Maailman menoa osa 1.

Tappaako trendi nykynuorison haaveet parisuhteesta?

Päätin kirjoittaa tämän artikkelin, koska koen kuuluvani tähän ikäryhmään. Ryhmään joka kärsii nykytrendin ongelmista kaikkein eniten. Kuulumme ryhmään, joka tulee olemaan vähiten jälkikasvua tuottava osa Suomessa pitkään aikaan.

Nykyinen trendi, Lihakset, Fitness, Kuntosali, Ruokavalio, Rasvaprosentti ja Seksi ovat meille kaikille varmasti jo aivan korvista turpoavaa tavaraa. Tätä on iltapäivälehdet, televisio, internet sekä Facebook täynnä. Jatkuvaa trendin syöttämistä ylenpalttisesti.
Asia on räjähtänyt jo käsiin ja monet meistä tulevat kärsimään tämän villityksen seurauksena jopa loppuelämämme.

Elämän joka pitäisi koostua ihastumisesta, rakastumisesta, lapsien saannista, yhdessä elosta ja eläkepäivistä nauttimisesta on kääntynyt päälaelleen. Toki nykypäivänäkin tämä on sovellettu ajattelutapa mikä on kuitenkin sovellettu jo niin pitkälle, ettei sitä pystytä käyttämään missään suhteessa.

Me vaadimme jatkuvasti enemmän ja enemmän. Kiitos em. media ryöpytyksen. Meidän tulisi olla lihaksikkaita, mieluiten urheilijoita, syödä terveellisesti, ottaa tatuointeja, omata paksu lompakko ja kaiken lisäksi meidän tulisi olla nämä kaikki yhtäaikaa.

Mihin on jäänyt ihmisten välinen arvostus? Miksi nämä trendit ovat aloittaneen tulonsa ja jääneet jo pahasti meidän mieleemme?

Olemme menossa pahasti suuntaan, jossa ikäpolvemme jää auttamatta ilman jälkikasvua ja täten jarrutamme työssäkäyvien määrää enemmän ja enemmän. Kukaan ei osaa vakiintua, koska nurkan takana saattaa olla seuraava ”Jason Statham”, joka omaa naapuruston suurimmat lihakset. Arvostus sisäiseen kauneuteen on mennyttä.

Kuka lähtee enää treffeille hiljaisen, rauhallisen ja sopivasti urheilullisen ihmisen kanssa? Ei kukaan. Koska vaadimme liikaa.

Vertailemme jatkuvasti toisiamme töissä, kuntosalilla, bussissa, junassa, juhlissa ja jopa vessassa! Joukon parhaimmassa kunnossa olevalla miehellä/naisella on naamaansa tai sisäistä kauneutta laskematta parhaimmat mahdollisuudet päästä parisuhteeseen.

Onko tämä enää normaalia?

Ei ole.

Miksi?

Selvä asia, omalla kohdallani aiempi seurustelu suhde alkoi 2005. Tilanne oli todella erilainen, emme kiinnittäneet huomiota kukaan näihin asioihin. Internet ei ollut pullollaan paskaa, televisiossa mainostettiin Mars-patukoita ja Kari Grandi pillimehuja Salattujen Elämien tauoilla.
Emme käyneet salilla Nyyssälöiden, Wahlbergien, Savikujien tai Gustafsbergien innoittamana.
Söimme normaalisti, nautimme elämästämme ja teimme sitä mitä halusimme. Pysyimme terveinä.
Kukaan tai oikeastaan mikään ei kontrolloinut elämäämme, ennen vuotta 2010.

Tällöin Suomessa puhkesi buumi mikä ei ole viimeisen 5-vuoden aikana laantunut lainkaan, päinvastoin niinkuin olen monesti maininnut, painimme todella heikoissa vesistöissä tällä hetkellä.

Työttömyys kasvaa, lapsia syntyy vähemmän kuin koskaan aikaisemmin Suomessa, parisuhteet kuolevat ja ihmiset haluavat yksiöitä/kaksioita hamaan tappiin saakka. Yksineläminen, vapaudesta nauttiminen, silmäteränä oleminen ja hyvältä näyttäminen on noussut parrasvaloihin, pysyvästi.

Emme osaa nauttia samoista asioista mistä ennen. Tuijotamme sokeina Median pursuttamaa paskaa, joka sokaisee meidät todellisilta asioilta. Fitness-päiväkirjat vievät nuorisoa kuin pässiä narussa.
Kukaan mies ei halua enää ”vähän” lihavaa, sopusuhtaista tai millään tavoin normaalia muistuttavaa naista. Jenkkakahvat ovat kuin isku veitsellä, treenaamaton normaali pylly ei ei enää sytytä. Katsomme pornoa, jossa naiset ovat muuttuneet median mukana Fitness malliin.

Tämä kaikki on aiheuttanut nykynuorison nykytilan, josta tulemme kärsimään ihmisinä ja valtiona.

Masennusta, Itsemurhia ja sosiaalisesti kömpelöitä ihmisiä, jotka eivät yksinkertaisesti kykene tekemään muuta kuin eläytymään virtaan ja tarttumaan härkää sarvista. Ilman tuloksia et ole mikään.

Kuntosalit kutsuvat niitäkin, joita se ei kiinnosta paskaakaan. Kaupasta ei osteta kuin terveysruokaa, vaikka se maistuu puulta ja mieli tekisi muuta.


Miettikää hyvät nuoret nyt oikeasti mihin tilanteeseen tässä ollaan asetuttu. Kuinka moni 40v mies tai nainen täyttää nämä vaatimustasot?
Kuinka moni tuon ikäluokan pariskunnista täyttää nämä kriteerit, entä oliko heidän aikanaan tälläistä tilannetta?

Voin väittää prosentuaalisesti asian jakautuvat jotakuinkin näin,

18-25v , 90% kokee mainittujen vaatimusten olevan tärkeitä
25-33, 50%
33-41, 10%
41- →, 5%

Trendikkyys näkyy ja olemme sen vankeja. Sinkkuus on uusi tuuli, joka puhaltaa nykynuorsolta jalat alta. Huomaamme vanhempina olleemme väärässä ja silloin on suurimmalta osin jo myöhäistä korjata virheitämme.

Me kärsimme ja elämme tämän yhdessä.

Nykyään elän parisuhteessa onnellisesti, joten tekstin pohjalla ei ole monien varmasti luulema epätoivoisuus. Aihe on monille varmasti osuva ja luulenkin, että tämä aihealue tuottaa mitä erilaisempia vastauksia.

Kommentteja tarvitaan niin hyvässä kuin pahassakin. Valitettavasti tämä on totuus.