Kokemieni asioiden takia miehen, jonka kanssa ollaan nyt oltu yhdessä puolisen vuotta, ahdistaa minua aivan hirveästi. Minua on elämäni aikana petetty, ja odotan nyt jo kauhulla tuota miehen ja pelikavereidensa urheiluporukan päättäjäisiä. Menevät jonnekin mökille saunomaan, ja sieltä sitten tie vie ilmeisesti kaupungille bailaamaan...
Mitä mun pitäisi tehdä? Puhunko asiasta miehelle suoraan...siis tästä ahdistuksestani. Tuntuu, että siellä on aiempina vuosina ollut aika railakas tunnelma, ja saunailta on "vuoden tapaus" miehille. Mitä tuollaisissa illoissa sitten yleensä tapahtuu? Tai ne menee sinne kyllä jo päivällä...
Olen kyllä miehelle näistä peloistani sun muista traumoista :( jo puhunutkin, mutta musta vaan tuntuu nyt niin pahalta, etten tiedä, miten kestän tuon tulevan saunaillan. Tuntuu, että nää seuraavat kaksi viikkoa tulee olemaan yhtä h-------ä, kun mietin vaan koko ajan tulevaa...
Mä todella rakastan tätä miestä ja sitä, mitä meillä on, ja pelkään, että se kännipäissään pettää mua :(.
Mitä mun pitäisi tehdä? Puhunko asiasta miehelle suoraan...siis tästä ahdistuksestani. Tuntuu, että siellä on aiempina vuosina ollut aika railakas tunnelma, ja saunailta on "vuoden tapaus" miehille. Mitä tuollaisissa illoissa sitten yleensä tapahtuu? Tai ne menee sinne kyllä jo päivällä...
Olen kyllä miehelle näistä peloistani sun muista traumoista :( jo puhunutkin, mutta musta vaan tuntuu nyt niin pahalta, etten tiedä, miten kestän tuon tulevan saunaillan. Tuntuu, että nää seuraavat kaksi viikkoa tulee olemaan yhtä h-------ä, kun mietin vaan koko ajan tulevaa...
Mä todella rakastan tätä miestä ja sitä, mitä meillä on, ja pelkään, että se kännipäissään pettää mua :(.
Vastaukset 47
Vanhimmat
Puhu ahdistuksestasi ja peloistasi, jotta hän ymmärtää, miksi saatat olla lähiaikoina hiljainen, vetäytynyt tai miten sitten ahdistuksesi ilmeneekin. Muista, ettei miehen tehtävä ole kuitenkaan "korjata sinua". Olette todennäköisesti puhuneet suhteenne tulevaisuudesta ja/tai pelisäännöistä eli mitä toinen itselle merkitsee ja millaisia ajatuksia itse kullakin on fyysiseen (ja henkiseen) uskollisuuteen liittyen. Jos mies tietää, mitä hyväksyt ja millaisia "pelisääntöjä" odotat ja oletat teillä olevan, niin hän joko päättää kunnioittaa niitä tai ei.
Älä kuitenkaan ala joka ikinen päivä tässä ennen kyseistä tapahtumaa ottaa samoja asioita puheeksi. Yksi rauhallinen keskustelu, jossa asia käsitellään loppuun asti, vellomalla se ei muuksi muutu.
Mutta jollakin tavalla sinun pitää käsitellä myös nuo aikaisemmat kokemukset pois systeemistäsi, jotta et joka kerta joudu ahdistumaan, kun miehellä on menoja. "Ahdistaa ihan hirveästi", "kauhulla odotan", "seuraavat kaksi viikkoa tulevat olemaan helvettiä" - tuohan on ihan kestämätöntä!
Onko sinulla hyvää ystävää, jonka kanssa voit keskustella ja jolle purkaa tuota ahdistusta? Vaikuttaako se niin paljon elämänlaatuusi ja toimintakykyysi, että jopa ammattiapu voisi olla tarpeen?
"Mä todella rakastan tätä miestä ja sitä, mitä meillä on, ja pelkään, että se kännipäissään pettää mua :(."
Tuo virke on sisäisesti ristiriitainen. Se tunne, jota tunnet, on mustasukkainen omistushalu. Jos rakastaisit, toivottaisit miehelle hauskaa iltaa (ja tarkoittaisit sitä).
Kauhee mitätöinti toisen ahdistuksesta :(
Eiköhän se ahdistus kumpua siitä edellisestä parisuhteesta, jossa on käynyt näin. Mutta se ap:n pitää muistaa ettei kyseessä ole se sama ihminen. Ap:lle on jäänyt trauma, josta hän ei ole kyennyt eheytymään. Ja kyllä sen ymmärtää myös sen huolen, jos on tuntenut ko. henkilön vasta puolisen vuotta, niin ei ole oppinut vielä häneen täysillä edes luottamaan. Ap:lle kysymys oletko nähnyt poikakaverisi humalassa ja miten hän silloin käyttäytyy? Onko hänellä flirtti päällä ja meneekö iskemään juttua ja pussailemaan vieraita naisia? Joskus on vaan niin, että tuo alkomahooli saa ihmisen sekoilemaan, että moni parisuhde menee pilalle juuri sen vuoksi. Ihminen voi olla mitä ihanin selvinpäin, mutta humalassa itse piru ja ilkein mitä löytyy. Silloin ihmisen itsensä pitää ymmärtää lopettaa se alkoholin otto, jos meinaa parisuhteensa säilyttää.
Ollaan oltu konserteissa ja pubissa istumassa, ei varsinaisessa yökerhossa yhdessä. On selvinpäin fiksusti käyttäytyvä, pikemminkin ujon puoleinen...mutta nehän ne "pahimpia" usein sitten viinaa saadessaan tuntuu olevankin. Siis: en ole nähnyt häntä kovin humalassa vielä. Mutta miksi musta tuntuu, että hän voisi olla just se tyyppi, joka kännissä lähtee iskemään juttua naisille, vaikka muuten käyttäytyy hyvin korrektisti...
Enkä oikeasti ole mitenkään kyttäilyyn taipuvainen, mutta en kyllä haluaisi sellaisenkaan miehen kanssa olla, johon ei viinaa saatuaan ole luottamista.
"Enkä oikeasti ole mitenkään kyttäilyyn taipuvainen, mutta en kyllä haluaisi sellaisenkaan miehen kanssa olla, johon ei viinaa saatuaan ole luottamista."
Mutta kuitenkin olet siis alkanut seurustella miehen kanssa, joka "voisi olla just se tyyppi, joka kännissä lähtee iskemään juttua naisille" - minkä ihmeen takia? Vai ajatteletko, että suhteenne onnistuu kyllä, kun et koskaan päästä häntä yksin ulos etkä ainakaan juomaan itseään känniin?
Rakkaus ja pelko siitä että toinen pettää ovat kaksi erillistä asiaa. Ihminen voi rakastaa, vaikka itsellä olisikin ongelmia, ja vaikkapa niiden takia pelkäisi petetyksi tulemista. Tietysti aiheeton mustasukkaisuus on väärin, ja siihen kannattaa etsiä muutosta, mutta on todella loukkaavaa väittää, että se estäisi rakastamisen.
Voi olla, että epäilen vain sen takia, kun muistot aiemmasta petetyksi joutumisesta nousevat pintaan. En ole häntä nähnyt juovuksissa ikinä. Voi olla, että käyttäytyisi hyvin luotettavasti.
On sanonut mulle olevansa luotettava, ja että jos nyt joku häntä kovasti tulisi iskemään, sanoisi olevansa varattu mies...Kai mun täytyy sitten vaan häntä uskoa.
Juuri nykyaikana pidetään suurena heikkoutena, että ihminen osoittaa heikkoutensa ja haavoittuvuutensa. Aina täytyisi olla joku panssari ympärillä ja esittää, että kaikki on hyvin, vaikka tuntuu, että maa pettäisi alta. Luulen, että maailma olisi parempi paikka, jos hyväksyisimme omien traumojen aiheuttamat heikkoutemme...sillä tosiasia on, ettei kukaan ole täydellinen.
Toisaalta pettämiskokemukset ovat tehneet minusta sellaisen kuin olen - myös hyvässä mielessä. Arvostan parisuhdetta. Olen nähnyt mihin pettäminen voi johtaa. En pidä toista itsestäänselvyytenä. Monia hyviäkin asioita.
> Tuo virke on sisäisesti ristiriitainen. Se tunne, jota tunnet, on mustasukkainen omistushalu. Jos rakastaisit, toivottaisit miehelle hauskaa iltaa (ja tarkoittaisit sitä).
Olen aikaisemmin antanut eräälle toiselle miehelle tilaa ja toivotellut hauskaa iltaa. Ja sitten olen joutunut petetyksi. Lienee jollain tavalla luonnollista, että tällaiset tunteet nousevat pintaan.
Asiaa ei auta se, että tämäkin mies meni kerran minulle kertomatta ystävänsä kanssa baarireissulle, olivat yötä ravintolassa. Sanoi minulle, että viettävät saunailtaa kaverin kanssa...Enkä ollut koskaan ennen tuota reissua mitenkään ilmaissut, etteikö mies voisi mennä ulos kavereidensa kanssa. Ei kauheasti lisännyt luottamusta...
Enkä ymmärrä, miten saisin niitä käsitellyksi muulla tavalla kuin että miehen tulisi osoittaa se, että hän on luottamuksen arvoinen.
Voisinkohan ehdottaa, että voisiko tulla kotiin saunaillan jlkn eikä lähtisi baariin. Mitä sieltä baarista tarvii edes hakea?
Mahdollista on tietenkin sekin, että haemme suhteelta eri asioita. Mulla ei ole mitään tarvetta ylipäänsä mennä baariin, kun miellän baarit sellaisiksi paikoiksi, joista yleensäkin haetaan seuraa.
Minulla on onneksi ystäviä, joiden kanssa voin asiasta puhua ja olen puhunutkin. Se ei vaan tunnu auttavan. Teot puhuvat enemmän kuin tuhat sanaa. Minusta miehen tulisi ymmärtää ahdistukseni ja tulla minua hiukan vastaan...jos minusta välittää. Tämä vastaantuleminen voisi olla esim. sellaista, että tulisi sieltä puolenyön aikoihin kotiin, kun muut menevät bailaamaan. Sanoisi vaikka, että on väsynyt. Ovathan he jo saaneet kaikenlaista kavereiden kanssa tehdä koko päivän yöhön asti jo. Onko se baarireissu siinä vielä aivan välttämätön? Olenko kohtuuton, jos pyydän tällaista?
No et sinä voi vaatia sitä, että mies ei mene baariin. Se nyt on selvä asia. Ongelma on sinun, eikä miehen tarvitse sen takia kärsiä.
Se on totta, että baareista haetaan seuraa. Osa käy baarissa kuitenkin ihan muunlaisen seuran takia, kuin "vipinää" etsiäkseen. Baarissa voi nähdä kavereita yms. Tanssia ja vaikka ryypätä.
Sinun ei tarvitse baarissa käydä, jos et halua.
Jos et viihdy tässä suhteessa, niin voit lopettaa suhteen. Mutta et voi alkaa hallitsemaan toisen menoja. Et myöskään koskaan pysty olemaan 100%:n varma, että pettääkö mies. Hän voi koska tahansa pettää vaikka kesken työpäivän tms. Elämän aikana niitä tilanteita tulee olemaan tuhansia, joissa voisi pettää, jos halu olisi. Itsekin voisin pettää miestäni vaikka juuri nyt, jos mieli tekisi. Mies tulee työreissulta kotiin vasta huomenna. Niin, ja siis mieskin voisi reissullaa pettää.
Mutta loppujen lopuksi parisuhteessa on kyse luottamisesta, eikä koskaan toisen hallitsemisesta. Pidä se kirkkaana mielessä!
Toki sinulla saa olla mielipiteet siitä, mikä on sopivaa ja mikä ei. Miten esimerkiksi kukakin määrittelee pettämisen, vaihtelee. Jonkun mielestä on ihan ok jos juttelee tuhmia ja jonkun toisen mielestä tuhmien juttelu on suuteluakin pahempaa. Ja jonkun muun mielestä jo pornonkin katselu on pettämistä. Niistä asioista voitte sopia miehen kanssa yhteiset pelisäännöt, sellaiset mitkä teille sopii. Molemmille. Niiden raamien rajoissa sitten pitää vain luottaa.
Tuollainen mustasukkaisuus on sairaus ja vaatisi jo ehkä ulkopuolista apua siihen.
Teidän kahden välillä kehottaisin keskustelemaan. Kerro, miltä sinusta tuntuu, mutta älä estä miestä menemästä sinne, vaan sano, että haluat hänen menvän.
Miksi sanoa että haluaa jos ei halua ja pelkää? En ikinä kannustaisi valehtelemaan kun kyseon tunteesta ja tunnehan ei itse valehtele. Tuo tunne on yhteinen ongelma vaikka se koskisi vain toista silloin kun ollaan parisuhteessa. Olisi ikävää jos mun mies sanoisi mulle että kiva kun menet jos kokee päinvastoin asian. En silloin tietäisi hänen oikeita tunteitaan vaan luulisin jotain hänestä mikä ei pidä paikkaansa.
Siis "olivat yötä hotellissa" piti kirjoittaa...:)
Tätä vastausta et halua kuulla, mutta mielestäni olet kohtuuton, jos pyydät miestä lähtemään kotiin aikaisemmin ja odotat hänen "tulevan vastaan". Mies voi tulla vastaan, mutta omasta halustaan, ei sinun vetämänä. Sen, ettei sinulla ole tarvetta käydä baareissa, ei tarvitse olla este miehelle. Baareissa voi ihan vain pitää hauskaa kavereiden kanssa, kokemusta on.
Ymmärrän, että vaikeat kokemukset nousevat pintaan, mutta niistä pääsee yli vain kohtaamalla ne. Se on valitettavasti vain ja ainoastaan sinun tehtäväsi. Sinun pitää hillitä ajatuksesi, miehellä ei ole siihen velvollisuutta. Älä anna katastrofiajattelulle valtaa, aina on vaihtoehtoja. Jos nyt alat asettaa rajoja, mies voi pahimmillaan alkaa salata asioita "suojellakseen" sinua.
Mikä on pahinta, mitä voi tapahtua? Pelkäät miehen pettävän? Entä sitten? Sittenpä hän olisi näyttänyt todellisen luontonsa. Voitko estää miestä pettämästä rajoittamalla häntä? Et voi. Mies on itse vastuussa käytöksestään ja sinä vastuussa omastasi.
Pahin pelkoni on varmaankin, että mitä jos mies pettää, enkä saa ikinä tietää, ja elän vuosia jossain valheessa tuhlaten elämäni miehen kanssa, joka ei ole luottamuksen arvoinen...että itse tyhmänä rakastan ja luotan, ja sitten toinen pettääkin luottamuksen. Jollei nyt tulisi ilmi niin sitten myöhemmin.
Mietin jopa, että pitäisikö lopettaa koko suhde tähän jollei mies ymmärrä itse omasta halustaan tulla vastaan tässä asiassa. Ehkä emme vain ymmärrä toisiamme...
Juuh, eiköhän se ole miehellekin parempi että pääsee eroon tuollaisesta epävarmasta ja mustasukkaisesta takertujasta...
Niin. Jos mies pettää etkä ikiä saa tietää, se on todellakin todella kurjaa. Se riski on aina olemassa. Mutta mitä voit asialle tehdä? Et voi vahtia miestä koko ajan. Mies pettää, jos pettää - se on hänen päätäntävallassaan. Sinä voit vain yrittää olla hyvä, rehellinen ja luotettava kumppani - mitä nyt itse pidätkään tärkeänä parisuhteessa. Se, joka rakastaa ja luottaa, ei ole tyhmä. Se, joka pettää ja valehtelee, pettää viime kädessä itseään ja on se tyhmä.
Jos et pysty luottamaan, se on hyvä peruste lopettaa suhde. Mutta huom., toistaiseksi kyse on vain sinun epäilyistäsi ja katastrofiajattelusta. Intuitio voi johtaa harhaankin, jos kuuntelet vain niitä ajatuksia, jotka tällä hetkellä sopivat itse luomaasi sapluunaan. Tunteet ovat totta, mutta ne kertovat usein vain yhden mahdollisen vaihtoehdon. Niiden mukaan ei tarvitse elää. Tunteet tulevat ja menevät, ja voit itse päättää, toimitko niiden mukaan.
Olettaen, että miehesi on kunnon mies, parasta vastaantulemista olisi tarjota sinulle tämä kokemus ja näyttää, ettei maailma kaadu eikä sen puoleen ole hallittavissa rajoittamisella.
No jos ainoastaan odotat, että toinen muokkaa elämäänsä niin, ettei voi mennä baariin ja sitten tulevaisuudessa ei voi olla naispuolisia kavereita, ei voi ottaa vastaan reissutyötä, ei voi osallistua ystävän polttareihin, ei voi mennä firman pikkujouluihin, ei voi jutella exän kanssa... Tiehän on loputon!
Ei sinun poikaystävän tarvitse asiassa hitustakaan vastaan tulla, koska hän ei ole tehnyt mitään väärää. Tajua jo.
Jos et pysty luottamaan tähän mieheen, niin et varmaankaan pysty luottamaan kehenkään muuhunkaan. Eli siinä tapauksessa että et ole valmis itse keskittymään nyt omaan ongelmaasi, niin varaudu siihen, että elät sitten ilman parisuhdetta. Tuollaisen ongelmasi kanssa olet pitkässä juoksussa mahdoton elämänkumppani.
Et sinä voikaan tietää, vaikka mies pettäisi. Sellaista elämä on. Ei kukaan muukaan voi tietää. EIKÄ MIES TIEDÄ, PETÄTKÖ SINÄ HÄNTÄ! Tarkoittaako se sitä, ettei sinun kanssasi kannata elää?
Sinulla on todellisuudentaju kadonnut. Kontrollifriikki.
Tämä on juuri tätä, mitä kommentoin jossakin aiemmin.
Se, että ilmaisee pelkojaan tai arkoja kohtiaan ei mielestäni erityisemmin osoita epävarmuutta.
Moni ei välttämättä uskalla näitä asioita ottaa parisuhteessaan esille. Tuskin sekään parempi vaihtoehto on.
Ja: en todellakaan tarraudu mieheen millään tavalla. Ei ole ollut tapana, ei nytkään.
Aion puhua hänelle, että ymmärräthän, että vanhat muistot nousevat minulla pintaan. Haluan, että menet juhliin ja pidät hauskaa kavereidesi kanssa. Luotan sinuun. Olethan luottamukseni arvoinen?
Ja sitten katson pitkään silmiin...Enkä puhu asiasta enää ennen juhlia. Mutta haluan nähdä sen hänen silmistään, että voin häneen luottaa.
Asiaa ei helpota myöskään tieto, että tiedän miehen pettäneen (kylläkin kostoksi, mutta kuitenkin) ex-avovaimoaan :(. Jos on sellaista tyyppiä, että kännissä helposti unohtaa kaikki rajat ja pettää?
No jos se on kostoksi sen tehnyt, niin siihen on ollut syy, mutta ei varmaankaan ole hänen tapansa harrastaa sellaista ja jos teillä seksielämä on kunnossa niin, miksi hänellä olisi edes tarpeita mennä vieraisiin, jos on normaali ihminen eikä mikään seksiaddikti. Tälläkin vain punnitaan sitä teidän varsin tuoretta parisuhdetta ja luottamusta toisiinne, niillä epäilyilläsi ajat vain hänet todellakin sinne toisen syliin. Älä tuomitse häntä, kun mitään ei ole edes tapahtunut ja ihan turhaan "maalaat niitä piruja seinille" ja kiusaat itseäsi. Eikö tuo olisi parempi valita nyt se luottaminen, eikä tuhota parisuhdetta niillä epäilyillä heti alkuuna. Suosittelisin myös, että ap:n kannattaa käydä juttelemassa ongelmastaan ammattilaisen kanssa, koska se on todellakin ongelma ja voi myös tuhota sen parisuhteen ihan yhtälailla kuin pettäminen/epärehellisyys suhteessa.
"Jos on sellaista tyyppiä, että kännissä helposti unohtaa kaikki rajat ja pettää?"
Silloin herää kysymys miksi olet alkanut olla hänen kanssaan.
Minulle herää epäilys, että kaikista saamistasi kommenteista huolimatta aiot esittää miehelle ultimatumin eli joko hänen on tultava suoraan saunaillasta kotiin tai uhkaat lopettaa suhteenne. En näe omissa kommenteissasi pienintäkään yritystä tai edes halua ottaa itse vastuu omista tunteistasi ja hakea tarvittaessa sitä ulkopuolista apua.
En mä sellaista ultimatumia voi esittää. Kai sen sitten huomaa, joskus, jos jotain on tapahtunut...ehkä.
>>"Jos on sellaista tyyppiä, että kännissä helposti unohtaa kaikki rajat ja pettää?"
>Silloin herää kysymys miksi olet alkanut olla hänen kanssaan.
No en tunne häntä vielä niin kamalan hyvin, kun vasta puoli vuotta vasta takana. Haluaisin ajatella, että ei petä, mutta mikä ihmeen intuitio mussa sanoo toisin? Ex-aviomieheen pystyin luottamaan kuin kallioon, tiesin, ettei ikinä pettäisi. Ei mulle tullut tällaisia olotiloja hänen kanssaan...
Emme asu yhdessä, tapailemme pari krt viikossa, jolloin yövymme toistemme luona.
Seksipuoli toimii mielestäni tosi hyvin. Saa sitä aivan niin paljon kuin haluaa...minä oikeastaan haluaisin enemmänkin :).
Minäkin petin exääni. Minulla oli itseasiassa 2 kuukauden salasuhde toiseen mieheen. Nykyisen mieheni kanssa olen elänyt 8 vuotta, eikä ole tullut mieleenkään pettää. Niin että älä nyt hyvänen aika syyllistä miestä sellaisesta, mitä on tehnyt jossain muussa suhteessa, muissa olosuhteissa.
Siis ex-avovaimo oli pettänyt ja mies petti sitten kostoksi...
Mitä mieltä olette tästä? Tekeekö se ihmisestä alttiimman pettämään muutenkin?
Mustasukkaisuutesi tuhoaa kaksi elämää. Jos rakastat miestäsi, eroat, jotta vain yksi elämä olisi pilalla.
"If you love somebody - set him (or her) free" lauloi Sting. Lause pitää edelleen paikkansa. Tietysti on vaikea estää tunteitaan ja mustasukkaisia ajatuksia kiertämästä päässä, mutta lopulta sinun on päästettävä miehesi "vapaaksi" jos rakastat häntä. Tarkoittaen, että annat hänen mennä juhliin, että soittele juhliin väliaikatietoja tai vaadi tulemaan tiettyyn aikaan takaisin. Jos miehesi pettää sinua niin hän ei ole sinun arvoisesi ja jos hän on sinua pettämättä vaan kahlitessasi hänet niin mitä sellainen rakkaus on hänen puoleltaan? Älä murehdi ja turhaan pilaa tulevaa kahta viikkoasi miettimällä turhaan asiaa johon et todennäköisesti voi vaikuttaa. Luota, luota, luota.
Mutta enhän mä koskaan todennäköisesti edes saisi tietää, jos onkin pettänyt mua...Jään nyt sitten bileiden jälkeenkin miettimään, että mitähän siellä tapahtui... Olisikin mielenkiintoista tietää. Voisikin palkata jonkun liehittelemään sitä ja katsoa mitä mies vastaa liehittely-yrityksiin :).
Ja ei ole mun kanssa avovaimoaan muuten pettänyt...tiedoksi vain. Olivat eronneet jo pari vuotta ennen kuin minä tulin kuvioihin.
Jos haluat suhteen pilata heti alkuun, tee sitten se.
Kyttää,vakoile, urki, tarkkaile, lue viestit,lue netti, tutki taskut, haistele alushousut.... Mutta helpommallakin miehestä eroon pääset.
Mustasukkaisuus voi olla todella vakavakin sairaus. Se tuhoaa oman itsen ja hyvin usein vielä sen toisenkin. Hae apua. Nyt.
Heitä pihalle tuollainen pas.ka hyypiö joka ajattelee vain itseään. Etsi uusi oikea mies joka tekee muutakin kuin vain leipoo sämpylöitä hehhehhehehheehehehehhehhehehheheh-
Ja petti sen takia, kun ex-avovaimo ensin petti.
On sanonut mulle, ettei sellaista toimintaa halua kokea enää koskaan.
Luulisi, että ymmärtää, miten tuollainen pilaa suhteen.
Mutta ovatko miehet sellaisia, että riskejä vaan otetaan...
Jos mies on niin typerä ja lapsellinen, että kostaa pettämisellä pettämällä, niin ihmettelen, miksi hänen kanssaan olet.
Ihmettelen myös tuota tavatonta tarvettasi vatvoa miehen saunailtaa kavereiden kanssa. Jos on pettääkseen, kuten mies jo edellisessä suhteessaan teki, niin pettää varmasti sinuakin. Tekosyy löytyy aina; nainen vietteli, kaverit vei, viina vei, sinä olit valmiiksi jo syyttänyt pettämisestä...
No tätä tässä juuri pähkäilen.
Ja hieman pelkään sitäkin, että jos meillekin joku särö tähän suhteeseen tulee (ei pettämistä, mutta jotakin muuta), niin onko heti toiset naiset mielessä.
No henkilökohtaisesti sinun kanssa jos joutuisin suhteessa elämään, niin kyllä alkaisin miettimään muita naisia... Olet tosi ahdistava.
p.s. En ole koskaan pettänyt. Naimisissa 6 vuotta. Vaimoni ei minua kyttää, eikä tarvitse. Jos baariin joskus haluan, niin sitten menen. Tietyt rajat ollaan vuosia sitten yhdessä sovittu, ja niistä pidetään kiinni. Kun rinnalla on nainen joka luottaa ja arvostaa, niin ei tule mieleenkään pettää.
Anteeksi pikkuinen, mutta vaikuttaa siltä, että välillänne ei ole ihan täysi luottamus. Onko sitten todellista rakkauttakaan. Jos todella rakastaa toista niin ei ajattele pettämistä. Kertomasi ajatukset... tilanne voi käydä raskaaksi ennen pitkää. Voi olla, että jossakin on paremmin Sinulle sopiva kumppani...
> Minäkin petin exääni. Minulla oli itseasiassa 2 kuukauden salasuhde toiseen mieheen. Nykyisen mieheni kanssa olen elänyt 8 vuotta, eikä ole tullut mieleenkään pettää. Niin että älä nyt hyvänen aika syyllistä miestä sellaisesta, mitä on tehnyt jossain muussa suhteessa, muissa olosuhteissa.
Tämä on kyllä totta.
Kovasti mies on minulle vakuuttanut, että inhoaa pettämistä. Mutta tekeekö tilaisuus siltikin varkaan?
Tekeekö tilaisuus sinusta varkaan? Petätkö itse aina kun se on mahdollista?
Muista omat peliporukoiden saunaillat hyvin. Kerran joku toi jonkun naisen sinne ja tutustuttiin ja lähdin sen naisen kanssa baariin ja sieltä naisen luokse seksiä harrastamaan. Eipä tyttöystävä tiedä vieläkään että petin vaikka siitä on 6 vuotta.
Sinä nyt olet todellisuudessa pelkkä palstatrolli, mutta koska kaltaisiasi miehiä on oikeastikin olemassa niin kysyn ikään kuin olisit todellinen:
Miksi koit tarpeelliseksi kirjoittaa "eipä tyttöystävä tiedä vieläkään"? Tuottaako se sinulle iloa, että petit eikä tyttöystävä tiedä? Mitä se kertoo rakkaudestasi häntä kohtaan? Suhteestasi häneen?
Etkö tajua, että mitä ei tiedä, se ei voi loukata? Vai ajattelitko, että joskus tulevaisuudessa voit loukata häntä läväyttämällä asian päin naamaa? Mitä se kertoo sinusta ihmisenä?
En henkilökohtaisesti arvosta tippaakaan ihmisiä, jotka eivät uskalla rakastaa ilman että he "varmuuden vuoksi" pettävät tai pyrkivät muulla tavalla loukkaamaan kumppaniaan mahdollisimman syvästi tulevaisuudessa.
Minä en ole tuo trolli... Mutta tuosta että kun toinen ei tiedä, niin täytyy mainita että exäni, jonka kanssa aikoinaan elin 6 vuotta, tietää että petin häntä kerran. Minäkin tiedän että hän petti minua kerran, aivan suhteemme alussa. Ne käsiteltiin ja oltiin ns. tasoissa.
Mutta todellisuudessa minä petin häntä 4 eri miehen kanssa, yhteensä ainakin 10 kertaa. Noista miehistä 3 kanssa menin seksiin asti, yhden kanssa suutelin.
Exäni ei koskaan saanut näistä tietää. Erosimme ihan muista syistä, ja erostakin on aikaa jo 7 vuotta. Meillä on kaksi yhteistä lasta, ja siksi olemme edelleen tekemisissä. Yhteishuoltajuus toimii hyvin ja välit ovat ok.
Olen todella tyytyväinen ettei tuo exäni tiedä mitään. En ole tyytyväinen vain siksi että itseltäni ei mennyt "maine" ihan totaalisesti nuoruuden idioottimaisuudesta, vaan myös siksi että exältä ei mennyt itsetunto romukoppaan. Jos hän tietäisi, häneen sattuisi. Vaikka en häntä enää rakasta, niin arvostan silti ihmisenä, enkä koskaan haluaisi että häneen olisi sattunut niin paljon, kuin jos olisi saanut tietää todellisuuden.
Ja sitten vielä tiedoksi, että nykyisessä suhteessani olen elänyt 5 vuotta. Ei ole pettäminen tullut mieleenkään. Kyllä ihminen voi oppia, kun kypsyy ja käsittelee omat kipukohtansa, jotka väärän toiminnan on aiheuttanut.
Aloittajalle: kyttäämisellä et saa mitään hyvää aikaiseksi. Mies elää miten elää, etkä sinä voi siihen vaikuttaa. Jos on suhteessa kaikki hyvin ja molemmat tasapainossa itsensä kanssa, niin todennäköisyys pettämiselle pienenee.
Nimimerkki pettäjä, miksi joku toisi naisen saunailtaan? Ei kai miesten saunailtoihin yleensä tuoda naisia? Vai oonko ihan hakoteillä?
Provo se oli, palstavakkarin kirjoittama.
Se nainen oli jonkun kaverin kuski silloin. Eikä se mikään ehdoton ei ole että ei sais tuoda naisia, siitä kun ei puhuttu koskaan
Juuri tästä syystä on parempi, että pettää joka kerta kun on mahdollisuus.
Koska nainen joka tapauksessa jossain vaiheessa epäilee ja syyttää siitä.
Täällä palstoilla miehet kerskuu usein kuinka sinisilmäinen vaimo tai tyttösystävä on ja toiset naiset ivaa vaimoja samasta asiasta. Miehet kertoo kuinka kaikki selitykset menee tai meni läpi ja kuinka tuli pidettyä "kivaa" eikä vaimo epäile mitään. Niitä kun lukee niin onko ihme jos sekin joka haluaa luottaa sekoaa eli ei kannata lukea ainakaan uskottomuus palstaa! Uskollisetkin miehet kärsii uskottomien jutuista ja entisten poikaystävien pettämisistä. Se on niin kurjaa että kukaan ei uskalla luottaa enään kehenkään vaikka se on ainoa vaihtoehto jos mielii itse olla onnellinen siinä parisuhteessaan. Tuli petetyksi tai ei niin luottavia ei saisi pilkata koska se kostautuu aina tavalla tai toisella eikä se ole väärin.
Mitä ei tiedä, se ei voi loukata. Jos mies pettää eikä vaimo saa sitä ikinä tietää, niin eihän se ole vaimon ongelma.