sitäe en ossoo sannoo.

Ydinvoemoo siinä tokkiinsa justii tarvituonnii jotta myös suomme vuen tiellä ejelleen tiputella puuseessämmö alapitkijä ruokahuviin jäläkeen ja lossautella leuattiin näellä jutteluellamme totta vihonniip ite sieltä ja paekaltaasa.

Ja jos ei ytinosa-alueemmo lossauttelu ossoominen ennee tien tästäheen kylähullun pahalaesesta yhtäen sen viäräleukasempoo niin tempoo pittää vuoa lisätä ja plutoniumia hakkee lissää jostaen sille räknäösreaktorille ruuaksi, niin kyllä silläen vuoa jutut tielläen parenoovat ja alapitkättiin tippuuvat ratioaktiivisuuttaan vuoan enenevästi loestaen.

Pitäkeehän sieleän Pöljän muan alueella lippuanne korkeella ja muistekee vettee housut puoltankoon kun alapitkijänne meette tiputtelemaan. Toesinpäen on suur sitten vahinko.

Lue lisää

Vuan kerroha pölöjän keisari jottain pölöjän jarasta

Anonyymi kirjoitti:

Vuan kerroha pölöjän keisari jottain pölöjän jarasta

Pirujaanniihen en arasta vuon tiijänii ja rupluutan että se Jarahiin Pölöjän suuntaan kun kaaris hyppyyttää ja pupertaa kun vanaha liikunnanmaekka kevätkiimoessaan.

Ee ne kaevoskylytit ja lannoetefosfoniitit pijätä kun työttömyysvoemee ja pölöjänviisautta aletaan kaevaa kuten aenoon mustijon kyylällä kuuskutäluvulla aenakiin ja tok viisautta piri pitaan yli markkinavoemaen läpikäyneenä kirkkaasti poltetuksi aateltuna noen ylimalkaan.

Mitten siitä jos jaraniihen norjuuttivat ja siililäeset edesauttaneesti orjuuttivat ja luontoa ja vesistöönniihen se ryppeytyy mutta työllisyys tokenoo ja ostovoemee on millä liseekiin voemoo on ilimaa ja mastonmuutoksijaen sekkoomuksen kaotta oes tokkinsa valopieksätyksille kuikuilujaan laettoo sen järenpuksuttimmiin estoks taekka saattohoejjoks?

Mitten minäen hyväkäs siitä jaran norjuuttamisesta muuta kun että pölöjät nimensä veroista eevät koskaan tule piesämään kun veroja keekaroemalla ja pölöjyyttäät korostamalla. Ja mitä niihin muehen osakekaappoehin tulloo, niin kutaleet siitä tulloovat vuoen hyytymään ja huumakaopat kasvaa osakekaoppajen riehaantumisen kanssa ihan yhtä ja sammoo pölöjän latuja. Että lossauta vuoan hyvä isäntä, mutta ossoota et kun jaratuiset jallittaa ja norjuuttaa kahta ja kolmee enemmän tae iellä nelejää roistonvoetonvanfaarijaen ja sitten tekkoovät sen sijjaeskärsijän sen siilin siistinpiikkisseenniinh kuokokoopploon?