Ossauskosken vesivoimala on Kemijoessa, Lapin Tervolassa. Voimalan omistaa valtionyhtiö Kemijoki Oy, jolla on 16 voimalaa Kemijoen vesistössä.
Kemijoki Oy perustettiin sodan jälkeen, kun Suomi tarvitsi lisää korvaavia sähkölaitoksia Neuvostoliitolle menetettyjen koskien vuoksi.
Tervolan 3 300 asukasta ovat ikionnellisia 40 vuotta sitten valmistuneesta voimalasta. Jokainen tervolalainen nimittäin saa Kemijoki Oy:ltä 500 euroa vuodessa. Tuo raha hujahtaa kunnan kirstuun kiinteistöverona.
Kemijoki Oy ei maksa yhteiskunnalle tuloveroja, koska yhtiö toimii niin kutsutulla Moni Lapin kunta kaatuisi ilman Kemijoen kiinteistöveroja.
Mankala-periaatteella. Mankala-yhtiöt luovuttavat valmistamansa sähkön omakustannushintaan osakkailleen, jotka puolestaan maksavat oman tuloksensa mukaiset verot.
Eduskunta on kuitenkin viisaasti päättänyt, että sähköntuotantokunnat saavat osansa alueellaan syntyneestä taloudellisesta tuotoksesta. Kaikki raha ei siis virtaa pois etelään. Kemijoen vesistön kunnat saivat viime vuonna 17 miljoonaa euroa Kemijoki Oy:n kiinteistöveroja.
Ei ihme, jos monia kunnanisiä polttelee Vuotoksen tekojärvi. Sähköntuotannon lisääntyessä myös kuntien rahavirta kasvaisi.
Kemijoki Oy perustettiin sodan jälkeen, kun Suomi tarvitsi lisää korvaavia sähkölaitoksia Neuvostoliitolle menetettyjen koskien vuoksi.
Tervolan 3 300 asukasta ovat ikionnellisia 40 vuotta sitten valmistuneesta voimalasta. Jokainen tervolalainen nimittäin saa Kemijoki Oy:ltä 500 euroa vuodessa. Tuo raha hujahtaa kunnan kirstuun kiinteistöverona.
Kemijoki Oy ei maksa yhteiskunnalle tuloveroja, koska yhtiö toimii niin kutsutulla Moni Lapin kunta kaatuisi ilman Kemijoen kiinteistöveroja.
Mankala-periaatteella. Mankala-yhtiöt luovuttavat valmistamansa sähkön omakustannushintaan osakkailleen, jotka puolestaan maksavat oman tuloksensa mukaiset verot.
Eduskunta on kuitenkin viisaasti päättänyt, että sähköntuotantokunnat saavat osansa alueellaan syntyneestä taloudellisesta tuotoksesta. Kaikki raha ei siis virtaa pois etelään. Kemijoen vesistön kunnat saivat viime vuonna 17 miljoonaa euroa Kemijoki Oy:n kiinteistöveroja.
Ei ihme, jos monia kunnanisiä polttelee Vuotoksen tekojärvi. Sähköntuotannon lisääntyessä myös kuntien rahavirta kasvaisi.
Vastaukset 3
Vanhimmat
Eipäs levitellä valheellista propagandaa
Sodankylän alueella 7 kiinteistöveroa tuottavaa voimalaa/allasta... ja kunnalla PERSE AUKI vuodesta toiseen. Kaivokset pelastivat talouden, niistäkin suurin hyöty muualle.
Onko järkeä pitää kuntaa pystyssä kaikin keinoin? Vanhanaikaista kepuajattelua. Alue ja asuinpaikka on mielestäni tärkeämpää, kuin pienen hallinnon tukeminen. Kuntia voidaan kyllä yhdistää ja jättää altaat rakentamatta. Ei kunta saa olla itseisarvo vaan paikka missä elää.