Hei,
Poikaystäväni petti minua hyvän ystäväni kaverin kanssa. Keskustelimme asiasta - tai oikeastaan minä tilitin loukkaantumistani ja poikaystäväni vannoi ettei tälläistä ikinä enää tule tapahtumaan. Nyt asia kuitenkin nousi taas pinnalle, kun kuulin, että poikaystäväni oli tilittänyt etteivät naiset katso häneen eivätkä tule hänen luokseen. Onneksi poikaystäväni oli ollut tuhannen humalassa -ihme etteivät naiset lähesty :)
Mistä voin tietää, että hän ei enää petä minua? Onko mahdollista, että vaikka on kerran pettänyt, niin ettei petä enää? Olen myöhemmin saanut kuulla, että poikaystäväni on yrittänyt myös muita kavereitani. Olenko liian sinisilmäinen kun uskon vielä tähän suhteeseen? Olemme olleet yhdessä kuitenkin jo melkein kahdeksan vuotta.
Poikaystäväni petti minua hyvän ystäväni kaverin kanssa. Keskustelimme asiasta - tai oikeastaan minä tilitin loukkaantumistani ja poikaystäväni vannoi ettei tälläistä ikinä enää tule tapahtumaan. Nyt asia kuitenkin nousi taas pinnalle, kun kuulin, että poikaystäväni oli tilittänyt etteivät naiset katso häneen eivätkä tule hänen luokseen. Onneksi poikaystäväni oli ollut tuhannen humalassa -ihme etteivät naiset lähesty :)
Mistä voin tietää, että hän ei enää petä minua? Onko mahdollista, että vaikka on kerran pettänyt, niin ettei petä enää? Olen myöhemmin saanut kuulla, että poikaystäväni on yrittänyt myös muita kavereitani. Olenko liian sinisilmäinen kun uskon vielä tähän suhteeseen? Olemme olleet yhdessä kuitenkin jo melkein kahdeksan vuotta.
Vastaukset 10
Vanhimmat
Jos pettää kerran, pettää toisenkin kerran jne. Ei se siitä mihinkään muutu.
jos se on yrittänyt myös muita sun kavereita... Miten teillä muuten on menny noi 8 vuotta?
Hei,
Kiitoksia, vastauksestasi. Ja kysymykseen miten muuten meillä menee, niin, meillä menee hyvin. Mikä tekee tästä vaikeaa... Olemme todella samanhenkisiä ihmisiä, kiinnostukset, harrastukset, ystävät yms.Arki elämä sujuu ihan hyvin, tietysti normaalin parisuhteen tapaan joitain riitoja siivoamisesta tms. Mutta olen aina ajatellut että poikaystäväni on juuri se jonka kanssa haluan myös vanheta.Sen tiedän ettei poikaystäväni pettäisi minua selvinpäin, ja onneksi hän ryyppää aika harvoin....
vaan mutta kuulostat hieman sinisilmäiseltä... Tuo ystäviesi kiilaus ei vaikuta ollenkaan hyvälle ja luultavasti et ole edes kuullut kaikkea. (tarinoitahan sievistellään yleisesti)
Olet kyllä varmasti oikeassa siitä, etten kaikkea ole kuullut ja että tarinoita vielä kaunistellaan.
Sinisilmäinen olen varmasti ja jotenkin osa minusta vielä uskoo että ihminen pystyy muuttumaan ja muuttuu. Olen kyllä elämäni aikana saanut usein siipeeni, naivin ajatteluni takia, ja sitä pelkään tässäkin tapauksessa. On erittäin hienoa saada näkemyksiä muilta, sillä ei ole kuitenkaan helppoa harkita pitkän suhteen lopettamista...Kiitos
Itse olen ollut 6 vuotta suhteessa.
Pettänyt kerran noin 2. vuoden paikkeilla. Oli ihan hyvä kerta, ei voi moittia sitä seksiä. Oli ollut jo jonkun aikaa olo et miltä muut naiset tuntuu, vaikka olenkin elänyt nuoruuteni hyvin villisti ja paljon seksiä harrastanut. Halusin ehkä vielä kerran kokea sen yhden yön tarinan.
Sinä yönä sen seksin jälkeen tajusin kuitenkin ettei tässä ole mitään mitä kotoa en sais. Sen sijaan siitä puuttui paljon sitä mitä kotoa saa.
Tajusin ettei tuoho ole yhtään vihreämpää siellä aidan toisella puolella. Olen tyytyväinen että tein sen. Tajusin millä on oikeasti merkitystä ja arvoa minun elämässä. Tämän jälkeen en ole tehnyt kertaakaan mitään. Mahdollisuuksia on ollut, mutta pystyn kieltäytymään(vaikka olen mies). Opin kerrasta. Joku muu voi oppia kanssa. En usko että minulle ikinä tulee enään tarvetta pettää....mut never say never..
Hei,
Kiitoksia kovasti viestistäsi. Itse toivon juuri tätä samaa, että kyseessä on ollut ohi menevä vaihe. Ymmärrän tunteen, ja täytyy kyllä myöntää että itsekkin on sinkkuaikaa välillä kaipaillut.
Viestisi oli erittäin lohdullinen ja oli hienoa saada tietää että myös miehet tuntevat ja ajattelevat näin.
Toivon kovasti että myös omalla kohdallani, näin tapahtuisi, sillä kuitenkin meidän suhteessa on paljon hyvää.
Osaatko neuvoa minua vielä siinä, kun minulla on aina suuret epäilyt ja pelot kun poikaystäväni on viihteellä, miten asiaa kannattaa tiedustella, onko hän ollut luvattomalla tiellä? Yleisesti ottaen olen koittanut olla puhumasta asiasta, koska mietin jos itse olisin mokannut ja en sitä enää tekisi, niin en siitä myöskään haluaisi puhua..
...tuon tunteen. Vaimoni ei ole minua pettänyt, mutta hän ei osaa juoda viinaa.
Hassua on että vaimoni luottaa minuun 100% ja saan mennä miten haluan. Eri asia on se että en juuri mene. Ehkä 1-2kertaa/kk kavereiden kanssa. Muutoin viihdyn naiseni kanssa. Kuitenkaan minä en luota häneen vaikka hän ei ole pettänyt...johtuu juuri alkoholista.
Mutta tuosta luottamuksesta. Meillä se on rakennettu joitakin kertoja uudestaan. Tiedän miten hirveää on olla kotona kun toinen on poissa. Ei siinä mitään pysty tekeen. En kuitenkaan ole lähtenyt rajoittamaan puolisoni menemisiä, sillä hän on aikuinen ihminen...ei minun holhouksessa.
Suosittelisin seuraavaa tapaa: Anna puolisosi mennä. Kerro hänelle kuitenkin miten paha olo sinulla on. Anna sen päätöksen lähteekö hän ulos vai ei, tulla hänestä. Varmaan lähtee, ainakin joskus. Mutta mikäli oikeasti välittää niin ei mene niin usein ja tekee sen sillai ettei sinulla olisi niin paha olo. Mäkättämiseen, rajoittamiseen jne en lähtis koska silloin ainakin menee ja vielä paskalla fiiliksellä.
Mitä tulee puhumiseen, niin kyllä asiat pitää läpi puhua. Sitten kun ne on puhuttu niin niitä ei enään kannata kaivella....antaa haavojen parantua rauhassa. Tiedän että joskus ne vanhat asiat alkaa vituttaan ja masentaan, mutta mikäli on päättänyt et menneet on menneitä niin sitten pitää suunsa kiinni ja antaa olla. Menee vaikka kaljalle kavereiden kanssa tjsp...
koita selvitä.
et jos ei kotoo saa tarpeeks...
Hei,
Kiitoksia kovasti viestistäsi.
Olet aivan oikeassa, estäminen, mäkättäminen jne. eivät ole oikeita eikä pitkä kestoisia ratkaisuja. Ja voisin uskoa, että jos olisin poikaystäväni saappaissa, en todellakaan haluaisi kuulla nalkutusta.
Oli omallatavalla lohdullista kuulla, että myös jollain muullakin on ahdistava olo, kun puoliso on viihteellä. Olen tuntenut itseni hölmöksi, ja hieman hävennytkin ahdistuneisuutta ja epäilyjäni (jotka eivät ole olleet turhia).
Itse käyn ulkona viihteellä vain muutamia kertoja vuodessa, viihdyn kotona ja viikonlopuna tulee myös treenattua. Olen pohtinut myös pitäisikö minunkin käydä usemmin ulkona viihteellä - ei ehkä siksi, että sitä kaipaisin, vaan siksi etten olisi itsestäänselvyys poikaystävälleni?
Toivottavasti myös teillä luottamussuhde tiivistyy. Tsemppiä ja rentouttavaa joulun odotusta.