VATT:n mukaan Suomessa harjoitetaan hajauttavaa politiikkaa, mikä vähentää etelän hyvinvointia.
Moni etelän ihminen ihmettelee aidosti sitä, miksi joku haluaa asua syrjäisessä Lapissa. Näin näyttävät tekevän myös Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen (VATT) tutkijat, joista Suomessa harjoitetaan vääränlaista aluepolitiikkaa.
Tutkijat kritisoivat erityisesti valtionosuus- ja verotusjärjestelmää. Heistä se kannustaa ihmisiä asumaan matalan tuottavuuden alueilla kasvukeskusten sijasta, mikä jarruttaa kaupungistumista ja vähentää hyvinvointia.
VATT
tutki verotuksen ja valtionosuusjärjestelmän yhteisvaikutusta muuttokannustimiin. Johtopäätös on, että valtionosuudet toimivat päinvastoin kuin pitäisi. Ne eivät korjaa verotuksen aiheuttamaan tulonjakovääristymää vaan pahentavat sitä.
Kunnat saivat viime vuonna valtionosuuksia 8,5 miljardia euroa. Ne jaetaan VATT:n mukaan osin alueperusteisesti siten, että matalan tuottavuuden alueita suositaan korkeamman tuottavuuden alueiden kustannuksella. Suomeksi sanottuna helsinkiläiset maksavat inarilaisten viulut.
Analyysin laatijoiden mielestä tämä on väärin. Heistä politiikan tulisi olla alueellisesti neutraalia ja kohdella eri alueilla asuvia samalla tavalla.
Aluepolitiikan pitäisi pikemminkin edistää keskittymistä kuin vastustaa sitä, kuten nykysysteemi tutkijoiden mukaan tekee. Heistä Suomessa harjoitetaan hajauttavaa politiikkaa, eikä keskittävää, kuten yleisesti väitetään.
Tutkijoilta
näyttää unohtuneen se, mihin etelän "ylivoimainen tuottavuus" perustuu.
Pääosa virastoista, kuten myös valtionhallinnon byrokraateista on pääkaupunkiseudulla, vaikka valtaosa heidän palkanmaksajistaan asuu muualla. Metsähallituksellakin on pääkonttori Vantaalla, vaikka valtion metsät ovat pohjoisessa.
Iso osa tuotannollisesta vientiteollisuudestakin löytyy maakunnista. Unohtaa ei sovi Lapin matkailua ja kaivoksia. Helsingissä teollisuutta on hyvin vähän.
Väite hajauttavasta politiikasta on yhtä outo. Valtion työpaikat ovat valuneet Lapista jo neljännesvuosisadan ajan etelään, eikä keskittämiskehitykselle näy loppua.
Valtionosuusjärjestelmää ei ole luotu siksi, että sillä pakotetaan ihmiset pysymään poissa kasvukeskuksista, vaan siksi, että kunnat selviytyisivät valtion niille määräämistä, lakisääteisistä tehtävistä. Kysymys on peruspalveluista, jotka mahdollistavat ihmisten asumisen "periferiassa".
Kysymys
on paitsi tasa-arvosta myös kansalaisten perustuslaillisesta oikeudesta valita vapaasti asuinpaikkansa.
Poliitikot ovat tehneet periaatepäätöksen siitä, että koko maa pidetään asuttuna. Olisi outoa, jos siihen ei annettaisi resursseja. On tietysti kokonaan toinen asia, jos päättäjät tulevat toisiin aatoksiin ja päättävät luopua periaatteesta.
Ajatus siitä, että "tuottamattoman alueen" asukkaat siirtyisivät joukolla "tuottaville alueille", on sinänsä absurdi.
Pohjoisen kuntien valtionosuuksia kadehtivien pääkaupunkilaisten on hyvä kysyä itseltään sitä, haluavatko he todella, että koko maa muuttaa kehäkolmosen sisäpuolelle. VATT-tutkijoiden kannattaisi tehdä seuraava analyysi siitä, millainen Suomi olisi tällainen Suomi.
LK
Moni etelän ihminen ihmettelee aidosti sitä, miksi joku haluaa asua syrjäisessä Lapissa. Näin näyttävät tekevän myös Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen (VATT) tutkijat, joista Suomessa harjoitetaan vääränlaista aluepolitiikkaa.
Tutkijat kritisoivat erityisesti valtionosuus- ja verotusjärjestelmää. Heistä se kannustaa ihmisiä asumaan matalan tuottavuuden alueilla kasvukeskusten sijasta, mikä jarruttaa kaupungistumista ja vähentää hyvinvointia.
VATT
tutki verotuksen ja valtionosuusjärjestelmän yhteisvaikutusta muuttokannustimiin. Johtopäätös on, että valtionosuudet toimivat päinvastoin kuin pitäisi. Ne eivät korjaa verotuksen aiheuttamaan tulonjakovääristymää vaan pahentavat sitä.
Kunnat saivat viime vuonna valtionosuuksia 8,5 miljardia euroa. Ne jaetaan VATT:n mukaan osin alueperusteisesti siten, että matalan tuottavuuden alueita suositaan korkeamman tuottavuuden alueiden kustannuksella. Suomeksi sanottuna helsinkiläiset maksavat inarilaisten viulut.
Analyysin laatijoiden mielestä tämä on väärin. Heistä politiikan tulisi olla alueellisesti neutraalia ja kohdella eri alueilla asuvia samalla tavalla.
Aluepolitiikan pitäisi pikemminkin edistää keskittymistä kuin vastustaa sitä, kuten nykysysteemi tutkijoiden mukaan tekee. Heistä Suomessa harjoitetaan hajauttavaa politiikkaa, eikä keskittävää, kuten yleisesti väitetään.
Tutkijoilta
näyttää unohtuneen se, mihin etelän "ylivoimainen tuottavuus" perustuu.
Pääosa virastoista, kuten myös valtionhallinnon byrokraateista on pääkaupunkiseudulla, vaikka valtaosa heidän palkanmaksajistaan asuu muualla. Metsähallituksellakin on pääkonttori Vantaalla, vaikka valtion metsät ovat pohjoisessa.
Iso osa tuotannollisesta vientiteollisuudestakin löytyy maakunnista. Unohtaa ei sovi Lapin matkailua ja kaivoksia. Helsingissä teollisuutta on hyvin vähän.
Väite hajauttavasta politiikasta on yhtä outo. Valtion työpaikat ovat valuneet Lapista jo neljännesvuosisadan ajan etelään, eikä keskittämiskehitykselle näy loppua.
Valtionosuusjärjestelmää ei ole luotu siksi, että sillä pakotetaan ihmiset pysymään poissa kasvukeskuksista, vaan siksi, että kunnat selviytyisivät valtion niille määräämistä, lakisääteisistä tehtävistä. Kysymys on peruspalveluista, jotka mahdollistavat ihmisten asumisen "periferiassa".
Kysymys
on paitsi tasa-arvosta myös kansalaisten perustuslaillisesta oikeudesta valita vapaasti asuinpaikkansa.
Poliitikot ovat tehneet periaatepäätöksen siitä, että koko maa pidetään asuttuna. Olisi outoa, jos siihen ei annettaisi resursseja. On tietysti kokonaan toinen asia, jos päättäjät tulevat toisiin aatoksiin ja päättävät luopua periaatteesta.
Ajatus siitä, että "tuottamattoman alueen" asukkaat siirtyisivät joukolla "tuottaville alueille", on sinänsä absurdi.
Pohjoisen kuntien valtionosuuksia kadehtivien pääkaupunkilaisten on hyvä kysyä itseltään sitä, haluavatko he todella, että koko maa muuttaa kehäkolmosen sisäpuolelle. VATT-tutkijoiden kannattaisi tehdä seuraava analyysi siitä, millainen Suomi olisi tällainen Suomi.
LK
Vastaukset 1
Vanhimmat
Uuden hallituksen ensimmäinen tehtävä on hajasijoittaa pari valtion byroota Lappiin. Metsähallitus ja VATT Rovaniemelle ! Lopuu tuo höpötys eläteistä.