Tapailin yhtä naista parin kuukauden ajan ja kun ajattelin että ollaan jo niin varmalla pohjalla, että voidaan puhua mistä vaan ilman että se vaikuttaa suhteeseen niin kerroin naiselle että olen hyvin yksinäinen ihminen kun minulla ei ole yhtään kaveria. Nainen pisti sitten päivän päästä viestin että ei usko meidän jutusta tulevan mitään.
Ennen kuin kerroin tuon asian niin nainen oli puhunut yhteisestä tulevaisuudestamme. Ihan kuin se että ei ole kavereita olisi joki tauti, tuli sellainen fiilis. Halusin olla rehellinen mutta enpä arvannut että seuraus olisi tuo, koska luulin että tämä nainen olisi erilainen.
Ennen kuin kerroin tuon asian niin nainen oli puhunut yhteisestä tulevaisuudestamme. Ihan kuin se että ei ole kavereita olisi joki tauti, tuli sellainen fiilis. Halusin olla rehellinen mutta enpä arvannut että seuraus olisi tuo, koska luulin että tämä nainen olisi erilainen.
Vastaukset 74
Vanhimmat
Ei ollut sinun arvoisesi nainen jos lopetti suhteen tuon takia.
Heh, vähän samalla tavalla kävi mullakin. Kuukauden verran olin tapaillut naista ja itselläkin tuli jo sellainen olo että voi puhua vapaammin niin paljastin että elämäni on aika sisällötöntä ja ei mennyt kauaa kun nainen totesi että ehkä meistä ei tule mitään..
Tuollaisiahan noi pillut ovat. Ihan saatanan paskoja.
Miksi menette tuollaisten hutsujen matkaan ettekä kilttiä naista huoli?
Mistä niitä kilttejä naisia löytyisi? Elämä on kunnossa (on ystäviä, harrastuksia, hyvä duuni, kroppa kunnossa jne.), mutta kaikki naiset joita olen tavannut ovat olleet ei-niin-kilttejä (näin mukavasti sanottuna). Sellainen ujo, kiltti tyttö kelpaisi erittäin hyvin.
Päinvastoin hakusessa on juuri mahdollisimman kiltti nainen.
Kertoisitko vielä mistä kiltin naisen voisi löytää niin otan sellaiseen yhteyttä?
no täältä!!! mä haluun kiltin miehen.
Nimimerkille VituttaaNaisetvittu.. sun nimimerkki jo huutaa, että sinusta kannattaa pysyä KAUKANA!! Olet aivan varmasti täynnä padottua vihaa entisten suhteiden jäljiltä ja et ole osannut sitä purkaa pois. Olet tunneälyltäsi todella kehittymätön. Ja etkä myöskään osaa rakentavasti ilmaista itseäsi. Mene jollekin hakemaan apua ongelmiisi, niin ehkä voit joskus saada kunnon parisuhteen.
Hep! Täältä saat, ja vielä toistaiseksi suhteellisen positiivisella asenteella varustettuna! Uutena käyttäjänä tosin en vielä ole keksinyt että miten pirussa täällä saa yhteystietoja jaettua sääntöjä rikkomatta (vai välittääkö niistä edes adminit?)
Ens aa naisia koska minulla ei ole kavereita.
Kyllä naiselle voi kertoa, ettei ole kavereita. Naiset ovat lempeitä ja ymmärtäväisiä.
Miehet ne syyllistyy väkivaltaan ja kaikki tunnetuimmat narsistit ja psykopaatitkin on miehiä.
Eri asia on, jos mies oikein hakeutuu narsistinaisen läheisyyteen. Narsistinaisen tunnistaa ulkonäkökeskeisyydestä. On oikein huoliteltu ulkonäkö, pinnallista viehätysvoimaa, paljon kavereita jne.
Ota seuraavaksi kunnollinen ja kiltti nainen äläkä juokse ulkonäön perässä. Oma vikasi.
Jos se olis halunnut suhteen sun kavereiden kanssa?:D Aika ilkeä teko, jos tuolla tavalla laittaa välit poikki, mutta kun en voi tietää, että mitä sinä olet sille kertomallesi puhunut ja etä onko tuo teksti edes totta, vaikea sanoa: yleensä hirveistä valittajista ei pidetä kun ei vielä tunneta ihmistä, ja sitten jos naisella herää pelko, että mies saattaisi takertua liikaa, se voi olla yksi peruste lopettaa suhde, tosin outoa jos on puhunut yhteisestä tulevaisuudesta ja sitten jos toimii siten. Ettei vaan olis virtuaalikaveri kyseessä?
Juuri tuollaisia kaikki naiset aina ovat.
Mulla pari kaveria joita näen harvoin. Suuren selkään puukottaja ja kusettaja lauman jätin keskenään omaan laadukkaaseen seuraansa, jatkamaan leikkejään.
En ole katunut.
Myös kavereiden puute/vähäisyys , saa valtaosan miehistä katoamaan.
Pitää olla piireissä, että olisi jotakin muiden silmissä.
Niin ainahan sitä kaikki naiset ajattelevat just kaikkea negatiivista niistä yksinäisistä nuorista miehistä ja siitä miehen kaverittomuudesta. Just tämän vuoksi sitä ei kannata koskaan nuoren miehen yksin mihinkään baareihin tai laivaristeilylle lähteä, kun heti olisi kuitenkin kaikki naiset ajattelemassa heti kaikkea negatiivista siitä nuoren miehen yksinolosta ja ihmettelisivät kovasti sitä, että miksei sitä ole nuorella miehellä ketään kavereita mukana siellä baarissa, kun kaikki muut nuoret ovat siellä yhdessä kavereidensa kanssa hauskaa pitämässä.
Sama juttu se olisi myös laivaristeilyllä tai muilla ulkomaan matkoilla, jos sitä sellaiselle joku nuori mies yksin joskus lähtisi. Saattaisi siinä helposti tulla naiset kyselemään painostavaan sävyyn siitä yksinolosta ja ihmettelisivät kovasti sitä, etä miksei sitä ole nuorella miehellä ketään kavereita mukana siellä laivaristeilyllä tai ulkomaan matkalla. Siinä sitä olisi oma maine täysin mennyttä muiden ihmisten silmissä ja sitä olisikin sitten hyvin vaikea saada koskaan takaisin.
Mulla on tollanen mieheke jollei kavereita. Alussa hetken osas olla mun kanssa, mutta nyt ei siihen saa kontaktia, kun haluu vaan omaa aikaa jatkuvasti. Mä pidin tollasista yksinäisistä oman tien valitsijoista, mutta pettymys on niin karvas, kun huomaa olevansa roikkumassa ihmisessä joka on huomannut kai ettei osaa kenenkään kanssa enempää tekemisissä olla vaikka yrittää. Kiva tässä nyt särkynein sydämin odottaa millon sitä näkis ja montako vuotta menee tollasen tuuliviirin kanssa. Ja välittää musta kuulemma aidosti kun on monesti nii sanonut. Joten ymmärrän naisia jotka kavahtaa kaverittomia.
Olen kylläkin nainen. Mulle seuran laatu, tulee ykkösenä. Mieluummin yksi hyvä ystävä, kuin liuta pintapuolisia paskanjauhajia.
Monilla ns kaveripiiri vain kulissina, josta haetaan itsetunnon kohotusta. Luovutaan oikeudesta olla oma itsensä, eli seura tekee jopa kaltaisekseen.
Sosiaalisuutta on monenlaista, ystävä- ja kaverisuhteet ovat vain osa tätä.
Olen työni puolesta ihmisten kanssa koko ajan ja vapaalla en sellaista kaipaa alkuunkaan.
Viihdyn itsekseni hyvin, enkä koe yksinäisyyttä.
Introverttiys ei ole este parisuhteelle.
Ei ole oma valinta kun minulla eiole kavereita. Naiset syrjii meitä rumia miehiä.
Mikä ihmeen tarve on avautua yksinäisyydestään jos kerran siinä on nainen seurana, tai muutenkaan?
"Mikä ihmeen tarve on avautua yksinäisyydestään jos kerran siinä on nainen seurana, tai muutenkaan?"
No esimerkiksi kun tapailee naisen kanssa niin naisella on tapana kysyä että no mitäs teit sinä aikana kun ei nähty niin on vaikea valehdella kaikkia asioita mitä olisi tehnyt joten tulee houkutus puhua rehellisesti että ei ole kavereita ja sen vuoksi ei tule myöskään tehtyä paljoa asioita.
Eipä naista kiinnosta jakaa elämäänsä niin tylsän tyypin kanssa, jolla ei tule tehtyä paljon asioita.
Naisille pitää aina valehdelle. Oppikaa se.
"Naisille pitää aina valehdelle. Oppikaa se."
Tämä on vaikeasti opittava asia rehelliselle miehelle mutta nähtävästi aivan pakollinen asia. Kannattaa tosiaan valehdella ja keksiä kavereita ja illanviettoja heidän kanssaan.
Entä kun tulee se aika, kun nainen haluaa tutustua heihin? Yleensä parisuhteessa tutustutaan myös toisen kavereihin, joskus heistä tulee omiakin kavereita, joskus ei.
Jos nainen on jo ehtinyt rakastua, niin sitten voi paljastaa kaverittomuuden. Muussa tapauksessa voi keksiä niitä naistenkin suosimia "valkoisia valheita" ("isokullinen miljonäärikaverini kuoli yritettyään riippuliitää Mount Everestin huipulta alas").
Juu se halus seurapiireihin.
Taas yksi todiste siitä, miten joukkosieluisia mänttejä ämmät ovat.
"Taas yksi todiste siitä, miten joukkosieluisia mänttejä ämmät ovat."
Itse vaan ihmettelen miksi naiselle on turnoff jos mies on kaveriton. Itse kun ajattelen niin että jos mies on kaveriton niin hänhän panostaa enemmän suhteeseen ja arvostaa naista enemmän kuin mitä ylisosiaalinen mielummin useasti kavereiden kanssa aikaa viettävä mies tekisi..
Yhden naisen tekojen perusteella tuskin voi tehdä johtopäätöksiä koko sukupuolesta. Eiväthän palstalaisetkaan tee ExPUAn perusteella oletuksia kaikista miehistä. Jos tekisivät, naiset rupeaisivat välittömästi lepakoiksi.
ei arvostettu mitenkään. Yksin se mies kai halus kuitenkin elämäänsä jatkaa. Olin vaan koekaniini et josko halusin jonkun ihmisen elämääni
Muistakaa hyvät ihmiset muottiajattelun tärkeys! Vaikka kuinka rummutetaan sen perään että pitäisi olla avoimesti oma itsensä niin se on paskapuhetta. On tärkeää soveltua tiettyyn muottiin, muuten joudut pahasti paitsioon sosiaalisissa ympyröissä ja sitä kautta parisuhdemarkkinoilla. Ja jos jotenkin poikkeat valtavirrasta, on tärkeää oppia esittämään muottiin menevää tyyppiä. Tässä tuleekin sitten suuri haaste, miten olla samaan aikaan sekä rehellinen että muiden silmissä yleiset standardit täyttävä.
Elämässä on paljon paskapuhetta mikä ei oikeasti ole totta. Tuo itsenä oleminen on yksi hyvä esimerkki siitä ja sitten vielä se että nainen haluaa jonkun kiltin ja hyvätapaisen miehen on toinen sellainen..
Aina kannattaa olla oma itsensä. Täytyy vain hakeutua sellaiseen kaveripiiriin, joka on itselle luontainen. Ja kyllä naiset tosiaankin haluavat kiltin miehen.
" kyllä naiset tosiaankin haluavat kiltin miehen."
Naisten käsitys "kiltistä" miehestä tuntuu olevan täysin erilainen mitä miesten..
Eiköhän kiltti tarkoita samaa sekä naisten että miesten käyttämässä suomen kielessä.
Minä olen mustasukkainen ja alkoholisti. Kummasta naiset sitten tykkäävät enemmän: siitä että olen avoimesti oma itseni eli mustasukkainen alkoholisti vai siitä että yritän parantaa tapani eli vähentää juomista ja muuttua luottavaisemmaksi, ts. muuttua sellaiseksi mitä en ole.
Siihen kannatta tottua, että aina tulee jätetyksi.
"Siihen kannatta tottua, että aina tulee jätetyksi."
Näin on ainakin jos on kysymys nuoren naisen kanssa tapailusta tai seurustelusta. Heillä riittää niiin paljon kysyntää että eivät kauaa katsele heidän mielestään "tylsää" miestä.
Toinen vaihtoehto on sitten ottaa itselleen vanhempi nainen joka ei jätä mutta toisaalta tradeoffina on että vanhemmat naiset ei näytä läheskään yhtä hyvältä. lose-lose -situation.
Minä olen nainen, ja kun mies jota tapailin alkoi kysellä, missä kaikki kaverini ovat, narrasin hänelle, että opintojeni alussa minulle kävi niin, että toinen läheisistä ystävättäristäni kuoli leukemiaan ja toinen joutui muuttamaan opiskelemaan Australiaan ja oli nyt löytänyt sieltä aussimiehen, eli tuskin palaa Suomeen.
Todellisuudessa oli olemassa sellainen tyttö / nainen, joka sairastui leukemiaan ja kuoli siihen, mutta hän ei ollut kaverini laisinkaan. Minulla on 19-vuotiaana otettu kuva, jossa seison sen tytön vieressä vapputapahtumassa ennen hänen sairastumistaan, ja sitä kuvaa vilauttelin miehelle sanoen, että tyttö oli läheisin ystäväni.
Lisäksi minulla oli mukamas "kolmas kaveri", mutta hänen tarinoin liittyneen erääseen uskonnolliseen lahkoon, jonka vuoksi en enää halunnut olla hänen kanssaan läheisissä tekemisissä, ja painotin, että MINÄ olin se, joka käytännössä katkaisi ystävyytemme.
Nämä ovat ns. valkoisia valheita, joista ei ole mitään haittaa kenellekään, ja joista en ole potenut huonoa omaatuntoa.
Miehille voi kyllä puhua rehellisesti että ei ole ystäviä ollenkaan. Me ei olla niin typeriä että ajateltaisiin siitä yhtään negatiivista. Pikemminkin se on positiivinen asia koska nainen luultavasti panostaa suhteeseen enemmän mitä kavereiden kanssa jatkuvasti pyörivä nainen tekisi.
Ei voi miehille sanoa, ettei ole kavereita, koska se on miesten mielestä omituista, ja nainen ei saa olla outo.
Mies saa olla omituinen, taiteellinen, friikki tai boheemi, mutta nainen ei saa. Naisen täytyy olla normaali, ja naisella se, että ei ole yhtään kaveria, ei ole normaalia. Naiselle se on vielä epänormaalimpaa kuin miehelle!
Minä olen mies ja sanon täysin rehellisesti nyt sinulle että naisen kaverittomuudessa ei ole mitään omituista. Naisilla on paljon harhaluuloja miesten ajattelutavoista ja käytöksestä ja tuntuu että se on lähtöisin teidän omasta tavasta ajatella koska te ajattelette että kaveriton mies on outo niin luulette että myös miehet ajattelisivat samoin teistä mikä ei pidä paikkansa.
Toinen samanlainen harhaluulo on että kokematon nainen seksin suhteen olisi miehelle turnoff vaikka asia on täysin päinvastoin, koska te ajattelette että kokematon mies on teille turnoff niin luulette myös miesten pitävän kokemattomia naisia vähemmän haluttavina..
Tuo on muuten totta. Naiselle se on pitempi miinus miesten kirjoissa, että ei ole kavereita kuin miehelle. Mies saa olla ns. nörtti ja erikoinen, mutta naiselle se ei ole sallittua.
Minä olen nainen, ja voin sanoa, että huolisin kaverittoman miehen hetkessä.
Kaverittomuus ei ole meille naisille ongelma miehessä.
Hyvä että nyt tuli tämä virhekäsitys ratkaistua puolin ja toisin.
Molemmat olivat väärässä, ja siinä se! :)
Kuka noin väittää? Tuo on aivan oma harhaluulosi.
Meidän kulttuurissa se nyt vaan menee niin, että erikoisuus on sallitumpaa miehelle kuin naiselle. Olet umpisokea, jos sitä et ole havainnut.
Mun mielestä asia on päinvastoin ja olet umpiväärässä jos ajattelet toisin.
Vaikea kyllä uskoa sitä, että kukaan nainen voisi huolia koskaan kaveritonta miestä, kun varsinkin baareissa sitä kaikki naiset ajattelevat aina vaan kaikkea negatiivista siitä, jos joku nuori mies onkin siellä baarissa yksin ilman ketään kavereita.
Sama asia se on myös silloin, jos sitä nuori mies lähtee vaikka yksin laivaristeilylle tai johonkin ulkomaan matkalle, niin heti siitä on kaikki naiset kaikkea negatiivista ajattelemassa, jos ei nuorella miehellä ole ketään kavereita siellä mukana, kun kaikki muut nuoret ovat siellä laivaristeilyllä ja ulkomaan matkoilla yhdessä kavereidensa kanssa hauskaa pitämässä.
Mies jätti, kun sai selville, ettei minulla ole yhtään kaveria...
Eli varmaan molemmissa sukupuolissa löytyy niitä, jotka dissaavat kaveritonta. Ei ole sukupuolisidonnainen juttu, vaan persoonasta kiinni.
Miltä sinusta tuntuisi, jos (vielä parin vuoden jälkeenkin) naisesi haluaisi lähteä silloin tällöin viettämään iltaa tyttökavereidensa kanssa ilman sinua. Sinulla olisi elämässäsi ihminen jota rakastaa ja hän jättäisi sinut yksin kotiin istumaan pitääkseen hauskaa muiden kanssa. Katkeroituisitko? Haluaisitko rajoittaa hänen menojaan, pitää hänet kokonaan itselläsi?
Joillain naisilla tuntuu olevan mitä kummallisimpia vaatimuksia kumppanille, mutta niin sitä vaan mahtuu monenlaista ihmistä tähän maailman. Toisille sopii parisuhde jossa aivan kaikki tehdään yhdessä ja toisille omat harrastukset ja menot ovat elintärkeitä pitkässä suhteessa. Todennäköisesti tuo ap:n tapauksen nainen kuului näihin supersosiaalisiin jotka haluavat pitää omat menonsa ja toivovat että miehelläkin olisi omat kaveripiirinsä. Näin naisen ei tarvitsisi tuntea huonoa omatuntoa toisen yksin jättämisestä.
Eivät kaikki naiset karsasta kaverittomia miehiä, päinvastoin on monia yksinäisiä naisiakin joille olisi ihanne löytää mies joka keskittyisi vain häneen, ja rehellinen kannattaa olla heti alusta alkaen. Siten saa karsittua juuri tuollaiset 'turhat' deitit heti alkuunsa. Jollei sitten halua elää koko elämäänsä keskittyen valheen ylläpitämiseen, saa kai joku kiksinsä siitäkin.
"rehellinen kannattaa olla heti alusta alkaen. Siten saa karsittua juuri tuollaiset 'turhat' deitit heti alkuunsa. Jollei sitten halua elää koko elämäänsä keskittyen valheen ylläpitämiseen"
Yleensä vaihtoehtoina on joko valehtelu tai olla täysin yksin. Valehtelu on houkuttavaa jos siten saa naisen edes hetkeksi. Ei kukaan siksi valehtele että se olisi kivaa mutta miehet tietävät naisten reaktion rehellisyyteen esim juuri tähän kaverittomuuteen. Rehellisyys ei kannata.
Sellainen, jolle on tarjolla paljon potentiaalisia kumppaneita, voi ajatella noin: otan sen, jonka haluan ja joka sopii kuvioihini. Mutta jos pääsee edes lyhyeen tapailusuhteeseen jonkun kanssa vsikka vain muutaman vuoden välein, joutuu ajattelemaan toisin.
Kun naistensaunassa puhutaan miehistä ja parisuhteista niin yksi piirre nousee aina ylitse muiden. Luotettavuus. Monia ei haittaa pienet tai isommatkaan viat, kunhan mies on luotettava. Minäkin olen jättänyt muuten hyvän miehen jo parin viikon tapailun jälkeen kun kävi ilmi ettei mies ollutkaan mitä väitti olevansa.
Jokainen päättää tietysti itse onko se oikeasti kannattavaa ottaa se kenet saa parin vuoden välein lyhyeen tapailusuhteeseen vai panostaa siihen kestävämpään suhteeseen vaikka sitä joutuisikin odottamaan pidempään.
Tuo on todella kiva kuulla että haluatte luotettavia miehiä koska olen itse juuri sellainen. Toivottavasti myös haluatte oikeasti sellaisen eikä tämä ole vain yksi esimerkki lisää mitä nainen sanoo haluavansa ja mitä hän oikeasti haluaa (eli epäluotettavan mutta jännittävän rentun).
Tuo on hankala tilanne miehelle kun ei tiedä pitäisikö vai eikö pitäisi valehdella itsestään. Voiko kelvata omana itsenään.. Luulisin että kaikki haluavat olla rehellisiä mutta monet miehet oppivat kantapään kautta että rehellisyys ei kannata :/
Niin no, naiset eivät ikävä kyllä ole yks suuri massa. Vaikka enemmistö naisista arvostaakin sitä luotettavuutta, joukkoon mahtuu ikävä kyllä myös niitä jännämiesten perässä juoksevia.. Ja meidän muiden ongelma onkin sitten se ettei kukaan tietenkään sano suoraan olevansa epäluotettava, vaan se täytyy saada selville kantapään kautta.
Nyrkkisääntönä voisin sanoa että mitä enemmän aikaa ja rahaa nainen kuluttaa ulkonäköönsä (mm. meikkaamiseen, vaatteisiin, kuntoilu) sitä enemmän pinnallisia asioita (statusta, rahaa) hän vaatii mieheltä. Toisin sanoen jos lähestyt niitä keskivertonaisia, joita monet voisivat pitää jopa seinäruusina tai hiirulaisina, ole rehellisesti oma itsesi.
Mies tarvitsee kavereita kannustamaan naisen nussimisessa. Ei nainen yksinäiselle puurtajalle lämpene.
En usko. Uskon, että teit avauksen vain päästäksesi mollaamaan naisia, ja todellisuudessa olet täysin parisuhdekokematon.
Perustelut: parissa kuukaudessa nainen olisi kyllä jo ihan omin avuin oivaltanut, että olet yksinäinen. Jos puhelimesi ei koskaan soi, ei tule tekstareita kavereilta, et mainitse tavanneesi ketään jne, niin puhuuhan se omaa kieltään.
Kaverittomalla miehellä on kaksi vaihtoehtoa: etsiä kaveriton nainen. Se ei valitettavasti yleensä ole se suosittu kaunotar, josta ätmit haaveilevat, tai laittaa ensin oma elämänsä kuntoon niin, että siinä on sekä kavereita että ylipäänsä sisältöä.
Jaa, vai niin, kiitos helka mielipiteestä. Mä kyllä uskon hyvinkin aloittajaa. Parin kuukauden tapailu ei tarkoita vielä mitään jatkuvaa yhdessäoloa, ja jos sinä aikana treffaillaan, niin eipä niitä kavereita sinne treffeille kutsuta. Ei mulla ainakaan 24/7 puhelin piippaa vaikka kavereita jonkin verran onkin. Yltiösosiaaliset seurapiiriperhoset jotka ei kestä olla hetkeäkään erossa kännykästä/kavereistaan on sitten erikseen.
"parissa kuukaudessa nainen olisi kyllä jo ihan omin avuin oivaltanut, että olet yksinäinen. Jos puhelimesi ei koskaan soi, ei tule tekstareita kavereilta, et mainitse tavanneesi ketään jne, niin puhuuhan se omaa kieltään."
Onko tuo sitten negatiivinen asia naiselle jos miehen kännykkä ei piippaile? Minultakin on nainen jo kysynyt että eikö kaverini koskaan soita tai tekstaa minulle..
Taas hyvää settiä helkalta. Nätisti yhdistetään se, että jos ei ole juurikaan kavereita, niin elämässä ei ole sisältöä. Onhan se mahdotonta ajatella, että kaikki eivät elä elämäänsä toisten ihmisten kautta.
Minulla on ollut elämäni aikana vain pari kaveria, ei yhtään nais kaveria eikä edes tyttöystävää.
Miksi?
Olen ruma ja naiset ei halua tutustua. Minulla oli enemmänkin kavereita mutta yksi teki itsarin ja parista muusta tuli alkoholisteja. Yks kaveri ei ole muuta tehnyt kun juopotellut viimeisen 13 vuotta ja minua ei kiinnosta sellaisten seura. Tää kaveri myös on puukottanut paria ihmistä ja sillä on ollut naisiakin. On aika arvaamaton kännissä ja siksi en halua sellaisten kanssa kaveerata.
No, taisi bimbo hakea rahaa eli elättäjää ja varmaankin mietiskeli, josko saisi jotain "kivaa" sun kavereiltasi. Ensinäkkin kavereita voi olla vaikka miljoona, mutta vain YKSI ystävä, ystävä jolle puhutaan kaikki asiat ja siitä voi olla varma, että se on mykkä ja kallio tarvittaessa. Taisi muija olla aikamoinen idiootti, joten ole onnesi kukkuloilla, ettei siitä hommasta tullut mitään. Veikkaan, että olisit ollut kusessa sen kanssa. Jatka elämääsi ja löydät itsellesi varmasti naisen isolla ännällä. Jätä tekotukka,irtoripisi, tekokynsi, silikonitissi bimboblondit runkkareille
Tän takia mun on ihan turha edes yrittää tutustua naisiin, koska jossain vaiheessa se kaverittomuus tulis julki kuitenkin. Työni on hyvin sosiaalista ja tunnen paljon ihmisiä, mutta varsinaisia ystäviä/kavereita ei ole. Työn luonteen vuoksi en edes jaksaisi juosta kylässä vapaa-ajallani. Ja ihan naisille kelpaamisen takia en viitsisi kavereita hommata, kun ei hyväksikäyttö maistu.
Yksin sitten, kun ei mahdu muottiin.
Tuskinpa aikuiset naiset luokittelevat miehen kontakteja ystäviin, kavereihin, tuttavuuksiin ja muihin luokkiin. Olennaista on se, että mies on sosiaalinen ja kykenevä sosiaaliseen vuorovaikutukseen; se, että hänellä on muutakin elämää kuin naisen kanssa kaksin oleminen tai yksin netissä tai kotona nyhjääminen.
Helka on palstan päivystävä naisten laumasielun vartija.
Eli samaan tapaan kuin Matrixissa oli näitä mustapukuisia miehiä, jotka hyökkivät paikalla kun todellisuus oli uhattuna, helka vartioi uskollisena vahtikoirana ettei kukaan nainen ikinä ota punaista pilleriä ja riko yhteistä laumasielua.
Aika monta tuntia olin tuossa välillä taas ihan muualla. Hyvin vähän aikaa menee minuutteina vuorokaudesta siihen, että kommentoin koneella ollessani niitä viestejä, joista minulle tulee ilmoitus, tai että scrollaan uudet otsikot läpi mahdollisesti kiinnostavia aiheita silmällä pitäen. Yhden tällaisen kommentin kirjoittaminen vie alle minuutin.
Rekisteröityneenä pääsisit itsekin paljon helpommalla ;)
Helka, jos noin määrittelet elämänsisällön, niin silloin sinun elämälläsi ei ole mitään sisältöä. Olet pelkkä sieluton kuori, joka kulkee elämänsä läpi mekaanisesti, ja koittaa epätoivoisesti täyttää elämänsä turhuudella. Se myös selittää heikon itsetuntosi. Tiedät sen itsekin että kärsit joutavasta elämästäsi, et ole mitään, et tule koskaan olemaan mitään, turha esittää mitään muuta.
Olen mies, mutta olen kyllä helkan kanssa samaa mieltä. Olen joskus seurustellut tytön kanssa jolla ei ollut harrastuksia tai kavereita ja se kävi hieman rasittavaksi loppujen lopuksi. Hän roikkui minussa ja ei ollut ymmärrystä, kun en pystynyt tapaamaan joka päivä ja halusin aikaa joskus kavereiden kanssa. Tyttöystävääkään en haluaisi ottaa aina mukaan kavereita tapaamaan, koska heidän kanssaan ei tällöin pysty puhumaan sisäpiirin juttuja luonnollisesti.
Kysehän ei tässä kuitenkaan oikeasti ollut siitä, että tytöllä ei ollut kavereita tai harrastuksia vaan sinussa roikkuminen johtui jostain aivan muusta. Voi olla, että kaverittomuus oli myös oire tästä samasta asiasta. On hyvä pyrkiä erottamaan syyt ja seuraukset toisistaan.
Myös itselläsi oli tilanteesta vastuu, koska osoitit sosiaalista hyväksyntää ihmiselle, joka ei sitä luultavasti juuri muualta ollut saanut. Ymmärrän, että roikkuminen ahdistaa, mutta kaverittomuus tai se, ettei ole harrastuksia ei automaattisesti johda siihen, että toinen roikkuu sinussa.
Kyllä on niitäkin naisia jotka roikkuvat miehessä, vaikka olisikin kavereita. Ja sitten on kaverittomia naisia, jotka ovat niin itsenäisiä, etteivät roikkuisi miehessä kaverittomuudesta huolimatta, vaan olisivat esimerkiksi yksin, tarvitsisivat omaa tilaa.
Roikkuminen sinänsä johtuu joka tapauksessa joko luonteesta, tai elämäntilanteesta. Toisaalta se johtuu parisuhdemallista. Osalle on itsestään selvää, että vietetään eniten aikaa oman kumppanin kanssa, eikä se ole roikkumista vaan haluttava asia, osa taas haluaa itsenäisemmän elämän, ja jo muutaman kerran tapaaminen viikossa on tarpeeksi, tai jopa liikaa.
Osa haluaa että oma kumppani on paras kaveri myös, ja kaikessa mukana, osa ei voisi kuvitellakaan sellaista.
On ihmisiä, jotka jakavat kaiken elämässään onnellisesti, sitten ihmisiä jotka ovat yhdessä, mutta asuvat vaikka aina eri osoitteissa, ja näkevät vain kerran viikossa, vuosien ajan.
Tärkeintä on löytää sellainen ihminen, jonka kanssa omat tarpeet ja toiveet parisuhteesta eivät ole vieraita, vaan samoilla linjoilla.
Jos se nainen jätti sinut sne takia, kun vaikutit masentuneelta ja itsesääliseltä, tms ja väsyi siihen, ei sinänsä siihen kaverittomuutene mutta siihen jos sai käsityksen sinusta että olet valittaja?
Elämä on vaikeaa jo muutoinkin, kukaan ei halua elämäänsä negatiivisesti ajattelevaa ihmistä!
Minä olen nainen, ja minulla on joitakin etäisiä "kavereita" tms, joita joskus harvoin näkee mutta ei yhtäkään ns säännöllistä ystävää, ja tuksin kukana oikeasti välittää minusta, mutta ne minä sitä kenellekään mene valittelemaan, tai itsellenikään!
Hyväksyn tilanteeni ja itseni vaikka välillä sattuukin. Ja varmaan ei kukaan uskoisi minusta ulospäin, koska olen sosialainen ja avoin, mutta silti minulla ei ole ystäviä.
Se pitää vain hyväksyä, eikä tulisi mieleeni mennä vonkumana sääliä joltakin mieletä, voi voi kun ei ole kavereita! Elämä on! nautin sne sijaan niistä hetkistä kun olen jonkun kivan ihmisne seurassa, niin kauna kun sitä kestää!
Monia vielä yksinäisempiä, jos ei ole perhettäkään! Et ole ainoa yksinäinen maailmassa, se on monien kohtalo.
ja anteeksi kirjoitusvirheet, paitsi ettei minulla ole ystäviä, minulla on myös lukihäiriö. Silti en ala valittajaksi, itsesääliseksi energiasiepoksi! Se on pahempaa kuin itse ongelma, kuten esim se ystävättömyys itsessään.