Hyvää työnantajaa etsimässä KERTOKAA

Yrityksiä ei kiinnosta mikään muu kuin voiton takominen. Jokainen työntekijä on vain välttämätön kuluerä, ei sen enempää. Järkevintä on mennä "olen vain töissä täällä" -asenteella töissä aina paitsi silloin, kun tekee töitä itselleen.

Niin mutta jos se oma osaaminen, jota ei saa käyttöön, voisi oikeasti tuoda lisä potkua työhön? Sehän tietäisi välillisesti lisää tuottavuutta.
Olisin siis motivoituneempi ja voisin tuoda uutta mukaan toimintaan.

koitappa pienyrittäjän palvelukseen. Ei kahvitaukoja, Syömään jos keritään /ehkä kahdesti viikossa. Päivärat jää saamatta. Ei minkäänlaista sosiaalitilaa. Lista loputon.

Hyvät johtajat toimivat alaistensa tavoin, eli tekevät töitä. Tällaisissa yrityksissä tahkotaan rahaa kunnolla koska alaiset huomaavat pomojen tekevän töitä jolloin alaisetkin suhtautuvat työntekoon positiivisemmin. Tällaiset firmat kasvavat nopeasti jolloin näihin firmoihin palkataan myös hyviä osaajia. Näihin firmoihin ei sen jälkeen enää pääsekään muulla tavoin kuin hyvin koulutuksen avulla.

Huonoissa firmoissa pomot nostavat jalat pöydälle, leikkivät pyörittävänsä excel-taulukoita ja muuta sellasta.

Jos haluaa hyvään firmaan niin joko hankkii hyvän koulutuksen tai sitten perustaa oman firman. Kumpikaan ei ole helppoa.

Se on kuitenkin hyvä puoli että elämä on nykyään paljon helpompaa kuin joskus aiemmin ja työolot ovat nykypäivän orjatöissä melko ok verrattuna vaikkapa Stalinin työleireihin. Tosin 70-luvulla hippiliikkeiden aikaan ihmiset vain pössyttelivät festareilla ja hyppivät kedoilla kauniiden neitojen kanssa. Sillon se elämä oli yhtä juhlaa. Oon kuullu juttuja monilta vanhemmilta ihmisiltä kuinka helppoa työelämä on ollut 70-90 -luvulla. Heidän on hyvin vaikea suhtautua positiivisesti nykyajan hektiseen ja järjettömään työelämään. Sellasista firmoista kannattaa mielellään lähteä kuitenkin ajoissa missä pomot eivät tee juuri mitään mutta käskyttävät alaisia.

Jos jaksaa keksiä ratkaisun siihen miten ihmiset jaksaisivat työelämässä paremmin, voisi tässä olla yksi liikeidea minkä pohjalta laittaa oma firma pystyyn. Jos ongelmana on pomot jotka haluavat luoda alaisille psyykkisiä ongelmia, ei tähän löydy muuta ratkaisua kuin se että lähtee firmasta ja perustaa oman firman. Menestyvät ihmiset tekevät töitä hektisesti koska heillä on jokin idea ja haluavat yrityksen menestyvän. Hektisyys ei tällöin ole ongelma muille kuin niille jotka yrittävät pysyä näiden ihmisten kintereillä. Jos tällainen perässäjuoksu uuvuttaa niin lienee hyvä harkita jotain muuta tyyliä pärjätä työelämässä.

Omia ideoita voi kuitenkin olla hankala keksiä jos on tottunut siihen mihin tämä maailma totuttaa, eli kuuntelemaan toisia ihmisiä ja auktoriteetteja, kuten opettajia tai TE-toimiston ihmisiä. Jos laittaa aivot narikkaan niin työelämäkin voi uuvuttaa jos haluaisi työelämältä muutakin kuin sitä että tekee robotin tavoin töitä. Jotkut kokevat että tämä helpottaa elämää kun ei tarvitse liiemmin ajatella mitään. Nyt kun monia asioita automatisoidaan koneiden avulla, vaatii moni työ kuitenkin aivotyötä ja jonkinlaista ratkaisukykyä. Uuden firman laittaminen pystyyn tuo lisää aivotyötä riippuen siitä minkälaisen firman laittaa pystyyn.

Jos välttää määräaikasia työsuhteita niin ei joudu orjan asemaan ainakaan vuoden ajaksi. TE-toimisto voi kuitenkin pistää karenssin jos irtisanoutuu ja haluaa työttömyyskorvauksia.

Monet kokevat nykypäivän ilmapiirin painostavana. Tämä korjaantuisi kun ketään ei pakotettaisi tai painostettaisi työelämään. Jos jokainen saisi vapaaehtoisesti tehdä mitä haluaa ja vapaaehtoisesti auttaa toisia ihmisiä, olisi elämä paljon helpompaa. Moni auttaisi mielellään toisia ihmisiä ihan ilmaiseksi jos se perustuisi vapaaehtoisuuteen ilman mitään velvotteita. Ihminen pääsee harjoittelijana tekemään töitä yrityksessä ilmaiseksi, mutta näitä ihmisiä katsotaan hulluina jos he suostuvat tähän. Sama näillä 9€/pv orjilla. Harva yrittäjä laittaa ilmoituksia lehtiin: "Tulkaa tekemään mulle ilmaseksi duunia, en maksa palkkaa." Jos he tekisivät näin, saattaisi moni mennä kattomaan mikä taka-ajatus tässä on. Kyllä moni piti Fight Clubistakin elokuvana kun siinä jotkut jonottivat oven takana päiviä päästäkseen mukaan Fight Clubiin. Heti kun mukana on byrokratia joka hankaloittaa työelämää, eivät ihmiset enää ole vapaita ja ihmisiä ahdistaa tämä oravanpyörä missä raportoidaan aina johonkin suuntaan milloin mistäkin. Fight Clubin tyyppinen juttu toimisi paremmin, mutta se olisi anarkiaa ja laittomuutta. Jos ei maksa veroja niin on ulkona oravanpyörästä ja tällöin on rikollinen. Sitten kun isot firmat laittavat rahojaan veroparatiisiin niin töissäkäyvät tulevat entistä vihaisemmiksi omasta asemastaan tässä oravanpyörässä. Jos töissäkäyvien elämää hankaloitetaan vielä jollain uskonnollisella aivopesulla tai sillä että tarjotaan jotain ikuista elämää jota ei ole olemassa, ei tästä tule yhtään mitään. Valtiot laittavat järjettömiä summia verorahoja kirkkoihin ja uskonnolliseen toimintaan. Jeesus itse oli anarkisti joka vastusti valtiollisia käsitteitä, mutta ei täällä kukaan kristitty ainakaan hirveän avoimesti ryhdy anarkistiksi. Paitsi nuo rikkaat ihmiset jotka siirtävät varansa paratiisisaarille. Mutta siis eiväthän he Jeesusta edusta vaan itseään. Jos kansalaiset unohtavat byrokratian ja ryhtyvät itsenäisesti luomaan parempaa valtiota niin johan tähän puututaan viranomaisten toimesta. Sitten sitä rahaa otetaan paratiisisaarilta ja annetaan niille sotilaille jotka estävät hyvinvoinnin luomisen tähän maahan.