Pahinta mitä voit tehdä toiselle murhaamatta
rankkajaraakajuttu
34<50
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Turvaa tilisi vahvistamalla puhelinnumerosi. Voit silloin palauttaa unohtuneen salasanan tekstiviestillä.
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 34
Vanhimmat
just. hyvä, että joku toinenkin on löytänyt asiasta faktaa. Se on se aivojen E-puolen muisti joka reagoi. Tuosta oli täällä pitkä keskustelu jossa täällä keskustelvat lyttäsivät täysin tuon mielipiteen.
ei-puolen muisti
pieni otanta niiltä jotka "haluavat" jauhaa ja jauhaa
Ja miehetkö ne vaan pettää, ja naiset on uhreja? Erikoinen tutkimus... Entäs ne lukuisat avioliitoissa syntyvät lapset, joiden isä onkin ihan joku muu kuin aviomies, kukas ne siitti ja naisen huomaamattako tämä pääsi tapahtumaan? Ja pettää voi myös muutenkin, kuin hyppäämällä sänkyyn vieraan kanssa. Usein se sänkyyn hyppääminenkin tapahtuu vasta sen jälkeen kun se petetty puoliso on osoittautunut valheelliseksi jollain muulla tavalla. Suhteesta katoaa läheisyys ja sen myötä seksi, jolloin sitä lähdetään hakemaan avioliiton ulkopuolelta.
Toisen elämän haavoittaminen osallistumalla pettämiseen on hirvittävän ruma teko. Samalla haavojen repiminen auki petettyjen ihmisten vanhemmilta (isovanhemmilta). Pettäjät ja petoskumppanit eivät halua ymmärtää mitä he tekevät. Kun petetty on sekaisin päästään järkytyksestä ja menetyksestä, on helppo leimata hulluksi. Sen heistä kieroimmat ja julmimmat osaavat.
Tutkimuksessa on vakavia ongelmia. Syvähaastatellut 40 olivat niitä, jotka olivat hakeutuneet neuvontaan/hoitoon. Vertailuryhmää ei ollut. Sen haastattelulla olisi selvinnyt, miten ne selviytyvät jotka eivät hakeudu hoitoon tai eivät siihen usko. Syvähaastattelu kertoo vain näistä 40 ihmisestä, mutta ei MITÄÄN siitä, miten tavallinen ihminen kokee. Nollatutkimus.
Sosiologiassa tällaisia "laadullisia" tutkimuksia kelpuutetaan, mutta ei niillä mitään selville saada.
Jep, kirjoitat asiaa. Miten huomioidaan se osa meistä petetyistä, jotka eivät jää tuleen makaamaan ja potemaan aiemmin kokemiaan vääryyksiä?
Aiemmassa parisuhteessa tulin huonosti kohdelluksi, koska mies ei osannut kontrolloida alkoholin käyttöään ja käyttäytyi väkivaltaisesti. Toinen kumppani piti peliään pari vuotta ennen kuin pettäminen työkaverin kanssa paljastui. Silti en kokenut, että pettäminen olisi repinyt vanhat haavat auki koskien kokemaani väkivallan uhkaa. Herranen aika, miksi olisi - kysehän oli aivan eri asiasta ja eri ihmisestä! Sitten vielä vedetään mukaan vanhemmat ja isovanhemmat ja heidän aiemmat traumansa... Haloo, missä on suhteellisuuden taju?!
Pettäminen on rumaa, sen tietää jokainen asian kohtaamaan joutunut, minäkin. Mutta hyvä olisi miettiä sitäkin, onko aiheellista kaataa vastuu omasta onnellisuudesta ja jopa elämästä toisen harteille niin, että kun luottamus petetään, omalta elämältä lähtee kokonaan pohja ja samaan syssyyn podetaan vielä vanhatkin traumat?
"Vertailuryhmää ei ollut. Sen haastattelulla olisi selvinnyt, miten ne selviytyvät jotka eivät hakeudu hoitoon tai eivät siihen usko. "
Tuohon tiedetään vastaus. Ne selviytyvät, jotka haluavat, ja uskovat selviytymiseensä ja toimivat myös selviytymisensä eteen. Ne eivät selviydy, jotka vaipuvat katkeruuteen ja syyttävät pettänyttä omasta pahasta olostaan loputtomiin.
Vertailuryhmää??
Mitä ihmeen vertailuryhmää?? Kyseessähän oli petetyiksi tulemisen vuoksi asiakkaina olleiden haastatteluista. Eikä mistään yleisestä mielipidetiedustelusta, eli gallupista, miten kukakin kohdallaan puolison pettämisen kokee.
Sellainen tutkimus on ihan eri juttu, ja oma asiakokonaisuutensa.
metodissa-falskaa, olet täysin väärässä. Tutkimuksissa otetaan näkökulma, on pakko, koska kaikkia ihmisiä ei voi tutkia. Tässä tutkija on ottanut näkökulman näiden 40 ihmisen kokemusten mukaan. Hän ei sano, että muita kokemuksia ei olisi olemassa!
"mukaan vedetään vanhemmat ja isovanhemmat "
Kun lapsiperhe kohtaa uskottomuuskriisin, usein mukaan joutuvat isovanhemmatkin. MM. siksi, että vanhempi tarvitsee kriisissään apua, tukea, ja lastenhoitoapua.
"Näkökulma" on niitä sosiologien juttuja, jolla peitetään sitä, että tutkimus ei kerro mitään yleisestä tilanteesta, eli on siis nollatutkimus.
Niiii... jos nyt ajatellaan esim. sotaa, niin mahdotonta on saada haavoittuneiden näkökulmaa sotaan, kuulematta nimenomaan heitä.
Hengissä selvinneiden kenraalien yms. näkökulma sotaan on yleensä aika toisenlainen. Ja usein jopa haavoittuneiden ja vammautuneiden näkökulmaa ei halutakaan kuulla, sillä sehän vie hohtoa kenraalien hehkutuksilta.
Silmien ummistaminen todellisuudelta on hyvin luonnollista ihmiselle, sillä usein vain itse haavoittunut kykenee myötäelämään muiden haavat.
No mutta sinullahan olikin aiheeseen vertainen mielipide.
Mistä näitä diipadaapa juttuja taas sikiää?
Miksi tätä nyt tutkitaan? onhan se selvää, kun tulee petetyksi, vit...aa ja harmittaa mutta siitä pääsee yli, normaali-ihminen joka tietää että elämä on...välillä hyviä ja toisaalta välillä huonoja hetkiä...valintoja
Hmmm... Oliko henkilökohtainen asia jollekin? Tietysti hienoa jos omat voimat riittää vaikka mihin, mutta kun kaikki ei ole samanlaisia "super-ihmisiä" niiltäkään osin.
metodissa_falskaa, jos uskot olevasi niin oikeassa, tutkijan väärässä: menehän ensi pe väitöstilaisuuteen. Siellä istuu proffia ja oppineita, tätä uusinta väitöskirjaa kritisoimassa, ja päättämässä, hyväksytäänkö kirja tohtorintittelin arvoiseksi. Voit huudella omat mielipiteesi proffille takapenkiltä. Olisi kiva kuulla, mitä oppineet sinulle vasaisivat.
Humanistisilla aloilla huonometodiset nollatutkimukset on suorastaan pakko hyväksyä, koska pyritään saamaan tohtorikiintiö täyteen.
Teknisillä, luonnontieteellisillä ja kauppallisilla aloilla se ei ole tarpeellista, koska näille aloille tulijat jo alkujaan ovat mitat täyttävää tohtoriainesta.
Tiedän oikien hyvin, että tällaisia "laadullisia" tutkimuksia suorastaan suositaan humanistisilla aloilla sekä meillä että muualla, mutta kyllä niitä on aiheellista pitää nollatutkimuksina, koska ne kertovat vain eräistä henkilöistä ilman, että ne kertoisivat yleisestä tilanteesta.
Ei siis ole suinkaan tutkijan vika, että hänet on ohjattu harhaan. Väitöskirjan jälkeen hän saattaa itse ohjata kehitysta oikeaan suuntaan, ja jos tulee johtavaan asemaan, vaatia, että tutkimuksen tulee olla kvantitatiivinen.
Niin, meillähän on kaksi kulttuuria, kuten C. P. Snow sanoi jo 1959.
Jos arvostelet, metodissa_falskaa, ota edes selvää, ettet falskaa itse. Kyse ei ole sosiologian väitöskirjasta, kuten huutelit, vaan sosiaalipsykologian. Ko. tieteissä metodit ovat erilaisia.
Olen opiskellut myös sekä sosiaalipsykologiaa että sosiologiaa. Niissä on melko yhtenevät metodiset periaatteet. Molemmissa tehdään paljon "laadullisia" tutkimuksia. Olen kyllä selvillä. Luulet minua väärin vähän oppineeksi.
Niin tässä kuin useimmissa jutuissa unohdetaan se, että kaikkien kokemukset ovat yhtä aitoja ja oikeita. Vaikka sinunkin jutussa kenraalien kokemukset saattavat hyvin poiketa suuresti haavoittuneiden kokemuksesta, niin on turha lähteä luokittelemaan ja arvostelemaan niitä. Haavoittuneiden kokemukset ovat täsmälleen yhtä tärkeitä kuin kenraalien. Sodan jälkeen kenraalit saattavat jopa tarvita enemmän psykoterapiaa ym. hoitoa kuin haavoittuneet.
Ole lukenut väitöskirjan ja voin suositella sitä kaikille uskottomuus-aiheesta kiinnostuneille psykologia-alan ammattilaisille ja parisuhdeammattilaisille. Tutkimusmetodit eivät selviä nettiuutisista vaan vasta, kun lukee väitöksen, jossa ne esitellään tarkasti
Mistä sen saa?
Tältä nettisivulta voi tilata:
http://annikkikaikkonen.fi/vaitoskirja/
Mitenköhän tekaisemasi otsikko liittyi ko. tutkimukseen? Ei kerrassaan mitenkään.
"Tutkimus painottaa erityisesti ilmiön moninaisuuden ymmärtämistä: miten uskottomuus koetaan, millaisia merkityksiä se saa elämänhistorian ja suhdehistorian eri vaiheissa.
Kaikkonen korostaa tutkimuksensa selviytymistarinoita, mutta myös nostaa traumaattisten kriisien hoidon erityishaasteeksi yhä ohentuvalle perheiden palvelujärjestelmälle. Hän haastaa perhepolitiikkaa kehittämään perheiden palveluita."
Parisuhde on aina omanlaisensa. Jotkut ottavat kyllä todella raskaasti puolison pettämisen, mutta kaikesta selviää. Tutkimuksessa oli mukana myös pettäjät, ja heidän ajatuksensa.
Jokainen pettämistapaus on erinlaisensa ja jokainen ihminen kokemuksen takana on erinlainen. Kahta juuri samalla tavalla reagoivaa ihmistä ei ole.
Luulen, että se syy miksi toinen puoliso sanoo pettämisensä syyksi saattaa laukaista muistot vanhoista kokemuksista. Itse pettäminen jos se johtuisi parisuhteen omista ongelmista, ilman että niihin haetaan syyllistä sairauksista tai vammaisesta lapsesta, olisi helpomminselvittävä asia.
kumppania voida syyttää avunannosta murhaan?
Syynä onnellisuuden puute ja tunne siitä, ettei ole arvostettu, sekä se että liitto on alunperin solmittu vääristä syistä, eikä rakkaudesta. Tässä mietittävää petetyille marttyyreille.
http://www.hs.fi/elama/a1305959900889?jako=2e320f749d58f75b716ff8aa9502dda3&ref=tf_iHSiltapuluboksi&utm_campaign=tf-hs&utm_source=iltapulu.fi&utm_medium=tf-desktop
Ed. ei ole totta, että "parisuhteen onnellisuuden puute" tai "väärin syin solmittu liitto" olisi ollut yleisin syy. Uskottomuuden yleisimmäksi syyksi haastatellut (pettäneet ja petetyt yhdessä) nostivat jomman kumman perhetaustat. Toiseksi yleisin oli "perhetilanne" (lueteltu ruuhkavuodet, työ/opiskelustressi, ikävaihe, kaveripiiri. Kaikki oli käynyt terapiassa, ed päätelmät olivat siten pitkän ajatustyön tulosta.
Mitä ihmettä pilkkaatte täällä?
Kyseessä on tohtorin väitöskirjan tasoinen tutkimus, ja myös artikkeli tästä oli asiaperäinen ja vailla tunnebonusta. Laadukas ja varmasti eri näkökulmia antava tieteellinen tutkimus, josta artikkelissa oli vain lyhyt tiivistelmä.
Tämä viestiketju kertoo kyllä kirjoittajistaan aika paljon. Valitettavasti.
Tämän viestiketjun otsikko ei vastannut mitenkään, millään tavalla tohtorin väitöskirjan tutkimusta. Ts. otsikko on ihan persiistä, vailla minkäänmoista laatua, täynnä laaduttomuutta.
Näin juuri. Tutkimus ok, mutta ei ketjun otsikko ja nimimerkki.
Pahinta mitä voi tehdä puolisolle on kyykyttää häntä ja ivata toisten silmissä. Näin tekee narsistinen ihminen. Onnekseni olen päässyt eroon mutta hän jätti pahat haavat joita parantelen nyt.
Kuvaan kuului valehteleminen ja pettäminen. Hän ei ole koskaan myöntänyt olevansa väärässä.
http://kaikkikohdallaan.blogspot.fi/
http://kaikkikohdallaanko.blogspot.fi/
Kuvaus kaiken vieneestä suhteesta. Kuvaus siitä, mitä oli olla toinen nainen. Epätoivoinen, mutta tavoitteellinen kuvaus eteenpäin menemisestä.