Ollaan exän kaa erottu jo 3 kertaa 2vuoden aikana. Kahesti erottiin mun pyynnöstä. Nyt taas vaihteeksi ollaan oltu erossa reilu kk. Parin viime viikon aikana ollaan taas lähestytty toisiamme ja viestitellään ihan jatkuvasti. Minä haluaisin jatkaa, exä ei tiedä mitä tekis. Ollaan juteltu asioista monesti ihan livenäkin, mut se ei vaan osaa päättää. Ei halua sanoa ei eikä kyllä. Exälllä on jo uus, mut se ei kuulemma merkkaa mitään. Nyt sovittiin et pidetään hiljaiseloa jonki aikaa. Tilanne raastaa mua todella syvältä. Kaverini sanoo et exäni vain leikkii mun tunteilla ja käskevät unohtaan koko naisen. Sitä en voi tehä koska rakastan niin paljon häntä. Nyt vaan ku tietäs mitä tästä pitää ajatella????
exän kaa viestittely
Fox4
12237
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 12
Vanhimmat
Niin... Mulla vähän sama tilanne. Erottu useasti, kuukausi eroa nyt takana. Hirveästi tekisi mieli palata, eksä tuntuu vähän varmemmalta. Tai, uskon että jatkaisimme pyynnöstäni. Mutta yritän olla pyytämättä.
Miehen oman ajan tarve on koko ajan ollut niin paljon suurempaa kuin omani, että tunsin jatkuvasti olevani paitsiossa. Haluan erilaisen suhteen.
Mitä sinä haluaisit suhteeltasi ja elämältäsi? Voitko saada ne tämän naisen kanssa? Entä ne asiat, mistä joutuisit hänen vuokseen luopumaan - voitko hyväksyä ne?
En tiedä miten meidän käy, tai miten teidän käy, mutta yritän luopua. Meidän suhteessamme on liikaa onnettomuutta lisäävää. Mutta helppoa tämä ei ole, kun rakastaa:(
Kuulostat just mun exältä. Mä olin tommoinen meidän suhteessa. Kai mun pitäisi vaan päästää irti. Exä halus taas aikaa miettiä ja paineli uuden jätkänsä luo. Juttelin exän kaverin kaa ja se kertoi et mun pitää taistella ja osoittaa et oon muuttunut. Kuulostaa tosi helpolta ku exä ei ees halua nähä mua.
Mun mielestä sun ei tarvitse osoittaa olevasi muuttunut. Miten edes voisit kuukaudessa muuttaa jotain, joka on sun perustemperamentissäsi. Ottaisit vaan liikaa vastuuta - suhteen onnistuminen on molempien vastuulla.
Eksäsi pitäisi myös rakastaa sua tuollaisena. Oikeastihan tuollainen oman tilan tarve ei ole mikään vika - olemme erilaisia, ja jonkun toisen temperamentille voisit olla vaikka ripustautuva...
Sen voi pyrkiä osoittamaan, että on tosissaan. Ja että haluaa saada jutun onnistumaan ja haluaa etsiä rakentavia ratkaisuja.
Miten käsittelisit tuon toisen miehen? Jäisikö se kalvamaan epäilykseksi? Entä mikä teidät sai eroamaan?
Erottiin sen takia ku ei osattu puhua toisillemme ja varsinki minä pakenin aina ku piti jutella. Soitin tällä viikolla hänellä ku hän oli uuden miehensä luona. Pyysin vastausta tilanteeseemme. Pakotin hänet vastaamaan ja hän vastasi ei, joten kiitin häntä vastauksesta et nyt voidaan unohtaa toisemme. Sen jälkeen alkoi itku ja kerroin et haluan tietää sit ku tulee tää uus mies tänne, koska asun tosi lähellä exääni. Että osaisin valmistautua siihen et nään hänet toisen seurassa ja lupasin tehdä samoin. Johon vastaus oli ettei halua nähä mua toisen naisen kanssa, koska rakastaa mua ja haluaa olla mun kaa. Käskin miettiä nyt tarkkaa mitä puhuu ja lopetin puhelun. Oon kyllä tehnyt selväksi että haluan hänet takaisin. Ja tälläkin hetkellä exä on uuden miehensä luona. Ei nähtävästi osaa päästää musta irti. Joten se jää mulle :)
Mun on pakko päästää irti ennen ku sären ihteni todella pahasti. Oon valvonut yötä ja laihtunu 7 kiloa viikossa. Tuntuu et tää nainen vaan leikkii mun kaa.
Nyt vaan mietin tätä uutta miestä, joka ei varmaan tiiä mitään koko tilanteesta. Tämä uus mies on jo esitelly exäni tutuilleen ja exäni ei oo kellekkään tutulle. Oisko oikein ilmottaa hänellä toi mitä exäni puhuu mulle???
En tiedä kannattaako sun ilmoittaa, mutta et sä väärin tee ilmoittamalla, etkä ilmoittamatta jättämällä. Minusta se ilmoittaminen olisi tässä sinulta itsesi puolustamista, ja jos sen pystyisit itseäsi rikkomatta tekemään, niin sittenpähän olisi tehty. Mutta tilanteesta saattaa tulla myös ubernolo ja tuskin ainakaan helppo. Et ainakaan ole mitenkään velvollinen kertomaan toiselle, helpoimmalla varmasti pääset, jos jätät puuttumatta ja yrität jättää sen veivaavan eksän.
Tuskin eksäsi leikkii - on varmaan hän on oikeasti sekaisin tunteistaan. Mutta ei hyvälle kuulosta. Ei todella - kuulostaa epätasapainoiselta tyttörukalta. Kuulostaa siltä, että yhteenpäätyminen tietäisi raskasta suhdetta, jahkaamista loputtomiin. Naisen pitäisi nyt kyetä olemaan hetki omissa oloissaan ja miettiä mitä elämältään haluaa - mutta ehkäpä hän pelkää niitä kipeitä tunteita, mitä päätös aiheuttaisi.
Voi kun pystyisit päästämään irti. Pääsisit niin paljon helpommalla. Vaikka se kamalalta tuntuukin, niin pikku hiljaa se helpottaa. Vaikka suru onkin aaltoilevaa - jonain hetkenä tasaisempaa, välillä nousee vaahtopäitä - niin jokaisen tunteen kohdattuasi on sen kohtaaminen seuraavalla kerralla pikkuisen helpompaa. Koska joka kerran käsittelet sitä pikkuisen pois.
Olisi kiva kuulla sinusta kuukauden tai kahden päästä. Toivon, että olisit päätynyt jättämään tytön ja olisit päässyt jo pahimmasta surusta ja löytänyt uusia innostavia asioita elämääsi, kenties jonkun kiinnostavan ihmisenkin. Mutta jos päädyt vielä kokeilemaan tämän tytön kanssa, niin ymmärrän senkin. Itsekin omassa suhteessani narkomaanin tavoin roikkuneena....
Nyt on asiat selvitetty exän kaa. Sovittiin et lopetaan tunteitten kertominen toisillemme ja muutenki vähennetään viestittelyä. Ensin olin helpottunut et sain sanottua tän kaiken hänelle, mut nyt vaan mietin et teinkö oikein. Mutta eihän tässä tilanteessa ollut mulla oikeesti mitään muuta vaihtoehtoa. Niin ku mainitsin olisin särkenyt itseni tosi pahasti. Ja pahimmassa tapauksessa exäni ois menettänyt uuden miehensä. Tätä tunnetta ei voi sanoin kuvailla. Tää on jotain aivan kauheaa.
Sillä välin toisaalla - sanoin miehelle, että haluaisin vaan palata hänen luokseen - että mitä ihmettä minun pitää tehdä. Mies vastasi käsitelleensä tunteitaan jo eikä halua sekoittaa niitä nyt.
Lopulta minusta tuntui, että tahdon kokeilla olla viestittelemättä hänelle jatkuvasti. Kerroin sen miehelle js pari päivää sen jälkeen olemme lähetelleet kiivaasti rakkaudentunnustuksia toisillemme, mutta kyllä minä tiedän, että nyt yritämme. Suloista tietää, että hänkin seuraa fb tiliäni kuten minä hänen - mutta suoraa lähestymistä vältän ja niin hänkin. Kokeillaan ainakin kesän loppupuolelle.
Voi itku. Haluaisin hänet, mutta haluaisin hieman erilaisena. Sellaisena parisuhde/perhehenkisenä. Ja sitähän hän ei vielä ainakaan oikein ole. Pääsisipä epävarmuudesta ja luottaisi, että tämä päätös on oikea.
Turhaan sä mun mielestä sitä eksäsi uuden suhteen suojelua mietit. Sehän kuulostaa vaan tekopyhältä:). Vaikka tottakai haluat varmasti olla hyvä tyyppi, tahdot toimia tyylikkäästi ja oikein - ja eihän katkeruus ole tyylikästä eikä eksäsi suhteeseen sekaantuminen oikein ole moraalisesti perusteltavissa. Mutta silti asioista ja tunteista kannattaa puhua oikeilla nimillä. Ja hitto, no eikös se nyt tunnu pelkästään paskalle, että eksälläsi on toinen, ei sitä paskaa auta kultahippusin kuorruttaa. Tsempit!
Varmaan mun exälläni tuntu samanlaiselta ku sulla. Halu ois ollu palata takas ja tunteetki tuntuivat olevan kohillaan. Mut nyt kävi toisin.
Exäni sanoi ettei voi vielä luottaa muhun. Joten se siitä. Hän jatkoi suhdettaan uuden miehensä kaa. Kerroin exän uudelle miehelle kaiken mitä exäni kirjotti mulle.
Sen jälkeen sain vihasen puhelun exältäni, et oon pilannut kaikki. Eikä halua olla enään koskaan missään tekemisissä mun kaa. Nyt viikonloppuna uus mies oli jo exäni luona. Hyvä asia hänelle että saivat sovittua. Toivottavasti exäni oppii rakastamaan uutta miestään joskus niin paljon ku mua.
Tänään sovittiin et ollaan vain moikkaustuttuja, eli ei mitään viestejä tai muutakaan kanssa käymistä. Exäni kyllä jätti muhun todella ison arven sydämeen. Minulla menee varmasti tosi kauan ennen kuin pystyn uudestaan rakastaan. Mut nyt mennään päivä kerrallaan. Toivottavasti säkin saat asian käsiteltyä. Nyt tuntuu et tein elämäni virheen ku kerroin exälleni tunteistani, mut joitaki ei voi unohtaa.
En ole exälleni vihainen, vaikka tuntuu et syytä olisi. Varsinki ku se leikki julmasti mun tunteilla. Välitän hänestä liikaa et voisin vihata.
Toivottavasti säkin saat asiasi järjestykseen. Tsempit sulle!
Nyt on mennyt aikaa tästä tapahtumasta. Voin sanoa et voin paremmin kuin hyvin...nautin elämästä ja nauran näille mun kirjotuksille. Mut se oli hyvä opetus. Exää ja sen uutta miestäki oon nähnyt muutaman kerran, eikä tuntunut mitenkään pahalta. Itelläkin on ollut jotain sutinaa, mut nyt pidän taukoa seurustelusta. On se vaan mukava huomata et elämä jatkuu vaikka tuntus miten pahalta :)
No niinhän se jatkuu. Kiva kuulla susta, kaikkea hyvää jatkoon:)
Meilla kesä on mennyt aaltoillen - ollaan päädytty vähän harmaalle alueelle, taas. En jaksa tätä. Haluan miehen joko kokonaan, jotta voimme tehdä parhaamme, tai kokonaan pois, jotta voin käydä läpi suruni ja sen jälkeen herätä elämään uudelleen.
Kesäloma alkaa kohta - se minkä vielä keväällä aioimme viettää yhdessä. Matkat on varattu eri suuntiin. Se on minulle liikaa. En tahdo enää palata yhteen, typerään arkeemme, jos emme edes vietä vuoden kauneinta aikaa ja lomaa yhdessä.
Kun palaan Suomeen, ei ole enää meitä.