Riitaa lomasta

Ihan turhaa tuosta on riidellä, vaikka naisesi ei halua olla kanssasi kesää. Sinä voit vain rauhallisesti esittää toiveesi, mutta naisesi saa itse päättää, miten haluaa olla. Kaikenlainen vaatiminen on turhaa, koska siitä ei hyvää seuraa.

Ymmärrän täysin sinua, ja teet oikein kun et vähiä rahoja tuhlaa matkustamiseen. Jos ei ole varaa, ei voi mennä. Ihmettelen tosin, miksi naisesi ei esimerkiksi maksa puolta sinun kuluistasi jos hänellä on rahaa. Hänellä ei tietenkään ole siihen mitään velvollisuutta, mutta ajattelin että koska ollaan parisuhteessa, niin silloin haluaisi olla yhdessä.

Näyttää siltä, että teillä ei ole sellaista parisuhdetta, joka tähtäisi yhteiseen tulevaisuuteen. Ainakaan naisesi ei näytä haluavan panostaa siihen. Onko tämä hänelle vain tiapäisjärjestely ja haluaa sikai pitää omat rahansa visusti ominaan, vai onko teillä kaikessa muussakin sovittu, että oma on omaa jne. Itse en ymmärrä, miksi olla parisuhteessa, jos ei välitetä toisista ja jaeta hyvää ja aikaa.

Sido vain liekaan niin yhtenä aamuna heräät siihen, että vanki on karannut.

Hankala tilanne, itse kun naisena maksaisin kyllä puuttuvan osan matkakassasta omasta pussistani jotta molemmat pääsisivät reissuun..

Wou, itse saattaisin kyllä ostaa vaikka yllätykseksi liput kummallekkin, jotta pääsisi yhteiseen lomanviettoon. Nimittäin Ei kyllä tuo reilulta kuullosta tyyliin että "no voih, menen ystävieni seurassa lomalla ulkomaille bilettämään, kun sulla ei ole rahaa". Ellette sitten ole sopineet että molemmat hoitavat itse raha-asian.

Kirjoitit että olette 2 viikkoa yhtä aikaa lomalla. Tästä voisi päätellä että teillä molemmilla on myös loma-aikaa joilloin toinen on taas/vielä töissä? Eikä naisesi voisi ajoittaa edes osaa matkastaan vain omalle lomalleen jolloin ehtisitte olla yhteisellä lomallanne mahdollisimman paljon yhdessä?

Väkisinkin tulee mieleen että hällä ei ole kovin kuumat nuo tunteet sua kohtaan. Et ole tärkeysjärjestyksessä se ensimmäinen. Olisi varmaan aika istua saman pöydän ääreen ja käydä läpi mitä te kumpikin elämältä odotatte ja mitkä teidän tavoitteet on. Kohtaako ne ollenkaan, vai onko teillä ihan omat visiot tulevaisuudesta.

Jos naisesi haluaa ulkomaille ja sinulla ei ole rahaa niin naisesi maksaa sinun reissun niinkuin mina keväälllä ja kiva oli kun naisenikin oli loman tarpeessa ja noin 300-600€ saa viikon reissun.

Nainen maksaa lippusi lomalle jos kokee että olet messissä mukana. Riippuu siitä miten olet häntä tähän mennessä kohdellut. Jos et huomioi arjessa, näytä välittäväsi ja katseesi viilettää toisissa minihameissa, niin ihan ansaittua. Yleensä sitä niittää satoa aika yllättävällä tavalla.
Ellei pidä paikkaansa, niin jätä muija.

Tämä on kyllä yllättävän monisyinen kysymys. Varsinkin, kun ei tiedä teidän suhteestanne muuten. Ilmeisesti kuitenkin asutte samassa taloudessa.

Teillä on perustavaa laatua oleva näkemysero, kuinka parisuhteessa eletään, eikä kummankaan voi sanoa olevan oikea tai väärä. Itse kun olin parisuhteessa, kaikki (rahat) oli yhteistä ja lomat vietettiin yhdessä. Jotenkin tuntui vieraalta, että olisin viettänyt sen ajan jolloin erityisesti olisi ehtinyt panostaa parisuhteeseen ja yhdessäoloon muualla.

Tiedän kuitenkin useita pariskuntia, joilla on omat ja yhteiset rahat. Lisäksi tosiaan on niitä, jotka viettävät osan lomasta erillään.

Noudattaisin 452852:n neuvoa "Olisi varmaan aika istua saman pöydän ääreen ja käydä läpi mitä te kumpikin elämältä odotatte ja mitkä teidän tavoitteet on. Kohtaako ne ollenkaan, vai onko teillä ihan omat visiot tulevaisuudesta"

Älä vaadi mitään, vaan kysy ja vedä omat johtopäätöksesi.

Täällä moni toteaa ykskantaan, että jos nainen haluaa reissuun, voisi maksaa miehenkin reissuun mukaan. Valitettavasti asia ei aina ole ihan noin yksinkertainen, sillä vaikka naisella on varaa maksaa oma reissunsa, ei se välttämättä tarkoita, että hän on niin varakas, että pystyisi kustantamaan kummatkin reissuun. En tietysti tiedä, onko näin tässä tapauksessa, mutta esim. minulla ja miehelläni on kummallakin pienet tulot, ja vaikka minulla on hiukan suuremmat (miehen palkasta menee osa ulosottoon), ja säästöjä on sen verran, että pystyisin maksamaan jostain kivasta etelänlomasta oman osuuteni, ei tuloillani kuitenkaan kustanneta toisenkin osuutta reissusta..

Itse en kyllä lähtisi reissuun, jos toisella ei ole rahaa eikä minulla rahaa maksaa toisen matkaa. Tuntuisi ikävältä jättää toinen "rannalle ruikuttamaan". Ja aina olemme reissanneet yhdessä, emme erikseen. Mutta on niitäkin jotka reissaa erikseen.
Voisitko säästää matkaan ja lähtisitte yhdessä vaikka vuoden päästä? Itse säästin rahaa matkaan vaikka mies tienasi puolet enemmän kuin minä. Sai vielä matkalahjakortinkin. Lupasi kyllä maksaa puolet matkastani sillä, mutta maksoikin vaan omansa. Lahjakortti ei riittänyt siis molempien matkaan ja miehellä ei ollutkaan rahaa maksaa sitä puolta omasta matkastaan, kun matkat piti maksaa. Onneksi olin kerinnyt säästää sen verran, että sain matkani maksettua. Mutta käyttörahaa ei paljon reissussa ollut. Matkalle kuitenkin päästiin.

Jaa, no kyllä minä matkustan ilman miestä. Miehen rahat menee elareihin, autolainaan ja turhuuksiin. kuten tupakkaan ja poikien iltoihin. Itse ajan työmatkani halvalla velattomalla autolla, en tuhlaa vaatteisiin, en polta enkä viihdy baareissa. Välillä tulee urputtamista, kun itse ei pääse mukaan, mutta miksi kustantaisin? En myöskään näe syytä miksi jättäisin omat kokemukset väliin, kun toinen ei pääse. Parisuhde muuten ok, mutta raha-asiat on toisella rempallaan, siksi en naimisiinkaan ole suostunut.

Vaikea kysymys minusta. Olen nähnyt erilaisia ratkaisuja lomien ja ylipäänsä kustannusten jakamisen suhteen, kaikki niistä voi toimia jos pariskunta on yhtä mieltä siitä mikä on reilua. Sehän se ongelma tässä on, että te ette ole tulojen ja menojen jakamisesta sekä vapaa-ajan käytöstä samaa mieltä, ei niinkään se että toinen olisi enemmän väärässä tai oikeassa kuin toinen.

Minä olen meillä paremmin ansaitsevana usein maksanut jonkin verran enemmän, mutta tässä ketjussa useamman kerran esitetty ajatus "jätä se jos ei se maksa sua reissuun" kuulostaa kyllä todella vieraalta. Ja jollain tapaa painostus olla lähtemättä lainkaan kuulostaisi vielä vieraammalta. Ei meillä ainakaan rakkaus ole rahasta kiinni eikä todellakaan ole mikään vankila mikä estäisi omia menoja. Tänä vuonna molemmat käyneet ulkomailla erikseen ja yhdessä, omat reissut maksettu itse, yhteisestä minä maksoin enemmän. Ikinä, ikinä en olisi naimisiin mennyt, jos olisin hetkenkin kuvitellut että minun suurempi rahallinen satsaukseni olisi miehen puolelta jotenkin edellytys parisuhteen jatkumiselle. Ei ole onneksi tarvinnut sellaista miettiä tämän miehen kanssa.

Keskustelin aloituksesta vielä aviomieheni kanssa. Hän toi esiin, että ehkä ärsytyksen aihe ei ole niinkään se että nainen lähtee reissuun, vaan se miten asia on esitetty. Siitä olen kyllä samaa mieltä, kuulostaa aika tylyltä pitää tuollaista asiaa ilmoitusluontoisena. Varsinkin, kun aloituksesta tulee kuva, että olisi ilmoitettu vielä aika tylyllä ja välinpitämättömällä tavalla. Siitä olen kyllä samaa mieltä. Vakavassa parisuhteessa pitäisi lomien suunnittelusta pystyä yhdessä keskustelemaan ja neuvottelemaan.

Viimeiseksi pointiksi vielä, että olen itse aikanaan opiskelijana pikaruokaravintolan kesäapuna käynyt lähes joka kesä äkkilähdöllä halpiskohteissa. En jaksa uskoa, ettei aikuisella työssäkäyvällä ihmisellä olisi absoluuttisesti rahaa lähteä reissuun, vaan että sama raha käytetään mieluummin johonkin muuhun. Joillekin ihmisille matkustaminen ei vaan ole yhtä tärkeää kuin toisille. Tämä taas on oma valinta eikä kumppanin vika eikä siitä pitäisi kumppanin kärsiä. Jos toiselle on tärkeää reissata ja toinen ei ole valmis n. 300 € halpamatkaan laittamaan, niin onko se sitten niin mahdoton ajatus päästää se toinen reissuun itsekseen?

Kyllä näissä nykyisissä "parisuhteissa" näytetään olevan enemmänkin kämppäkavereita. Kaikki on minun tai sinun, eikä ole muuta yhteistä kuin osoite.

Meillä on tälläinen tilanne: itse olen vakkarina ja tienaan n. 400 euroa kuussa enemmän rahaa (nettona siis) ja mieheni on vielä pätkätöissä koska ei ole onnistunut saamaan vakkaripaikkaa. Itse olen tosi säästäväinen ja lasken joka kerta 2 viikon budjetin eteenpäin ja laitan säästöön jos pystyn. Itse olen aina tykännyt matkustaa mutta mies ei ole niin intohimoinen reissaaja ja tämä tietysti vaikuttaa suhteeseemme. Olen usein miettinyt olemmeko toisille sittenkään hyvä pari.. Olemme tehneet 6 vuoden aikana kolme matkaa joista olen rahoittanut kaksi. Yksinkertaisesti siksi koska mies ei vaan saa aikaiseks säästää (nämä matkat tehty vielä silloin kun MIES OLI VAKITUISESSA TYÖSUHTEESSA, en minä)

Tälläkin hetkellä olemme lähdössä matkaan, josta minä maksan n. 2/3 osan. Mies maksaa loput. Tämä käy kyllä, mutta yritän kokoajan PAINOTTAA siihen että koita ny säästää! Alkaa mennä hermo tuohon ettei toinen kykene säästämään :(

Kummallakaan ei ole velkaa, ei lapsia, alkoholiin ei mee juuri koskaan rahaa. Aina ei mee parisuhteessa kaikki asiat 50/50...

Eli sä oot ottanut velkaa ja kituutat minimirahalla, myös kesän? Mites sun lomarahat oot ajatellu sijoittaa? No kuitenkin... sä oot järjestänyt itses tohon tilanteeseen ja nyt kitiset ku puolisosi ei halua nököttää lomaa kotona sun kanssa? Oot pistäny ittes aika ikävään tilanteeseen.
Mä en ainakaan suostuis istuu kotona lomaani. Onneks meillä on mieheni kanssa samat lomanviettotoiveet ja yhdessä ollaan säästetty vuosi. Lisäksi kesälomarahoista osa laitetaan reissuun ja osalla hankitaan jtn kivaa mökille.

Et ole kosinut rakastasi. Hän ei ole puolisosi. Hän on ihan vapaa menemään, miten menee. Kosi ja mene naimisiin.

Viimeiseen kommentiin kommentoisin, että naimisissa olo ei myöskään tarkoita sitä, että toinen ei olisi jatkossa vapaa menemään. Kukin voi kertoa mielipiteensä toisen menoista, mutta toisen menemistä ei silti voi estää, jos toinen haluaa mennä.

Minä maksoin naisena meidän kesälomamatkan (reilu viikko) Suomessa kylläkin. Mutta että jos miehellä ei ole rahaa sillä tavalla, en minä häntä halua yksinkään jättää. :( Tämä on yhteinen "yritys" ja haluan, että hänellä on joka tapauksessa hyvä olla. Katsotaan aina tilanteen mukaan, kenellä on varaa mihinkin. Hän sen sijaan ajoi autoa koko suunnittelemani rengasreissun, minusta se on paljon.