Miten pääsen irti "en ole varma pystynkö täysipäiväiseen parisuhteeseen mutta haluan silti pitää sinut itselläni"-tyyppisestä venkoilijasta?
Kohta kahden vuoden ajan on oltu ja ei, mutta ei kertaakaan sen vakavemmin ennen tämän vuoden kevättä. On puhuttu että kokeillaan tosissaan kun hän lupasi että joku muuttuu, hän lopettaa saikkaamisen ja alkaa kohdella paremmin, jos seurustellaan. Ei muuttunut. Annoin olla ja taas parin viikon hiljaiselon jälkeen piti hänen tulla itkun kanssa pyytämään anteeksi käytöstään ja todistelemaan kuinka minussa ei ole mitään vikaa mutta kun hän on niin kusipää.. Kertoi että ei ole varma pystyykö olemaan sellainen kun minä haluan. Sanoi ettei uskollisena pysyminen häntä epäilytä mutta se kaikki muu, pelottaa että se on pelkkää tappelua ja mustasukkaisuutta. Omat vaatimustasoni nyt ei kuitenkaan ole mitenkään korkealla. Perusasioita, toisen asioista ja kuulumisista kiinnostumista ja yhteisen ajan viettoa. Mustasukkainen en ole, jatkuva epävarma tilanne kun en tiedä missä mennään saattaa kylläkin hänestä tuntua mustasukkaisuudelta kun kyselen ja hermostun kun en saa vastausta.
Ystävät ja läheiset sanovat että ANNA OLLA. MENE ETEENPÄIN. UNOHDA. Kirjoitankin tätä saadakseni täysin ulkopuolisen mielipiteen asiasta, koska en ole saanut asiaa näillä neuvoilla lopetettua.
Minä haluan päästää irti ja mennä eteenpäin! Mutta tiedän että annan uuden mahdollisuuden niin kauan kun minulla ei ole mitään muuta. Mutta miten voin löytää ketään muuta kun kukaan muu ei kiinnosta? Olen umpirakastunut mutta sisimmässäni tiedän että ei se ihminen siitä miksikään muutu.
Kohta kahden vuoden ajan on oltu ja ei, mutta ei kertaakaan sen vakavemmin ennen tämän vuoden kevättä. On puhuttu että kokeillaan tosissaan kun hän lupasi että joku muuttuu, hän lopettaa saikkaamisen ja alkaa kohdella paremmin, jos seurustellaan. Ei muuttunut. Annoin olla ja taas parin viikon hiljaiselon jälkeen piti hänen tulla itkun kanssa pyytämään anteeksi käytöstään ja todistelemaan kuinka minussa ei ole mitään vikaa mutta kun hän on niin kusipää.. Kertoi että ei ole varma pystyykö olemaan sellainen kun minä haluan. Sanoi ettei uskollisena pysyminen häntä epäilytä mutta se kaikki muu, pelottaa että se on pelkkää tappelua ja mustasukkaisuutta. Omat vaatimustasoni nyt ei kuitenkaan ole mitenkään korkealla. Perusasioita, toisen asioista ja kuulumisista kiinnostumista ja yhteisen ajan viettoa. Mustasukkainen en ole, jatkuva epävarma tilanne kun en tiedä missä mennään saattaa kylläkin hänestä tuntua mustasukkaisuudelta kun kyselen ja hermostun kun en saa vastausta.
Ystävät ja läheiset sanovat että ANNA OLLA. MENE ETEENPÄIN. UNOHDA. Kirjoitankin tätä saadakseni täysin ulkopuolisen mielipiteen asiasta, koska en ole saanut asiaa näillä neuvoilla lopetettua.
Minä haluan päästää irti ja mennä eteenpäin! Mutta tiedän että annan uuden mahdollisuuden niin kauan kun minulla ei ole mitään muuta. Mutta miten voin löytää ketään muuta kun kukaan muu ei kiinnosta? Olen umpirakastunut mutta sisimmässäni tiedän että ei se ihminen siitä miksikään muutu.
Vastaukset 9
Vanhimmat
Jos haluat päästää irti ja mennä eteenpäin, niin lakkaat vastaamasta tuon venkoilijan yhteydenottoihin ja siinä kaikki.
Ehkä nautit draamasta, on "hienoa" kun on tuollainen "temperamenttinen" poikaystävä - sehän kuulostaa melkein samalta kuin iltapäivälehtien jutut julkkisten parisuhdedraamoista, eikö totta? Ehkä kuvaat itseäsikin temperamenttiseksi, olethan rakastumisessakin "umpirakastunut". Siinä tapauksessa nauti tilanteesta, mutta jos oikeasti haluat muutosta niin yhteydenpito kokonaan poikki.
P.S. Mitä on saikkaaminen?
Kyllä tämä muutoksen vaatii. Itsellä kuitenkin vielä järkikin sanoo jotain vaikka rakkaudelta tuntuukin..
Ja saikkaaminen on semmosta soutamista ja huopaamista :D
Ja mikä vi-tun itkupilliluuseri tulee itkien häntä koipien välissä anelee sulta jatkoa? Miehen pitää olla mies eikä hiiri.
Onko saikkaaminen kenties psykoilua?
Sanoisin samaa kuin tuttavasi, jätä henkilö taaksesi, ei hän muutu. Sinä pysyt "umpirakastuneena" niin kauan kun annat hänen vedellä narujasi. Eihän silloin kukaan muu kiinnostakaan kun on voimakkaita tunteita jotakuta kohtaan.
Ja kyllä ihmisellä on oikeus tietää, missä mennään, jos kerran on tarkoitus yhdessä seurustella. Ihmiset, jotka antavat toisten olla epävarmuudessa, ovat epäluotettavia. He tahallaan, tarkoituksella tai välinpitämättömyyttään juuri lietsovat mustasukkaisuutta ja muutenkin pahaa mieltä. Välinpitämätön ei ole riittävän kiinnostunut ja tahallaan lietsova taas on henkisesti kakara, joka tulee satuttamaan jo siitä syystä jatkossakin.
Viisaita sanoja. Ja varmasti totta, kiitos niistä.
Nyt annan viimeisen mahdollisuuden sanoa jos on jotain sanottavaa. Ja jos mitään ei tapahdu etsin itsestäni sen jonkun voiman ja päätän jutun omalta osaltani :)
Sinä pääset irti sillä että et anna enää selitysten varjolla lisäaikaa. Mies ei ole mihinkään aikuismaiseen parisuhteeseen kykenevä. tuollaisista vanha äitini käytti sanaa psykolapsi sillä sellaisella aikuisella ei norm. psyyke ole kehittynyt joka käyttäytyy noin kun kerrot. Ota selvää jos kykenet sukulaiselta tms. ettei takaa paljastuisi epävakaa persoonallisuushäiriö. Kuvaamasi käytös täyttää sellaisenkin. näitä pers.häiriöläisiä on yllättävästi kun alkaa kaivelemaan salaisuuksia mitä ihminen ei ole halunnut itsestään esille tuoda. Tasapainoiselta tuo sun rakkaasi ei jokatapauksessa ole. Rakastaa epävarmutta ja ristiriitoja. kestääkö pääsi sen ?
Voi hyvänen aika näitä keittiösykolookeja. Ettei vain itseltäisi paljastuisi häiriöitä?
Rakastumisesta en kyllä sanoisi sanakaan mutta tee kuten läheisesi ja muut täällä kehottavat jätä hänet voit hyvässä hengessä muuttaa omaa riippuvuussuhdettasi ennen kun ryhdyt seuraavaan suhteeseen!
Kuulostaako tutulta.
Kuvitellut vaatimustasot pelottavat ?
Impulsiivisuus tarkoittaa taipumusta reagoida mielijohteesta, yllykkeiden pohjalta. Epävakaaseen persoonallisuuteen voi liittyä impulsiivista käyttäytymistä, kuten pelaamista, lukuisien ja pitkien puheluiden soittamista, suojaamattomia tai muuten harkitsemattomia seksikontakteja, liiallista alkoholin, muiden päihteiden tai lääkkeiden käyttöä tai näiden käyttöä sopimattomaan aikaan, ahmimista, ostelua tai varastelua.
Impulsiivinen käyttäytyminen voi ilmetä myös tapaamisten perumisena tai vaikeuksina pitää kiinni sopimuksista. Impulsiivisen toiminnan ensisijaisena tavoitteena on välttää kokemasta negatiivisia tunteita tai aistimuksia ja/tai kokea positiivisia tunteita lyhyellä aikavälillä. Vaikeimmillaan impulsiivisuus voi merkittävästi vaarantaa epävakaasta persoonallisuushäiriöstä kärsivän ruumiillista terveyttä ja henkeä, ja se häiritsee usein pitkän aikavälin tavoitteiden saavuttamista.
Epävakaaseen persoonallisuushäiriöön voi liittyä toistuvaa itsetuhoista käyttäytymistä. Siihen voi laukaista esimerkiksi erouhka, kokemus torjunnasta tai ympäristön vaatimustason noususta ja yksilöön kohdistuvista isommista odotuksista, mm. suuremmasta vastuun ottamisesta.
(katso myös «Persoonallisuushäiriöt»2).
Terveyskirja duodecim.