yksin odottava

Hei, minulla on semmoinen tilanne, että olen tällä hetkellä yksin odottava. Tulevan lapseni isä jätti minut, kun sai tietää minun raskaudestani. Ei sanonut mitään siihen ja lähti menemään. Meillä oli ollut juttua muutama kuukausi. Emme olleet ikinä parisuhteessa vaikka olimmekin ihan ihastuneita toisiimme. Tunne oli, että olisimme ainiaan tuntenut. Saatiin toisemme nauramaan ja unohtamaan kaiken huonon tästä maailmasta. Ongelmana oli se, että hän ei lapsia halunnut ja minä tulvaisuudessa halusin. Minulla ei ole minkäänlaista ehkäisyä ja olen siitä ollut rehellinen alusta asti. Olen myös sanonu mielipiteeni abortista, että sitä en tule tekemään ikinä. Erikoisinta oli se, että minä olin ainut joka ehdotti kondomia joka kerta. Hän aina vain totesi, että ei tarvitse. Minä sille muistutin, että ei minulla ole ehkäisyä.. Silti ei mitään reaktiota. (typerää molemmilta, kun mahdollisuus siinä on.) Olin puhunut hänelle epäilyksistäni, että raskaana voisin olla. Hän vain totesi, että älä kuumottele minua. Tein samana päivänä, kun kuukautiseni piti alkaa raskaustestin joka näytti positiivistä ja sitten tein vielä clearblue raskaustesti mikä näytti raskaana ja kuinka pitkällä raskaus on. Kerrottuani tälle mihelle tilanteesta. Hän ei sanonut juuta eikä jaata. Ajattelin, että hän on ihan solmussa nytten ja varmaan haluaa miettiä tätä asiaa joten tilaa olen antanut siihen. Nyt kuukaus pari vierähtänyt eikä ole mitään miehestä kuulunut. Hän on siis poistanut minut ja lapsen pois hänen elämästään. Stressiä on, en voi nauttia täysin mielin raskaudestani. Aivan, kuin minut oltaisiin laitettu vastuuseen tästä tapahtuneesta. Olen antanut hänen olla rauhassa enkä ole mitään vaatinut tai ole vaatimassa. Kyllä minuakin surettaa, että ihminen joka ei lasta halua saa nyt lapsen. Mielestäni hänen olisi itse pitänyt olla se joka sitä kondomia myös olisi halunnut, kun sitä ehdotetaan. Luulisi tämmöisten ihmisten olevan aika varpaillaan, että lapsia ei tule vahingossakaan, vaikka siihen kyllä kaksi tarvitaan... mutta ei minua tästä voi kokonaan syyttää. Olen liikaa stressannut ja tuntenut pahaa oloa.. Minä olen yksin miljoona kysymyksen kanssa, mutta jotenkin siitä aijon selvitä. Menetin elämäni rakkauden, mutta saan uuden elämäni rakkauden.
0<50
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset

Vanhimmat

Ei vielä vastauksia

Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.

Kommentoi aloitusta


yksinodottava kirjoitti:

Hei, minulla on semmoinen tilanne, että olen tällä hetkellä yksin odottava. Tulevan lapseni isä jätti minut, kun sai tietää minun raskaudestani. Ei sanonut mitään siihen ja lähti menemään. Meillä oli ollut juttua muutama kuukausi. Emme olleet ikinä parisuhteessa vaikka olimmekin ihan ihastuneita toisiimme. Tunne oli, että olisimme ainiaan tuntenut. Saatiin toisemme nauramaan ja unohtamaan kaiken huonon tästä maailmasta. Ongelmana oli se, että hän ei lapsia halunnut ja minä tulvaisuudessa halusin. Minulla ei ole minkäänlaista ehkäisyä ja olen siitä ollut rehellinen alusta asti. Olen myös sanonu mielipiteeni abortista, että sitä en tule tekemään ikinä. Erikoisinta oli se, että minä olin ainut joka ehdotti kondomia joka kerta. Hän aina vain totesi, että ei tarvitse. Minä sille muistutin, että ei minulla ole ehkäisyä.. Silti ei mitään reaktiota. (typerää molemmilta, kun mahdollisuus siinä on.) Olin puhunut hänelle epäilyksistäni, että raskaana voisin olla. Hän vain totesi, että älä kuumottele minua. Tein samana päivänä, kun kuukautiseni piti alkaa raskaustestin joka näytti positiivistä ja sitten tein vielä clearblue raskaustesti mikä näytti raskaana ja kuinka pitkällä raskaus on. Kerrottuani tälle mihelle tilanteesta. Hän ei sanonut juuta eikä jaata. Ajattelin, että hän on ihan solmussa nytten ja varmaan haluaa miettiä tätä asiaa joten tilaa olen antanut siihen. Nyt kuukaus pari vierähtänyt eikä ole mitään miehestä kuulunut. Hän on siis poistanut minut ja lapsen pois hänen elämästään. Stressiä on, en voi nauttia täysin mielin raskaudestani. Aivan, kuin minut oltaisiin laitettu vastuuseen tästä tapahtuneesta. Olen antanut hänen olla rauhassa enkä ole mitään vaatinut tai ole vaatimassa. Kyllä minuakin surettaa, että ihminen joka ei lasta halua saa nyt lapsen. Mielestäni hänen olisi itse pitänyt olla se joka sitä kondomia myös olisi halunnut, kun sitä ehdotetaan. Luulisi tämmöisten ihmisten olevan aika varpaillaan, että lapsia ei tule vahingossakaan, vaikka siihen kyllä kaksi tarvitaan... mutta ei minua tästä voi kokonaan syyttää. Olen liikaa stressannut ja tuntenut pahaa oloa.. Minä olen yksin miljoona kysymyksen kanssa, mutta jotenkin siitä aijon selvitä. Menetin elämäni rakkauden, mutta saan uuden elämäni rakkauden.

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu