Kutismajoen paskamotti ja mustalaiset sodassa.

Mistä_nimitys

Selkäänampuja ja ryöstömurhaaja onkin Viitasaaren sankarihaudassa?

http://agricola.utu.fi/keskustelu/viewtopic.php?f=10&t=4099&sid=fbfa9918a320ecfc5f91fd314afe7108&start=120

Dokumentoimaton teloitusko?

Kirjoittaja laitman » 26.01.12 17:44

Jyväskylän maakunta-arkistosta löytyy todistajan tarkka selostus tapahtumista. Voidaan siis pitää totena vaikka viralliset asiakirjat eivät sitä vahvistaisi?

Tämä mies on haudattu Viitasaaren sankarihautaan. Minulla on valokuva tästä hautakivestä. En tiedä syytä miksi tämä haudattiin sankarihautaan? Voi olla, että KEK ja suojeluskuntapiiri saivat oikeat tiedot vasta myöhemmin.

Dokumentoimaton teloitusko?

Kirjoittaja laitman » 27.01.12 10:20

Virallisilla asiakirjoilla tarkoitin armeijan toimesta tehtyjä tutkimuksia tai raportteja, voi olla että tästä tapauksesta löytyy sellaisia, mutta nämä silminnäkijöiden selostukset ovat minun mielestä riittäviä.

Todennäköisesti hautaus oli jo tapahtunut kun asia selvisi armeijalle. Ainakin Pankakoskella on tapahtunut sellaista, että mies on haudattu sankarihautaan ja sitten kaivettu ylös ja siirretty pois.

Kutismanjoen Paskamotti ja siitä muutama maininta netissä tai kirjallisuudessa:

http://www.konco.com/kollaa/

RUK 102 LAATOKAN KARJALASSA

Tuntemattoman sotilaan rykmentti JR 8 koukkasi aina ja oli osallisena ns. Kutisman paskamotissa. Nimi johtui siitä, että kyseisessä motissa oma tykistö ampui JR 8:n miehiä, jolloin 8 kaatui. Toinen ikävä tapahtuma olivat mystilliset kuolemantapaukset linjojen takana, mikä aiheutti suorastaan taikauskoista pelkoa. Selvisi, että kyseessä oli oma sotamies, mustalainen, joka ampui takaapäin edellisenä iltana korttipelissä voittaneita maamiehiään ja ryösti rahat. Kun mies jäi kiinni itse teossa, lähti hän juoksemaan vihollisen puolelle, mutta tuli pian takaisin. Mies pyyteli, että omat eivät ampuisi, mutta hänet kuitenkin teloitettiin omien linjojen eteen.

Professori Mauno Jokipiin toimittamassa JR 8:n rykmenttihistoriassa löytyy kertomus, jossa eräs "kyseisen vähemmistön edustaja" ampuu useita suomalaisia selkään kesken hyökkäyksen ja ryöstää ruumiit. Nämä ammutut miehet olivat voittaneet huomattavia summia rahaa kortilla aikaisemmin. Aseveljet huomaavat kaamean tapahtuman ja lopulta ampuja saa tylyn tuomion omien aseveljien toimesta! Tuosta Paskamotin nimen saaneesta, sai tuon nimen osin tämänkin erikoisen tapauksen vuoksi, tapahtumasta kertoo Pentti Temonen kirjan sivuilla 139-140.

Tuntemattoman sotilaan rykmentti - JR 8

Wsoy 1991 1.p (Toim. Mauno Jokipii)

Käsikirjoittajat - Sorko, Syrjö, Alanen, Ahto, Lilja ja Vainikka

Kutismanjoen "Paskamotti"

http://fi.wikipedia.org/wiki/Jalkaväkirykmentti_8_(jatkosota)

Kun vielä eräs suomalainen tarkoituksellisesti ampui omia, alettiin tätä vaihetta nimittää Paskamotiksi: "Tämähän on oikea paskamotti, kun omatkin alkavat kavereitaan tappaa." Motti laukesi 6. syyskuuta. JR 8:lle tästä vaiheesta koitui 72:n kaatuneen ja 180:n haavoittuneen tappiot.

Tuliko nimi omia ampuneen mustalaisen takia vai omia niskaan ampuneen ruotsinkielisen tykistön takia?

44

4154

Äänestä

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • oisko_tämä

      Kutismajoen paskamotti

      Jokipii Mauno, toim. Tuntemattoman sotilaan rykmentti JR 8

      Sivuilla 131-142 käydään läpi Kutismajoen taistelu, joka pääosin tapahtui 3-6.9.1941. Laita Narc.Fi sivulle joukko-osaston kohdalle 6./JR 8 tai *./JR 8

      Ampuja lienee, Lindeman Aleksanteri, Viitasaarelta kotoisin 4.9.1941 Tsapajoella kuollut ja sinne Viitasaarelle sankarihautaan haudattu.

      http://kronos.narc.fi/menehtyneet/index.php?id=526492&raportti=1

      Paina kerran F5 tai refresh, jos sivu ei heti ilmesty näkyviin.


      Kaatumispaikoiksi tulee Tsapajoki ja se on hieman lännenpänä Kutismajokea. Kirjassa puhutaan Tsapaijoesta. Molemmat paikat on Petroskoihin menevän radan kohdalla Säämäjärveltä n. 10-15 km itään.

    • paskamotti
    • Paskamotti

      Reserviläisrykmenttinä jatkosodassa - JR 29 vuosina 1941-1942 : taktinen alistus jalkaväkirykmentin toimintaan vaikuttaneena tekijänä


      https://jyx.jyu.fi/dspace/handle/123456789/26800


      Sivut 77-79

      "Kutismajoen ”Paskamotin” taistelun aikaan sattui JR 8:n joukoissa myös sotamies Jyrkisen tapaus, jossa korttipelissä rahansa hävinnyt sotamies ampui hyökkäyksen aikana aseveljensä."

      Ketään Jyrkinen -nimistä ei kaatunut kyseisenä aikana koko Suomen armeijassa. Edes Jyr* -haku ei tuota tulosta. Kyseinen nimi on kerrottu Jokipiin kirjassa Tuntemattoman rykmentti JR 8

      http://kronos.narc.fi/menehtyneet/index.php

    • hoisie

      Eikö mannet halua yleensä tulla haudatuksi jonnekin omaan alueeseensa, valkolaisten läheisyydessä oleminen hautuumaallakin varmaan suututtaa.

    • jopassattuikin

      Lasse Lehtinen IS kolumni sotasankareista

      http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/art-1438907049462.html


      "Suomenruotsalaisten, juutalaisten, tataarien ja romanien sankaritaulut talvi- ja jatkosodista todistavat, että vähemmistöt antoivat suhteessa raskaamman uhrin kuin valtaväestö."

      Ei taida Lehtinen tuntea mustalaisten sankartekoja... eikä hurrienkaan.

      • SattuiSinulle

        Ja sinäkö yleistit yksittäistapauksen koskemaan jo kaikkia mustalaisia?

      • KovinHintaSuomalaisten

        Suomalaisten ja siis oman heimonsa vihaaja Lasse Lehtinen kirjoittaa tapansa mukaan sontaa. Esim. Tataareja oli Suomessa 1939 n. 1000 ja heitä kaatui 10 kpl. Jos suomalaisia olisi kaatunut suhteessa saman verran, olisi kuolleita vain 38 000. Kaatuneita oli Suomen osalta 84 000. Vähemmistöjä kaatui kaikkia suhteessa vähemmän kuin heidän määränsä oli sodan alussa.
        Lasse lehtinen siis kertoo asian täysin päinvastoin kuin on totuus.

      • Anonyymi
        KovinHintaSuomalaisten kirjoitti:

        Suomalaisten ja siis oman heimonsa vihaaja Lasse Lehtinen kirjoittaa tapansa mukaan sontaa. Esim. Tataareja oli Suomessa 1939 n. 1000 ja heitä kaatui 10 kpl. Jos suomalaisia olisi kaatunut suhteessa saman verran, olisi kuolleita vain 38 000. Kaatuneita oli Suomen osalta 84 000. Vähemmistöjä kaatui kaikkia suhteessa vähemmän kuin heidän määränsä oli sodan alussa.
        Lasse lehtinen siis kertoo asian täysin päinvastoin kuin on totuus.

        Anonyymin heimosoturin tiedonlähteet unohtuivat jonnekin jorpakkoon matkan varrelle. ;)

        -Vertigo

    • Paskamotti

      Lehtisen sotasankari ampui omia ja suomen ruotsalainen tykistö samoin.

    • SattuiSinulle

      Niin? Yksittäinen tapaus. Ja sodassa sattuu kaikille osapuolille tapauksia, jossa oma tykistö tulittaa vahingossa omia...

      Niiden yleistäminen on typerää.

      • omatykistö

        Hyökkäysvaiheen aikana 1941 oma tykistö aiheutti jopa 10% suomalaisten tappioista. Näin on jossain kerrottu.


        Eikä hurrien målåtus ainakaan vähentänyt virheitä.

      • SattuiSinulle

        Sellaista sattuu kaikille osapuolille! Ei sitä tahallaan tehdä!

      • vuosisadanmatkustaja
        omatykistö kirjoitti:

        Hyökkäysvaiheen aikana 1941 oma tykistö aiheutti jopa 10% suomalaisten tappioista. Näin on jossain kerrottu.


        Eikä hurrien målåtus ainakaan vähentänyt virheitä.

        "Näin on jossain kerrottu." on huononlainen lähdeviite, ei menisi läpi väitöskirjassa.

    • mehtäpelto

      Hei.
      Minun pappan porukka oli tappelemassa tässä motissa.
      Toisen patalijoonan 4 komppania, jr-8 Haastattelin pappaa ja yhtä hänen sotakaveriaan. Sotakaveri kertoi kuinka hän käski konepistoolimiestä ampumaan kyseisen miehen piilopaikkaansa, joka näkyi etumaastossa.
      Pappa kertoi, kuinka heitä kaatui niin paljon kyseisessä motissa, että heidän komppania mahtui auton lavalle ,jossa oli myöskin kenttä keittiö.

    • OlikoPappasLuotettava

      JR8:n sotaretkestä kertovassa kirjasta tuo asia kyllä kerrottiin toisin!

      • mehtäpelto

        En ole kirjoista paljon lukenut, mutta pappaa olen koettanut haastatella vuosien varrella, joka nyt on jo dementoitumassa.
        Sotakaveri kuoli vuosi sitten.
        Saatiin kuvattuakin muutaman tunnin haastattelu, joitain vuosia sitten.
        Pappan muistan jo kauan sitten kertoneen miehestä, joka yön värjötteli heidän kanssaan nuotiolla, ja kun lähtivät hykkäämään mies otti käsikranaatteja taskuunsa, niin kuin muutkin ja hyökätessään juoksi eteen ja kääntyi ympäri alkaen ampumaan omia....Onhan näihin vuosien varrella voinut tulla mielikuvitusta mukaan, kuka tietää.
        Komppanian päälikkö kaatui tarkka-ampujan luotiin, tuossa tappeluussa.

      • mehtäpelto

        Olen pitänyt pappaa luotettavana.
        Lähettinä hän oli kuullut, kun tahdottiin lisää kranaatteja, kun menee niin paljon miehiä, että;"Kranaatit maksaa, mutta miehet ei maksa mitään."

    • Moskapatti

      JR8 menetti n. 70 sotilasta kaatuneina Kutismajoen paskamottina tunnetussa taistelussa.


      http://tampereensuomalainenklubi.fi/Portals/klubi/arkisto/tapahtumat/27042009.html

      "Kutismajoella oli vihollisella kovat varustukset ja niiden murtaminen vaati rajut taistelut. Linjojen murruttua mottiin jäi todennäköisesti jokin esikunta, jonka tuhoaminen motin pienuuden vuoksi oli hankala. Rykmentin kokonaistappiot Kutismajoella olivat 252 miestä."

    • FaanJälv

      Pari päivää menestyksekkään suokoukkauksen jälkeen Autin rykmentti joutui Kutismajoen mottitaisteluun. Tuota mottia sanottiin useastakin syystä Paskamotiksi. Vastassa oli Neuvostoliiton sisäasiain komissariaatin KGB:n edeltäjän NKVD:n Moottoroitu Punalipun jalkaväkirykmentti 15. Se oli valiojoukko, jonka upseerit kuuluivat kommunistipuolueeseen ja puolet varusmiehistä NKP:n nuorisojärjestöön Komsomoliin.

      Sodan jumalat puuttuivat peliin jo taistelujen alkaessa. Syyskuun 2. päivänä kello 14.30 alkoi tykistövalmistelu, toisen pataljoonan oli määrä lähteä hyökkäykseen kello 15. Siitä ei tullut mitään, koska osa keskityksestä tuli omaan niskaan.

      Tapausta ei ole koskaan selvitetty. Pahimmat tappiot tulivat 9. komppanian ja kranaatinheitinkomppanian osalle. On arveltu, että omaan tykistötuleen kaatui kymmenkunta ja haavoittui parikymmentä miestä. Omassa keskityksessä ja vihollisen tulessa kaatuneita ja haavoittuneita makasi joenrannan kuusikossa. Ankaria tuskia kärsivien kuumeiset rukoukset, manaukset ja kiroilut eivät olleet mieluisaa kuultavaa.

      Selityksiä tykistön vahingolle oli ainakin kaksi. Ensimmäisen mukaan tykistössä oli mukana ruotsinkielinen patteristo, joka oli kielivaikeuksien vuoksi saanut väärät lukemat. Virallisen tutkimuksen mukaan syynä vahinkoon olivat kuluneet putket.

      Hyökkäys olisi keskeytynyt, jollei Ukko Autti olisi jälleen kerran ollut etulinjassa. Hän tuli paikalle heti harhaan osuneen keskityksen jälkeen ja sai joukkoihin järjestystä. Osa keskityksestä oli mennyt oikeaan osoitteeseen ja hyökkäystä jatkettiin. Paskamotin taisteluja kesti neljä päivää. Siinä olivat vastakkain kaksi varusmiehistä koottua valioyksikköä. Ukkorykmentti menetti kaatuneina yli seitsemänkymmentä ja haavoittuneina satakahdeksankymmentä miestä. Puna-armeijan moottoroitu jalkaväkirykmentti menetti kaatuneina noin kahdeksansataa miestä.

      http://brantberg.fi/Pylkas Viljam.htm

      Suunnillen noin siitä kerrotaan muuallakin. Ruotsinkielinen tykistö antoi omiensa niskaan aika usein ja aina oli syynä kuluneet putket...

      • ruotsinkielenKIROUS

        Ruotsinkielisistä on ollut aina pelkästään haittaa suomalaille.

      • LoistavaVoimanlisä

        Ei pidä paikkaansa. Esim Viipurin valtauksen jälkeen ruotsinkielinen JR61 pysäytti kovissa taisteluissa Muna-armeijan etenemisen Suomeen Tienhaaran maastossa!

        Rykmentin komentaja Alpo Marttinen sai teosta Mannerheim-ristin!

      • pakkokysyä

        Kovaakos Tienhaaran maastossa taisteltiin?

      • kovapaolitaistelu

        Alikersantti Allan Finholm, 22, oli muun JR 61:n kanssa asemissa Tienhaaran Kivisillansalmella Viipurin lähellä. Asemaa pidettiin Suomen lukkona, jonka menettäminen avaisi puna-armeijalle tien ja rautatien Helsinkiin. 

        Vuonna 2012 ilmestyneen Sotainvalidi-lehden mukaanvenäläistykistö aloitti kiivaan tulen aikaisin aamulla ja lentokoneet pudottivat pommilastejaan. Venäläiset onnistuivat tulituen avulla ylittämään sillan, jonka jälkeen suomenruotsalaisten JR 61:n komentaja Alpo Marttinen antoi käskyn ajaa vihollinen pois rannasta. Vastahyökkäykseen lähti 17 miestä. Yksi heistä oli Allan Finholm. 

        ”Yritin juosta siksakkia”Venäläiset löivät suomalaisten vastahyökkäyksen takaisin, paitsi Finholmin, joka ei tiennyt jääneensä yksin. 

        –Olin kauhuissani ja yritin juosta siksakkia. Leppäpuskat tarjosivat näkösuojaa. Näin valtavasti venäläisiä sillankorvalla, ehkä kaksi joukkuetta, noin 70-80 miestä, Finholm kertoi ruotsalaisen Allehanda-lehden haastattelussa vuonna 2010. 

        Finholm pudotti konepistoolilla vihollisen kerrallaan, jolloin vastapuoli luuli suomalaisia olevan enemmän kuin yksi. Finholm huomasi rannan tyhjentyneen venäläisistä ja hän meni esimiehensä luutnantti Löfmanin luokse ja sanoi: 

        –He eivät ole enää täällä. 

        Finholmin ilmoituksen jälkeen lähelle iski kranaatti. Löfman kuoli heti ja Finholm sai sirpaleesta ammottavan haavan ohimoon. Finholm vietiin Kannakselta sotilassairaalaan, josta hän palasi rintamalle syksyllä ja oli siellä sodan loppuun saakka. 

        Taistelu unohtuiAllan Finholm olisi monien mielestä ansainnut Mannerheim-ristin, mutta tapaus jäi unohduksiin, koska taistelualueella olleet upseerit kuolivat tai haavoittuvat ja asia jäi raportoimatta komentaja Marttiselle. 

        Vuonna 1991 Finholm uskoutui taistelusta aseveljelleen kirjailija ja kääntäjä Harry Järville, joka teki hänet tunnetuksi. Finholmista alettiin puhua ”suomenruotsalaisten Antti Rokkana”. 

        Vuonna 2004 Finholmin hahmo nähtiin Åke Lindmanin ohjaamassa sotaelokuvassa Etulinjan edessä. 

        Bosundissa Pohjanmaalla asunut Finholm siirtyi lauantaina ajasta ikuisuuteen pitkäaikaisen sairauden murtamana. Kuollessaan hän oli 92-vuotias. Asiasta kertoi ensimmäisenä Österbottens Tidning. 

        Lue lisää Allan Finholmista maanantain Ilta-Sanomista. 

        ...

        Tällaista roskaa meille tarjotaan lehdistön taholta. Ei sanaakaan niistä muista ryhmän juoksijoista, jotka karkasivat ja jättivät Finholmin yksin. Pakko oli hänenkin tapella kun ei päässyt karkuun muuten...

        Ei yksi kp-mies sotaa ratkaise. Tykistö sen Tienhaaran taistelun ratkaisi.

        http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/art-1420358275398.html

      • pientätupenrapinaavain
        pakkokysyä kirjoitti:

        Kovaakos Tienhaaran maastossa taisteltiin?

        JR 61:n tappiot Matti Koskimaa: Torjuntavoitto Viipurinlahdella kesällä 1944  Tappiot s. 43:  JR 61 menetti 24-25.6.1944 kaatuneina 5 ja haavottuneina 97 miestä. Vielä 26.-27.6 JR 61 kärsi huomattavia tappioita vihollisen tykistön ja heittimistön tulessa. Se menetti kaatuneina 4 ja haavoittuneina 103 miestä. Tienhaaran niemen kiivaimman taisteluvaiheen 22.-27.6. aikana JR 61 menetti kaatuneina 46 ja haavoittuneina 350 miestä. Tämän jälkeen taistelut Tiehaaran niemellä laantuivat. JR 61 vaihdettiin taakse elokuun alussa.  http://kronos.narc.fi/menehtyneet/ Joukko-osasto näin: */JR 61 "JR 61 menetti 24-25.6.1944 kaatuneina 5 ja haavottuneina 97 miestä." "Tienhaaran niemen kiivaimman taisteluvaiheen 22.-27.6. aikana JR 61 menetti kaatuneina 46 ja haavoittuneina 350 miestä." JR 61:n kaatuneet Tienhaarassa: */JR 61 22.6.1944 6 23.6.1944 33 24.6.1944 4 25.6.1944 8 26.6.1944 4 27.6.1944 2 28.6.1944 2 1.7.-5.7.1944 6 20.7-30.7.1944 6 1.8.-6.8.1944 12 6.8-6.9.1944 2

      • olipasjåå

        JR 61:n tappiot Matti Koskimaa: Torjuntavoitto Viipurinlahdella kesällä 1944  Tappiot s. 43:  JR 61 menetti 24-25.6.1944 kaatuneina 5 ja haavottuneina 97 miestä. Vielä 26.-27.6 JR 61 kärsi huomattavia tappioita vihollisen tykistön ja heittimistön tulessa. Se menetti kaatuneina 4 ja haavoittuneina 103 miestä. Tienhaaran niemen kiivaimman taisteluvaiheen 22.-27.6. aikana JR 61 menetti kaatuneina 46 ja haavoittuneina 350 miestä. Tämän jälkeen taistelut Tiehaaran niemellä laantuivat. JR 61 vaihdettiin taakse elokuun alussa.  http://kronos.narc.fi/menehtyneet/ Joukko-osasto näin: */JR 61 "JR 61 menetti 24-25.6.1944 kaatuneina 5 ja haavottuneina 97 miestä." "Tienhaaran niemen kiivaimman taisteluvaiheen 22.-27.6. aikana JR 61 menetti kaatuneina 46 ja haavoittuneina 350 miestä." JR 61:n kaatuneet Tienhaarassa: */JR 61 22.6.1944 6 23.6.1944 33 24.6.1944 4 25.6.1944 8 26.6.1944 4 27.6.1944 2 28.6.1944 2 1.7.-5.7.1944 6 20.7-30.7.1944 6 1.8.-6.8.1944 12 6.8-6.9.1944 2


        Tappioista päätellen kyseessä oli todellinen Suomen ruotsalaisten suurtistelu. Satakunta kaatunutta kokonaisen rykmentin tappioina 1.5 KUUKAUDEN AIKANA ja viitisensataa haavoittunutta.

      • suomenruotsalainenrokka
        kovapaolitaistelu kirjoitti:

        Alikersantti Allan Finholm, 22, oli muun JR 61:n kanssa asemissa Tienhaaran Kivisillansalmella Viipurin lähellä. Asemaa pidettiin Suomen lukkona, jonka menettäminen avaisi puna-armeijalle tien ja rautatien Helsinkiin. 

        Vuonna 2012 ilmestyneen Sotainvalidi-lehden mukaanvenäläistykistö aloitti kiivaan tulen aikaisin aamulla ja lentokoneet pudottivat pommilastejaan. Venäläiset onnistuivat tulituen avulla ylittämään sillan, jonka jälkeen suomenruotsalaisten JR 61:n komentaja Alpo Marttinen antoi käskyn ajaa vihollinen pois rannasta. Vastahyökkäykseen lähti 17 miestä. Yksi heistä oli Allan Finholm. 

        ”Yritin juosta siksakkia”Venäläiset löivät suomalaisten vastahyökkäyksen takaisin, paitsi Finholmin, joka ei tiennyt jääneensä yksin. 

        –Olin kauhuissani ja yritin juosta siksakkia. Leppäpuskat tarjosivat näkösuojaa. Näin valtavasti venäläisiä sillankorvalla, ehkä kaksi joukkuetta, noin 70-80 miestä, Finholm kertoi ruotsalaisen Allehanda-lehden haastattelussa vuonna 2010. 

        Finholm pudotti konepistoolilla vihollisen kerrallaan, jolloin vastapuoli luuli suomalaisia olevan enemmän kuin yksi. Finholm huomasi rannan tyhjentyneen venäläisistä ja hän meni esimiehensä luutnantti Löfmanin luokse ja sanoi: 

        –He eivät ole enää täällä. 

        Finholmin ilmoituksen jälkeen lähelle iski kranaatti. Löfman kuoli heti ja Finholm sai sirpaleesta ammottavan haavan ohimoon. Finholm vietiin Kannakselta sotilassairaalaan, josta hän palasi rintamalle syksyllä ja oli siellä sodan loppuun saakka. 

        Taistelu unohtuiAllan Finholm olisi monien mielestä ansainnut Mannerheim-ristin, mutta tapaus jäi unohduksiin, koska taistelualueella olleet upseerit kuolivat tai haavoittuvat ja asia jäi raportoimatta komentaja Marttiselle. 

        Vuonna 1991 Finholm uskoutui taistelusta aseveljelleen kirjailija ja kääntäjä Harry Järville, joka teki hänet tunnetuksi. Finholmista alettiin puhua ”suomenruotsalaisten Antti Rokkana”. 

        Vuonna 2004 Finholmin hahmo nähtiin Åke Lindmanin ohjaamassa sotaelokuvassa Etulinjan edessä. 

        Bosundissa Pohjanmaalla asunut Finholm siirtyi lauantaina ajasta ikuisuuteen pitkäaikaisen sairauden murtamana. Kuollessaan hän oli 92-vuotias. Asiasta kertoi ensimmäisenä Österbottens Tidning. 

        Lue lisää Allan Finholmista maanantain Ilta-Sanomista. 

        ...

        Tällaista roskaa meille tarjotaan lehdistön taholta. Ei sanaakaan niistä muista ryhmän juoksijoista, jotka karkasivat ja jättivät Finholmin yksin. Pakko oli hänenkin tapella kun ei päässyt karkuun muuten...

        Ei yksi kp-mies sotaa ratkaise. Tykistö sen Tienhaaran taistelun ratkaisi.

        http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/art-1420358275398.html

        Muistaakseni YLE Areenalla oli juttua tästä, ja siinä väitettiin Linnan kopioineen juuri tienhaaran taistelusta sen kuuluisan kohtauksen jossa Rokka amppui yksin ne n.80 venäläistä.

      • Turhaa-höpinää
        olipasjåå kirjoitti:

        JR 61:n tappiot Matti Koskimaa: Torjuntavoitto Viipurinlahdella kesällä 1944  Tappiot s. 43:  JR 61 menetti 24-25.6.1944 kaatuneina 5 ja haavottuneina 97 miestä. Vielä 26.-27.6 JR 61 kärsi huomattavia tappioita vihollisen tykistön ja heittimistön tulessa. Se menetti kaatuneina 4 ja haavoittuneina 103 miestä. Tienhaaran niemen kiivaimman taisteluvaiheen 22.-27.6. aikana JR 61 menetti kaatuneina 46 ja haavoittuneina 350 miestä. Tämän jälkeen taistelut Tiehaaran niemellä laantuivat. JR 61 vaihdettiin taakse elokuun alussa.  http://kronos.narc.fi/menehtyneet/ Joukko-osasto näin: */JR 61 "JR 61 menetti 24-25.6.1944 kaatuneina 5 ja haavottuneina 97 miestä." "Tienhaaran niemen kiivaimman taisteluvaiheen 22.-27.6. aikana JR 61 menetti kaatuneina 46 ja haavoittuneina 350 miestä." JR 61:n kaatuneet Tienhaarassa: */JR 61 22.6.1944 6 23.6.1944 33 24.6.1944 4 25.6.1944 8 26.6.1944 4 27.6.1944 2 28.6.1944 2 1.7.-5.7.1944 6 20.7-30.7.1944 6 1.8.-6.8.1944 12 6.8-6.9.1944 2


        Tappioista päätellen kyseessä oli todellinen Suomen ruotsalaisten suurtistelu. Satakunta kaatunutta kokonaisen rykmentin tappioina 1.5 KUUKAUDEN AIKANA ja viitisensataa haavoittunutta.

        Saavutuksena oli nimenomaan hyökkäyksen pysäyttäminen. Ei tappiot.

      • VihulaisenTappiot
        olipasjåå kirjoitti:

        JR 61:n tappiot Matti Koskimaa: Torjuntavoitto Viipurinlahdella kesällä 1944  Tappiot s. 43:  JR 61 menetti 24-25.6.1944 kaatuneina 5 ja haavottuneina 97 miestä. Vielä 26.-27.6 JR 61 kärsi huomattavia tappioita vihollisen tykistön ja heittimistön tulessa. Se menetti kaatuneina 4 ja haavoittuneina 103 miestä. Tienhaaran niemen kiivaimman taisteluvaiheen 22.-27.6. aikana JR 61 menetti kaatuneina 46 ja haavoittuneina 350 miestä. Tämän jälkeen taistelut Tiehaaran niemellä laantuivat. JR 61 vaihdettiin taakse elokuun alussa.  http://kronos.narc.fi/menehtyneet/ Joukko-osasto näin: */JR 61 "JR 61 menetti 24-25.6.1944 kaatuneina 5 ja haavottuneina 97 miestä." "Tienhaaran niemen kiivaimman taisteluvaiheen 22.-27.6. aikana JR 61 menetti kaatuneina 46 ja haavoittuneina 350 miestä." JR 61:n kaatuneet Tienhaarassa: */JR 61 22.6.1944 6 23.6.1944 33 24.6.1944 4 25.6.1944 8 26.6.1944 4 27.6.1944 2 28.6.1944 2 1.7.-5.7.1944 6 20.7-30.7.1944 6 1.8.-6.8.1944 12 6.8-6.9.1944 2


        Tappioista päätellen kyseessä oli todellinen Suomen ruotsalaisten suurtistelu. Satakunta kaatunutta kokonaisen rykmentin tappioina 1.5 KUUKAUDEN AIKANA ja viitisensataa haavoittunutta.

        Paljonkos niitä ryssiä`kaatui? Sehän tässä pääasia.

      • kutennäätTilastot
        VihulaisenTappiot kirjoitti:

        Paljonkos niitä ryssiä`kaatui? Sehän tässä pääasia.

        Tässä keskustelussa on tärkeintä tietää, että paljonko niitä ruotsinkielisiä kaatuis!

      • Anonyymi

        Ja puna-armeijan kaatuneitten määriä jälleen kerran liioiteltu. Näin oli koko jatkosodan aikana.

      • Anonyymi
        olipasjåå kirjoitti:

        JR 61:n tappiot Matti Koskimaa: Torjuntavoitto Viipurinlahdella kesällä 1944  Tappiot s. 43:  JR 61 menetti 24-25.6.1944 kaatuneina 5 ja haavottuneina 97 miestä. Vielä 26.-27.6 JR 61 kärsi huomattavia tappioita vihollisen tykistön ja heittimistön tulessa. Se menetti kaatuneina 4 ja haavoittuneina 103 miestä. Tienhaaran niemen kiivaimman taisteluvaiheen 22.-27.6. aikana JR 61 menetti kaatuneina 46 ja haavoittuneina 350 miestä. Tämän jälkeen taistelut Tiehaaran niemellä laantuivat. JR 61 vaihdettiin taakse elokuun alussa.  http://kronos.narc.fi/menehtyneet/ Joukko-osasto näin: */JR 61 "JR 61 menetti 24-25.6.1944 kaatuneina 5 ja haavottuneina 97 miestä." "Tienhaaran niemen kiivaimman taisteluvaiheen 22.-27.6. aikana JR 61 menetti kaatuneina 46 ja haavoittuneina 350 miestä." JR 61:n kaatuneet Tienhaarassa: */JR 61 22.6.1944 6 23.6.1944 33 24.6.1944 4 25.6.1944 8 26.6.1944 4 27.6.1944 2 28.6.1944 2 1.7.-5.7.1944 6 20.7-30.7.1944 6 1.8.-6.8.1944 12 6.8-6.9.1944 2


        Tappioista päätellen kyseessä oli todellinen Suomen ruotsalaisten suurtistelu. Satakunta kaatunutta kokonaisen rykmentin tappioina 1.5 KUUKAUDEN AIKANA ja viitisensataa haavoittunutta.

        Vertailukohtia: JR7 yli 800 kuollutta kesä-elokuussa 1944 ja pelkästään Äyräpään taisteluissa lähes 150 jäi sotavangiksi.

    • ukkiolijr8ssa

      Lukekaa M.O. Matilaisen kirja "Korpisoturit - Muistelmia JR 8:n sotilaitten vaiheista sodassa 1941-44". Siinä ryhmänjohtaja Matilainen kertoo koko tapahtuman mustalaisesta, joka ampuu aseveljiä ja varastaa heidän lompakkonsa. Myös oma ukkini oli ryhmänjohtajana JR 8/II:ssa, oli Matilaisen taistelutoveri ja mukana paskamotissa. Hänen kuolemansa jälkeen sain hänen sotapäiväkirjansa, joihin hän on hyökkäysvaiheen aikana rintamalla kirjannut joka päivä tarkasti tapahtumat. Korpisoturit kirjan ostin divarista muutamalla eurolla, löytynee myös kirjastoista.

    • Munsalan-Runkkarit

      Venäläisten päähyökkäys ei kohdistunut Viipurin valtauksen jälkeen tienhaaraan niemeen ja ruotsinkieliseen jr.61. Paine oli Viipurista pohjoiseen ja koilliseen. Tällä alueella ( Tali-Ihantala ) suomalaisia kaatui 1100, katosi 1100 ja haavoittui 6300m 25.6-9.7.-44.
      Suomalaiset joukut olivat Etelä, Keski ja Pohjois-Pohjanmaalta, Kymen-laaksosta ja Pohjois-Hämeestä,
      Kaikki kunnia heille eikä hurrien hinttareille!

      • TurhaLuulo

        Venäläiset yritti Viipurin valtauksen jälkeen edetä suoraan länteen ja heidät pysäytti Tienhaaran maastossa kovissa taisteluissa JR61. Seuraavaksi he yrittivät Tali-Ihantalassa tunnetuin seurauksin.

        Kaikki kunnia sotiemme veteraaneille. Ei se, että arvostaa jotkin, ole toiselta pois ja hinttari.nimittely on ala-arvoista!

        Nimimerkkisi kertoo SINUSTA kaiken!

      • erkki.räppäsi
        TurhaLuulo kirjoitti:

        Venäläiset yritti Viipurin valtauksen jälkeen edetä suoraan länteen ja heidät pysäytti Tienhaaran maastossa kovissa taisteluissa JR61. Seuraavaksi he yrittivät Tali-Ihantalassa tunnetuin seurauksin.

        Kaikki kunnia sotiemme veteraaneille. Ei se, että arvostaa jotkin, ole toiselta pois ja hinttari.nimittely on ala-arvoista!

        Nimimerkkisi kertoo SINUSTA kaiken!

        Ilomantsi oli viimeinen ja ehkä ratkaiseva tappelu. Krelin isännät katsoivat viissksi olla jatkamatta hyökkäystä. Ilomantsi osoitti Suomen armeijan pystyvän jatkamaan taistelua.

    • näin-on-näreet

      Mitä tästä opimme? Emme mitään.

      MEILLÄ ON UNELMA.

    • kaleeet

      Kuinka moni jeeno oli Puna-Armeijan riveissä Suomea vastaan. Venäjältähän iso osa suvuista on peräisin.

    • vilppulan.urhoja

      50 jeenoa kaatui Suomen puolesta sodissa.

      • Leirielämää

        "50 jeenoa kaatui Suomen puolesta sodissa."

        Ai kompastuivat Konnunsuolla pakkotyössä ollessaan turvekasoihin?

        Siellä taisi olla moni hevosmies koko sodan ajan.

    • JotainRajaaLukemiin

      Minkä ihmeen takia juuri mustalaisia olisi kuollut sodassa 20% mukana olleista? Suurin osa kun oli hevosmiehinä takalinjoilla. Ei Suomen juutalaisiakaan kaatunut tuollaista prosenttiosuutta, vaikka ne oli etulinjassakin.


      "Suomessa romanimiehet osallistuivat talvi- ja jatkosotaan muiden suomalaisten tavoin. Sodissa oli mukana noin 300 romanimiestä, ja heistä yli 60 menetti henkensä."

      https://yle.fi/aihe/artikkeli/2015/08/21/mustalaismiehen-sai-1600-luvulla-hirttaa-ilman-oikeudenkayntia


      'Talvi- ja jatkosotiin osallistui Helsingin, Turun ja Viipurin juutalaisista seurakunnista 300 naista ja miestä. Kaikkiaan 23 miestä kaatui, heistä seitsemän jäi kentälle."

      http://w3.verkkouutiset.fi/arkisto/Arkisto_1997/5.joulukuu/JUUTSOTA.HTM

    • jeeno.karkasi

      Mustalaisia ammuttiin sotilaskarkureina.

    • Anonyymi

      "Lindeman valitti kesäkuussa saamastaan vankilatuomiosta Turun hovioikeuteen. Hän veti kuitenkin myöhemmin valituksensa pois. Turun hovioikeus ilmoitti viime torstaina, että käräjäoikeuden tuomio jää lainvoiman saaneena pysyväksi.

      Alex Dimitri Richard Lindemanilla on rikostaustaa. Hän on syyllistynyt sekä omaisuusrikoksiin että liikennerikoksiin."

      https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/00c48211-ae24-4b68-9e1e-facdd357ba6a

      • Anonyymi

        Eipä liity tämä sankari ketjun asiaan, vaikka etnisillä perusteilla yrittää anonyymi yleistellä. Ehkäpä suomalaisetkin ovat kaikki alkoholisoituneita räyhähenkiä. :)

        -Vertigo

    • Anonyymi

      Lindemanit tänään taas esillä. MOT - 3.helmikuuta 2025.

    Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastaista viestiä.

    Takaisin ylös

    Luetuimmat keskustelut

    1. Oletko mokannut?

      Oletko omasta mielestäsi mokannut jotain kaivattusi suhteen?
      Ikävä
      182
      2138

    2. Oletko ymmärtänyt

      Oletko ymmärtänyt jotain kaivatustasi lähiaikoina tai oletko muuttanut mielipidettäsi kaivatustasi?
      Ikävä
      164
      1856

    3. Sanna Ukkolan kolumni: Rautarouva, joka unohti joukkonsa - Riikka Purran pitäisi katsoa peiliin

      "Historialliset tappiot eivät synny vahingossa. Ne syntyvät, kun johtaja unohtaa, ketä hänen piti palvella, kirjoittaa I
      Perussuomalaiset
      45
      1824

    4. Ottaisitko miten

      Kaivattusi?
      Ikävä
      123
      1533

    5. Liian paljon hylättyjä ääniä

      Ottakaa avustaja mukaan jos ette osaa äänestää oikein. Moni varmaan sekosi kahden listan ja lipun takia. Oliko tarkoitus
      Maailman menoa
      172
      1361

    6. Ikäero suhteessa

      Huomasin äsken Iltalehden tuoreen artikkelin, jossa kerrottiin, että vain 5% parisuhteista on yli 10v ikäero. Millaisia
      Parisuhde
      63
      1357

    7. Tiedän kyllä sen

      Että käyt täällä. En kuvittelisi sellaista asiaa. Tiedän kyllä senkin, että olet ainakin ollut minusta kiinnostunut. Sen
      Ikävä
      77
      1181

    8. Ärsyttää et olet

      Niin välinpitämätön suhteeni
      Ikävä
      71
      1001

    9. Ähtärin vaalitulos ja nyt neuvottelut alkavat

      Keskusta voitti yhden paikan Ähtärissä kun oli hyvin ehdokkaita ( 32) ja kansanedustaja veturina keräämässä ääniä. P
      Ähtäri
      30
      995

    10. Tämä Kuhmon valtuusto

      Pöh, sanon minä.
      Kuhmo
      15
      949
    Aihe
    TietosuojaselosteKäyttöehdotEvästeasetuksetSäännöt