Tuntoja on hyvä purkaa sanoiksi, oma identiteetti on kadoksissa.
Kirjoitin tuntojani myös hieman ylös, http://kasvotonmies.vuodatus.net/lue/2015/04/sunnuntai-05-04-2015
Kirjoitin tuntojani myös hieman ylös, http://kasvotonmies.vuodatus.net/lue/2015/04/sunnuntai-05-04-2015
Vastaukset 13
Vanhimmat
Ei kyllä särje, jos on kyse normaalista itsetunnosta. Jos on vääristynyt minäkuva, epäterve narsismi, niin sitten kyllä.
En ota kantaa tuohon minuuden särkymiseen, mutta muuten kiitos sinulle kasvotonmies. Toisaalta, kyllä identiteetti tietyllä tapaa uudelleen rakentuu eron myötä.
Kiitos, että jaoit asian meidän muiden kanssa kasvotonmies. Kirjoitus oli hieno, tekstiin oli helppo eläytyä. Miten menee tällä hetkellä?
Aivan varmasti aika tekee tehtävänsä. Sitä odotellessa olen huomannut, että kirjoittaminen helpottaa. Kiitos kommenteista, päivä kerrallaan täällä mennään.
http://kasvotonmies.vuodatus.net/lue/2015/04/ankkuri
Miten olet voinut kävellä kesäyössä, jos olet eronnut jouluna 2014?
En lukenut huolellisesti.
Olen lukenut kirjaa, joka käsittelee juuri minuutta, rakkautta ja parisuhteita, ja siitä oli paljon apua sen tunne- ja ajatussopan setvimiseen johon jokainen on eron jälkeen aivan varmasti törmännyt. Kirja on "Rakkaus: Läheisyyttä ja särkyneitä sydämiä", ja voin suositella sitä jokaiselle parisuhdetilanteesta riippumatta!
Jos on menty naimisiin nuorena ja kasvettu yhdessä keski-ikään asti jolloin ero tuli niin kyllä se särkee/ravistelee minuutta. Sen yhteisen matkan aikana on ehkä omat toiveet, unelmat, halut jne. on hautautunut sen aviomiesroolin alle ja kun ero kohtaa niin joudut kohtaamaa todellisen identiteettisi yksin.
Se on todella mahdollista, jos tarkoitat ettet enää koskaan palaa samanlaiseksi ihmiseksi kuin olit ennen eroa. Voimia. Toivon että ihmiset eivät pettäisi toisiaan ja rikkoisi muiden elämää samalla.
Niin moni asia voi särkeä minuutta. Elämä on täynnä yllätyksiä. Ero särkee minuutta, puolison kuolema särkee minuutta, sairaudet särkee minuutta. Ei voi kontrolloida elämää.
Mitä ihemttä tarkoitat minuudella. Tarkoitatko tapaa nähdä maailmaa uudella tavalla. Se on totta. Mutta sinä olet edelleen se ihminen miksi synnyit. Mutta reakoit asioihin eri tavalla. Näät asiat eri mittasuhteissa. Mutta siten elämä taas tasaantuu ja vie mennessään. Ja niinhän sen pitääkin. Ei saa jäädä märehtimään surkeuttaan muuten ei selviä elämästä. On tartuttava hetkeen ja jatkettava elämä.
Ei siinä identtiteetti muutu. Jokainen on oma persoonansa ennen eroakin. Vai oletko elänyt puolisosi kautta. Olet ollut itsenäinen ihminen silloinkin ja olet edelleenkin. Kyllähän se varmaan jonkinlaisen kolausken itsetunnolle antaa, mutta siitä on päästävä yli. On itseään kohtaan väärin jäädä märehtimään eroa ja omaa surkeuttaan. Siinä on vain aika aloittaa uusi lehti elämässä ja mennä eteenpäin. Elämä tuo taas tullessaan uusia asioita.
aivan noin! nenä koholla kohti uusia pettymyksiä
No jaa, minä olin ainakin nuori, kun aloin seurustelemaan eikä sellaista aikuisen yksin elävän identiteettiä ollut koskaan muodostunutkaan. Pitkä liitto kesti tähänastisen aikuiselämäni. Kyllä tietysti persoonallisuus on, mutta kyllä tuntuu että osa itsestä lähti pois. Exän päätöksen vuoksi ajattelee, että koko elämä olikin erehdys ja valhe. Kyllä siinä on minuus sirpaleina.