Olen hyvässä parisuhteessa, jossa kumpikin rakastaa toista. Olemme olleet yhdessä pian kolme vuotta.
Olemme luonteeltamme kuitenkin sen verran erilaisia, että mieheni tykkää olla vain kotona.
Jo pelkästään ruokaostoksilla käyminen on hänelle ylivoimaisen rasittavaa. En tosin tykkää itsekään erityisemmin shoppailusta. Hän ei voi sietää tupakansavua enkä saa häntä koskaan mukaani esim. tanssimaan. En itsekään ole mikään bilettäjä, mutta edes kerran vuodessa olisi mukava käydä jossain oman miehen kanssa.. Aina kun yritän ehdottaa hänelle jotain, hän ahdistuu ja minä ahdistun kun edes ehdotin. Tuntuu että omakin elämänliekki alkaa pikku hiljaa sammua. Kun sitä sentään asutaan Suomen pääkaupungissa jossa tapahtuu kaikenlaista mielenkiintoista ja tässä elämän tilanteessa vapaa-aikaakin olisi.
Sentään liikumme joskus yhdessä ja keskustelemme asioista, mutta olisihan se hyvä joskus käydä moikkaamassa muitakin lajitovereita.. Siis nimenomaan oman kumppanin kanssa!! Toki ystävien kanssa voi käydä, mutta ei se ole sama asia, kun sitä haluaisi jakaa asioita. Miten saan miehen messiin, jatkanko ehdottelua, vai tyydynkö tähän. Voiko toisen sisäänpäin kääntyvää persoonaa koskaan muuttaa yhtään?
Olemme luonteeltamme kuitenkin sen verran erilaisia, että mieheni tykkää olla vain kotona.
Jo pelkästään ruokaostoksilla käyminen on hänelle ylivoimaisen rasittavaa. En tosin tykkää itsekään erityisemmin shoppailusta. Hän ei voi sietää tupakansavua enkä saa häntä koskaan mukaani esim. tanssimaan. En itsekään ole mikään bilettäjä, mutta edes kerran vuodessa olisi mukava käydä jossain oman miehen kanssa.. Aina kun yritän ehdottaa hänelle jotain, hän ahdistuu ja minä ahdistun kun edes ehdotin. Tuntuu että omakin elämänliekki alkaa pikku hiljaa sammua. Kun sitä sentään asutaan Suomen pääkaupungissa jossa tapahtuu kaikenlaista mielenkiintoista ja tässä elämän tilanteessa vapaa-aikaakin olisi.
Sentään liikumme joskus yhdessä ja keskustelemme asioista, mutta olisihan se hyvä joskus käydä moikkaamassa muitakin lajitovereita.. Siis nimenomaan oman kumppanin kanssa!! Toki ystävien kanssa voi käydä, mutta ei se ole sama asia, kun sitä haluaisi jakaa asioita. Miten saan miehen messiin, jatkanko ehdottelua, vai tyydynkö tähän. Voiko toisen sisäänpäin kääntyvää persoonaa koskaan muuttaa yhtään?
Vastaukset 4
Vanhimmat
Olisi kyllä upeaa jos 2 ihmisen päähän mahtuisi samat asiat.. Uskon, että sinua harmittaa. Olette varmaan jutelleet monesti ja olet varmaan kertonut kuinka tärkeää sinulle olisi jos hän lähtisi sinun kanssa vaikkapa joskus tanssimaan. Ja on se parisuhteellekkin joskus hyvä päästä välillä tuulettumaan tuttavien kanssa, pitämään hauskaa! Vaikea juttu kuitenkin jos jutteleminen aiheesta ei auta. Ei siinä oikein muuta voi tehdä kun yhdessä jutella siitä.
Toivottavasti miehesi ymmärtää sinua!
Kuulosti niin tutulta.
Meillä on kaks lasta, ja ukko ei lähde ikinä kanssamme mihinkään.
Kuukausi sitten ilmoitin, tuhannennen keskustelun jälkeen, ellei asiaan tule muutosta, saa hän lähteä.
Ja olin tosissani.
En kestänyt sitä, että oma elämäni oli ihan kuollutta.
En minä yksin jokapaikkaan jaksa mennä pienten lasten kanssa.
kotonakaan ei jaksa olla 24h vrk.
Hän ei edes halunnut, että meille tulee vieraita.
Tilanne on nyt muuttunut vähän.
Hän yrittää parhaansa, mutta en jaksa uskoa enään minkään muuttuvan.
Se ei vain sovi hänen luonnolleen, liikkua ja tavata uusia ihmisiä.
Joten, ero tästä näyttää vääjäämättä tulevan.
Minusta se on hirveää, koska rakastan häntä, mutten osaa elää neljän seinän sisällä.
pakko mennä lasten kanssa jokapaikkaan? Lähde yksin/ystäviesi kanssa ja jätä lapset miehesi huostaan. Miestä ei kannata raahata mukaan mihinkään mihin hän ei itse halua.
Käykö miehesi töissä, jos ei muualla käy?tai ole enää työpäivän jälkeen energiaa lähteä minnekkään..
Olen kohta 30 kymppinen nainen ja itsekkin viihdyn aika paljon kotona. Mut kyllä ainakin kerran päivässä on mukava käydä jossain etes ulkona kävelyllä jos ei muualla.Mun mies on aika innokas menee toisinaan, melkein aina pitäisi olla lähdössä jonnekkin. Ja jokin aika sitten kun olin vielä töissä, ja arkisin tulin töistä klo 14 niin ei minua enää ois huvittanut lähtee joka päivä aina jonnekkin... esim anopin luona piti käydä melkein joka ikinen päivä miehen kans..
et semmosta elämää mut tuo kyllä kuulostaa aika oudolta kun mies ei etes ruokakauppaan jaksa lähteä..