arkena yhdessä koko perheen kanssa?
, onko teillä paljon yhteistä kahdenkeskistä aikaa?
, onko teillä paljon yhteistä kahdenkeskistä aikaa?
onnelliset lapselliset parisuhteet
mitä te teette yhdessä
101040
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 10
Vanhimmat
mitä yhtetistä aikaa?? höpö höpö..vaimolla lapset joka asiassa etusijalla..mies tulee sitten jossain.....kaukana takana.
ja puhumattakaan seksistä...noo pidetään sitten kuliseja..mutta eipä tipu minkäänlaisia ns.hellitelyjä..ja eikä tartte varmaan ihmetellä miks miehet metsästää vierasta naista, mut tää on vaan mun mielipide.
Totta puhut, tuntui kun olisin itse ton kirjoittanut. Viellä en ole pettänyt mutta pari kertaa se on ollut lähellä :( .
parisuhteita olekaan?
pitää siis herätä- emme olekaan poikkeavia!
Taidan siis todella olla friikki.. Parisuhteessa seksi on tärkein harrastus ja muut tulee sen jälkeen. Ihmettelen myös mikseivät lapset saa nykyisin leikkiä rauhassa keskenään. Miksi aina äidin (tai isän) pitää hössöttää vieressä ja asettamalla asettaa lasta etusijalle/jalustalle yms.????!!!! Lapsen kehitys häiriintyy ja heistä tulee itsekeskeisiä "omaannapaantuijottelijoita" mikäli heitä huomioidaan liikaa.
Koko perheen kanssa ulkoillaan aika paljon. Lasketaan mäkeä, leikitään lumisotaa jne. Joskus vieraillaan kavereiden (sekä lasten että meidän omien) luona. Nyt ollaan juuri ostettu auto niin ajellaan sillä aika paljon. Käydään kaupoilla kauempana, mihin ei ennen usein päästy. Sisällä leikitään legoilla, leivotaan paljon tai sitten otetaan toisistamme hassuja kuvia kamerakännykällä ja muokataan niitä tietokoneella vielä hassummiksi. Joskus käydään kirjastossa tai uimahallissa.
Kahdenkeskistä aikaa meillä on lähinnä öisin. Aina odotetaan että lapset nukkuu ja sitten alkaa toiminta. Joinain iltoina vedetään kaikki herkut esille, sipsit, karkit, jäätelöt. Syödään hitaasti nautiskellen tai sitten oikein ahmien ja lopuksi piilotetaan pussit roskiksen pohjalle, ettei lapset ymmärrä että jotain on syöty ;). Toisinaan taas kaivetaan seksiasusteet ja -välineet kaapin kätköistä ja vedetään kolmen tunnin sessio kaikilla mausteilla.
Sitten on tietysti sitä tavallista arkea, ettei tehdä juuri mitään. Lapset leikkivät keskenään ja me istutaan ihan apaattisina telkkarin edessä. Ilta tulee, laitetaan lapset nukkumaan ja istutaan taas lisää ja katsotaan huonoja sarjoja ja uutisten jälkeen mennään nukkumaan. Mutta kun sellaista on ollut pari päivää niin sitten ollaan taas täynnä energiaa keksimään kaikkea kivaa ;).
sori mut en saanut kiinni- onko toi onnea oikeesti- nautit sää siitä oikeesti? vai teeskenteletkö?
millasta teidän huumori on keskenänne?
Nautin tietysti, miksen nauttisi? Onko onnelle siis olemassa jonkunlaiset kriteerit, että mitä saa kutsua onneksi? Minun mielestäni voin sanoa olevani onnellinen, jos minusta tuntuu, että tämä on elämäni parasta aikaa. Jos joka aamu on ihana herätä uuteen päivään, jos jaksan hymyillä väsyneenäkin...
Mikä sinun mielestäsi sitten on onnea? Minkälaista elämää elävä saa "luvan" kutsua itseään onnelliseksi?
kyllä ollut ed. kirjoittaja, jolta kysyit...
Halusin vaan sanoa, että itselläni olisi megatylsää jos koko ajan puuhastelisin perheeni parissa. Tein sitä ihan iloisesti 10 vuotta silloin kun lapset olivat pieniä, muttei luonnistuisi enää. Jokainen omalla tyylillään tietysti! Sitäpaitsi kun lapset kasvavat he haluavat aivan eri asioita. Jossain vaiheessa jää pulkkamäki, sitten leipominen jne. Tilalle kännykät ja tietokoneet: Niitä halutaan näplätä ilman vanhempia... Siksi onkin ihanaa, kun itsekin taas saa keskittyä omiin harrastuksiinsa. Olen myös riemastunut siitä, että tyttäreni kehuu minua, koska aerobiccaan intohimoisesti, harrastan kaikkea "ei niin tavallista" ja tapaan enemmän tai vähemmän omituisia ihmisiä... Lapset siis nauttivat siitä, että äiti tekee sellaista mistä nauttii. Mikäs sen mukavampaa?
...on ollut kahdenkeskistä aikaa, mutta nykyisin (lapset 12 ja 14 v) saamme sitä lähtemällä vaikka ruokakauppaan kahdestaan. Kerran vuodessa olemme käyneet teatterissa (isännän työnantaja kustantaa).
Nyt kuopus tinkii muuta sakkia pelaamaan Unoa. Aiemmin illalla tein lasten piparkakut (kuopuksen kanssa rakensin piparkakkutalon itsenäisyyspäivänä). Isäntä katseli siinä sivussa telkkaria ja heitettiin läppää. :) Esikoinen on ollut kuumeessa kotona, ja hänen kanssaan laitoin ruokaa päivällä.
Siis enimmäkseen ihan arkisia juttuja. Pari kertaa vuodessa saatamme käydä laivalla esim Tallinnassa tai Tukholman rannassa. Kesällä vein pojat Aku Ankan synttäreille Hesaan (asumme kohtuullisen bussimatkan päässä).
En varmaan älynnyt kaikkea selittää, mutta tuontapaista nykyisin. :) Saimme lapset melko iäkkäinä, joten olemme melko lailla keskittyneet isänä ja äitinä olemiseen. Enkä ole eroa harkinnut. Eikä miehenikään oman väittämänsä mukaan.
käydään töissä ja harrastuksissa. Yhdessä katsotaan televisiota! Muuta ei arkena ehdi.