Lähes joka kerta kun pitäisi ottaa jokin asia vakavasti. Rupean nauramaan ja hermostun siitä älyttömästi koska pelkään poikaystäväni reaktiota. Nauru on täysin tahatonta enkä mitenkään saa kumppaniani uskomaan etten voi sille mitään vaikka kuinka yritän. Hän menettää hermonsa asian suhteen joka kerta pahemmin. Toiseksi edellisellä kertaa hän potkaisi minua reiteen ja onnuin hetken. Viimeisimmällä kerralla tänään hän löi kaksi kertaa, kerran pakaraan ja kerran käteen. Aiemmin hän päivällä varoitti että lopettaisin ajoissa ennenkuin olisi toinenkin jalka mustelmilla. Sen jälkeen hän väänsi ranteeni kun vihoittelin hänelle enkä suostunut antamaan puhelintani. Ymmärrän täysin hänen raivonsa, koska olen häntäkin enemmän raivoissani itselleni. Kuin kerjäisin turpaani... Mikä on vikana, ei ollut tätä ennen. Kumppanini muisti myös vanhemman asian, toisinkuin minä, että hän on tahallisesti nauranut minulle pahentaakseen oloani mutta painosti että siitä oli aikaa. Hieman hämmensi että hän muisti sen mutta ei muista pari sekunttia sitten raivopuuskissaan sanottuja asioita.
Tahaton nauru riitojen laukaisijana
Trouble
9108
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 9
Vanhimmat
Miksi sinä VALITSET pahoinpitelijän seuralaisiksesi? Miksi?
Onko mielestäsi ihmisen arvoa ylentävää tulla potkituksi? Onko mielestäsi ihmiset jotka pahoinpitelevät toisia, arvokkaita ja sellaisia joita voi kunnioittaa?
Miksi sinä kieltäydyt seurasta jossa kunnioitetaan ja arvostetaan toista? Onko mielestäsi moraalisesti oikein antaa kenenkään rikkoa ja vahingoittaa kaikista kalleinta omaisuutta; Luojan lahjaksi antamaa kaunista ja arvokasta temppeliä - omaa kehoa ja mieltä??
Olisiko sinun nyt aika alkaa käyttämään yläpäätäsi ja laittaa valintasi aivan erilaeeseen arvojärjestykseen!
Aivan vain omaksi tiedoksesi, ihmisiä joilla on korkeammat tavoitteet elämässään ( käytös, moraali, empatia jne. ) ON olemassa! Etsi hedän seuraa.
Jos valitset seurustella väkivaltaisen miehen kanssa niin valitse myös lapsettomuus. Lasten ei kuulu syntyä tuollaiseen perheeseen.
Eroominen on työn alla. Se ei oo nopee tai helppo juttu. Monta kertaa aiemminkin jättänyt. En senkaa lasta aio saada...
Kyllä poikaystävästä eroamisen kuuluisi olla nopea juttu, ja vielä nopeampi jos aiemminkin olet "jättänyt". Hän mitä ilmeisimmin tietää syyn, ja jos ei tiedä niin se on nopeasti selitetty (väkivalta), sen jälkeen sanot ettet halua hänen pitävän yhteyttä millään tavalla. Jos hän yrittää, et vastaa. Jos häiriköinti jatkuu ja/sai siihen sisältyy uhkailuja, haet lähestymiskieltoa.
Omaan tunneprosessiisi voit hakea tarvittaessa vaikka ammattiapua, mutta nyt tuo väkivalta pitää saada loppumaan välittömästi.
Nauru on puolustautumisreaktio tapauksessasi. Apinaeläinkin nauraa (irvistää) hermostuessaan uhan alla ja yrittäessään saada suosiota laumaltaan, joka on käynyt sen hengelle vaaralliseksi.
On tapauksia joissa liian suuren tragedian kohdannut ihminen ensireaktionaan nauraa kuin yrittäisi täten saada pahan tuntumaan pienemmältä.
Sinun on oman turvallisuutesi nimessä paettava suhteesta mitä pikemmin. Reaktiosi kertoo, että olet vaarassa, alitajuntasi on päivätajuntaasi viisaampi.
Älä jää odottelemaan, vaan lopeta suhde heti.
Hei Trouble
Kirjoitat kahdesta asiasta.
Ensinnäkin kirjoitat siitä, että vakavat asiat saavat sinut nauramaan.
Toiseksi kerrot surullista tarinaa parisuhdeväkivallasta.
Haluan ensin sanoa tuosta toisesta. Väkivallan syy ei ole sinun naurusi. Väkivallasta vastuussa on aina sen tekijä. Väkivaltaa ei tule sietää eikä selittää millään. Sen on loputtava tai sitten suhteen on päätyttävä. Jotta väkivalta suhteessa loppuu, on väkivallan käyttäjän itsensä tajuttava tilanne ja ryhdyttävä hakemaan apua käytöksensä muuttamiseksi. Sinä et voi siitä ottaa vastuuta. Kerrot, että ero on vireillä. Usein väkivallan kohde myös jotenkin lamaantuu eikä uskalla erota. Voit saada tukea eropäätökseesi esim. turvakodin kautta.
Sitten tuohon nauramisasiaan. Kerrot, että tahattomasti alat nauraa vakavien asioiden äärellä. Minusta nauru kuulostaa hämmennykseltä. Peität ilmeisesti oikeita, aitoja tunteitasi 'korviketoiminnolla'. Mitä lieneekään elämäntarinassasi sitten tapahtunut, ettet voi näyttää tunteitasi? Oletko harkinnut keskusteluapua käydäksesi omaa tunne-elämääsi lävitse? Ihmiselle on suunnattoman vapauttavaa, jos hän voi ilmaista tunteitaan. Mutta se edellyttää luottamuksellisen suhteen, ja puolisosi ei ole luotettava väkivaltaisuuden takia. Esim. terveyskeskuspsykologi voisi olla turvallinen ihminen, jonka kanssa käydä läpi elämäänsä. Myös seurakunnan diakoniatyöntekijälle voi varata ajan keskustellaskeen omista elämänkysymyksistään.
Muutoksia, hyviä sellaisia elämääsi toivottaa
diakoni Merja
Kiitos vastauksestasi :)
Jos huonon hetken naurukohtaukset ovat tosiaan tunteiden peittelyä, niin piilottelun on aiheuttanut vaan ja ainoastaan poikaystäväni. Jos hän saa minut itkemään olen ylireagoiva ja lapsellinen. Toisaalta jos nauran niin hän sanoo että minä en saa nauraa vaan mielummin itken.
Ja tuosta väkivallasta... Oon monta juttua anonyymisti tänne suomi24 kirjoittanut siitä aiheesta suhteen edetessä. Luovuin tosin siitäkin kun totesin että mitä turhaan kyselemään mitä teen, kun ero on ainoa vaihtoehto. Enkä ole 10 yrityksen jälkeen pystynyt pitämään itseäni niskasta.
Ja turvatalo tuntuu todella kaukaiselta ajatukselta koska poikaystäväni on turvatalon työntekijöiden kanssa tekemisissä jatkuvasti ja on saanut nuorisosäätiöltä asunnonkin heidän ansiostaan.
Kiitos kuitenkin vielä :)
Tässäkin tapauksessa nainen on halunnut ja valinnut itsevarman ja aggressiivisen miehen ja sellaisen myös saanut. Kunnollinen hyväsydäminen mies ei vain saa niitä kemioita heräämään.. kumma juttu
Mulla saa ja erittäin hyvä sydämminen olikin alkuun. Tietäsit jos kokisit. Paha tuomitsemaan kun voit vaan tehdä heikkoja johtopäätöksiä pienen tekstin perusteella.