Anoppi ja vanhat tavat

Geisha

Minua ärsyttää muutama juttu anopissani. Ensinnäkin se että puhuu ihan kuin minua ei olisikaan paikalla! Ja jos sattuu minusta puhumaan niin negatiivisesti. Jos teen jotain (ruokaa, petaan sänkyä ym) niin aina tulee ja näyttää sen oman ja ainoan tapansa ja valittaa miten äitini on minut kasvattanut ym. Alkaa hermot menemään ja totaalisesti.

Toinen asia on se, että kun asun poikakaverini kanssa kahdestaan tulee anoppi kylään ja alkaa katsomaan kaappeja ym! Enhän minäkään mene toisen luo kyläilemään ja ala penkomaan kaappeja ilman hyvää syytä/lupaa!

Antakaas nyt hyviä vinkkejä mitä tehdä. Poikakaverini on yrittänyt jo sanoa äidilleen mutta syyttää vain minua kaikesta. En tiedä miksei hän minusta pidä.

12

163

Äänestä

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • Kolmenpojanäiti116

      Kun anoppikokelas puhuu sinua millään tavoin huomioon ottamatta, sekaannu keskusteluun. Voit poikkiksesi kanssa sopia jo valmiiksi, että hän ottaa sinut keskusteluun mukaan, niin ehkä täti vihdoin tajuaa, että olet oikea ihminen ja voimakkaasti läsnä hänen poikansa elämässä.

      Kun poikaystäväsi äiti kritisoi tekemisiäsi, voit ihan suoraan sanoa, että teet asiat omalla tavallasi omassa huushollissasi. Jos viitsit ruveta vänkäämään, voit luonnollisesti kritisoida hänen tapojaan: "Siihen menee turhan paljon aikaa." "Silloin ei tule tästä laitettua hyvin." "Selkää sattuu, jos aina joutuu näin ikävästi kurottamaan."

      Siskoni joutui myös kaappienpenkojan kohteeksi. Ensin kaavailimme, että hän laittaisi näkyvälle paikalle seksileluja, mutta anopin järkytyksen minimoimiseksi hän kuitenkin päätyi laittamaan yksinkertaisesti kaappeihin lukot. Viesti oli erittäin selvä.

      • tiedän-kokemuksesta

        Kolmenpojanäiti, juuri noin! Hyvä asenne!
        Geisha, jos anoppisi kohtelee sinua huonosti, ota etäisyyttä. Kenenkään ei tarvitse niellä epäasiallista kohtelua. Poikansa voi tavata häntä muualla kuin teillä. Jos olet nöyrä, jatkuu huono kohtelu anopin hautaan asti.


    • alea_acta

      Taas näitä provoja.......

    • samsongs

      keskustele sen poikakaverisi kanssa ja oikeesti etäisyyttä anopin kanssa olemiseen. Eli älä ota noita kommentteja kuuleviin korviisi. Minä nimittäin joskus otin ja siitä ei hyvää seurannut, loukkaannuin aina vaan lisää. Eli voit kertoa hänelle että teet kodissasi kuten haluat ja ellei se miellytä ei voi mitään. Eiksniin..

      • kjnghu

        Ette taida olla yhtään anoppejanne parempia ihmisiä, nythän oletatte että vain teidän näkökantanne on aina oikea ja vain teillä on lupa loukkaantua kaikesta.
        Jos arvostaen puhuttelet anoppiasi ja kuuntelet hänen tarinoitaan, en usko että se kovin vaikeaa on. Voit jopa kysellä jotain entisestä elämästä ja samalla voit kertoa sitten tätä nykypäivän menoa, mutta ei moittien entisyyttä.
        Jokaisen olisi hyvä ymmärtää sitä, missä oloissa ja minkälaisessa yhteiskunnassa edellinen polvi on elänyt ja asunut.
        Esim. Mauri Kunnaksen kirjat, joita lapsille luetaan ovat erinomainen pohja myös vanhemmille saada tietoa entisestä ajasta, siinä oli hyvätkin puolensa, kyllä yhteiskunta oli yhtenäisempi, ihmiset pitivät huolta pihapiirin lapsista, eläimet kuuluivat kuvaan kaupunkioloissakin, joten lapsilla oli enemmän tekemistä kuten aikuisillakin ja aikuiset keskustelivat piha-aitojen yli. Nyt on tyhjää ja aikaa vietetään liian usein aika ikävissä merkeissä kalja- ja viinipullojen antien sekoittaman pään kanssa, jutut karkaavat ja niin karkaa myös itsensä kunnioitus. Erotaan ja lapset ovat todella yksin.
        Uusperheet kun tahtovat linnottautua suljettujen verhojen taakse neljän seinän sisään. Eipä siinä juuri järkevää kasvamista voi tapahtua ei aikuisille eikä lapsille.

        Kun suhteenne anopin kanssa on rento, niin myös anoppi tavallaan oppii luottamaan ja mieluusti antaa teidän elää omaa elämäänne ilman suurempia ohjeistuksia.
        Mutta jos olette jatkuvasti salaperäisiä ja kireitäkin, kyllä anoppi on huolestunut ja saattaa silloin yrittää liikaakin olla avuksi.
        Näyttäkää että kunnioitatte vanhempianne ja että osaatte elää tasapainoista elämää, ihan varmasti anoppi tai appi tule ohjeistamaan ja tonkimaan.


      • Äly-hoi-mummot
        kjnghu kirjoitti:

        Ette taida olla yhtään anoppejanne parempia ihmisiä, nythän oletatte että vain teidän näkökantanne on aina oikea ja vain teillä on lupa loukkaantua kaikesta.
        Jos arvostaen puhuttelet anoppiasi ja kuuntelet hänen tarinoitaan, en usko että se kovin vaikeaa on. Voit jopa kysellä jotain entisestä elämästä ja samalla voit kertoa sitten tätä nykypäivän menoa, mutta ei moittien entisyyttä.
        Jokaisen olisi hyvä ymmärtää sitä, missä oloissa ja minkälaisessa yhteiskunnassa edellinen polvi on elänyt ja asunut.
        Esim. Mauri Kunnaksen kirjat, joita lapsille luetaan ovat erinomainen pohja myös vanhemmille saada tietoa entisestä ajasta, siinä oli hyvätkin puolensa, kyllä yhteiskunta oli yhtenäisempi, ihmiset pitivät huolta pihapiirin lapsista, eläimet kuuluivat kuvaan kaupunkioloissakin, joten lapsilla oli enemmän tekemistä kuten aikuisillakin ja aikuiset keskustelivat piha-aitojen yli. Nyt on tyhjää ja aikaa vietetään liian usein aika ikävissä merkeissä kalja- ja viinipullojen antien sekoittaman pään kanssa, jutut karkaavat ja niin karkaa myös itsensä kunnioitus. Erotaan ja lapset ovat todella yksin.
        Uusperheet kun tahtovat linnottautua suljettujen verhojen taakse neljän seinän sisään. Eipä siinä juuri järkevää kasvamista voi tapahtua ei aikuisille eikä lapsille.

        Kun suhteenne anopin kanssa on rento, niin myös anoppi tavallaan oppii luottamaan ja mieluusti antaa teidän elää omaa elämäänne ilman suurempia ohjeistuksia.
        Mutta jos olette jatkuvasti salaperäisiä ja kireitäkin, kyllä anoppi on huolestunut ja saattaa silloin yrittää liikaakin olla avuksi.
        Näyttäkää että kunnioitatte vanhempianne ja että osaatte elää tasapainoista elämää, ihan varmasti anoppi tai appi tule ohjeistamaan ja tonkimaan.

        "Näyttäkää että kunnioitatte vanhempianne......"
        Aikuisten ihmissuhteissa kunnioituksen kuuluu olla alusta alkaen molemminpuolista, muuten ei synny luottamusta ja kiintymystä.
        Onko kjnghu:n mielestä kunnioitusta se, että anoppi pitää kaappitarkastukset aloittajaminiän huushollissa ja moittii miniän tyyliä hoitaa asiat? Mikä ihmeen oikeus vanhemmilla on kävellä näin nuoremman (AIKUISEN) sukupolven yli!


      • hhfghfh
        Äly-hoi-mummot kirjoitti:

        "Näyttäkää että kunnioitatte vanhempianne......"
        Aikuisten ihmissuhteissa kunnioituksen kuuluu olla alusta alkaen molemminpuolista, muuten ei synny luottamusta ja kiintymystä.
        Onko kjnghu:n mielestä kunnioitusta se, että anoppi pitää kaappitarkastukset aloittajaminiän huushollissa ja moittii miniän tyyliä hoitaa asiat? Mikä ihmeen oikeus vanhemmilla on kävellä näin nuoremman (AIKUISEN) sukupolven yli!

        Juuri näin. Kunnioitus pitää ansaita molemmin puolin, ei sitä saa automaattisesti vain sillä, että on onnistunut elämään vanhaksi.


      • Mummukki
        hhfghfh kirjoitti:

        Juuri näin. Kunnioitus pitää ansaita molemmin puolin, ei sitä saa automaattisesti vain sillä, että on onnistunut elämään vanhaksi.

        Empatiakyvytön tunnekylmä ihminen on täynnä omaa itseään ja häikäilemättömästi käyttää miestään hyväkseen saadakseen taloudellista nousua elämäänsä.Appivanhemmat eivät ikinä lastaan kasvattaessa arvanneet että maailmassa tällaista manipulointia ja valehtelua harrastava ihminen tulee heidän elämäänsä.Eristää ,kiusaa,käyttää valtaa.Kunnioitusta ei näissä piireissä tunneta .Millään normaaleilla ihmissuhde ja käyttäytymistaidoilla ei pärjää tällaisten kanssa.Puhumattomuutta,huutoa ,haukkumista,mustamaalaamista...surullista tunnustaa .Appivanhemmat voivat olla uhreja.


      • Hyvienlastenäiti
        kjnghu kirjoitti:

        Ette taida olla yhtään anoppejanne parempia ihmisiä, nythän oletatte että vain teidän näkökantanne on aina oikea ja vain teillä on lupa loukkaantua kaikesta.
        Jos arvostaen puhuttelet anoppiasi ja kuuntelet hänen tarinoitaan, en usko että se kovin vaikeaa on. Voit jopa kysellä jotain entisestä elämästä ja samalla voit kertoa sitten tätä nykypäivän menoa, mutta ei moittien entisyyttä.
        Jokaisen olisi hyvä ymmärtää sitä, missä oloissa ja minkälaisessa yhteiskunnassa edellinen polvi on elänyt ja asunut.
        Esim. Mauri Kunnaksen kirjat, joita lapsille luetaan ovat erinomainen pohja myös vanhemmille saada tietoa entisestä ajasta, siinä oli hyvätkin puolensa, kyllä yhteiskunta oli yhtenäisempi, ihmiset pitivät huolta pihapiirin lapsista, eläimet kuuluivat kuvaan kaupunkioloissakin, joten lapsilla oli enemmän tekemistä kuten aikuisillakin ja aikuiset keskustelivat piha-aitojen yli. Nyt on tyhjää ja aikaa vietetään liian usein aika ikävissä merkeissä kalja- ja viinipullojen antien sekoittaman pään kanssa, jutut karkaavat ja niin karkaa myös itsensä kunnioitus. Erotaan ja lapset ovat todella yksin.
        Uusperheet kun tahtovat linnottautua suljettujen verhojen taakse neljän seinän sisään. Eipä siinä juuri järkevää kasvamista voi tapahtua ei aikuisille eikä lapsille.

        Kun suhteenne anopin kanssa on rento, niin myös anoppi tavallaan oppii luottamaan ja mieluusti antaa teidän elää omaa elämäänne ilman suurempia ohjeistuksia.
        Mutta jos olette jatkuvasti salaperäisiä ja kireitäkin, kyllä anoppi on huolestunut ja saattaa silloin yrittää liikaakin olla avuksi.
        Näyttäkää että kunnioitatte vanhempianne ja että osaatte elää tasapainoista elämää, ihan varmasti anoppi tai appi tule ohjeistamaan ja tonkimaan.

        "nythän oletatte että vain teidän näkökantanne on aina oikea ja vain teillä on lupa loukkaantua kaikesta."

        Jokaisen näkökanta on oikea hänen omassa kodissaan. En ihan helposti voi kuvitella kenenkään sietävän kaappiensa penkomista tai sängyn petaamisensa kritisointia.

        Ei kukaan ole kaikesta loukkaantunut eikä loukkaantumassa, mutta joku roti pitäisi anopeilla ja anoppikokelaillakin olla. Pitäisittekö toimintatapaa oikeana, jos oma anoppinne toimisi niin teidän kodissannne?


      • kurjaa-touhua
        Mummukki kirjoitti:

        Empatiakyvytön tunnekylmä ihminen on täynnä omaa itseään ja häikäilemättömästi käyttää miestään hyväkseen saadakseen taloudellista nousua elämäänsä.Appivanhemmat eivät ikinä lastaan kasvattaessa arvanneet että maailmassa tällaista manipulointia ja valehtelua harrastava ihminen tulee heidän elämäänsä.Eristää ,kiusaa,käyttää valtaa.Kunnioitusta ei näissä piireissä tunneta .Millään normaaleilla ihmissuhde ja käyttäytymistaidoilla ei pärjää tällaisten kanssa.Puhumattomuutta,huutoa ,haukkumista,mustamaalaamista...surullista tunnustaa .Appivanhemmat voivat olla uhreja.

        Osanotto aloittajalle ja mummukille! Valitettavasti näitä tunnevammaisia löytyy sekä anopeista että miniöistä!


      • Kyläilytavat-kunniaan
        Hyvienlastenäiti kirjoitti:

        "nythän oletatte että vain teidän näkökantanne on aina oikea ja vain teillä on lupa loukkaantua kaikesta."

        Jokaisen näkökanta on oikea hänen omassa kodissaan. En ihan helposti voi kuvitella kenenkään sietävän kaappiensa penkomista tai sängyn petaamisensa kritisointia.

        Ei kukaan ole kaikesta loukkaantunut eikä loukkaantumassa, mutta joku roti pitäisi anopeilla ja anoppikokelaillakin olla. Pitäisittekö toimintatapaa oikeana, jos oma anoppinne toimisi niin teidän kodissannne?

        " Pitäisittekö toimintatapaa oikeana, jos oma anoppinne toimisi niin teidän kodissannne?" Tee tämä kysymys anopillesi aina kun hän käyttäytyy epäasiallisesti.


    • Oppeliini1

      Katoaako kielesi kun anoppi on lähellä! Haluatko jatkaa hänen sanomien ja tekojen arvailuja? Eiko olisi rakentavampaa seuraava:

      Kysy ihmeessä häneltä - ei hänen selältään tai silloin kun hän on sivuttain kattamassa poytää - vaan KATSO SUORAAN SILMIIN ja hyvin rauhallisella äänellä kysy: "Miksi xxxx(nimi) sinä et huomioi minua lainkaan keskusteluissa?" Yhä SUORAAN SILMIIN KATSOEN jatka: " Sinä xxx(nimi) olet arvokas ihminen minulle, olethan saanut aikaiseksi noin hienon pojan kuin (miehesi nimi), Emmeko voisi keskustella jokainen toisensa huomioon ottaen?"
      Sitten OLE HILJAA - Kuuntele hänen vastaustaan. Tarkasti kuuntele- PIDä SILMäKONTAKTI -Tuo on äärettomän tärkeää - se todistaa hänelle että sinä todella tarkoitat mitä sanot.
      (sano mitä tarkoitat. tarkoita mitä sanot, sano se varman ystävällisesti!)

      Saattaa olla että joudut toistamaan tuon usemmana kerran eri asioiden yhteydessä, on tärkeää että anoppi ymmärtää sinun arvostavan häntä ja poikaansa, mutta hänen ON tultava puolitiehen vastaan.
      Sinä nuorempana olet loistavssa asemassa sillanrakentajana.

    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Mitä siellä ABC on tapahtunut

      Tavallista isompi operaatio näkyy olevan kyseessä.
      Alajärvi
      163
      6512
    2. Kuvaile elämäsi naista

      Millainen hän on? Mikä tekee hänestä sinulle erityisen?
      Ikävä
      53
      1903
    3. Klaukkalan onnettomuus 4.4

      Klaukkalassa oli tänään se kolmen nuoren naisen onnettomuus, onko kellään mitään tietoa mitä kävi tai ketä onnettomuudes
      Nurmijärvi
      44
      1630
    4. Kuvaile elämäsi miestä

      Millainen hän on? Mikä tekee hänestä sinulle erityisen?
      Ikävä
      54
      1142
    5. Ukraina ja Zelenskyn ylläpitämä sota tuhoaa Euroopan, ei Venäjä

      Mutta tätä ei YLE eikä Helsingin Sanomat kerto.
      Maailman menoa
      327
      1069
    6. Kolari Klaukkala

      Kaksi teinityttö kuoli. Vastaantulijoille ei käynyt mitenkään. Mikä auto ja malli telineillä oli entä se toinen auto? Se
      Nurmijärvi
      49
      1019
    7. Ooo! Kaija Koo saa kesämökille öky-rempan:jättimäinen terde, poreallas... Katso ennen-jälkeen kuvat!

      Wow, nyt on Kaija Koon mökkipihalla kyllä iso muutos! Miltä näyttää, haluaisitko omalle mökillesi vaikkapa samanlaisen l
      Kesämökki
      13
      980
    8. Kevyt on olo

      Tiedättekö, että olo kevenee kummasti, kun päästää turhista asioista tai ihmisistä irti! Tämä on hyvä näin <3
      Ikävä
      84
      918
    9. Olisinpa jo siellä, otatkohan minut vastaan

      Olisitpa lähelläni ja antaisit minun maalata sinulle kuvaa siitä kaikesta ikävästä, tuskasta, epävarmuudesta ja mieleni
      Ikävä
      79
      908
    10. Toivoisin, että lähentyisit kanssani

      Tänään koin, että välillämme oli enemmän. Kummatkin katsoivat pidempään kuin tavallisesti toista silmiin. En tiedä mistä
      Ikävä
      14
      897
    Aihe