Mieltä vaivaa yksi asia, seurustelen nyt toista vuotta poikaystävän kanssa, joka on aivan ihana mulle ja rakkautta välillämme on, mutta työ- ja opinnoissaan niiin hirvittävän laiska. Alkuhuuman jälkeen minua vaivaa yhä enemmän, se, että miehelle tuottaa suurta tuskaa käydä amk koulunsa loppuun ajassa, jossa itse kävin yliopiston, nyt ei missään horisontissa tällä hetkellä valmistuminen. Koulussa käy, kun huvittaa. Paskaduuni ei meinaa kelvata, ja jostain pitäis aloittaa. Lisäksi ei mitään motivaatiota oppia suomea, vaikka ollut suomessa jo viisi vuotta.
Olen jo 31, ja tässä iässä pitäisi alkaa jo viimeistään miettiä asunnon ostoa, ja suunnitella elämää eteenpäin. Vaikea tehdä pitkäaikaisia suunnitelmia tyhjätaskuisen miehen kanssa, jota kiinnostaa salilla käyminen ja pleikka enemmän kuin työt, valmistuminen ja vaivannäkö elämässä.
Onkohan mitään järkeä hukata tällä iällä aikaasa aikuiseen poikaan? pitäisiköhän ottaa järki käteen ja unohtaa tunteet?
Olen jo 31, ja tässä iässä pitäisi alkaa jo viimeistään miettiä asunnon ostoa, ja suunnitella elämää eteenpäin. Vaikea tehdä pitkäaikaisia suunnitelmia tyhjätaskuisen miehen kanssa, jota kiinnostaa salilla käyminen ja pleikka enemmän kuin työt, valmistuminen ja vaivannäkö elämässä.
Onkohan mitään järkeä hukata tällä iällä aikaasa aikuiseen poikaan? pitäisiköhän ottaa järki käteen ja unohtaa tunteet?
Vastaukset 6
Vanhimmat
Ota järki käteen ja unohda luuseri. Jos arvostaa elämässä parempia tuloja ja asuntoa, niin tuhlaat aikaasi. Eikö ulkomaalaisten ole vaikeampi myös työllistyä Suomessa? Itseäni on harmittanut myös oman miehen kunnianhimon puuttuminen ja se että on liian vähän rahaa...
Tunteethan kuolevat ennemmin tai myöhemmin, jos järkipuolella ei ole asiat kunnossa. Eli vaikka nyt jatkaisit liittoa, niin ei niitä tunteita myöhemmin enää ole. Nytkin kerrot että miehen laiskuus on alkanut ärsyttämään. Ajan kanssa koko mies enää vain ärsyttää.
Jos sen sijaan järkiasiat ovat kunnossa, voi tunteetkin vain vahvistua ajan kanssa, vaikka niitä ei alussa ihan valtavasti olisikaan. Tärkeintä on, että perusasiat ovat kunnossa. Toki voi olla myös tilanne, että sekä tunteet että järkiasiat kolahtavat heti alussa hyvin yhteen, mutta hyvin harvoin. Siinä tunteet huurussa kun ei aina hoksaa niitä järkijuttuja edes miettiä.
Lähde siis, etsi joku itsellesi sopivampi.
Olen vähän samanntapaisessa tilanteessa. Olen 32-vuotta ja minulla on vakituinen työ ja omistusasunto. Naisystäväni on kyllä valmistunut, mutta hän ei vaan tahdo millään työllistyä.
Johtuu lähinnä hänen valitsemastaan koulutusalasta. Tämä oli tiedossa jo suhteen alussa ja siitä syystä en aluksi olisi halunnutkaan suhteeseen lähteä. Kuitenkin päätin antaa mahdollisuuden ja nyt ollaan sitten siinä pisteessä, mitä pelkäsinkin. Suhde on muuten kyllä kunnossa, mutta tuntuu siltä, että oma elämä ei etene...
Naiset taas miesten tuloja pohtimassa, hohhoijaa. Seurustelette rahan kanssa
Kyseessä ei missään nimessä ole 'nainen rahan perässä', ei toden totta.
Ostan kaikki kokkailuiltojemme ruoat, ja pidän huolen, että maksan vähintää 50% kun kahvitellaan. Mutta kun miehellä ei ole edes rahaa ulkona syömiseen. Kerran lähes pakotin hänen syömään kanssani ulos, kun sellaista olis kiva rakkaan kanssa tehdä, ja narinaa tuli jälkeenpäin miten pakotin.
Puhumattakaan siitä, että mentäis edes Viroon viikonlopuksi. Itse tykkäisin matkustella maailmaa ympäri, rakkaan kanssa. Nyt suunnittelen kai sitten sitä 'vuoden lomamatkaani' yksin, koska ei puhettakaan, että miehellä olisi rahaa tällaiseen. Se siitä 'jaetaan elämää rakkaiden kanssa'.
Tästä on "palstamiesten" taas helppo ottaa ilo irti.
Taas on eräs nainen mennyt ulkonäön perässä ja herää sitten kolmekymppisenä todellisuuteen. Sitten mennään nopeasti sen "aisurin" kanssa yhteen, hankitaan omakotitalo, lapset ja koira, kunnes muutaman vuoden jälkeen taas otetaan ero, koska tunteet ovat kuolleet ja halutaan kipinää.
Neuvoksi ap:lle. Neuvon todellakin vaihtamaan miestä, jos raha on sinulle merkityksellistä sen rakkauden ohi (ei siinä ole mitään pahaa).
Varaudu, että et kuitenkaan ehkä enää ole kuuminta hottia parisuhdemarkkinoilla, ja sinun ikäisesi ns hyvät miehet ovat monesti varattuja. Ne miehet, jotka ovat vapaina, saattavatvaikuttaa hyviltä, mutta pelailevat kaikenlaisia parisuhdepelejä. Lisäksi on toisella kierroksella 40-50 v. Miehiä, joille kyllä kelpaa itseään nuoremmat naiset, mutta eivät ole innostuneita sitoutumaan tai ainakaan tekemään lapsia, vaan viettävät toista nuoruuttaan.
Noehkä olen vähän pessimisti. Toivotaan, että sinä löydät parisuhdeunelmasi.