... naista vaikkapa päähän hellästi tai puhaltelette päälaelle, osoitatteko sillä kiinnostusta tms.?
Kiinnostaisi tietää, etten vetäisi omia johtopäätöksiä
Kiinnostaisi tietää, etten vetäisi omia johtopäätöksiä
Turvaa tilisi vahvistamalla puhelinnumerosi. Voit silloin palauttaa unohtuneen salasanan tekstiviestillä.
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 19
Vanhimmat
Voi Nuppu sun kaa..
On ihan ikiomien (johto)päätösten aika, kun mies
noin käyttäytyy.
Kuuntele sydäntäsi.., jos tuntui hyvältä niin palkitse hellä kosketus, puhallus vaikka söpöllä hymyllä.. tai puhalla takaisin. Rohkeasti!
Kehotan kysymään asiaa niin luultavasti saat merkityksen sille tai voit antaa itse oman merkityksen.(ja pettyä)
Minä ainakin olisin kiinnostunut vastaavassa tapauksessa
Haluisin vain tietää teidän periaatteita kosketuksista. Aivan sama on asia, kun nainen koskettaa teitä, se ei välttämättä tarkoita mitään tai sitten tarkoittaa paljonkin.
Itse olen juuri tuossa ristitulessa.
Kuulostaa ehkä lapsellisen tyhmältä ongelmalta, mutta on se on neitsyelle suuri ongelma, kun miehistä ei ole sen suurempaa kokemusta.
Nuppu,
en halunnut vähätellä ongelmaasi, en pitänyt sitä lapsellisen tyhmänä. Olen pahoillani jos sinusta siltä tuntui, anteeksi.
Kirjoitat neitsyenä, jolla ei ole miehistä, "sen suurempaa kokemusta", että koskettaessaan miestä nainen "ei välttämättä tarkoita mitään tai sitten tarkoittaa paljonkin".
Eli aika ymmällään (ellei ihan ristitulessa) me miehetkin, jotka joskus noita kosketuksia saamme kokea, joudumme elämään. Ja käyttäytymisemme on sitten "miehisen loogista", kuten tälläkin palstalla niin useasti saamme lukea..
Mutta ihan omasta puolestani (olen kokenut rapu), vastaan sinulle Nuppu, että kun minä tunnen tarvetta koskettaa naista, on se aina viesti. Eli se tarkoittaa AINA jotain. Se voi olla viesti halusta tuntea kumppanuutta, vaikkapa "sielujen sympatiaa". Kosketukseni voi viestiä (niin toivon!) myös myötäelämistä, lohdutustakin..
Se voi tarkoittaa; hei sä oot hyvä tyyppi, tuon sä hoidit mallikkaasti! Jne.. jne..
Joskus viestin, (itsekin sen tiedostaen!) kosketuksellani myös haluani olla lähellä.
Jos puhaltelen niskaa, hiuksia..., kertoo se halustani olla vieläkin lähempänä..
Näin olen elänyt, viestinyt (palaute on vaihdellut..;)
Et Nuppu haluaisi vetää "omia johtopäätöksiä". Se sinun on kuitenkin tehtävä. Koska tärkeintähän on mitä SINÄ tunnet, miltä kosketus, puhallus SINUSTA tuntuu..
Elämä voi mennä toisten tarkoitusperiä miettiessä.
Ole TÄSSÄ asiassa itsekäs ja kuuntele mitä SINUSSA tapahtuu kun kosketuksen, hellän puhalluksen ihollasi tunnet..
Edelleenkin, kuuntele sydäntäsi! Rohkeasti!
Kirjoititpa sinä Juha kauniisti.
Tässä kun vain oli sellainen ongelma, että minua koskettanut mies seurustelee... Ja tämän takia olin hyvin hämmentynyt tilanteesta ja hieman ulapalla. En tiedä, halusiko tämä henkilö ilmaista kiinnostusta minua kohtaan. Kuitenkin - kun omistan suhteellisen järkevän osan aivoissani - ajattelin että ko. halusi ilmaista jotain.. Ei ketään seurusteleva mies koskettele huvikseen (minun periaatteiden mukaan) toista naista. Näin ollen haluaisin uskoa, että tämä mies tarkoitti jotain "ihanampaa" puolta. Siis jälleen kerran mietin, olisiko minulla mahdollisuuksia häneen? Jotenkin tunnen itseni vain hyvin turhautuneeksi ja haluaisin tehdä asialle jotain. Mutta kun en halua tunkea toisten väliin...
..olin päivän pari minäkin, ja hirveässä kiireessä, mutta nyt ymmärrän paremmin, miksi niin "ristitulessa" kirjoitat olevasi (viestini, jos sinua enää tavoittaa, saattaa olla jo..)
Minulle tuli mieleen kaksi juttua. Tässä eka, lyhyesti, fiksuna naisena ymmärrät mitä tarkoitan. En ihmettelisi vaikka näin jo asiaa olisit lähestynytkin.
Sinuna ajattelisin tilanteen pidemmälle niin, että kuvittelisit JO NYT olevasi tämän sinua kohtaan kiinnostusta osoittavan miehen, vaikkapa avovaimo. Eläisitte onnellisina, toisianne rakastaen. Tulevaisuus haaveita täynnä. Elämä yhtä hymyä...
Kunnes kuulet, että rakkaallasi on tapana aika rohkeastikin flirttailla työpaikallaan. Kuulemma koskettelee ja puhaltelee (melkein kumoon..) erästä nuorta kaunotarta..
Kuvittele, että seisot kotinne portailla ja katselet töistään palaavaa miestäsi.
Tuntuuko hän sinusta entistä haluttavammlta?
Kunnioitatko, rakastatko häntä kuten ennenkin?
Vai oletko pettynyt, silmät kyynelissä?
Ajatteletko ehkä; ja niin kuin minä joskus mietin, "olisiko minulla mahdollisuuksia häneen?".
Se toinen juttu.
Jostain syystä olen parina viime vuonna katsellut usein taaksepäin. Miettinyt touhujani, menojani. Arvomaailmaani ja sen sellaista. Takana on asioita, jotka mielelläni unohtaisin. Onneksi myös asioita, joista en luopuisi mistään hinnasta.
Yksi niistä on "pitkä kuuma kesä", jonka aikana "sain menettää" poikuuteni.
Kesäisellä niityllä, tytön kanssa jota niin palavasti rakastin! Jota olin vapaa rakastamaan. Ja hän oli vapaa rakastamaan minua.
Rakastimme ja opettelimme rakastelemaan. Millä halulla ja innolla!
Ihana kesä, vielä syksyn seurustelimme kirjeiden varassa, kunnes talvella tiemme erosivat..
Uskoisitko Nuppu jos kertoisin, että joskus vieläkin miltei tunnen auringon poltteen ja heinien pistelyn viltin läpi (auts..;).. että muistan sirkkojen sirityksen, vilvoittavan kesätuulen ja nopean, kuuman hengityksen kaulallani..?
Aika hassua, että muutamaa riviä sinulle kirjoittaessani huomasin, että elämähän on kuin päiväkirja.
Jonka sivut täyttyvät kuin itsestään.. Miltei huomaamatta..?
Ja joskus sitten tulee aika - tekee mieli selailla sen päiväkirjan sivuja.. kirjoitinpa tuon hassusti, no tuota nyt ei olisi tarvinnut ollenkaan kirjata, saattaa nyt ajatella.
Vuoroin kyynelissä, vuoroin maha kippurassa nauraen..
Taisikin Nuppu käydä niin, että sinä annoit minulle ajattelemisen aihetta. Paljonkin ja olen siitä sinulle kovin kiitollinen.
Minä puolestani toivon sinulle menestystä kun oman "päiväkirjasi" kirjoittamista jatkat.
Kaikkea hyvää Sinulle, Nuppu!
-juha-
Lukiessani ensimmäisen osan - eläytyessäni tapahtumaan - koin vihaa, surua ja epätoivoa.
Tällaisessa tilanteessa, jolloin avomieheni flirttailisi työpaikallaan toista naista, tuntisin itseni turhaksi ja "epähaluttavalta" mieheni silmissä. Enkö enää viehätä häntä, onko rakkautemme liekki sammunut tai mikä on yksinkertaisesti mennyt pieleen? Vai hakiko hän sittenkin vain jotain, mitä minä en ole hänelle antanut.. Asian kuitenkin selvittäisin ja näin voisimme päästä melkein kultaiselle keskitielle, yhdessä tai yksin.
Toiseksi, kun olen vielä niin kokematon..
Lukiessani toisen osan, haluaisin palavasti kokea samaa kuin sinä. En edes tiedä olenko koskaan ollut rakastunut tai mitä rakkaus edes on?
Jotenkin ainaisten mokien ja sydänten särkymisien takia olen kovettanut sydämmeni jo niin kovaksi, etten tunne enää helposti niitä
"muljahduksiakaan". Mutta sinä lauantai-iltana jopa itkin epätoivosta, siitä kuinka avuttoman tyhmä olen, enkä tehnyt asialle mitään. En antanut edes suurta vastakaikua takaisin.
Tällä hetkellä olen palannut arkeen ja koetan taas huomaamattani kovettaa sydäntäni lisää. Mihin mahdankaan enää päätyä?
Kiitos vain sinulle, Juha! Olet myös auttanut minua aukaisemaan uusia portteja silmissä ja antanut uuden tavan ajatella elämää. Olen hyvin iloinen, että sain myös sinunkin ajatuksesi heräämään ja ehkä ymmärsitkin joitain asioita..
Toivon, että tiesi tulevat tästä selkiintymään.
Rauhallista Joulua!
-Nuppu-
.. käyn aamuin illoin kurkistamassa yli viikon vanhaa viestiketjua, lueskelemassa sen tekstejä?
Ja huomaan, että joku toinenkin käy..
Miksiköhän on niin haikea, jotenkin tyhjä olo?
Ethän se sinä Nuppu ole?
-juha-
Pakko tunnustaa, olen käynyt tarkistamassa oletko käynyt vastaamassa tai onko joku muu käynyt laittamassa kommenttia.
Onkohan minulta jäänyt nyt jotain huomaamatta?
Niin, jäänyt huomaamatta?
Ehkä minulta jäi, koska aina vain palasin näiden viestien ääreen.
Olen lukenut viestejäsi hyvin tarkkaan ja miettinyt mikä niissä riveissä (rivien väleissä..?) sai minut kertomaan itsestäni niin avoimesti? Vaikka nimettömänä täällä kirjoitammekin, niin silti.. melkein pelotti, minäkö noin kirjoitin..? Miksi?
Aika lukossa olen kai ollut ja niin kuin kirjoitin, katsellut usein taaksepäin. Sinä taas eteenpäin, kaikkien ristiriitaisten tuntemustesi keskelläkin...ehkä siinä havahduin siihen, että niin minunkin pitää tehdä.
On asioita, joissa olen hyvinkin rationaalinen, mutta ihmisuhteissani olen aina kulkenut tunteideni, vaistoni varassa ("kuuntele sydäntäsi jne!"). Niin myös näitä viestejä lukenut ja kirjoittanut.
Surulliseksi tulin, kun luin että olet, "palannut arkeen ja koetan taas huomaamattani kovettaa sydäntäni lisää. Mihin mahdankaan enää päätyä?".
Voit uskoa, että johtuen tästä tavastani elää niin tunteella, minua on ollut helppo haavoittaakin. Silti ajatus, että yrittäisin kovettaa itseäni tuntuu kovin vieraalta (vaikka niin varmasti säästäisin itseäni, joskus kanssa-ihmisiäkin).
Huomasin, että olit aiemmin päivällä kirjoittanut uudelleen tästä miessuhteestasi (nimimerkki oli Nuppu vaikken "käsialaasi" siitä tunnistanutkaan).
Ja sait siihen yhden aika tylyn vastauksen, mikä ei harvinaista täällä, olen huomannut. Minulle chatit ja "palstoille" kirjoittaminen (niin kuin kirjoittaminen ylipäätään) ovat ihan uusi asia, vaikka nettiä pitkään olenkin käyttänyt.
Ehkä tuota kokemattomuuttani olen sitten liian "sinisilmäinen" ja paneudun ihmisten kirjoituksiin liian tosissani.. en tiedä. Taidan nyt olla liian väsynyt saadakseni aikaan ensimmäistäkään järkevää ajatuskulkua..
Vaikka vaikeistakin asioista olemme yhdessä "jutelleet", olen iloinen että sain sen kanssasi tehdä.
Niin, jäikö jotain huomaamatta? Ehkä kevään valo sen paljastaa, kyllä tämä jutustelumme minussa on jotain liikauttanut. Vaikken sitä vielä kuvata osaakaan.
Sydämestäni toivon, että tavalla tai toisella kykenet tähän miesjutun selvittämään. Kokemuksesta tiedän, että pahinta on silloin kun on se, "ollako vai ei" -tilanne päällä. Se repii ja kuluttaa. Useimmiten molempia. Ja turhaan. Ratkaisu, vaikka huonokin on parempi jatkuva epätietoisuus!
Huomaan olevani vähän heikkona "Nuppumaisille" avauksillesi kuten, "Hmm.. pakko tunnustaa..".. ;)
Kiva kun vielä kerran vastasit!
Lämmintä Joulumieltä Sinulle, Nuppu!
Kirjoitat hyvin avoimesti, olen huomannut sen..
On hienoa tietää, että olen vaikuttanut sinuun (niin kuin jo ennenkin mainitsin)
Minkäköhän viestin?
Kuka lie mahtanut varastaa nimimerkkini.. "Palasi exänsä luo, mutta kestääkö suhde?" tarkoitatko tuota? En ole kirjoittanut sitä.
Et varmaan osaa edes kuvitella minkälainen ihminen täällä toisessa päässä on, siis minä.
En ole ihan niin vanha kuin olet varmasti saattanut kuvitella. En kyllä tiedä miten vanhaksi olet minut kuvitellut..? Tai en osaa edes sanoa mitenkä vanha sinä olet :)
Mutta kiitän ja kumarran vielä näistä upeista juttuhetkistä ja haluan toivottaa sinulle rauhaisaa ja lämmintä joulua!
-Nuppu-
.. jäämistäni kirjoitan vielä muutaman rivin..;)
Harmitti tuo "nickisi" kaappaus, toisaalta ei se hirveä yllärikään (se vaistoihminen!)ollut. Olen varmaan jonkun suututtanut sanoillani ja hän sitten päätti kuitata sen näin, ts. keskusteluamme seuranneena halusi nähdä kuinka tälle "Nupulle" vastaisin.. En usko, että tämä niinkään sinun kirjoittamisiisi liittyy.
Voi toisaalta olla ihan sattumaakin..
Koska ulkona myllertää melkoinen talvimyrsky eli iltalenkki ei juuri houkuttele, päätin kuitenkin "skitsoilla" vähän lisää ja googlasin tämän keskustelupalstan hakukoneella
nimimerkillä "Nuppu", miehen logiikka -palstalle kirjoitetut viestit. Niitä löytyi yhteensä 8, joista 7 tältä vuodelta, yksi puolentoista vuoden takaa. Näistä 7:stä viestistä se yksi, "Palasi exänsä luo.." on siis feikki. Ja ilmestyi palstalle klo 12.04 aikaan. Se minulle "Ainoa Oikea Nuppu"..:), on kirjoittanut kaikki viestinsä about klo 17 ja 21 välillä. Tämä viesti, johon nyt vastaan ilmestyi palstalle 12.05 aikaan. Hauska sattuma!
No joo, se siitä. Toiminee kuitenkin yhtenä esimerkkinä miehen logiikasta ja siitä kuinka monimutkainen mieskin voi ajatuskuluiltaan olla!?
Sinulla oli pari kysymysmerkkiin päättynyttä lausetta, siksi sinulle vastaan, en niinkään miehisiä aivoituksiani(?) selvitelläkseni..
En todellakaan osaa kuvitella minkälainen ihminen siellä "toisessa päässä" on, siis sinä! Toivon, ettet hirmuisesti loukkaannu, vaikka kerronkin etten sitä kovin paljon miettinyt ole. Silloin kun olimme kumpikin "ulapalla" ja mietin miten saisin sinut ajattelemaan mahdollista, tulevaa suhdettasi eri näkökulmista, sitä kyllä mietin. Lähinnä niin, että miten sinulle kirjoitan, etten ainakaan lisäharmia elämääsi toisi. Ikääsikin kyllä silloin mietiskelin, mutta nyt sen arvuuttelu olisi turhaa. Todennäköisesti veikkaisin ihan pieleen ja vain pahoittaisin mielesi.
Tärkeintä minulle on ollut, että kaksi toisilleen tuntematonta ihmistä on voinut vaihtaa ajatuksia, ehkä auttanutkin toinen toistaan. Ainakin minä tunnen saaneeni ajattelemisen aihetta viesteistäsi ja on ollut kiva lukea, että sinäkin kerrot saaneesi jutusteluistamme jotain uutta ajatteluusi. Hyvä niin!
Jo niin monta kertaa olemme "Hyvät Joulut" toisillemme toivotelleet, etten enää niin tee.
Sanon vain, että hyvin aidon ja ajattelevaisen oloinen ihminen olet! Söötti tyttö, jonka kanssa oli mukava jutella. Jolle mielellään vilpittömästi toivottaa voimia antavia, tyveniäkin hetkiä, kun elämä välillä riepottelee.
Voi hyvin, Nuppu!
-juha-
Btw. Jos tähän jatkoksi nyt vielä ilmestyisi viesti "Juhalta" tai meiliosoite, josta "Juhan" kiinni saisi tai vastaavia, niin ne eivät ole minulta.
Enpä usko näin kirjoitelmiesi perusteella jäävän vielä pariin kolmeen kymmeneen vuoteen eläkkeelle.
Siispä haluan nyt lonkalta heittää - toivoen ettet loukkaannu - että olet alle kolmisen kymmentä. Osuinko oikeaan? On aivan pakko kysäistä, muuten se jää vaivaamaan.
Itse olen alle 25-vuotias. Siis näin.
Enempää en kuitenkaan rupea paljastelemaan. :)
Tuo kello 12.05 aika johtuu siitä, että aloin eilen viettämään joululomaa ja näin minulla oli aikaa. Mutta hauska sattuma olikin!
Näin omien sanojeni mukaan olet ehkä ajatusmaailmaltasi mielenkiintoisin mies johon olen koskaan tutustunut. Toivottavasti jaat sitä rakkaimpasi kanssa ja muista, pitkät keskustelut ovat suhteessa niitä mielenkiintoisimpia asioita.
Minäkin haluan "taas" toivottaa hyvää ja menestyksekästä jatkoa!
-Nuppu-
toivottaa:
Onnea Nuppu alkaneen vuoden jokaiselle päivälle!
...mahtaa mulle toivotella onnea uudelle vuodelle?
olin ja olen.
-juha-
Jaahas, olisihan se pitänyt arvata ja niinhän minä vähän arvelinkin! :) Hyvät uudet vuodet myös sinulle!
Kiitos!
Hyvä "arvaaja" olet.. :)
Nuppu täyteen kukoistukseesi ja puhalla tai kosketa hellästi
(Joskus ihan omistakin johtopäätöksistä voi olla apua)