Mitkä tekijät sai teidät luopumaan uskosta?

tarinanne

Olisi kiva saada tietää mitkä tekijät ja ajatukset saivat teidät luopumaan uskosta, nimittäin tieto voisi auttaa muitakin luopumaan uskosta? Oliko luopuminen haastava prosessi? Uhkailiko uskonnollinen järjestö tai uskonnolliset materiaalit? Olisi hienoa jos joku tutkisi aihetta enemmän ja haastattelisi mm. ex uskovia!

102

376

Äänestä

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • RepeRuutikallo

      En voi puhua omasta puolestani kun en ole koskaan ollut uskomassa, mutta läheltä liippaava tapaus. Fundisuskonnollista järjestöä johtanut teologian tohtori alkoi luppoaikoinaan sananmukaisesti "pahaa aavistamatta" tutkia raamattua historialliskriittisella metodilla ja huomasi parissa vuodessa, että hänen uskonnollisilla käsityksillään ei ollut ollut mitään järjellistä pohjaa. Se oli fundikselle erittäin kova ja psyykkisesti vaikea paikka.
      Uskostaan hän ei silti kokonaan ole luopunut, vaan luonnehtii nykyistä itseään (hieman naurahtaen) "pitkän matkan kulkeneeksi" "ääriliberaalin" kristillisyyden edustajaksi.

      • tositurhautunut

        ..mikäköhän lohko oli kyseessä? Jokin helluntailaiskarismaattinen vai citysrk tyyppinen,elämän-sana srk vai jokin kristillinen keskus kenties,tai ehkä krs tahi vapaakirkollinen hurmospiiri? Koivuniemen lahko on myös jonkun hörhöporukan juttuja ja mitä näitä hertsöögejä lie myös kaikenlaisia,nokiamissionin kaltaisia höpötyksiä..Olisipa mahtavaa saada jutella kyseisen ihmisen kanssa,todella(!)sillä tarvitsisin kipeästi myös tieteellistä ja kriittistä näkökulmaa,juuri ylläkuvatun kaltaista vapautuakseni toistakymmentä vuotta kestäneestä psyyken ja elämän rikkomisesta ja harhaanjohtamisesta! mitään ns.terveoppista uskonyhteisöä lienee täysin turhaa tässä elämässä odottaa kohtaavansa,niin ne jyvät kai seulotaan akanoista vai.. :)

      • LeoMeller
      • RepeRuutikallo
        tositurhautunut kirjoitti:

        ..mikäköhän lohko oli kyseessä? Jokin helluntailaiskarismaattinen vai citysrk tyyppinen,elämän-sana srk vai jokin kristillinen keskus kenties,tai ehkä krs tahi vapaakirkollinen hurmospiiri? Koivuniemen lahko on myös jonkun hörhöporukan juttuja ja mitä näitä hertsöögejä lie myös kaikenlaisia,nokiamissionin kaltaisia höpötyksiä..Olisipa mahtavaa saada jutella kyseisen ihmisen kanssa,todella(!)sillä tarvitsisin kipeästi myös tieteellistä ja kriittistä näkökulmaa,juuri ylläkuvatun kaltaista vapautuakseni toistakymmentä vuotta kestäneestä psyyken ja elämän rikkomisesta ja harhaanjohtamisesta! mitään ns.terveoppista uskonyhteisöä lienee täysin turhaa tässä elämässä odottaa kohtaavansa,niin ne jyvät kai seulotaan akanoista vai.. :)

        En valitettavasti voi vielä kertoa, sillä asia on toistaiseksi vähän arkaluontoinen.

      • aivotnarikkaanvaan
        RepeRuutikallo kirjoitti:

        En valitettavasti voi vielä kertoa, sillä asia on toistaiseksi vähän arkaluontoinen.

        Sääli, olisihan se hyvin kiinnostavaa saada ex-fundiksen kanssa kohdata ja saada perspektiiviä sitä kautta. Olen kokeillut myös uskovaisten tuttujeni kanssa keskustella näistä aiheista,mutta vastaanotto on lähestulkoon aina sama- joko minun näkemykseni torjutaan suoralta kädeltä, tai sitten kyllä keskustellaan siihen pisteeseen,jossa laitan tosiaan oman elämän konkreettisia esimerkkejä tiskiin ja todellisia kokemuksia uskovista ja tietyistä oppirakennelmis tai erilaisista kokemuksista (mm.tuli-konferenssi-tyyppisistä jutuista); viimeistään tässä vaiheessa juttelu loppuu tai sitten vika löytyy,yllätysyllätys,allekirjoittaneesta,ei missään nimessä palveluvirassa olevista tai muista jäsenistä! Oman maailmankuvan ja argumenttien/uskon horjuminen on vain kai joillekin sitten niin rankkaa,en tiedä. Ehkä tässä vielä viisastun :)

      • RepeRuutikallo
        aivotnarikkaanvaan kirjoitti:

        Sääli, olisihan se hyvin kiinnostavaa saada ex-fundiksen kanssa kohdata ja saada perspektiiviä sitä kautta. Olen kokeillut myös uskovaisten tuttujeni kanssa keskustella näistä aiheista,mutta vastaanotto on lähestulkoon aina sama- joko minun näkemykseni torjutaan suoralta kädeltä, tai sitten kyllä keskustellaan siihen pisteeseen,jossa laitan tosiaan oman elämän konkreettisia esimerkkejä tiskiin ja todellisia kokemuksia uskovista ja tietyistä oppirakennelmis tai erilaisista kokemuksista (mm.tuli-konferenssi-tyyppisistä jutuista); viimeistään tässä vaiheessa juttelu loppuu tai sitten vika löytyy,yllätysyllätys,allekirjoittaneesta,ei missään nimessä palveluvirassa olevista tai muista jäsenistä! Oman maailmankuvan ja argumenttien/uskon horjuminen on vain kai joillekin sitten niin rankkaa,en tiedä. Ehkä tässä vielä viisastun :)

        Ehkä vielä joskus onnistuu, kunhan muodolliset kuviot muuttuvat. Kaveri on kyllä niin kiireinenkin, että häitteni jälkeen olen nähnyt hänet naamatusten kuudessa vuodessa vain pari kertaa.
        Fundisuskovaisten kanssa jutskaaminen on varmaan vähän joka puolella samanlaista kuin kerrot. Heillä ei ole pienintäkän aikomusta normaaliin keskusteluun, jossa vastapuolen argumentointi edes teoriassa voisi saada tarkistamaan omaa ajattelua joltain kantilta. Lopulta vastapuoli on aina ehdottoman tuomittavasti väärässä, jos ja kun hän ei ota jumalallista viestiä vastaan.

      • Hyvärepe
        aivotnarikkaanvaan kirjoitti:

        Sääli, olisihan se hyvin kiinnostavaa saada ex-fundiksen kanssa kohdata ja saada perspektiiviä sitä kautta. Olen kokeillut myös uskovaisten tuttujeni kanssa keskustella näistä aiheista,mutta vastaanotto on lähestulkoon aina sama- joko minun näkemykseni torjutaan suoralta kädeltä, tai sitten kyllä keskustellaan siihen pisteeseen,jossa laitan tosiaan oman elämän konkreettisia esimerkkejä tiskiin ja todellisia kokemuksia uskovista ja tietyistä oppirakennelmis tai erilaisista kokemuksista (mm.tuli-konferenssi-tyyppisistä jutuista); viimeistään tässä vaiheessa juttelu loppuu tai sitten vika löytyy,yllätysyllätys,allekirjoittaneesta,ei missään nimessä palveluvirassa olevista tai muista jäsenistä! Oman maailmankuvan ja argumenttien/uskon horjuminen on vain kai joillekin sitten niin rankkaa,en tiedä. Ehkä tässä vielä viisastun :)

        Niinhän se on, on aina ollut ja jatkuu, että nämä nk. uskovaiset ovat lokeroineet tämän uskon kuvan aivoihinsa niin, että kun menen näin, miten tässä uskossa on aina menty ja tai lahkossa saarnataan, voin jättää tämän syvemmän tutkimisen muiden huoleksi ja taivaspaikka on varmistettu, kun teen niinkuin käsketään.

        Suurin pelko lienee näillä hurahtaneilla on, että he joutuisivat itse ajattelemaan ja ottamaan selvää asioista. Helpompaa elää kun on kuin pässi narussa.
        Keskustelussa on suurin syy vaientaa vasta-ajattelija vetoamalla omaan lahkon oppeihin. Ihmisethän menevät mielellään reittiä, missä rima on matalin. Yksinkertaisuus ja alistuvuus suuren massan mukana menemiseen on juuri tämä, että ei tarvitse käyttää omia aivoja. Olen niinkuin muutkin, kuulun joukkoon - helppo tie. Sanoihan hirviö-aadolfkin aikoinaan, että suuret joukot joutuvat helpommin suuren valheen kuin pienen valheen uhreiksi. Siitähän on hirveimmät todisteet meillä olemassa.
        Aina on kriittisesti suhtauduttu ihmiseen, kuka uskaltaa kyseenalaistaa sekä asettaa yleiset totuudet punnittaviksi uudellen. On pelottavaa kohdata hänet, kenellä on omat aivot käytössä ja tutkii asioita.

        Jumalallinen viesti olisi todellisuudessa sitä, että ajatelkaa omilla aivoillanne älkääkä nielkö tätä potaskaa kritisoimatta ja katsokaa sitä totuutta silmiin. Kysykää onko tämä rakkautta, onko tämä totta, koska totuus ei pala tulessakaan ja rakkaus on suurin voima ja rakkaus ei tekisi näitä hirmutekoja mitä maailmassa uskontojen ja lahkojen vuoksi tehty.
        Onneksi on kriittisyys lisääntynyt ja hiukan havaittavissa tämän tasapäisyyden vähenemistä, niin voi olla meilläkin täällä toivoa, ettei uskontokunnat miehitä tätä maata lopullisesti vaan terve järki ja ajattelu saadaan voimavaraksi!

      • aivotnarikkaanvaan
        Hyvärepe kirjoitti:

        Niinhän se on, on aina ollut ja jatkuu, että nämä nk. uskovaiset ovat lokeroineet tämän uskon kuvan aivoihinsa niin, että kun menen näin, miten tässä uskossa on aina menty ja tai lahkossa saarnataan, voin jättää tämän syvemmän tutkimisen muiden huoleksi ja taivaspaikka on varmistettu, kun teen niinkuin käsketään.

        Suurin pelko lienee näillä hurahtaneilla on, että he joutuisivat itse ajattelemaan ja ottamaan selvää asioista. Helpompaa elää kun on kuin pässi narussa.
        Keskustelussa on suurin syy vaientaa vasta-ajattelija vetoamalla omaan lahkon oppeihin. Ihmisethän menevät mielellään reittiä, missä rima on matalin. Yksinkertaisuus ja alistuvuus suuren massan mukana menemiseen on juuri tämä, että ei tarvitse käyttää omia aivoja. Olen niinkuin muutkin, kuulun joukkoon - helppo tie. Sanoihan hirviö-aadolfkin aikoinaan, että suuret joukot joutuvat helpommin suuren valheen kuin pienen valheen uhreiksi. Siitähän on hirveimmät todisteet meillä olemassa.
        Aina on kriittisesti suhtauduttu ihmiseen, kuka uskaltaa kyseenalaistaa sekä asettaa yleiset totuudet punnittaviksi uudellen. On pelottavaa kohdata hänet, kenellä on omat aivot käytössä ja tutkii asioita.

        Jumalallinen viesti olisi todellisuudessa sitä, että ajatelkaa omilla aivoillanne älkääkä nielkö tätä potaskaa kritisoimatta ja katsokaa sitä totuutta silmiin. Kysykää onko tämä rakkautta, onko tämä totta, koska totuus ei pala tulessakaan ja rakkaus on suurin voima ja rakkaus ei tekisi näitä hirmutekoja mitä maailmassa uskontojen ja lahkojen vuoksi tehty.
        Onneksi on kriittisyys lisääntynyt ja hiukan havaittavissa tämän tasapäisyyden vähenemistä, niin voi olla meilläkin täällä toivoa, ettei uskontokunnat miehitä tätä maata lopullisesti vaan terve järki ja ajattelu saadaan voimavaraksi!

        Sitä todella odotellen :) Kiitos näkökulmista.

      • Bandamatti

        Minä en ole oikeasti koskaan uskonut mihinkään, koska mielestäni koko uskon touhu on ihan humpuukia ,jolla on aikojen alusta haluttu hallita ihmismieltä sekä peloitella ihmisiä.Koko raamattu on erään kansantaru kuten meillä on Kalevala.
        Koska raamattu on kirjoitettu vasta runsas kaksituhatta vuotta sitten ja olihan ihmisiä jo sitäkin ennen, jotka uskoivat esim. luonnon voimiin kun eivät ymmärtäneet niitä ja uskon että luonnonkansat ovat uskosaan ,mihin sitten uskovatkaan paljon onnelisimpia kuin kukaan nyky ihminen tai kansa.
        Lähetys saarnaajat ja niin sanotut lähetystyöntekiät ovat pahinpia ihmisten sortajia .

      • mb85e

        Raamattu on koottu vasta vajaat 1700 vuotta sitten

    • Eieiei7

      Tutustuin työni vuoksi vanhoillislestadiolaiset nimiseen lahkoon. Kirkosta eroaminen oli äkkiä kirkas ja selvä päätös!

      • Nimimerkki_Erkki

        Vanhoillislestadiolaiset ei ole "lahko" siinä merkityksessä , jolla termi yleisesti määritellään: kirkon ulkopuolinen uskonnollinen yhteisö, jossa usein on alettu korostaa jotain yksittäistä erityistä osatekijää hengellisen elämän ja "oikean" uskon merkkinä.

        Vanhoillislestadiolaiset on kirkon sisällä toimiva ja kirkon suurin herätysliike. Se kyllä opissaan täyttää hyvinkin lahkon määritelmän. Onhan esimerkiksi lisääntymisestä tehty lestadiolaisuudessa hengellinen asia ja uskon merkki.

        https://freepathways.wordpress.com/2015/10/26/onko-mulle-tilattu-veripusseja/

        Lisääntymispakosta kärsivät eniten lapset joiden lapsuutta värittä äusein vanhempien uupuminen, sairaudet ja ennenaikainen kuolema.

    • Ankhmaatdfgdgsdfge

      Mikään ei riko psyykeä pahemmin kuin psykologia, siinä teille uskonto jossa uhreja riittää, eikä armoa anneta, ei uskonnon sisältä, eikä ulkoa. On luonnollista että terveestä tulee "Hullu", mutta mikäli "Hullusta" pitäisi tulla terve, on se joko mahdotonta, tai sitten kyse on vaarallisesta puoskaroinnista, tai muuten mahdottomasta ja/tai vaarallisesta kehityksestä. Ilmiö on suunnilleen sama kuin jos heterosta tule homo, hän on silloin ainoastaan löytänyt kadoksissa olleen seksuaalisen identiteettinsä, jos taas homosta pitäisi tulla hetero, on se aivan mahdotonta, tai tällaisen identiteetin etsiminen on "vaarallista" eheytymistä. Näyttää lähinnä siltä, että mikä joskus tai jossain on mahdollista ei ole sitä toisaalla tai eri aikana. Uskontoja.....

      • RepeRuutikallo

        Neiti voisi kertoa esimerkin, jossa heterosta on tullut homo. Siis heterosta, ei biseksuaalista.

      • samaa-mieltä

        Hyvä kommentointi! Asiaa!

      • Näin33221177

        On ihmisiä jotka eivät ole uudestisyntyneet ja alkavat tutkimaan uskontoa ja heillä on kyllä mielenkiinto, jonka Jumala on heissä herättänyt, mutta he jäävät siihen herätyksen tilaan, kun kukaan ei heitä johda uudestisyntymään ja sitä kautta Jumalan lapseksi ja siksi sana ei heille aukea. On myös niitä jotka ovat tämän kokeneet mutta alkaneet elämään synniss nesim haureudessa ja Pyhä Henki on heitä kehoittanut hylkäämään synnin, mutta he eivät ole halunneet ja siksi Pyhä Henki on heistä poistunut ja nyt he ovat samassa tilassa kuin ennen uudestisyntymää ja siksi he luopujat uskosta.

    • uskontouskoko

      Mikäänhän ei minua saa luopumaan uskosta, mutta kaiken maailman uskontoihin minua ei saa kääntymään kukaan ja vielä vähemmän johonkin lahkoon hurahtamaan. Pahimpia täällä on juuri nämä lessut,hellut, jehut ja muut viritykset,muka karismaattisten hörhöilijöiden seurakunnat.
      Näillä ei ole mitään tekemistä uskon suhteen, mikä on omakohtaista luottamusta siihen, kuinka pienoisesta ihmisen alusta on saanut tuntea ja luottaa siihen, että on olemassa korkeampi voima. Kaikkiin näihin uskontoihin on sekoittuneena säännöt ja lait, millä johtajat ja papit uhkailevat ja pitävät ihmisiä lahkon vankeina, varastavat rahat, peloittelevat helvetillä. Pappien kissanhännän veto, kuka saa paremmin vallankahvasta kiinni ja suuremmat vuosiansiot, on kaukana siitä mitä ihmispaimenten pitäisi olla. Kauniista kirkoistakin on tehty vääristyneitä rituaalipesiä ja riehumispaikkoja, haettu mallia jälleen ameriikoista ja ties mistä taikatemppeleistä.
      Suosittelen käyttämään omia aivoja ja luonnossa hiljentymään tai pientä lasta katselemalla, voit kokea Luojamme kauneuden sekä hänen voimansa kaikessa loistossaan.
      Mitään välikäsiä ei tarvita, hän antoi meille sydämeen viisauden avaimet ja kannattaa huomata, ei maksa mitään ja tämä lohtu on meille kaikille tarjolla. Uskallatko katsoa sisimpääsi - onko sielusi puhdas vai annoitko sen täytettäväksi kuin tapetun eläimen, mistä tehtiin elollisen olennon irvikuva?
      Usko on ihana asia, kun sen oivaltaa - siinä on voimaa!

    • facktfackt
    • tovoapimeään

      Sellaisia henkilöitä on,jotka ovat ihmisiä luopumisesta haastatelleet,mm.Janne Villan teos hengellisestä väkivallasta on yksi. Itselläni tuo uskosta luopuminen on prosessina yhä kesken ja tarvittaisiin enemmän kuulla muiden kokemuksia täälläkin,selviytymistarinoita..

      • sanoisin.näin

        Kannattaa aloittaa siitä, että tekee uskostaan ja jumalsuhteestaan vain henkilökohtaisen asian. Onhan elämässä tilanteita, joissa usko korkeampaan voimaan voi suojella psyykettä. Ja ehkä auttaa näkemään valoa silloin kun on pimeää, kun etsii tarkoitusta tapahtumille. En tiedä, kun itse en oikeastaan usko, ainakaan sillä tavalla kuin uskovat uskovat. Minulle Jumala on vain entiteetti, jonka vaikutusta en voi huomata enkä pyri siihen turvautumaan.

        Mutta mikä minä olen mitään sanomaan, tai neuvomaan. Minä elän näissä asioissa aivan toisenlaisessa maailmassa, olen pienestä saakka elänyt. Jumalalla on siinä ollut vain statistin osa, jos sitäkään. Se, etten kuitenkaan väitä Hänen olevan olematon, on vain älyllistä rehellisyyttä itselleni.

      • sanoisin.myös.näin

        Huh, kirjoitit aivan kuin olisin itse kirjoittanut ja käytit jopa nimimerkkiä, jota itse käytän! Aloin jo epäilemään, että minulla on muistihäiriö, kun en muista tähän keskusteluun ottaneeni kantaa.

        No, meitä on siis ainakin kaksi tässä ketjussa, joiden mielestä usko kuuluisi olla henkilökohtainen asia. Kenenkään ei tarvitse tietää uskooko vaiko eikö ja uskooko jumalaan, jeesukseen, allahiin, ukko ylijumalaan....

    • ggfdsgs

      kun näiden palstojen uskovia katsoo kirjoitusten valossa, ylimielisiä tuomitsevia herjaavia, ainoastaan pahuutta täynnä ilman rakkautta piiruakaan.
      He ovat itseriittosia narsisteja jotka pyrkivät hallitsemaan muita. Joskus aikoinaan uskovissa piireissä liikkuneena, täytyy sanoa että noin pahoja ihmisiä on muualta vaikea löytää. En kaipaa elämääni enään koskaan uskovia enkä millään tavoin halua olla enään koskaan tekemisissä.

      • Yrjö9

        Siinä oli erinomainen tiivistelmä uskonnoista! Toisiin lahkoihin sopii täydellisesti, toisten vallanhalu, pahuus ja ahneus vain suurempaa joillain, jollain pienempää. Peruskuvio sama.

      • Tuman

        Siinäpä oivallisen armollista tekstiä.

    • OikeuttaMyösJumalalle

      "tarinanne 30.4.2015 00:34
      Olisi kiva saada tietää mitkä tekijät ja ajatukset saivat teidät luopumaan uskosta, nimittäin tieto voisi auttaa muitakin luopumaan uskosta? Oliko luopuminen haastava prosessi? Uhkailiko uskonnollinen järjestö tai uskonnolliset materiaalit? Olisi hienoa jos joku tutkisi aihetta enemmän ja haastattelisi mm. ex uskovia!"

      Luetun, eli tosiasioiden ymmärtäminen.

      Uskonnolliseksi painostettu / pakotettu henkilö (varsinkin pieni lapsi) kasvaa ristiriidassa. Hän omassa mielessään ymmärtää mainitun uskonsuunnan pahuuden, mutta kaikki kritiikki ja omien ajatusten esiintuominen murskataan hänessä, monipuolista väkivaltaa käyttäen, silloin kun se on vastoin kyseisen uskonsuunnan johtajiston ja sadististen seurakuntalaisten periaatteita ja hyötyä,

      Tämä väkivalta voi jatkua pitkälle aikuisikään asti. Monet vanhukset lähtevät ajasta ikuisuuteen uhattuina, murskatuin mielin, menettäneenä koko oman, ainutkertaisen elämänsä, johon ei muilla olisi ollut lupa koskea. Tällainen väkivalta on mainittujen uskonlahkojen koko perusolemus ja tarkoitus, ei suinkaan tahaton vahinko, tai "ihmisten puutteista johtuvaa, joita Herra Jeesus meissä heikoissa omissaan suvaitsee, Hän kun rakastaa meitä! (mutta on kuuro uhrien itkulle.)", kuten mm. helluntailaisuus ja muut huijauksiin perustuvat lahkot opettavat.

      Kun uskonnon uhri ymmärtää olevansa, ei "epäuskoinen", "demoninen Jumalan sanan ja lapsien vastustaja!" vaan ihka maallisten, lihallisten rikosten uhri, hän herää suggestiosta:

      "Naps!"

      Hän oivaltaa, kuten H.C.Anderssenin sadussa, "ettei keisarilla olekaan vaatteita!" vaikka muut näin hänelle vakuuttelisivat. "Koko järjestöhän on alusta loppuun asti rikollisten liikemiesten taloudellinen huijaus!"

      Jos tämän tosiasian laukaisee suoraan esim. netissä, voisin kertoa mitä tästä seuraa.

      Ehkä itsekin pian huomaatte.

      On kuitenkin erotettava mahd. todellinen Jumala ja Hänen olemassolonsa ja tahtonsa, kuin liittää Hänet yhteen Hänen Nimeään väärinkäyttäviin uskontorikollisiin.

      Tämän ystävällisen varauksen suostun vielä nk. Jumalalle antamaan. Hänkin on uskontorikollisten, itseasiassa se pääasiallisin uhri.

      • kiittijaniitti

        Juurikin näin. Huvittavaa sinänsä-käytin juuri tuota "keisarilla ei ole vaatteita" ajatusta hyvin paljon irroittautumisen alkuvaiheessa :) Kyllä se hellarihallarilillerilalleri-lahko on opeillaan sairastuttanut niin paljon Jumalaa ja apua etsiviä ihmisiä,että todella kammottavaa! Minun ja lasteni elämät muunmuassa,vaan eivätpä onneksi kaikkea saaneet,vaikkakin lataamon ja kurjuuden kautta on täytynyt mennä eteenpäin- kiitos siitä,että jaksan jotenkin vielä elää,kuuluu yksin Jumalalle,ei yhdellekään hulluntai-(vaikka puhdassydämisiäkin joukkoon mahtuu)evankelista-esirukoilija-kuoronjohtaja-kutsutulle-sikarikkaalle-ylenkatsoja" teeskentelijälle. niinsevaanon,että terveisiä täältä "kadotuksentieltä" entiseen seurakuntaan!

    • Siksi

      Tuom.9:8. Job. 12:8. Pensaat ja kalat, ei puhu. Raamattu huijaa.

    • Sloper

      Ymmärtäkää, että kristinusko pohjautuu vanhojen paimentolaisien taruihin siitä miten maailma toimii. Se keskittyy käsittelemään tapahtumia pienellä alueella Lähi-Idässä sillä heillä ei ollut tietoa tai edes tarvetta tuntea muun maailman asioita. Se on todennäköisesti ollut kokoelma erilaisia suullisesti levitettyjä tarinoita joissa oli selitykset sille miten maailma oli syntynyt, miksi heimon pitäisi toimia tietyllä tavalla ja miten selvitä jatkuvasta kuoleman uhasta ja pelosta sen aikaisessa maailmassa. Siitä tietenkin pääsee yli lupauksella paremmasta elämästä heti kuoleman jälkeen. Kuvittele kulttuuri missä ei tiedetty mitä taudit ja bakteerit ovat tai miten selittää tuulet ja muut luonnonilmiöt. Se antaa hyvän kuvan siitä miten paljon asioita oli ympäristössä mitä ei ymmärretty, joten helpoin yhtenäinen selitys niille oli... jumala.

      Määritelmä sille mikä jumala(t) oli, mitä se halusi, ja miten siihen voitiin olla yhteydessä paremman onnen saamiseksi riippui kyseisestä jumalasta, mutta lähes kaikilla uskonnoilla on oma kantamuotonsa ja juurensa. Ihmiset jotka on kyseisiin asioihin tarkemmin perehtyneet ovat laatineet siitä seuraavan kuvan:

      http://www.jorgecancela.es/blog/wp-content/uploads/2014/10/The-evolutionary-tree-of-religion.jpg

      Mitä omaan uskontohistoriaani tulee, niin kävin riparin (niin kuin muutkin) mutta en muista koskaan uskoneeni. Kirkosta erosin 2007, koska en yhäkään uskonut mihinkään jumalaan ja siten tuntenut kuuluvani uskovaisien ryhmään. Pidän sitä vähän samana kun olisi lapsena liitetty (kasteessa) jonkin poliittisen puolueen jäseneksi ja olisi ollut myöhemminkin jäsenenä, vaikka ei oikeasti usko puolueen linjaan. Se että puolue tekee myös jotain hyvää, ei mielestäni ole oikeutus sietää ja rahallisesti tai edes jäsenenä olemalla tukea sitä mitä pahaa se saa aikaan. Jos haluaa olla kannatusjäsenenä vain humanitärisistä syistä, niin mielummin lähetän rahani lyhentämättömänä jonkin hyväntekeväisyysjärjestöjen kautta. Samalla voin olla varma että uskonnolliset opetukset eivät ole ehtona avun saamiselle.

      • Näkökulmaa

        Minäpä erosin kirkosta uskoon tultuani.Se oli 70 luvun puoliväliä.

      • Tuman

        Usko on lahja. Totena pitäminen on eri asia.

    • Itsenäisesti.Uskova

      Omituisesti asetettu kysymys!
      Eihän sitä USKOSTAAN tarvitse luopua jos ei kulje
      jonkun lauman mukana ajattelematta itse.
      Irtautuminen voi merkitä USKON ALKUA,
      ei luopumista!

    • ÄläVainAjattele

      Kun uskonnon keskeisimpiä perusväittämiä tarkastelee vähänkin kriittisesti, huomaa nopeasti etteivät ne kestä vähäisintäkään kriittistä tarkastelua, vaan sortuvat kuin korttitalot. Ristiriitaa ristiriidan perään, täysin väärää historiaa ja luonnontiedettä ja itsensä täydellisesti kumoavia loogisia mahdottomuuksia.

      Puhumattakaan nyt siitä taikauskoisesta typeryydestä ja erittäin ahdasmielisestä suvaitsemattomuudesta. Tuhansia vuosia vanhoja, lapsellista tietämättömyyttä henkiviä paimentolaistarustoja ei pysty millään konstilla päivittämään uskottavasti nykyaikaan, vaan ne pysyvät sellaisina lapsellisina satuina mitä ne ovatkin.

      Uskonnon pahin vihollinen on looginen ja kriittinen ajatteleminen ja järjen käyttö. Tämän vuoksi uskonnossa halveksitaankin avoimesti järjen käyttämistä ja pilkataan viisautta, koska se estää sokean uskomisen - lapsellisiin typeryyksiin.

      • mkijuhyoolkj

        olen samaa mieltä..tuli 10 vuotta tuossa harhassa elettyä enkä edes tiedä miksi jo parin vuoden jälkeen rupesi tuntumaan että kaikki ei ole kohdallaan niissä hommissa mutta silti aivopesu jatkui..jonkunlainen älyllinen herääminen tapahtui ja pääsin eroon tuosta harhasta.vaan melkein 10 vuotta meni elämästä hukkaan.

    • satan

      Itse en ole ollut uskossa päivääkään.

      • Lahkon.hylännyt

        Saatana, jos kuka on uskossa! Tällä tarkoitan tietenkin sitä, että hänellä on alusta asti ollut tieto Jumalasta, sekä Jeesuksen sovitustyöstä, ihmisten puolesta.

        Tapattaessaan Jeesuksen, Saatana kuitenkin nk. sotkeentui omiin sukkiinsa, sillä hän ei arvannut, että se ketkuli aikoo myös nousta kuolleista!

        Tuossa edellä joku sanookin, että hylätessään jonkun uskonlahkon, tämä ei tarkoita, että kristitty olisi samalla luopunut uskostaan. Lahkolaiset pitävät uskoa niin omanaan, että tuomitsevat Helvettiin sen, joka ei heitä ja heidän lahkoaan, heidän uskoaan ja heidän johtajiaan tunnusta. He käyttävät nimitystä "olla uskossa", sillä usko on heidän epäjumalansa: he tunnustavat omaa uskoaan, omaa itseään. Jeesus on heille ainoastaan heidän oman egonsa pönkittäjä.

        Näin he siis "uskovat". Tietenkään heillä ei ole Jeesusta. Heillä on "Usko", jota he tunnustavat ja johon panevat pelastuksensa toivon.

        Itse olen jättänyt helluntailahkon, oikeastaan ja todellisuudessa se olemukseltaan onkin oma, erillinen, kristinuskon ulkopuolinen ja vastainen uskontonsa, mutta en minä ole Kristusta kieltänyt.

    • uloskutsuttu

      Lähdin seurakunnasta.Syynä oli vaino sisältä käsin,joka ilmeni väärinä syytöksinä,panetteluina,pahanpuhumisina.

      Lähdin enkä ole sinne palannut.
      Uskonikin oli kriisissä ja on ehkä vieläkin kokemusteni takia.
      Ehkä se olikin siunaus ja Jumala tahtoo omansa kutsua ulos maallistuneista seurakunnista.

      • siunattu

        Voi kuinka parantaa lukea kun itse on kokenut kaikki kauheudet lahkossa!Myöskin olen kasvanut hellariperheessä,jossa pahuus kukoisti.Pitkä tie on kuljettavana parantumisen tiellä,uskonnolliset mielipuolet kaikkein vaarallisempia!Uskoni olen säilyttänyt ja tunnen vapautta kun ei lahkot vangitse minua!

    • Derppiina

      Itse olen kasvanut kristillisessä perheessä. Pienenä oli aina iltarukous ja joskus mentiin joulukirkkoon, ei hartaampaa uskonnon harjoittamista. Koulussa puhuttiin melko paljon uskonnosta uskonnontuntien takia ja laulettiin melko usein virsejä. Näistä syistä koen että minut "aivopestiin" uskomaan, pieni lapsihan uskoo mihin tahansa kun sitä on opetettu jo syntymästä asti.

      Yläasteella kuitenkin aloin kyseenalaistamaan uskontoa kun aivot kehittyivät ja tuli ns. oma tahto. Evoluutio teoria kuulosti fiksulta ja raamatun taikatemput tuntuivat täysin epärealistisilta. Raamattu on muutaman sedän kirjoittama, joihin he lisäsivät vähän lisämaustetta oikeisiin tapahtumiin. Koin mm. koulukiusaamista, jonka takia usein rukoilin sen loppuvan mutta mitään ei tapahtunut. Koin sen olevan täysin epäreilua koska olin ollut aina kiltti ihminen, miten jumala voisi rankaista näin?

      Näistä syistä en enä uskonut mihinkään suurempaan voimaan. Siitä asti olen ollut ateisti vaikka kirkosta erosinkin vasta 18-vuotiaana, koska vanhempani eivät sallineet sitä.

      • Tuman

        Harmi..

    • Guilliam

      Aiheeseen ei ole olemassa yhtä tai oikeaa vastausta, koska asia on jokaiselle henkilökohtainen. Riippuu paljon henkilön luonteesta, kasvatuksesta ja kokemuksista. Esim. henkilölle joka on syntynyt uskovaiseen perheeseem tai esim. jonkun lahkon vaikutuspiiriin homma aivan omalla tasollaan jo sosiaalisista siteistä lähtien. Esim. omien epäilyjen paljastaminen ja kysymysten esittäminen voi olla liian iso pala monelle.

      Itse mm. en ole käytännössä koskaan ollut uskovainen. Perhe oli hyvin tapakristillinen että kirkossa käytiin lähinnä häissä ja hautajaisissa ja pennuilla opetettiin ja luettiin yhdessä iltarukoukset meidän kakaroiden ollessa aivan pieniä, mutta siinäpä se.

      Toinen vanhemmista on ortodoksi ja seinällä on ikoni, mutta se taitaakin olla ainoa suoraan uskonnollinen symboli näkyvillä eikä siihen ole koskaan liittynyt mitään suitsukkeiden polttelua tms.

      Käytännössä olen agnostinen ateisti, mitkä tarkoittaa että en tiedä onko jumalaa/lia olemassa vai ei (agnostikko), mutta mikään mitä olen ympärilläni ja maailmassa nähnyt ja törmännyt ei viittaa moisten olemassaoloon, eli en siis niihin usko (ateisti).

      • Tuman

        Usko on lahja.

      • a---a
        Tuman kirjoitti:

        Usko on lahja.

        Etkö ole lukenut mitään mitä yllä on kirjoitettu? Jos tuo lahja tekee ihmisestä pahimmillaan sadistin, joka alistaa perhettään monin eri tavoin, onko se mikään ihme ettei mokoma lahja oikein lahjalta tunnu?

      • Tuman

        Onhan ihmiselämäkin lahja. Jos nyt ihminen tuhoaa sitä minkä kerkiää, niin eikö nämä ihmiset pitäis hävittää pois. Jos uskovista tehdään pahoja ja kielletään hengelliset asiat sen tähden, kun jotkut yksilöt tekevät pahaa, niin se on väärin niitä kohtaan, jotka pyrkii elämään oikein.

    • kokemusero

      kaikki on lopulta henkilö kohtaista omaan määritelmään kun jäin pois seurakunnan kirjoilta siinä vaiheessa kun sairastelun kulussa tuli ruumiista irtautuminen hetkiksi eteen niin tajusin että tavaran lisäksi ei saa uskontoakaan mukaan kun lähtö käy.

    • Tehtäväänvalmis

      Hei. Uskonnon taustana olevat asiat hidastavat meitä toteuttamasta itseämme enemmän, jos puhutun asian ymmärtäminen on hidasta tai vaikeaa. Tilapäisesti uskonto liikuttaa ajatuksena, tai toivona se auttaneen rohkaisten meitä tekekemään päätöksiä oikeitten ja väärien vaikutusten välissä. Monesta meistä tuntuu silti, että olemme erimieltä uskonnon tuottaman mielihyvän kanssa. Kokemusten taustalla yleisesti ottaen annamme ennakkokäsitystemme vaikuttaa asioitten ymmärtämiseen. Inhimillisen uskonnon hidasteena on kokemus, mikä on ylitse muiden, usein samalla tarpeellinen. Omien tunteitten, tuskien, kärsimysten ja pakokeinojen kautta tiedostamme vain, että pystymme valitsemaan toisinkin voidaksemme vastaanottaa uskonnon sanomaa taas uudelleen. Liittyisivätkö hieno mies ja nainen tilapäisesti uskontokuntaan vain halutakseen rohkeutensa takaisin, sekin voi olla tarpeellista, jos puhutaan siitä vallitsevasta ilmiöstä minkälaiseksi olemme tulleet, silläkin on oma merkityksensä. Kun ajattelemme olevamme parempia kuin toiset, jossakin tapauksessa uskonnon sanomalla ja armolla voi olla käänteen tekevä vaikutus yksilön valinnoissa. Myöhemmät vaiheen hankalat tilanteet heijastuvat itsenäisen elämän järjestelemättömyytenä, jos tilanne on sekava toiminta on hankalaa. Uskonto auttaa tekemään valintoja siihen suuntaan mitä tavoittelemme eniten. Ehkä pukeudut asiallisesti, mutta syljet kohti kasvoja silloin on käytöksessäsi parannettavaa. Niin ovat myös kaikki herkulliset leivokset ja makeiset meille tarkoitetu syötäviksi ja juotaviksi, mutta miksi? Siitä samasta uskonnon sanomasta josta olemme syntyneet ihmisen verestä lihasta muodostuneet, olkoon se uskontokunta kaikille meille avoinna vielä jonakin päivänä.

    • Heips2

      Olen itse entinen jehovantodistaja ja minut sai luopumaan uskosta yksinkertaisesti se, että en uskonut Jumalan olemassaoloon, tietynlainen pahoinvointi ja se, että en ollut uskonnossa oma itseni. Irtaantumisprosessi on ollut henkisesti raskas ja olenkin käynyt terapiassa oppiakseni tuntemaan itseni paremmin. Tiukan fundamentalistisessa yhteisössä kasvanut ikäänkuin tottuu sääntoihin ja ne samat säännöt ei päde tässä ns. normiyhteiskunnassa. Yhteisön säännöt kun ulottuvat melkein joka elämän alueelle.

    • JustBelieve

      Varmaan valheet, mitä maailma uskottelee tieteen kautta ihmisille, ovat yksi tekijä, miksi Jumalan Sana ei vaikuta totuudelta.

      Yksi suuri valhe on että maapallo eläinkunta olisi miljoonia vuosia vanha. Radiohiiliajoitusta on harhauttanut vedenpaisumus, jota tiede ei usko/ota huomioon. Nyt Amerikan vuorelta huipulta löytynyt kokonainen dino, DNA.verineen kertoo toista tarinaa. Dinot ovat kuolleet joitakin tuhansia vuosia sitten. Bakteerit popsivat nahat veret ym. Kudokset . Tämä totuus ei tule mediasta kovin äkkiä julki tuhansien tutkimuslaitosten takia, jotka ovat perustettu tutkimaan Darvinistista maailman kuvaa miljoonia vuosia vanhana. Monet nykytutkijat ovat ateisteja.

      Liitonarkkikin on löydetty, kas kummaa Golgatan keskimmäisen ristin alapuolelta 6m syvältä. Johon halkeamasta juosseesta verestä ei löydy Isän kromosomeja, vain Äidin.

      Usko ei synny järjenpäätelmistä, vaan sydämestä. Uskon estää ylpeys, lihan erilaiset himot, jotka paaduttavat sydämen. Tämä on sielunvihollisentyötä. Jumalan rakkaus murtaa kaikki esteet, jos ihminen pyytää. Jeesus Kristus on rakkaus. Hän ei aja ketään luotaan pois.

      • joo-0

        Rott Wyatt oli huijari, jonka väitettyihin löytöihin suhtautuvat skeptisesti joka useat kreationistit.

      • a----a

        Tuollaista höpönlöpöä lukemalla voi ainakin vakuuttua siitä että teki oikean ratkaisun päätyessään uskonnottomaksi.

    • vanhatyökinnas

      se kun elämä menee päin helvettiä vaikka kuinka rukoilis saa kyllä hieman skeptiseksi

      • Tuman2

        Eipä taida pelkkä rukous riittää. Nimittäin putoavassa lentokoneessa ei taida montaa ateistia olla.. ja silti.

      • a---a
        Tuman2 kirjoitti:

        Eipä taida pelkkä rukous riittää. Nimittäin putoavassa lentokoneessa ei taida montaa ateistia olla.. ja silti.

        Montako kertaa olet ollut putoavassa lentokoneessa ja kysellyt siellä olevilta heidän vakaumuksiaan?

      • Tuman2

        Käytin maalaisjärkeä. Maailmassa on rukoiltu ihmiskunnan alusta lähtien, koska ihmisellä on sisimmässään jotain hyvin kallisarvoista, jota kutsutaan iankaikkisuudeksi. Se on se, joka laittaa rukoilemaan. Ja kun kuolema on tulossa noinkin äkkiseltään, niin kyllä siinä johonkin suuntaan parkasee. Se, että mihin suuntaan, onkin jo toinen asia.

    • ateisminperiaatteet

      Ihan perus kristitty olin, mutta en koskaan ole sietänyt sitä ylijeesustelua. Kun ikää alkoi tulla niin täysin perustelematon jeesuksen ja jumalan ylistäminen alkoi ottaa päähän. Jos siinä ei ole logiikkaa niin sitten ei ole, piste. Ja loogisena ihmisenä en sitten enää välittänyt siitä. Psykologian sekä filosofian opiskelu vaikutti myös paljolti.
      Muutaman (todella monen) mutkan kautta olen nykyään ollut monia vuosia laveyn satanisti. Olen tyytyväinen filosofiaani ja olen jatkossakin.

    • Luvialainen

      Luovun seurakunnasta verotuksen takia. On mieletöntä että hyvin pientä eläkettä saavat ihmiset joutuvat maksamaan vieläkin seurakuntaan kuulumisesta. Olen maksanut koko työurani ajan lähes 40 vuotta ja katson sen riittävän minun hautauskuluihin. Kaikesta muusta olen maksanut jo erikseen, mitä olen kirkolta saanut ja mitään en ole saanut ilmaiseksi.

      • oikeauskovainen

        No sinuapa ei haudatakaan vaan heitetään Ämmässuolle rottien ja mannekerjäläisten syötäväksi. Muista, että kirkollisverolla maksetaan myös haudankaivajan palkka.

      • wsedrfgthjgf
        oikeauskovainen kirjoitti:

        No sinuapa ei haudatakaan vaan heitetään Ämmässuolle rottien ja mannekerjäläisten syötäväksi. Muista, että kirkollisverolla maksetaan myös haudankaivajan palkka.

        Mitäs maksetaan yhteisoverolla, jota kirkolla on oikeus ryöstää yrityksiltä, riippumatta siitä, mihin uskontokuntaan omistaja kuuluu, tai ei kuulu?

      • a---a
        oikeauskovainen kirjoitti:

        No sinuapa ei haudatakaan vaan heitetään Ämmässuolle rottien ja mannekerjäläisten syötäväksi. Muista, että kirkollisverolla maksetaan myös haudankaivajan palkka.

        Kirkollisverolla ei makseta hautaustointa, vaan yhteisöverolla. Kirkollisverolla katetaan kirkon ylläpitoa. Yhteisöveroa maksavat kaikki, kuuluivat kirkkoon tai eivät. Jopa yritykset. Asioista kannattaisi uskovankin ottaa selvää ennen möläyttelyään.

    • TurnToYeshua

      Eipä Yeshua meille mitään uskontoa tuonutkaan, vaan ELÄMÄN, henkilökohtaisen suhteen Häneen :) Ken sen haluaa vastaanottaa... There's nothing better! :)

      • Tuman

        Amen.

      • Rehellinen_uskova

        "There's nothing better! :)"

        Juuri tuo minua nyppii niin vietävästi. Annoin elämäni Jeesukselle n. 12 vuotta sitten eräässä helluntaiseurakunnassa ja olen siitä lähtien vilpittömästi kaivannut kaikkea sitä mistä saarnoissa ja Raamatussa puhutaan, mutta tunnen vain kuivettuvani lisää ja lisää. En tiedä kauanko jaksan tällaista elämää josta puuttuu vähäinenkin konkretia maailmankatsomukseni saralta.

        Olen erittäin aktiivinen käymään kokouksissa ja kuuntelen/luen opetuksia vapaa-ajallani todella paljon. Tämän johdosta olen havainnut, että joko uskovaiset ovat todella pihalla asioista tai koko touhu on pelkkää huijausta. Uskonelämä ei todellakaan tee elämästä yhtään parempaa ja mukavampaa, pikemminkin päinvastoin. En ole kokenut 12 vuotisen vaellukseni aikana yhtään mitään sellaista mitä ei voisi selittää jollain muulla kuin Jumalan voimalla.

        Olen aivan puhki ja uupunut sen takia, että minkäänlaista Pyhän Hengen näkyvää toimintaa ei vain ole missään. Helluntailaiset jaksaa paasata vuodesta toiseen hengen voimasta, tulesta, armolahjoista, voitelusta, ihmeistä ja merkeistä, mutta mitään ei koskaan ole tapahtunut (ellei satunnaista mummojen sekopäiseltä kuulostavaa kiljuntaa lasketa).

        Uskovaiset sanovat että seurakunta on perheyhteyttä, mutta todellisuudessa kukaan ei välitä siellä toisista piirun vertaa. Kuljin itse ensimmäiset 5 vuotta seurakuntani jokaisessa kokouksessa, tuona aikana edes minun nimeäni ei kysytty.

      • ahdistunut
        Rehellinen_uskova kirjoitti:

        "There's nothing better! :)"

        Juuri tuo minua nyppii niin vietävästi. Annoin elämäni Jeesukselle n. 12 vuotta sitten eräässä helluntaiseurakunnassa ja olen siitä lähtien vilpittömästi kaivannut kaikkea sitä mistä saarnoissa ja Raamatussa puhutaan, mutta tunnen vain kuivettuvani lisää ja lisää. En tiedä kauanko jaksan tällaista elämää josta puuttuu vähäinenkin konkretia maailmankatsomukseni saralta.

        Olen erittäin aktiivinen käymään kokouksissa ja kuuntelen/luen opetuksia vapaa-ajallani todella paljon. Tämän johdosta olen havainnut, että joko uskovaiset ovat todella pihalla asioista tai koko touhu on pelkkää huijausta. Uskonelämä ei todellakaan tee elämästä yhtään parempaa ja mukavampaa, pikemminkin päinvastoin. En ole kokenut 12 vuotisen vaellukseni aikana yhtään mitään sellaista mitä ei voisi selittää jollain muulla kuin Jumalan voimalla.

        Olen aivan puhki ja uupunut sen takia, että minkäänlaista Pyhän Hengen näkyvää toimintaa ei vain ole missään. Helluntailaiset jaksaa paasata vuodesta toiseen hengen voimasta, tulesta, armolahjoista, voitelusta, ihmeistä ja merkeistä, mutta mitään ei koskaan ole tapahtunut (ellei satunnaista mummojen sekopäiseltä kuulostavaa kiljuntaa lasketa).

        Uskovaiset sanovat että seurakunta on perheyhteyttä, mutta todellisuudessa kukaan ei välitä siellä toisista piirun vertaa. Kuljin itse ensimmäiset 5 vuotta seurakuntani jokaisessa kokouksessa, tuona aikana edes minun nimeäni ei kysytty.

        Onpas samanlaisia kokemuksia sinulla,kuin itsellänikin... Kiitos kun kerroit tämän,lohduttaa hiukan :)

      • oikeauskovainen

        Et ole saanut uskon ja armon lahjaa. Oletko harrastanut homoseksiä? Kannatatko vasemmistoa? Vastustatko ydinvoimaa? Nämä asiat vievät sinut helvettiin.

      • TurnToYeshua
        Rehellinen_uskova kirjoitti:

        "There's nothing better! :)"

        Juuri tuo minua nyppii niin vietävästi. Annoin elämäni Jeesukselle n. 12 vuotta sitten eräässä helluntaiseurakunnassa ja olen siitä lähtien vilpittömästi kaivannut kaikkea sitä mistä saarnoissa ja Raamatussa puhutaan, mutta tunnen vain kuivettuvani lisää ja lisää. En tiedä kauanko jaksan tällaista elämää josta puuttuu vähäinenkin konkretia maailmankatsomukseni saralta.

        Olen erittäin aktiivinen käymään kokouksissa ja kuuntelen/luen opetuksia vapaa-ajallani todella paljon. Tämän johdosta olen havainnut, että joko uskovaiset ovat todella pihalla asioista tai koko touhu on pelkkää huijausta. Uskonelämä ei todellakaan tee elämästä yhtään parempaa ja mukavampaa, pikemminkin päinvastoin. En ole kokenut 12 vuotisen vaellukseni aikana yhtään mitään sellaista mitä ei voisi selittää jollain muulla kuin Jumalan voimalla.

        Olen aivan puhki ja uupunut sen takia, että minkäänlaista Pyhän Hengen näkyvää toimintaa ei vain ole missään. Helluntailaiset jaksaa paasata vuodesta toiseen hengen voimasta, tulesta, armolahjoista, voitelusta, ihmeistä ja merkeistä, mutta mitään ei koskaan ole tapahtunut (ellei satunnaista mummojen sekopäiseltä kuulostavaa kiljuntaa lasketa).

        Uskovaiset sanovat että seurakunta on perheyhteyttä, mutta todellisuudessa kukaan ei välitä siellä toisista piirun vertaa. Kuljin itse ensimmäiset 5 vuotta seurakuntani jokaisessa kokouksessa, tuona aikana edes minun nimeäni ei kysytty.

        Moikka, "Rehellinen uskova" :)

        Kiva kuulla Susta, vaikka aiheesi onkin vähän apea :) Toivottavasti voin auttaa :)

        Ihan ekaks haluaisin kysyä sinulta, että oletko TODELLA UUDESTISYNTYNYT elävään uskoon?

        Itse en edes tiennyt koko uudestisyntymisestä tai ns. varsinaisen uskonratkaisun tekemisestä, kun sain armon syntyä uudesti ihan omassa kodissani, joten voin kertoa, että se muuttaa kaiken. Silloin syntyy yhteys Herraan, ja Hän on se valo ja toivo, joka on minussa aina, vaikka tää elämä repii minuakin aivan sietämättömästi ja paljon...

        Uskon elämä ei tosiaankaan aina ole ruusuilla tanssimista siinä mielessä, että aina olisi jotenkin tosi hubaa menestysteologian malliin, eikä Yeshua ole meitä sille tielle kutsunutkaan, vaan ristin tielle Häntä seuraamaan. Katso vaikka Paavalia, todellista apostolia... Ei ollut helppoa, mutta hänen ilonsa oli Herrassa.

        Tarkoitan siis sitä, että vaikka olosuhteet ois mitkä, vaikka olis ihan hirvee olo, niin se Yeshuan läsnäolo, Hänen antamansa toivo ja tulevaisuus loistaa kaiken pimeyden keskelläkin niin hunajana, että "there's nothing better" kuin se tieto siitä, että Hän on tässä ja nyt ja viimeisenä seisova multien päällä - ja paras on vielä tulossa. Eli kysyn sulta uudestaan: oletko syntynyt uudesti, YLHÄÄLTÄ? Onko nämä uskon asiat sulle vain jotain ns. ulkopuolelta tulevaa vai onko sulla omakohtainen, sisäinen kokemus ja todistus Yeshuasta, Vapahtajasta? Onko sulla Pyhän Hengen todistus sisimmässäsi siitä, että olet Jumalan lapsi?

        Ja muistathan senkin, että Pyhän Hengen toiminta ei ole vain "ihmeitä ja merkkejä ja hyvää fiilistä", vaan Pyhän Hengen kohtaa useinkin hiljaisuudessa ja jossain ihmisten mielestä vähäpätöisessä asiassa - kuten vaikkapa apua tarvitsevan vanhuksen auttamisessa :)

        Tosi ikävä kuulla, että olet joutunut kokemaan ittes näkymättömäks just siellä, missä ei pitäis, seurakunnassa. Meille suomalaisille tuo sosiaalisuus ei välttämättä ihan aina loksahda kohdilleen, pitäisi paremmin kuunnella Herraa siinä, miten toiset ihmiset olisi huomioitava... Mä oon tosi pahoillani, että tilanne on ollu tämä... Toivottavasti voit kuitenkin olla armollinen niitä muita kohtaan muistaen, että "ehkä" me suomalaiset osataan olla vähän "mölliköitä"... :)

        Jatkan tosi mielelläni juttelua sun kanssa, jos oot vielä "linjoilla"...?

      • a---a
        oikeauskovainen kirjoitti:

        Et ole saanut uskon ja armon lahjaa. Oletko harrastanut homoseksiä? Kannatatko vasemmistoa? Vastustatko ydinvoimaa? Nämä asiat vievät sinut helvettiin.

        Armohan oikein tihkuu tuosta sinun vihapuheestasi.

      • siunattu
        a---a kirjoitti:

        Armohan oikein tihkuu tuosta sinun vihapuheestasi.

        Just näin,tätähän nää hörhöt tekee,saarnaa,ovat täynnä vihaa,ylpeyttä!

      • Rehellinen_uskova
        TurnToYeshua kirjoitti:

        Moikka, "Rehellinen uskova" :)

        Kiva kuulla Susta, vaikka aiheesi onkin vähän apea :) Toivottavasti voin auttaa :)

        Ihan ekaks haluaisin kysyä sinulta, että oletko TODELLA UUDESTISYNTYNYT elävään uskoon?

        Itse en edes tiennyt koko uudestisyntymisestä tai ns. varsinaisen uskonratkaisun tekemisestä, kun sain armon syntyä uudesti ihan omassa kodissani, joten voin kertoa, että se muuttaa kaiken. Silloin syntyy yhteys Herraan, ja Hän on se valo ja toivo, joka on minussa aina, vaikka tää elämä repii minuakin aivan sietämättömästi ja paljon...

        Uskon elämä ei tosiaankaan aina ole ruusuilla tanssimista siinä mielessä, että aina olisi jotenkin tosi hubaa menestysteologian malliin, eikä Yeshua ole meitä sille tielle kutsunutkaan, vaan ristin tielle Häntä seuraamaan. Katso vaikka Paavalia, todellista apostolia... Ei ollut helppoa, mutta hänen ilonsa oli Herrassa.

        Tarkoitan siis sitä, että vaikka olosuhteet ois mitkä, vaikka olis ihan hirvee olo, niin se Yeshuan läsnäolo, Hänen antamansa toivo ja tulevaisuus loistaa kaiken pimeyden keskelläkin niin hunajana, että "there's nothing better" kuin se tieto siitä, että Hän on tässä ja nyt ja viimeisenä seisova multien päällä - ja paras on vielä tulossa. Eli kysyn sulta uudestaan: oletko syntynyt uudesti, YLHÄÄLTÄ? Onko nämä uskon asiat sulle vain jotain ns. ulkopuolelta tulevaa vai onko sulla omakohtainen, sisäinen kokemus ja todistus Yeshuasta, Vapahtajasta? Onko sulla Pyhän Hengen todistus sisimmässäsi siitä, että olet Jumalan lapsi?

        Ja muistathan senkin, että Pyhän Hengen toiminta ei ole vain "ihmeitä ja merkkejä ja hyvää fiilistä", vaan Pyhän Hengen kohtaa useinkin hiljaisuudessa ja jossain ihmisten mielestä vähäpätöisessä asiassa - kuten vaikkapa apua tarvitsevan vanhuksen auttamisessa :)

        Tosi ikävä kuulla, että olet joutunut kokemaan ittes näkymättömäks just siellä, missä ei pitäis, seurakunnassa. Meille suomalaisille tuo sosiaalisuus ei välttämättä ihan aina loksahda kohdilleen, pitäisi paremmin kuunnella Herraa siinä, miten toiset ihmiset olisi huomioitava... Mä oon tosi pahoillani, että tilanne on ollu tämä... Toivottavasti voit kuitenkin olla armollinen niitä muita kohtaan muistaen, että "ehkä" me suomalaiset osataan olla vähän "mölliköitä"... :)

        Jatkan tosi mielelläni juttelua sun kanssa, jos oot vielä "linjoilla"...?

        Totta puhuakseni osasinkin odottaa kysymystäsi aidosta uskoontulosta. Olen kokenut uskoontulon juuri niin kuin sana opettaa, yksin parannuksen kautta Jeesuksen veren perusteella ja Pyhän Hengen synnyttämänä.

        En ole jättänyt seurakuntayhteyttä, mutta koen olevani siellä aivan tarpeeton yksilö. Jos lähtisin niin kukaan tuskin huutelisi perään. Olen Raamatun lukenut kannesta kanteen ja tiedän ettei Jumalan työ ole vain näkyviä ihmeitä ja autuaallisia hurmostiloja, mutta juuri siksi koenkin helluntaikokoukset niin vastenmielisiksi, kun niissä juuri haetaan niitä.

        En ymmärrä sitä miksi uskovat jatkuvasti paasaavat siitä kuinka "ilo Herrassa on meidän väkevyytemme" ja kuinka on hyvä kiittää ja ylistää joka tilassa, vaikka Raamattu selvästi opettaa että kaikella on aikansa. Itse koen, että teennäisen kiitoksen aika saa luvan loppua ja uskovien on ymmärrettävä voimavarat kärsimyksen ja hengellisen kuivuuden keskellä. Totuushan on se, että erityisesti pienet seurakunnat tulevat kuolemaan muutamassa kymmenessä vuodessa nuorten uskovien puutteessa. Niin kauan kuin seurakunta pyörittää samaa myllyä teennäisine ylistyslauluineen ja epäolennaisine rukouksineen, homma ei tule edistymään.

        En käsitä miksi pitää väkisin huutaa "kiitos kiitos kiitos halleluja kiitos ylistys kunnia kunnia kunnia amen amen amen" jos ei ole mitään konkreettista kiitettävää. Tai miksi rukoilla aina niitä samoja rukouksia sairaiden uskovien puolesta, joka ei vie seurakunnan missiota yhtään eteenpäin.

      • TurnToYeshua
        Rehellinen_uskova kirjoitti:

        Totta puhuakseni osasinkin odottaa kysymystäsi aidosta uskoontulosta. Olen kokenut uskoontulon juuri niin kuin sana opettaa, yksin parannuksen kautta Jeesuksen veren perusteella ja Pyhän Hengen synnyttämänä.

        En ole jättänyt seurakuntayhteyttä, mutta koen olevani siellä aivan tarpeeton yksilö. Jos lähtisin niin kukaan tuskin huutelisi perään. Olen Raamatun lukenut kannesta kanteen ja tiedän ettei Jumalan työ ole vain näkyviä ihmeitä ja autuaallisia hurmostiloja, mutta juuri siksi koenkin helluntaikokoukset niin vastenmielisiksi, kun niissä juuri haetaan niitä.

        En ymmärrä sitä miksi uskovat jatkuvasti paasaavat siitä kuinka "ilo Herrassa on meidän väkevyytemme" ja kuinka on hyvä kiittää ja ylistää joka tilassa, vaikka Raamattu selvästi opettaa että kaikella on aikansa. Itse koen, että teennäisen kiitoksen aika saa luvan loppua ja uskovien on ymmärrettävä voimavarat kärsimyksen ja hengellisen kuivuuden keskellä. Totuushan on se, että erityisesti pienet seurakunnat tulevat kuolemaan muutamassa kymmenessä vuodessa nuorten uskovien puutteessa. Niin kauan kuin seurakunta pyörittää samaa myllyä teennäisine ylistyslauluineen ja epäolennaisine rukouksineen, homma ei tule edistymään.

        En käsitä miksi pitää väkisin huutaa "kiitos kiitos kiitos halleluja kiitos ylistys kunnia kunnia kunnia amen amen amen" jos ei ole mitään konkreettista kiitettävää. Tai miksi rukoilla aina niitä samoja rukouksia sairaiden uskovien puolesta, joka ei vie seurakunnan missiota yhtään eteenpäin.

        Heippa taas, olenkin odotellut vastaustasi :)

        Joo, tuohon kiitollisuus- ja ylistyskysymykseen haluaisin sanoa sen, että Herra todellakin on aina kiitoksen arvoinen, vaikkei aina siltä tuntuiskaan vanhan luonnon väittäessä vastaan, ja kun joku asia kiukuttaa ja tuntee epäoikeudenmukaisuutta jne. Usein myös kiittäminen ja ylistäminen, vaikkei siltä ehkä ihan luontevasti tuntuiskaan, voi sekin jo karkottaa "möröt" ympäriltä ja asennekin muuttuu paremmaksi. (Käypä muuten YouTubesta vaikka ettimässä semmonen ylistyslaulu kuin "10.000 Reasons" Matt Redmanin versiona.) Itsellä kun on se tieto ja kokemus siitä, että Herra on hyvä, eikä ole ansainnu mun kiukuttelua, vaikka kuinka raivostuttas ja vaikka tulis Hänellekin tiuskittua... Niin jotenkin se Hänen olemuksensa on vaan niin täydellisen hyvä, että mun kiukuttelutkaan ei sitä sammuta, ja se tuo sen valon ja toivon niihinkin hetkiin, kun ei vanha luonto millään kiitokseen taipuis...

        Musta näyttäs siltä, että sun HENKILÖKOHTAINEN suhde persoonaan nimeltä Yeshua on "jumissa". Onko Hän koskaan ollut kaikkein tärkein sun elämässäs, koko sun elämäsi keskipiste - ja koko elämäsi, itse asiassa? Onko Hän se, jonka vuoksi olet valmis luopumaan kaikesta muusta? Onko Hän se, jonka vuoksi jaksat nousta aamulla ja kulkea taas tämän päivän? Odotatko sitä päivää, kun saat nähdä Hänet kasvoista kasvoihin ja viettää ikuisuuden Hänen kanssaan (ikuisuuden, joka alkaa jo nyt, täällä ajassa)? Onko Hän se, jota huudat jatkuvasti avuksi niin, ettei mikään muu riitä? Tuleeko vaikeuksistakin sen vuoksi jopa myönteisiä asioita, että ne ovat hetkiä, jolloin totisesti saat huutaa Häntä avuksi?

        Voisin omasta taustasta ja tilanteestani kertoa sen verran, että mulla tuo seurakuntayhteys on vielä aika lapsenkengissä, vaikka olen ollut uskossa jo useamman vuoden (mikä ei sinänsä ole mikään "plussa", Raamattuhan käskee meitä seurakuntayhteyteen), ja olen viettänyt todella paljon aikaa ihan yksin Herran kanssa. Luonteeltani kun olen kai aikalailla erakko, vaikka tavallaan sosiaalisuuttakin löytyy, paljonkin, niin tällainen on tuntunut luontevimmalta, vaikka ymmärtäisin, että tässä on myös parannuksen teon paikkaakin. Oman elämän tuskakin on totisesti vienyt huutamaan Herraa avuksi, enkä haluaisi elää sekuntiakaan ilman Häntä.

        Tällä haluaisin sanoa sitä, että varaa omaa aikaa Herralle ja kulje Hänen kanssaan joka hetki ihan arjen jutuissakin. Pysähdy Hänen luokseen ihan täydessä hiljaisuudessa ja kerro, mitä sulla on sydämelläs. Ja odota, että Hän vastaa. Vaikka menis viimeiseen päivään asti, niin älä käänny pois, vaan odota. Älä jätä seurakuntayhteyttä, äläkä käänny tätä nykyistä seurakuntaa vastaan, mutta käy vaikka kurkkaamassa muidenkin seurakuntien toimintaa, jos paikkakunnalla niitä on...? Tai onko seurakunnassa jotain ihan käytännön toimintaa (jotain ulospäin suunnattua avustustoimintaa tms.), jossa voisit olla mukana...? Tommosissa jutuissahan uskovien yhteys myös konkretisoituu uskosta osattomien hyväks, ja voisit sillä tavalla kiittää ja ylistää Herraa :)

        Toi tekee kyllä kipeetä, kun sanot, että koet olevas seurakunnassa aivan tarpeeton yksilö. Ethän sitä todellakaan ole. En tiedä, mikä ja missä sun tehtäväs ja paikkas on, mutta Herralla ei ole tarpeettomia ihmisiä... Ja muista, että seurakunnan toiminta ei ole seinien sisälle rajoitettua, vaan uskosta osattomien pariin meidät on kutsuttu menemään hyvän sanoman kanssa. Ja se on ihan joka hetkessä tapahtuvaa "työtä", ihan arkipäivän keskelläkin.

        Ja vielä muista se, että jos susta nyt tuntuu, että et näe Herraa, niin Hän näkee sinut. Jos tuntuu, ettet kuule Häntä, niin Hän kuulee sinut. Tärkeintä vaan on, että ÄLÄ KÄÄNNY pois, oli tilanne mikä hyvänsä. Odota, että Hän vastaa.

        Etsi Häntä ja Hänen kunniaansa, älä keskity siihen, mitä sinä tästä saat tai mitä sinulle kuuluisi. Hän on oikeasti niin ihana, että oma ego unohtuu, kun Hänet totisesti kohtaa :) Vain Hän riittää.

        Ja vielä mä haluan sanoa seuraavan asian - viimeisenä, mutta ei ollenkaan vähäisimpänä, päinvastoin: mene ristin juurelle, pysy siellä ja pyydä Herraa näyttämään, että mitä se oikeasti tarkoittaa, että Hän on kuollut sun puolestas. Vain sillä paikalla voit tajuta, miten paljon Hän sua rakastaa. Vaikka yhtään ihmettä ei missään näkyiskään, vaikka kukaan ei seurakunnassa sua huomaiskaan. Mä rukoilen sun puolestas.

      • Ihmin
        Rehellinen_uskova kirjoitti:

        Totta puhuakseni osasinkin odottaa kysymystäsi aidosta uskoontulosta. Olen kokenut uskoontulon juuri niin kuin sana opettaa, yksin parannuksen kautta Jeesuksen veren perusteella ja Pyhän Hengen synnyttämänä.

        En ole jättänyt seurakuntayhteyttä, mutta koen olevani siellä aivan tarpeeton yksilö. Jos lähtisin niin kukaan tuskin huutelisi perään. Olen Raamatun lukenut kannesta kanteen ja tiedän ettei Jumalan työ ole vain näkyviä ihmeitä ja autuaallisia hurmostiloja, mutta juuri siksi koenkin helluntaikokoukset niin vastenmielisiksi, kun niissä juuri haetaan niitä.

        En ymmärrä sitä miksi uskovat jatkuvasti paasaavat siitä kuinka "ilo Herrassa on meidän väkevyytemme" ja kuinka on hyvä kiittää ja ylistää joka tilassa, vaikka Raamattu selvästi opettaa että kaikella on aikansa. Itse koen, että teennäisen kiitoksen aika saa luvan loppua ja uskovien on ymmärrettävä voimavarat kärsimyksen ja hengellisen kuivuuden keskellä. Totuushan on se, että erityisesti pienet seurakunnat tulevat kuolemaan muutamassa kymmenessä vuodessa nuorten uskovien puutteessa. Niin kauan kuin seurakunta pyörittää samaa myllyä teennäisine ylistyslauluineen ja epäolennaisine rukouksineen, homma ei tule edistymään.

        En käsitä miksi pitää väkisin huutaa "kiitos kiitos kiitos halleluja kiitos ylistys kunnia kunnia kunnia amen amen amen" jos ei ole mitään konkreettista kiitettävää. Tai miksi rukoilla aina niitä samoja rukouksia sairaiden uskovien puolesta, joka ei vie seurakunnan missiota yhtään eteenpäin.

        Voin omasta puolestani kertoa, että se mistä kerrot, on valitettavasti totta, monessa mielessä. Ymmärrän tuskastuneisuutesi seurakunnan tilaisuuksissa ja epäaitouden tunteen joka valtaa ajatukset.

        Valitettavasti joissakin seurakunnissa unohtuu se, että Jumala on tarkoittanut ihmisen elämään, tulemaan vahvasti omaksi persoonaksi, yksilöksi. Olen itse käynyt pitkän tien ihmisyyteen. Ihmissuhteita on katkeillut matkan varrella, mutta Jumala- suhde säilynyt

        Uskallan sanoa, että seurakuntien tulisi olla vahvistumisen paikkoja elämälle. Satama, on mielestäni hyvä kuvaus seurakunnalle, jonne voi tulla vahvistumaan yhteisestä uskosta. Se ei muodostu ahdistavaksi, vaan siellä on lupa olla sellainen kuin on. Jokainen uskovainen tarvitsee sellaista evästä että sillä pärjää arjessa. Hyvin usein on totuttu tiettyihin kaavoihin ja niistä on tullut jopa Pyhän Hengen toiminnan rajoittajia.

        Usko personoituu yksilössä ja yksilö toteuttaa Jumalan hänelle suunnittelemaa elämää, joka on kaikkea muuta kuin tylsää. Se elämä on hyvin rikasta ja täysin vastakkaista sille, että olisimme toistemme kopioita. Todelliset asiat ja haasteet elämässä tuovat rukouksen ja hengellisen elämän arkipäivään, minne ne nimenomaan kuuluvatkin.

        Vesien tulee virrata, ei pysähtyä ja muodostaa lammikoita. On hyvä kysyä, mitä Sinä Herra minulle tahdot, näytä tie! Rukous on kuuntelemista enemmän kuin puhumista, koska Jumala tietää mitä me tarvitsemme.

        Arjessa tapahtuvat ihmeet kiinnittävät meitä elämään ja vahvistavat uskoa, joka ei riipu missään suoritteissa ja ihmisille kelpaamisissa. Siellä, missä Kristus saa sijaa, siellä vihollinenkin näyttäytyy. Silloin vasta ymmärretään, mitä tarkoittaa taisteleminen, ja se, Kuka on minun puolellani!

      • Tuman2

        Kiitos Jumalalle ylläolevasta tekstistä. Kyllähän Rehellinen_ Uskova on tullu uskoon, mut Jeesus on Elämä, ei pelkkä synnistä vapauttaja. Uudestisyntymä on uuden tien alkupiste. Sen jälkeen tarvitaan Jumalan Hengen kaste, joka varmasti antaa Elämisen maun. Mutta kuuliaisuutta se vaatii.

      • Tuman2

        Edellinen kommentti Turn to Yeshuan viimeisimpään.

      • ExNäkökulmaa
        oikeauskovainen kirjoitti:

        Et ole saanut uskon ja armon lahjaa. Oletko harrastanut homoseksiä? Kannatatko vasemmistoa? Vastustatko ydinvoimaa? Nämä asiat vievät sinut helvettiin.

        Höpsistä.Nuo asiat ei vie helvettiin ketään.

        Helvettiin vie se,ettei usko Jeesukseen Kristukseen,ja hänen sovitustyöhönsä.

        Helvettiin vie myös sorto jota porvaripuolueet tekevät.
        Helvettiin vie suvaitsevaisuuspropaganda jos siihen uskoo.

        Koko Suomi on menossa helvettiin.
        Sitten vielä jotkut opettavat että suomi on valittu kansakunta.

        Missä muussa maassa,ruotsia lukuunottamatta maahanmuuttajia kohdellaan paremmin kuin kantaväestöä.

        Missä muussa maassa pakolaisten sallitaan vaikuttaa jopa sisäpolitiikkaan,joka on aiheuttanut pelkoja,lisääntyvää kurjuutta ja ,kantasuomalaisten hillitöntä vainoa,kristityistä puhumattakaan,ja maastapakoa.

        Lahkolaiset ovat tulleet myötämielisemmiksi egumenialle.

        He ovat saaneet vieraat henget uuskarismaattisuuden levittyä seurakuntiin.

        Pysykää erossa näistä lahkoista,jotka "suvaitsevat" kaiken,mutta eivät suvaitse Jeesuksen Kristuksen tervettä opetusta uskossa olemisesta,ja elämisestä,vaan kokemukset ovat heille tärkeämpiä,kunhan vaan saa hengellisen kokemuksen,ei väliä mistä se tulee.

        Sitten tämä vieras henkikokemus saa lahkolaiset hyppimään pomppimaan tärisemään kuten voi havaita samaa ilmiötä mustan magian rituaaleissa afrikassa tapahtuvan,siitä löytyy videoita.
        VAROKAA NIITÄ.!

    • Viisastukaa
      • Jesse6546546

        Tuohon sontaan ei kannata hurahtaa. Silkkaa manipulointia koko uskontojen "uhrien" tuki.

      • olkijuhygk

        se koira älähtää johon kalikka kolahtaa!

    • ateistiko

      En koskaan ole ollut erityisen uskovainen, mutta ala-asteella luin hieman Uutta testamenttia ja rukoilin silloin tällöin, vaikka tulinkin ei-uskonnollisesta perheestä. Iän karttuessa kaikenlainen metafyysinen idealismi / ei-materiaalinen oleva alkoi tuntua epätodennäköiseltä, esim. jumalat, sielut, kummitukset, kohtalo ja mitä näitä nyt on. Tieteellinen maailmankuva kaikessa kylmyydessään ja elämän merkityksettömyydessään iskostui päähän. Uskovaisen maailma voisi olla lohdullisempi ja lämpimämpi, mutta karun rationaalinen ja riisuttu maailma on omalla tavallaan kiehtova.

      Syy: tiedon lisääntyminen ja koulutus.

    • SeAvarakatseinen

      Perlkeleellisesti ihmisiä on Suomessakin luopunut uskostaan kommunismiin, miksi et Sinäkin.
      Onhan niitä paljon muitakin uskontoja, mutta ei sitä päällepäin kenestäkään huomaa, jos ollaan alasti saunassa, eikä ole tatuointeja ja lävistyksiä!

      Eiköhä tuo ole niin, että jos jäsenyys maksaa, niin uskovaisuudesta pitää heti luopua!'
      Kaikenmaailman huijareita liikkeellä Suomessa.

    • niinvainon

      En ole luopunut uskostani Jeesukseen mutta monista seurakuntaan liittyvistä asioista olen luopunut. Minulla on tieteellinen maailmankuva, jonka valossa monet perinteiset kiistakysymykset maailman luomisesta neitseestä syntymiseen näyttävät turhilta. Uskonto ja tiede puhuvat eri kieltä.

      Olen perehtynyt laajasti filosofiaan (myös tieteenfilosofiaan), muihin uskontoihin, lukenut ateistisia kirjoja, hengellistä kirjallisuutta ja tunnen eri kristillisiä kirkkoja ja seurakuntia. Olen todennut sen minkä Sokrateskin: tietämisen rajat tulevat vastaan. Inhimillisesti tärkeät asiat ovat jakaantuneet niin monelle erilaiselle tietämisen, tuntemisen ja kokemisen alueelle, ettei niitä voi saumattomasti toisiinsa yhdistää.

      Jos jotain nostaisin tärkeäksi, se on kriittinen ja ennakkoluuloton ajattelu. Ristiriidatonta maailmankuvaa ei ole olemassa. On käsitettävä myös oma erityislaatu ihmisenä - ja nimenomaan se, että suuria totuuksia selvittelee aina ihminen, joka ei tunne läpikotaisin edes itseään. Ristiriidatonta ihmistäkään ei ole.

      Kristinuskoa uskontona ei voi varauksettomasti suositella, mutta niin ei voi mitään muutakaan uskontoa tai katsomusta. Miksi sitten uskon Jeesukseen? Kysymys on samanlainen kuin miksi rakastan isääni ja äitiäni. Minun rakkauteni kohdistuu evankeliumien Jeesukseen. Ei rakkautta tarvitse perustella. "Minä olen se joka olen."

      • TurnToYeshua

        Heippa!

        Muistathan, että usko Jumalan Poikaan tarkoittaa uskomista Häneen siten kuin Raamattu Hänet ilmoittaa, kokonaisuudessaan. Ei siis vain tyyliin: "Okei, toi kelpaa, mutta tosta sanamuodosta ja lauseesta en kyllä tykkää". Yeshuan sanoissa on paljon sellaista, mikä ei syntistä ihmistä miellytä, ja voi käydä niin, että ihminen kääntää selkänsä niille sanoille ja silloin myös Jumalalle, vaikka oikea tapa olisi nöyrtyä parannukseen Herran edessä. Siitä alkaa elämä.

        Jos ihminen ottaa vain ne osat Raamatusta, jotka häntä itseään miellyttävät, hän muokkaa itselleen oman jumalansa, joka ei olekaan enää se ainoa ja oikea Jumala, joka on Raamatun ilmoituksessa kertonut, kuka Hän on. Se on todella vaarallinen tie, ja sen huonoa hedelmää näkyy tänäkin päivänä monin tavoin, jopa ns. kristillissä piireissä.

        Siunausta sulle.

      • Tman2

        Näin se on.

      • näinminäuskon
        TurnToYeshua kirjoitti:

        Heippa!

        Muistathan, että usko Jumalan Poikaan tarkoittaa uskomista Häneen siten kuin Raamattu Hänet ilmoittaa, kokonaisuudessaan. Ei siis vain tyyliin: "Okei, toi kelpaa, mutta tosta sanamuodosta ja lauseesta en kyllä tykkää". Yeshuan sanoissa on paljon sellaista, mikä ei syntistä ihmistä miellytä, ja voi käydä niin, että ihminen kääntää selkänsä niille sanoille ja silloin myös Jumalalle, vaikka oikea tapa olisi nöyrtyä parannukseen Herran edessä. Siitä alkaa elämä.

        Jos ihminen ottaa vain ne osat Raamatusta, jotka häntä itseään miellyttävät, hän muokkaa itselleen oman jumalansa, joka ei olekaan enää se ainoa ja oikea Jumala, joka on Raamatun ilmoituksessa kertonut, kuka Hän on. Se on todella vaarallinen tie, ja sen huonoa hedelmää näkyy tänäkin päivänä monin tavoin, jopa ns. kristillissä piireissä.

        Siunausta sulle.

        Kiitos vastauksesta. :) Sellainen tyyli kuin "Okei, toi kelpaa mutta tosta sanamuodosta ja lauseesta en tykkää" ei ole tyyliäni ollenkaan. Ei kriittisyys ole tuontapaista fiilistelyä enkä ole hengellisesti niin nuori :) Asia on vain niin, että Jeesuksen sanoissa minua miellyttää kaikki.

        Ei minulla silti ole mitään ongelmaa asettaa Jeesuksen opetuksia kriittiseen tarkasteluun (eli suhteuttaa niitä kaikkeen inhimilliseen todellisuuteen ja ymmärrykseen). On paljon tärkeitä asioita joista Jeesus ei puhunut. Silti minulla ei ole mitään lisättävää eikä poisotettavaa niissä sanoissa.

        Olen purjehtinut uskon merellä niin kauas, että minusta on kadonnut halu millään lailla puolustaa tai salata Jumalalta syntisyyttäni. Ylpeys on kuollut, kaikki vaatimukset kadonneet. En vaadi saada tietää mitään, mikä ei minulle kuulu. En sure "huonouttani", en kuvittele olevani jotain erinomaista. Millään tuollaisella ei ole aivan oikeasti mitään merkitystä. Kaikki on tehty, kaikki on täytetty.

      • Tuman2
        näinminäuskon kirjoitti:

        Kiitos vastauksesta. :) Sellainen tyyli kuin "Okei, toi kelpaa mutta tosta sanamuodosta ja lauseesta en tykkää" ei ole tyyliäni ollenkaan. Ei kriittisyys ole tuontapaista fiilistelyä enkä ole hengellisesti niin nuori :) Asia on vain niin, että Jeesuksen sanoissa minua miellyttää kaikki.

        Ei minulla silti ole mitään ongelmaa asettaa Jeesuksen opetuksia kriittiseen tarkasteluun (eli suhteuttaa niitä kaikkeen inhimilliseen todellisuuteen ja ymmärrykseen). On paljon tärkeitä asioita joista Jeesus ei puhunut. Silti minulla ei ole mitään lisättävää eikä poisotettavaa niissä sanoissa.

        Olen purjehtinut uskon merellä niin kauas, että minusta on kadonnut halu millään lailla puolustaa tai salata Jumalalta syntisyyttäni. Ylpeys on kuollut, kaikki vaatimukset kadonneet. En vaadi saada tietää mitään, mikä ei minulle kuulu. En sure "huonouttani", en kuvittele olevani jotain erinomaista. Millään tuollaisella ei ole aivan oikeasti mitään merkitystä. Kaikki on tehty, kaikki on täytetty.

        Vähän hämmentää tuo ajatuksen juoksu. Jos Jeesuksen sanoissa miellyttää kaikki, niin miksi seuraavassa lauseessa opetus asetetaan kriittiseen tarkasteluun. Onhan se, mitä Jeesus sanoi, paljon tärkeämpää kuin se mitä hän ei sanonut. Hänhän tuli ilmoittamaan Isänsä tahdon ja se jos mikä kannattaa ottaa vastaan. Raamattu on ihmeellinen kirja eikä se ihmisen mielellä ja järjellä kokonaisuudessaan avaudukkaan.

      • enuskoettäon

        Ehkä hämmennys johtuu siitä, että ymmärrät kriittisellä tarkastelulla tuomitsevaa arvostelua ja tarvetta etsiä jotain negatiivista. Sitä en sillä tarkoita. Totta kai uskon vakaasti Jumalan sanoneen sen tärkeimmän. Raamatussa ne tärkeimmät asiat ovat hengellisiä asioita.

        Tiede on tuonut ihmisen elämään asioita, joista Jeesus ei puhunut mutta jotka ovat jopa elintärkeitä. Myös taiteessa piilee asioita, jotka ovat ihmisen kannalta tärkeitä. Nuo eivät ole hengellisiä asioita mutta ihmisen elämässä tärkeitä. Kun Raamatun sanoja suhteuttaa kaikkeen inhimilliseen todellisuuteen ja ymmärrykseen (eli asettaa Raamatun kriittiseen tarkasteluun), huomaa esimerkiksi tämän.

        Kirjoitin, ettei kristinuskoa uskontona voi varauksettomasti suositella, niin kuin ei voi muitakaan uskontoja eikä katsomuksia. Syy on se , että vaikka ne ovat saaneet aikaan paljon hyvää, ne ovat saaneet aikaan myös valtavan määrän pahaa. Tuosta tulee se "varaus". Siksi toivoisin, että ihmisillä olisi uskallusta kritisoida kaikkea, mitä heille opetetaan.

        Ylpeyttä ei ole vain sydämissä ja sanoissa, vaan sitä on rakenteellisena ylpeytenä opinkappaleissa ja säännöksissä. Samoin on epäinhimillisyyden, vihan ja armottomuuden laita. Hyvin usein nekin löytävät tiensä uskonnollisten yhteisöjen rakenteisiin. Tämä keskusteluketjuhan on osastossa "Uskontojen uhrit". Onkohan Jumalan rakkauden "uhreja" olemassa? :D

    • HuikeeMuikeeSelitys

      Well : Lies....

    • tietoakin

      Ei kai uskosta voi luopua vaan uskonnosta. Usko on ihmiseen sisäänrakennettu uskonto on vallankäytön väline.

    • Juupaseipäs

      No ajatus etten minä tarvi tässä iässä enää mielikuvituskavereita. Hurahtaneet uskikset jotka ottaa raamatusta vain niitä kohtia mitkä itselle sopii. Kylhän noita löytyy. Eihän kristitytkään oo nyt ku 2000 vuotta tappanu ihmisiä opettaakseen niille ettei saa tappaa.

      • tietoakin

        Uskonto (kirkko) tappaa, usko ei tapa ketään

      • usko345345

        Et halua seurata kristillisyyttä, mutta uskot ateistien valheisiin? "Kristityt ovat tappaneet 2000 vuotta", voisitko kertoa tarkemmin miten päädyit uskomaan tähän?

    • Uskomeni

      Luin kaksi Raamatun paikkaa. Tuom.9:8-15. Job.12:7-9. Minun järkeeni ei "kopita" että, puut ja pensaat, ja kalat puhuvat.

    • Linnatuuli

      Hyvyys sai jeesuksen lähtemään elämästäni ;) Ja nyt olo on mitä mainioin ! Kyl sä tajuut jos tajuut:D

      • vapauteenkristusvapautti

        Millainen hyvyys? En kyllä tajua,jollet hiukan avaa :) Tarkoitatko vapautumista uskonnollisen/lahkolaisen ajattelun rajoitteista? Silloin olet ennemminkin kohdannut Jumalan kuin kadottanut Hänet tai vielä paremmin Hän on sinut löytänyt ja antanut vapauden rajoittavista tekijöistä. Ainoa tärkeä käsky raamatussa on: Rakasta Herraa,sinun Jumalaasi...ja lähimmäistäsi niinkuin itseäsi.

    • VaikeaMyöntää

      Oon syntyny uskovaan perheeseen tullu uskoon 10 v lastenleirillä ja täyttyny samalla pyhällä hengellä ja alkanut puhuun kielillä(mitä teen joskus vieläkin jos ärsyttää). Käyny viikottain seurakunnassa ja 2 v raamattukoulua ja lähetysmatkoja. Perheen kanssa oltu lähetystyössä. Hyvä elämä ollu uskovana ja sanoin että:" Vaikka se mihin oon aina usko ei oiskaan totta, oon saanu elää hyvän elämän". Ylistys oli aina tärkee ja johdin säännöllisesti ylistyssä muutamissa tilaisuuksissa.

      Muutettiin mieheni kanssa eri paikkakunnalle, kuin kaikki sukulaiset ja ystävät jotka kaikki samoissa piireissä. Mies alko kattoon ateisti vs muslimi debaatteja ja huomas et samoja ongelmia kristin uskossa, kuin muslimeilla. Raamattua laajemmin tutkimalla lukuisia debaatteja katsomalla, evoluutiota ja historiaa opiskelemalla usko mureni päivä päivältä. Raskaita päiviä ollu, kun vanhat uskomukset syyllistää ja sit taas niitä päiviä kun tuntuu vapaalta, kun antaa järjen kumota niitä lukuisia ristiriitoja.

      Englanniksi löytyy paremmin hyvää materiaalia, koska suomalaiset ei debatoi kauheen hyvin aiheesta.

      Raamattu saa pahimmat uskon kriisit aikaan
      http://www.evilbible.com/Rape.htm
      olin kreationisti eli uskoin raamattuun kirjaimellisesti, että maapallo ois ollu sen alle 10 000 vuotta, mikä on mahdotonta, kuten myös Nooan kirjaimellinen kertomus on mahdoton. Noitten ilmeneminen oli vaikeeta ja en halunnu uudistaa mun uskoa nykyaikaiseen versioon. Kuinka monta kertaa mun sitä pitäis olla päivittämässä!

      Huomasin, että eihän sitä Jumalaa ole olemassa mihin olen uskonut koko ikäni, joko se on erilainen kuin mihin olen uskonut tai sitä ei ole. En ala ottamaan raamatusta sitä mikä minulle sopii, jos koko raamattu ei ole pyhä ja hyvä, niin millä perusteella sieltä voi alkaa ottaa itselleen juttuja ja mihin uskoa?

      Minun uskoni oli vahva ja en uskonut koskaan joutuvani siitä näin hämmennyksiin. Johdin solua, kannoin uhria, johdin ylistystä oli kristillisessä tv-ohjelmassa juontajana, minulla oli hengellisiä unelmia ja profetioita. Kun on turvallisessa hyvässä ympäristössä, miksi sitä sen tarkemmin pitäisi alkaa tonkimaan. Onneksi on tullut tongittua koska mitä vanhemmaksi tulee on vaikeampi myöntää itselle olleensa väärässä koko matkan.

      Miehelleni tuntuu olevan helpompaa, sillä hän on rationaalisempi, mutta myös siksi koska hänellä ei ole hengellisiä kokemuksia, kuten minulla. Meillä kaikilla on erilainen maailma, vaikka oltais samoista lahkoista ja perheistä ja suvuista. Kaikki ihmiset näkevät Jumalan erilailla ja maailman. Minulle kipein juttu on se että en voi luottaa itseeni. Minun hegelliset kokemukset mitä ne oli? Ihminen saa päänsä sisällä ihmeitä aikaan ja aika kultaa muistot. Minulla on aikeissa kirjoittaa blogia aiheesta koska syitä miksi ei ole järkevää uskoa, ei ole listattuna kovinkaan kattavasti mihinkään ja ihmiset ovat niin laiskoja tutkimaan miksi uskoo ja mihin todellisuudessa uskoo.

    • siksiköhän

      Kouvolan vapaakirkko sai minut luopumaan uskosta.
      Vaikka en ole mitään,en tahtonut tulla heidän kaltaisikseen.
      Lapsuuteni elin hyvässä kritillisessä kodissa,eikä meillä suvaittu panettelua,ja ihmisiä piti kohdella hyvin.
      Ristiriita tuon kirkon väen käytöksen suhteen oli liikaa,ja päätin tehdä pesäeron heihin.
      Petyin myös uskoviin,ja en tahdo tulla heidän kaltaisekseen.

      Ehkä se on totta,että Jumala ei asu ihmiskäsin rakennetuissa temppeleissä.

    • Jesse6546546

      Olisi mukava kuulla jonkun ateismin uhrin kertomus siitä miten hän on päässyt pois ateismin pimeydestä.

    • elkei1972

      Yritän roikkua. Monet asiat saavat kyllä epäilemään suurta sumutusta ja hyväksikäyttöä. Raamatun hyväksyn, se on aika kompakti ja looginen kokonaisuus ja esim. psalmeja lukee mielellään, eikä sellaista vahvaa sananjulistusta voisi tuosta vaan ihmiset luoda, kyllä siinä täytyy olla jumalaisia voimia. Uskonkin vahvasti Jumalaan, näen korkeimman ohjausta esim. FB-viestien ajoituksessa. A funny thing!

    • Athensa

      Usko jumalaan meni kun olin pitkään seurustellut voimakkaasti uskovaisen miehen kanssa joka kuului pieneen lahkoon. Mies alkoi vähitellen näyttää todellisen mielipiteensä naisen asemasta ja alkoi käyttää väkivaltaa saadakseen minut ''oikealle'' paikalleni ja pukeutumaan ''oikein''. Olisi pitänyt laittaa hänelle ruokaa, siivota hänen asuntoaan ja pyytää lupa jos halusi puhua hänen seurassaan. Aluksi ajattelin käskyttämisen menevän ohi mutta kun läpsiminen ja huorittelu muuttui pieksämiseksi päätin suhteen. Jälkeenpäin tuli kommettaja hänen sukulaisiltaan ja puolitutuilta siitä miten paha ihminen olen ja miten olen valinnut saatanan kumppanikseni. Ennen parisuhdetta uskoin vielä jossain määrin jumalaan mutta en enää sen jälkeen.

    • elämä_on_

      "nimittäin tieto voisi auttaa muitakin luopumaan uskosta"

      Tieto oli juurikin se joka edesauttoi minua luopumaan uskosta. Kadun tätä. Syy omaan uskoon perustui henkiseen väkivaltaan jota agnostikot, ateistit tai Molokin oppeihin uskovat hyödyntävät. Meillä kun yhteiskunnassa on monia ihmisiä jotka nauttivat toisten ihmisten kiduttamisesta ja siitä kun he näkevät toisten ihmisten kärsivän. Näitä löytyy myös uskonnollisista yhteisöistä.

      "Oliko luopuminen haastava prosessi?"

      Joo kyllähän se haastavaa on ollut kun se vaikeuttaa hyvin paljon elämää. Hieman on vaikeaa kohdata tulevaisuutta kun tämä elämä ilman uskomista näyttää päättyvän kuolemaan. Uskon kanssa jaksoin pitää omasta fyysisestä terveydestä huolta ja myös psyykkinen terveys pysyi kasassa sen vuoksi että stressin pystyi siirtämään tuon mielikuvitusolennon huoleksi.

      "Uhkailiko uskonnollinen järjestö tai uskonnolliset materiaalit?"

      Juu siis kyllähän sitä uhkailuakin on tullut sekä uskonnollisten ihmisten puolelta että ateistien. Uskonnollisten ihmisten osalta se on ollut sitä että käytetään lainausta: "Joka ei ole minun puolellani, se on minua vastaan, ja joka ei minun kanssani kokoa, se hajottaa. (Matteus 12:30)" Ateistien osalta se on ollut taas sitä että sellaista ihmistä kohtaan aletaan osoittamaan vihaa joka vaikuttaa henkilöltä joka on valinnut "jeesustelun".

      Terrorismi ei välttämättä ole hirveän hyvä juttu, mutta kyllähän sitä uskonnon nimissä levitetään. Ne nimittäin eivät saa sitä kristinuskon ikuista elämää jotka eivät ole Jeesuksen puolella. Tolla keinolla levitetään pelkoa (= terror) ihmisiin ja ihmiset alkavat pelon vuoksi etsimään sitä Jumalaa ja ikuista elämää.

      Tämmöisenkin touhun saisi loppumaan jos ihmiset tajuaisivat ettei noita tekstejä kannata enää nykypäivänä tulkita hirveän kirjaimellisesti koska Mooseksen mukaan Jumala salli avioeron vaikka alunperin se ei ollut sallittua. Jeesusta voi seurata tai tehdä toisista ihmisistä opetuslapsia kuten Jeesus kehoitti, mutta sellanen uhkailu missä väitetään ettei ihminen saa ikuista elämää, on melko absurdia jos kyseinen uhkailija ei itse henkilökohtaisesti tunne Jeesusta. Kaikkein hauskinta tässä on se että ne jotka pakonomaisesti levittävät tätä uskontoa, perustavat uskonsa pelkoon sen sijaan että se perustuisi rakkauteen. Useimmiten tämän huomaa siitä että usein otetaan esille Vanha testamentti tai Paavalin tekstit. Paavalin tekstit perustuvat hyvin pitkälti ohjeisiin joissa kumotaan paljon VT:n sääntöjä. Toki Paavalikin osasi osoittaa "rakkautta" kyynelehtimällä krokotiilinkyyneliä päivätolkulla siellä jossain kylässä kuten jossain hänen kirjoittamissa kirjeissä tulee esille tai sitten apostolien teoissa. Mutta mistä me tiedetään oliko nämäkään kirjeet Paavalin kirjoittamia vai jonkun Roomalaisen poliittisen tahon tuotos jolla pyrittiin estämään se psykopatia mitä Paavali harjoitti tapattamalla kristittyjä. Voihan sitä aina uskoa että ne olivat Paavalin kirjoittamia ja että Jeesus ilmestyi Paavalille. Suurin osa UT:n teksteistä on Paavalin. Jos mä kuuntelisin yhtä kauan Damaskoksen tiellä Jeesuksen höpinöitä kuin mitä menee siihen jos äänikirjana kuuntelen Paavalin tekstit läpi, niin kyllä mullekin tulisi auringonpistos ja varmaan sitten mullekin ilmestyis Jeesus, Jumala ja Cthulhu. En millään jaksa uskoa että Jeesus puhui kaiken sen mitä Paavali on kirjoittanut. Enkä jaksa uskoa sitä että Paavali olisi millään edes muistanut tuota kaikkea. Ja tyypillisesti psykopaattitappajat eivät ole kirjallisesti niin lahjakkaita että osaisivat kirjoittaa siihen tyyliin miten Paavali kirjoitti.

      Siitäkin huolimatta että kerroin näistä uskon varjopuolista, haluaisin löytää taas uskon Jumalaan. Syy tähän on se että meillä on yhteiskunnassa ihmisiä jotka tulevat vihaamaan minua jos en taas esiinny yhtä hörhönä, lapsellisena, uskovaisena millainen olin joskus aiemmin. Nämä psykopaatit kun nauttivat siitä kun he pääsivät olemaan ilkeitä minua kohtaan ja nauramaan ilkeilyn jälkeen. Nyt jos he eivät pääse enää pitämään hauskaa minun kustannuksella, haluavat he tuhota minut. Mieluummin siis haluaisin uskoa kuin kuolla pois näiden psykopaattityrannien kautta. Heillä on riittävästi osaamista ihmisten tuhoamiseen niin että yhteiskunta katsoo minun kuoleman olevan "luonnollinen kuolema". Eräs tehokas keino on jatkuva vainoaminen ja häirintä joka tuottaa liikaa stressiä ja stressi tappaa ihmisen jos ihminen ei enää jaksa huolehtia omasta fyysisestä terveydestä. Apua tällaiseen vainoamiseen lienee hankala saada koska se vaatisi muulta yhteiskunnalta aivan liikaa resursseja. Nimen muutos saattaisi olla yksi asia mikä tulisi tehdä. Pitäisi muuttaa täysin toiselle paikkakunnalle riittävän kauas niistä ihmisistä jotka ovat oppineet nauttimaan minun häiriköinnistä.

    • Aboriginaali

      Helsingin Sanomat 1.5.2010 Tommi Nieminen.

      Ainakin sataa lasta käytetty seksuaalisest hyväksi valtakirkon suojissa.
      Suomen luterilaisessa kirkossa on paljastunut lasten hyväksikäyttöä.

      Suomen valtakirkon suojissa on tapahtunut laajamittaista, pääasiassa lapsiin kohdistunutta
      seksuaalista hyväksikäyttöä.

      Evankelisluterilaisessa kirkossa asiaa selvittäneiden tietoon on viime viikkojen aikana tullut yli 20 uutta tapausta.

      Asia on noussut esille katolisen kirkon skandaalin vuoksi. Viime viikolla Suomen luterilaisen kirkon johto kehotti hyväksikäytön uhreja tuomaan tapauksensa julki.

      Uhreja arvioidaan vuosikymmenten saatossa olleen Suomen kirkollisissa piireissä ainakin sata ja hyväksikäyttäjiä useita kymmeniä, arvioi lastensuojelun asiantuntija Johanna Hurtig.

      ”Tämä on vain jäävuoren huippu”, hän arvioi.

      Epäiltyjen joukossa on joitakin pappeja ja muita kirkon työntekijöitä. ”Nuorisotyö on alue, jolla näitä on eniten”, kertoo kirkon perheasiain keskuksen johtaja Martti Esko.

      Kahdessa vanhassa tapauksessa uhri väittää, että silloinen piispa on vähätellyt ja peitellyt asiaa.

      Lisäksi noin kymmentä vanhoillislestadiolaisessa liikkeessä saarnaajana toiminutta epäillään hyväksikäytöstä.

      Viimeksi kuluneen vuoden aikana on tuomittu kuusi liikkeessä toiminutta miestä. Osa tuomioista on ollut pitkiä 8?12 vuoden vankeusrangaistuksia, mikä kertoo erittäin törkeistä seksuaalirikoksista, kuten lasten raiskauksista.

      Yksi uhri kertoi tarinansa Helsingin Sanomille. Lähipiiriin kuuluneet miehet käyttivät häntä hyväkseen seitsemän vuoden ajan.
      ----------------------------------------

    • Esimerkiksi

      Kaikki kristityt uskovat ja opettavat eritavalla. Esim. todelliset luterilaiset pitävät helluntailaisten ja muiden hurmoksellisten liikkeiden kielilläpuhumista ja muita sensaatio ihmeitä huuhaana ja perkeleen tekona. Todelliset luterilaiset pitävät myös vapaiden suuntien vanhurskauttamisoppia vääränä. Siis samaa kirjaa luetaan ja ymmärretään aivan eritavalla.

    • Esimerkiksi

      Mm. noista syistä ei kiinnosta enää uskonasiat.

    • Freedom_of_Mind

      Avaaja voisi ehkä aloittaa terveen kriittisellä uskontojen ja niiden harrastaman vallankäytön analyysillä ja katsoa sitten kaikessa rauhassa mihin se itse uskon suhteen johtaa.

      Kristinuskokin ristiriitaisine jumalkuvineen (mm. VT vs. UT) on vain yksi monien joukossa. Osa päätyy lopulta ateismiin ja osa jonnekin Jumal-uskon ja ateismin välimaastoon ilman dogmeja ja uskontoja.

      Alla oleva kirja saattaisi olla yksi kiinnostava luettavaksi ja pohdittavaksi.

      "Freedom of Mind: Helping Loved Ones Leave Controlling People, Cults, and Beliefs"

      - http://www.amazon.com/Freedom-Mind-Helping-Controlling-Beliefs-ebook/dp/B008HAIWIW/ref=pd_sim_351_2/181-1332450-4986012?ie=UTF8&dpID=51dEPUNvQlL&dpSrc=sims&preST=_AC_UL160_SR107,160_&refRID=1BACCVKHMDZGKSDTDTZK

    • uskonnostaIrtiOnHyväksi

      Uusi kirkkoherra harrasti työpaikkakiusaamista ja pahoinpitelyä, henkistä. Ilmoitin asiasta piispalle, kävin tapaamassakin. Hän kertoi, ettei voi toimia ennekuin asiasta on julkinen rikosilmoitus, ja ohjasi minut asianajajansa juttusille. Suomen laki velvoittaa työnantajaa toimimaan jos hänelle kerrotaan työpaikkakiusaamisesta. Piispa ei halunnut tätä noudattaa, vaan teki mieluummin työsuojelurikoksen, vaikka eletään 2000- lukua.

      Huomasin kirkon varjelevan julkisivuaan mieluummin kuin noudattavan Suomen lakia, saati välittävän yhden työntekijän ja seurakuntalaisen terveydestä. Millainen hyväntekijä sellainen on ? Ei millainenkaan.

      Huomasin uskonnon olevan vallan väline. Hävetti, tuli typerä olo. Lohdutti etten ollut ainoa. Toisaalta olin iloinen, että huomasin huijauksen. Erosin kirkosta ja toipumiseni alkoi siitä.

      Nyt teen edelleen hyvää ja vapaa-ehtoistyötä, mutten tarvitse siihen uskontoa. Rahoistani ja panoksestani menee isompi osa hyväntekijäisyyteen, kun niitä ei käytetä suureellisten rakennusten ja hurjapalkkaisten johtajien kuluihin.

    Ketjusta on poistettu 2 sääntöjenvastaista viestiä.

    Takaisin ylös

    Luetuimmat keskustelut

    1. Tyttäreni kuoli lihavuusleikkaukseen.

      Miettikää kuiten 2 kertaa, ennenkuin menette lihavuusleikkaukseen.
      Terveys
      307
      6952

    2. Viiimeinen viesti

      Sinulle neiti ristiriita vai mikä nimesi sitten ikinä onkaan. Mulle alkaa riittää tää sekoilu. Oot leikkiny mun tunteill
      Suhteet
      65
      2079

    3. Mikä olisi sinun ja kaivattusi

      Tarinan kertovan elokuvan nimi?
      Ikävä
      175
      1807

    4. epäonnen perjantain rikos yritys

      onpa epäselvä kuva, tuolla laadullako keskustaa tarkkaillaan lego hahmotkin selvempiä
      Kajaani
      15
      1307

    5. Onko kaivattusi täysin vietävissä ja

      vedätettävissä?
      Ikävä
      112
      1257

    6. Suomessa ei ole järkeä tarjota terveyspalveluita joka kolkassa

      - Suomen väestötiheys 1.1.2022 oli 18,3 asukasta maaneliökilometriä kohden. - Uudenmaan maakunnassa asuu keskimäärin 18
      Maailman menoa
      169
      1190

    7. Yllätyspaukku! Vappu Pimiä rikkoi vaikean rajapyykin yllättävässä bisneksessä: "Nyt hymyilyttää...!"

      Wau, onnea, Vappu Pimiä, upea suoritus! PS. Pimiä tänään televisiossa, ohjelmatietojen mukaan hän on Puoli seiskassa vie
      Suomalaiset julkkikset
      7
      1166

    8. RÖTÖSHERRAT KIIKKIIN PUOLANGALLA.

      Puolankalaisilla tehtävä ryhmäkanne itsensä yleintäneistä rötöstelijöista, sekä maksattaa kunnan maksama tyhmän koplan j
      Puolanka
      54
      1086

    9. Kirjoitin sinulle koska

      tunnen sinua kohtaan niin paljon. Sydäntäni särkee, kun kätken ihastumisen, kaipauksen, sinua kohtaan tuntemani lämmön j
      Ikävä
      41
      1041

    10. Martina pääsee upeisiin häihin

      Miltäs se tuntuu kateellisista. Anni Uusivirta on Martinan kavereita.
      Kotimaiset julkkisjuorut
      288
      982
    Aihe
    TietosuojaselosteKäyttöehdotEvästeasetuksetSäännöt