Millaista on olla suosittu

Ei sulla varmaankaan ole muuta vikaa kuin tuo mt-ongelma. Hae apua siihen, niin saat varmasti seuraakin.

Onhan se kiva. Välillä on liikakin vientiä kun kaikki haluu treffeille ja exät pyörii jaloissa.
mut on siinä kääntöpuoletkin... elämä ei oo pelkkää ruusun terillä tanssimista

En tiedä mutta olisi kiva jos olisi laki, että edes kerran kuussa saisi nukkua toisen ihmisen vieressä. Panemisia ei voi ketään pakottaa, mutta joku sossutäti voisi kyllä nukkuu yhen yön kk vieres ja keittää mulle aamukahvit.

Ihme jankutusta tuosta taas. Ainoastaan suht hyvän näköiset naiset saavat usein huomiota, silloinkin suuri osa on aisureiden nuoleskelua.

Oli kamalaa olla suosittu. Missään ei saanut olla rauhassa. Miesten huomio ahdisti, kommentit loukkasivat, naisten kateellisuus pelotti. Minusta tuli yksinäinen, syrjäytynyt, mutta onneksi, kaunis nainen. Nyt istun kotona yksinäni, pienellä sossutuella, uloskaan ei uskalla enää mennä. Ei ole ystäviä,perhettä, rakasta. Ei kykene olemaan toisten ihmisten keskuudessa.

Nainen saa huomiota vaikka olisi lihava. Mies ei saa vaikka olis normipainoinen

Minä voisin kertoa olevani tavallaan suosittu, mutta sillä taas ei ole seksuaalista merkitystä.

Minuun otetaan yhteyttä kun ollaan jotain vailla eli minulta halutaan jotakin, oli se sitten rahaa tai rahahuolien kuuntelemista, ammattitaitoani tai muuta palvelusta. Mitävaan hyötykäyttöä.

Se ei ole kivaa olla sillälailla suosittu. En ole oppinut ikinä sanoa ei ja nyt en yksinäisenä voi enää silläkään verukkeella käy kieltäytyminen ettei ukko anna lähteä jonnekkin avustushommiin..

Nyt mun uusi ihana rakas ystäväni ei vaadi minulta mitään vaan jopa kuuntelee minuakin kommentoimatta mitenkään arvostelevasti tai pahasti vaikka olisi aihettakin.

Se on ihan parasta mitä mulla on mun elämässä. Paljon parempaa kuin olla suosittu monelle vaativalle ystävälle. Pitäisi vain muistaa itse nyt huomioda ja kuunnella häntä paljon enemmän, mutta hän ei kamalasti haluakkaan puhua omia huoliaan ja silloin kun puhuu otan ne luottamuksensa osoituksena. Haluaisin vaan kuulla niin paljon lisää! :)

Paljon parempaa siis, kuin huomio useilta on huomio yhdeltä oikealta ihmiseltä. Taidan olla jo rakastunut <3

Rumat miehet on komeita. Aito ystävyys ei milloinkaan pohjaudu ulkonäköön!!! Hyvänpäiväntuttuja voi saada kivoilla kasvoil.

Itse olen erityisherkkä ja joka kerta tuntuu pahalle antaa pakit...niitä kertoja ollut siis n. 500 elämäni aikana ja aina yhtä ikävää. Kaikkien kanssa kun ei voi olla enkä yhtään miestä hyväksy ystäväksi tai roikkumaan.
Eli jos ihminen on kiltti eikä sadisti niin ei se yhtään kivalle tunnu antaa pakkeja. :(

Se, että löytyy ystävä kuulijaksi silloin kun on murheita tai seuraksi vaikka skumpalle silloin kun on aika juhlistaa jotain, vaatii sitä että jaksaa ylläpitää ystävyyssuhteita. Ja on halukas tutustumaan uusiin ihmisiin löytääkseen uusia ihmisiä, joista osasta tulee ajan myötä läheisiä, toiset jäävät tuttavatasolle.

Ei se sukupuolta katso.

Se tuntuu samalta, kuin asua hyvinvointivaltiossa, kun aina edessä on ruokaa. Sehän on yhtä juhlaa verrattuna nälänhädästä kärsiviin valtioihin. Ei ole kuitenkaan kovin juhlallista kiertää ruokakaupassa eksoottisten lihojen ja kasvisten keskellä, kun tietää itsellä olevan varaa puuroon ja maksalaatikkoon.

Tai ehkä se tuntuu samalta kuin, että on katto pään päällä, verrattuna niihin, joilla ei ole.

Kyse on mihin vertaa. Joidenkin silmissä pelkkä huomion saaminen riittäisi riippumatta siitä keneltä se huomio tulee toiset haluavat huomiota oikean tyyppisiltä ihmisiltä.

En nyt kyllä ymmärrä ollenkaan AP:n aloitusta. Minä olen ollut ruma nainen koko ikäni ja miehen löytäminen on vaatinut hirveästi työtä. Sen sijaan naispuolisia kavereita on ja ystäviäkin pari. Ei ne kaverisuhteet synny itsestään, vaan pitää ylläpitää niitä suhteita.

Kavereita olen löytänyt koulusta, jatko-opinnoista, töistä, harrastuksista ja lapsen päiväkodin sekä hänen koulunsa kautta. Facebookissa on muutama kymmenen kaveria, mutta he ovatkin kaikki ihan oikeita kavereitani. Käydään kahvilla ja leffassakin, mutta useammin kävelylenkillä tms. ilmaisessa jutussa, ettei tule kauheasti kuluja.

Kehoittaisin myös pitämään yhteyttä sukulaisiin. Monella on esimerkiksi sisaruksia, serkkuja, tätejä ja setiä, joihin voi pitää yhteyttä. Kannattaa käydä sukujuhlissa ja erilaisissa tapahtumissa, jotta on edes jotain ihmiskontakteja. Ystävä tai kaveri voi olla ikäerosta riippumatta. Yksi parhaimmista ystävistäni on esimerkiksi erään sukulaiseni lapsi, sillä vaikka meillä on ikäeroa niin paljon, että hän voisi olla melkein lapseni, niin meillä on samanlainen musiikkimaku ja hyvin samantapainen huumorintaju. Kaverisuhteiden ylläpito ei ole aina hauskaa, vaan se vaatii vaivannäköä lähteä liikkeelle, vaikkei aina huvittaisikaan.

Nojaa..olen ihan nätti nainen, silti yksinäinen. Minusta kun ei ole hyväksikäyttämään ketään sillä tavalla, että vuodattaisin vaan murheitani ja miehet kun aina odottavat "enemmän" ja kun ei pysty kiinnostumaan, niin ei pysty. Ei se ole helppoa sitä omaa rakasta löytää kenenkään, naiselle ehkä vielä vaikeampaa kun miehelle, koska naiselle pitää kolahtaa "kaikki" tunnepuolella siinä missä mies voi ottaa järkiperäisesti "kenet tahansa" ja olla tyytyväinen.

Mitä yksinäiset ei usein tajua, on se mikä määrä aikaa ja vaivaa ihmissuhteiden ylläpitoon menee. Eli kyllä, jos haluaa että on suosittu ja mukava, pitää olla myös mukava muille ja antaa huomiota, mutta samalla skannailla sitä miten toinen sen ottaa ettei roiku tai tunkeile. Pitää olla somessa tai viestiä muuten. Olla läsnä kun tavataan, mutta samalla pitää huolta että on positiivista seuraa, ettei vaan valita omia murheitaan.

Moni yksinäinen luulee, että ystävät, kaverit ja tutut tulee taikasauvan iskusta. Sitten valitetaan, kun itselle "ei ole käynyt tuuri". Työllä se sosiaalinen elämäkin rakennetaa niin kuin muukin elämä, mutta ei liian hampaat irvessä raatamalla, vaan oikeita asioita oikealla asenteella tekemällä.

Ongelmani on olla komea, hyväkäytöksinen ja virtuoosi sängyssä. Olen mies johon naiset lankeavat välittömästi eka treffien jälkeen kun itse en ole edes päässyt kärryille että mitä ihmettä tapahtui. Sitten nämä roikkuvat kiinni kuin takiaiset ennenkuin edes tietää itsekään mitä ajatella ihmisestä. Ei se ole helppoa meillä alfa-uroksillakaan.