Taas se kehityskeskustelu ensi viikolla

Niinhän se on ja kauheaa konsulttien raapustamien kapulakieli lomakkeiden täyttöä...
Kun haluaa itse jotain muutosta, kun liksaa ei tule lisähommista, niin siitä se riemu repeää.

Joo. Kapulakielilomakkeet todellakin. Ei tainnut esimies ymmärtää niistä sen enempää kuin minä. Mutta mua arvioitiin niiden perusteella! Hohhoijaa... Ja sitten laitettiin arvosanoina varmuuden vuoksi huonompia. Puhun sujuvaa venäjää, mutta arvosana piti olla jotain tyyliin "alkeet". Loukkaavaa suoraan sanottuna!

Jeps, olen aina ennen mennyt kehityskeskusteluun omien tavoitteiden kanssa (miten haluan oikeasti kehittyä ja mihin koulutukseen haluan yms.). Nyt uusi esimies... ja mietin lähinnä, että kertoako hänelle oikeasti, mitä ajattelen vai tyydynkö vain mumisemaan. Ei häntä oikaesti kiinnosta, eikä pysty ottamaan yhtään palautetta vastaan. Mitä hyötyä tällaisesta kehityskeskustelusta oikeasti on kenellekään?!?

Ei oo kekejä pidetty. Ja silloin kun pidettiin niin aivan se ja sama tuossa hullujen huoneessa jossa olen. Vittu kun ei tarttis enää ikinä mennä sinne. Se olisi paras keke ever, vaan minkäs voit, mentävä vaan on.

Jaa... Tavoitteet... Mulle ne on määritelty multa kysymättä. Että sellaista vastavuoroista ja osallistavaa.

Näinhän se tuntuu menevän. Pelkkä vitsi koko kehityskeskustelu. Esimies ei edes ottanut kantaa mikseivät viime vuoden kirjatut tavoitteet toteutuneet etc etc. Uusia tavoitteita vaan piti keksiä hampaat irvessä. Pakko vaan pitää se keskustelu kun se on tes:ssa määrätty tms.

Työkaverini on kehittänyt itselleen uuden ammattinimikkeen,kun on narsisti luonteensa vuoksi jäänyt muilta työntekijöiltä sivuun.Käynyt pomon peetä nuolemassa että sais uuden elämän ja tavan pomottaa muita työntekijöitä,ihan luvan kanssa.Matkalla ei tunnu olevan esteitä .Limanuljaska petteri puudeli jatkaa vaellustaan kohti Herran huonetta.

Meillä suurin osa osioista ennakkoon määrättyjä. Piti kopioda jonkun ison pomon määräämä teksti. Oli myös vastauksia, jotka lähiesimies yhdessä kaverialaisten kanssa oli jo päättänyt. Muuten oli samat höpötykset kuin muinakin vuosina. Koska pomo on mielensäpahoittaja, varoin sanomasta erityisesti niitä asioita, jotka olisi pitänyt käsitellä.

Olen ollut yhdessä kehityskeskustelussa ja se oli aika masentava paikka. Etukäteen piti täyttää jos jonkinlaista lappusta, mutta mitään niistä ei käyty läpi. Niissä kysyttiin tavoitteita, hyvinvointia, kehitysideoita jne. Vaivalla täytin ja ei kysytty mitään. Enpä edes saanut montaa sanaa sanoa. Kehityskeskustelu oli kuin joku koulun arvostelutilaisuus. Laitettiin raksi ruutuun, että olenko välttävä, perustaitoinen, hyvä vai erinomainen. Mitähän siinä meni. 10-15 minuuttia. Esimies ei omilta pomoiltaan saanut erinomaista arvosanaa, joten meillekin hän heti ilmoitti, että kukaan meistäkään ei tule saamaan erinomaista.

Oli todella masentava tilaisuus. Ei se ollut mikään kehityskeskustelu vaan arvostelu ja luonneanalyysi. Teen työni moitteettomasti, mutta en ole porukan suulain ja kovaäänisin, mikä sitten laski arvosanaa. Tuli tunne, että minua ja työtäni ei arvosteta ollenkaan.

Ihan joutavia tällaiset tilaisuudet.