Olen eronnut n. 3 vuotta sitten. Sitä ennenkin olin avioliitossa yksin todella kauan (vuosia, vuosia). Nyt haluaisin ajatusten vaihtoon toisten, "ajattelevien" ihmisten kanssa. Kanavia samankaltaisten ihmisten kanssa ei oikein löydy. Erityisesti kiinnostaisi onko samankaltaisia mieskohtaloita olemassa. Olisi vielä halua elääkin, mutta kanavia ei oikein löydy. Maaseudulta kun olen.
Ainako yksin
Mella.vm56
41194
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastainen viesti.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 4
Vanhimmat
Niin yksin tunnen olevani minäkin parikymmentä vuotta kestäneessä avioliitossa. Muutamaan vuoteen ei olla puhuttu kuin arkipäivän asioista, ruokaosotoksista ja lasten koulunkäynnistä. Ero on käynyt mielessä monta kertaa, mutta lapset jäisivät vaimolle, sen myötä talo ja kaikki muukin. Jäisin vielä enemmän yksin...
kun sukset menee ristiin aviossa,yksinäisyys on todella pahempää kun eron jälkeen.Kokemusta on.
Juuri niin,mietippä...haluatko kuolla pystyyn...onko oikein kärsiä parisuhteessa...niin minullakin oli viikon kohokohta kauppareissu...silloin alkoi mietintämyssy panna parastaan...olin 20 v tämän miehen kanssa,kysyin itseltäni,haluanko olla surullinen,iloton,ei rakastelua...kotipiiaksi tunsin itseni.En halua tällaista elämää.Haluan iloa elämääni,onnea ja paljon rakkautta...juuri sitä minä haluan.Kaksi vuotta meni kun tein päätökseni....Se oli elämäni paras ratkaisu.Älä tuijota materiaaliin...taloon ym.koska se ei koskaan tuo rakkautta ja onnea elämääsi.Jos tuijotat noihin asioihin....kohta olet ihan kipsissä....sairastut ja voit vielä huonommin.Annan vinkin,rakasta itseäsi,hiljenny muutama minuutti päivässä....ajattele sydämelläsi...mikä on sinun elämäsi tarkoitus tässä elämässä...mitä sinä haluat itsellesi.Haluatko ELÄMÄÄ..rakkaudessa ja tulet sitä kautta onnelliseksi,kuuntele sydäntäsi ja tunteitasi....älä pelkää yksinäisyyttä...et sinä jää yksin.Voit löytää sielunkumppanin...joka tuo elämääsi sen mitä sinä tarvitset...ennenkaikkea Rakkautta ilossa ja surussa.Toivon sinulle sydämestäni onnea ja rakkautta elämääsi ja ennenkaikkea voimaa tekemään päätöksiä jotka ovat sinun omia päätöksiä....siitä se alkaa....pikkuhiljaa....siihen voi mennä aikaa,mutta se kannattaa....jos haluat muutosta elämääsi,vielä kerran kuuntele sydäntäsi...se ohjaa sinua kaikissa asioissa.Et koskaan saa rauhaa itsellesi jos tuijotat rahaan ja mitä sitten omistatkin....siunausta sinulle ja voimaa ja ennenkaikkea Rakkautta.
Tuttu tarina. Aivan kuin omasta elämästäni. Eilen keskusteltiin ja joulun yli luvattiin olla yhdessä lasten takia. Yhdessä ollessamme olen täysin yksin ja muutama viikko sitten mureni luottamus puolisoon. Synkät ajatukset olivat murtaa mielenterveyteni ja lasten vuoksi on kestettävä, siis parempi erota. Haavat sielussa kai paranee aikanaan ja mikä ei tapa, se vahvistaa. Yksinäisyys pelottaa mutta ei siihen tästä liitostakaan apua saa. Onneksi edes lapset jäävät minulle.