Millaisia tuntemuksia pettäminen herättää? Miten pettämisen jälkeen suhtautuu vanhaan suhteeseensa ja kuinka näkee uuden suhteen?
Pettäminen itsessään on seuraus syystä eli joku lienee omassa elämässä pielessä, kun hakeutuu tai ajautuu uuteen suhteeseen. Jääkö vanha painamaan mieltä ja millaisia syyllisyyden tunteita pettäjällä voi olla ja millaista tukea tarvitsee?
Pettäminen itsessään on seuraus syystä eli joku lienee omassa elämässä pielessä, kun hakeutuu tai ajautuu uuteen suhteeseen. Jääkö vanha painamaan mieltä ja millaisia syyllisyyden tunteita pettäjällä voi olla ja millaista tukea tarvitsee?
Vastaukset 25
Vanhimmat
>Pettäminen itsessään on seuraus syystä eli joku >lienee omassa elämässä pielessä
- ei tartte romantisoida, usein pettäminen on vain ja ainoastaan sitä että halua vierasta ja ei välitä seurauksista. Joillakuilla syyllisyyden tunteet herää vain eron myötä ---
Mikään suhde ei oo täydellinen, jokaisella on omat ongelmansa, muttei se pakota pettämään vai mitä? Pettäjät sitten puhuu miten jotkut ongelmat suorastaan pakotti toisen sänkyyn. Ja syvästi epäonnelliset pettäjät tarvitsee kaiken lisäksi tukea. Ei tukea vaan *Itsekuuria.* Hassua, että jotkut uskoo tätä ...
Puhua pitäisi osata ... eikä hakea lohtua pullosta, sivusuhteista, väkivallasta tai muustakaan vastaavasta...
On myos tilanteita, jossa on niin kyrpiintynyt sen hetkiseen suhteeseen (kokee tulleensa hyvaksikaytetyksi jne...) etta suorittaa pettamista ns. "kostomielessa".
(Ei ole minun tilanteeni, mutta olen pannut merkille tuollaisenkin asian.)
Nii, kai se antaa sellaisen tunteen että on puntit tasan, mut suhde näiden juttujen jälkeen on sit ihan erilainen kuin se oli ennen petoskierteen alkamista. Miten ihmiset jaksaa tuollaista suhdetta hoitaa, pitää yllä, ja olla hyviä ja helliä toisilleen sen jälkeen. Luulen ettei mitenkään, ystävällinen sana, kehu tai kosketus olkapäälle jää tekemättä, kun aina iskee se pikku salama mieleen, miks ihemeessä menit sellasta tekemään.
Mulla on hyvä ja onnellinen avioliitto eli kaikki kondiksessa, mutta pettäminen on osa kuviota, se on tavallaan harrastus, ei syytä eikä seurausta mistään.
Syyllisyyttä, joskus ehkä, joskus silloin ekojen kertojen jälkeen, ei enää. En koe tarvitsevani tukea mihinkään ja muuten, ei mua kukaan pakota pettämään se tulee täysin luonnostaan eli tilaisuus tekee varkaan.
Enpä anna minkäänlaista arvoa sellaiselle ihmiselle, joka pettää avio/avopuolisoaan ja samalla vie pohjan koko avio/avoliitolta. Tunnen monta pariskuntaa, joiden liitto on päätynyt eroon juuri petturuuden tähden. Entinen miniäni on ollut juuri samanlainen, ei ole vielä löytynyt sellaista miestä, mikä häntä miellyttäisi. Onneksi lapset ovat isänsä hoidossa, ei äiti lapsia joutaisi hoitamaankaan juoksuiltaan.
... ja menestysä valitsemallasi tiellä -- joiltakin meistä kai onnistuu kaksoiselämä ja valheellisuus (oletan että puolisosi ei järjestelystäsi tiedä) -- onneksi ei minulta.
Varmaan tunnetkin noin ja olet oman elämäsi sankari. Mun silmissä pelkkä luuseri joka on pienenä jäänyt ilman kodin rakkautta ja kasvanut tunnevammaiseksi läheisiään kohtaan.
Ei pettäminen ole vaikeaa, mutta joka päivä rakastua uudelleen ja pysyä rehellisenä kumppanilleen vaatii taitoa. Siihen ei alkeellisen ihmisen kyvyt riitä.
Appivanhemmathan ne on parhaita asiantuntijoita siinä, miksi oman pikku kullan liitto on karilla. Miniän (vaihtoehtoisesti vävyn) syytähän se tietysti...
Pettäminen on sairaus. Aivan kuin alkoholismi ja muut riippuvuussairaudet. Sairaus ohjaa. Esim. psykopaatilla pettäminen ei herätä mitään tuntemuksia, hänhän ei tunne mitään itse. Kaikki tunteet ovat opeteltuja. Kyllä nykyisessä suhteessa täytyy myös rakkaus olla loppu, että pettäisi tai sitten kyvyttömyys tuntea rakkautta. Mielenterveyden häiriöt ajavat pettämiseen, esim. suunnaton kostonhimo, joka luetaan mielenterveyssairauksissa käytöshäiriöihin.
... asia vaikka olisikin ...
niin mitä asialle olisi tehtävissä? Tahdotko elää mielisairaaksi kuvaamasi ihmisen kanssa ... onko siihen lääkettä? Mikä ajaa ihmisen moiseen ... vai herääkö hän tosiaan aamulla ja päättää pettää puolisoaan... en usko....
Sääli ettei pettäjää osaa tunnistaa kun puolisoaan valitsee....
Mieheni jäi kiinni pettämisestä ja tuntui kuin koko maailma olisi romahtanut kerralla. En pystynyt ymmärtämään sitä, koska meillä on mennyt aina hyvin ja myös seksielämä on ollut hyvää...? Miheni vaan ei pysty selittämään, miksi näin on tehnyt ja on "häpeissään" koko asiasta. Nyt olen suuren valinnan edessä; Jatkaako suhdetta vai jätänkö hänet ? Vai otanko itselleni myös oman rakastajan ? Erilaisest vaihtoehdot pyörivät mielessäni koko ajan, mutta en vain osaa päättää mitä tehdä ? Kertokaa onko teillä samanlaisia kokemuksia ja miten olette niistä selvinneet ? Ja miksi petetään, jos kaikki asiat on ok ? Ja kaikkein eniten kaipaan vastausta kysymykseen MIKSI ? Sitä en ole saanut....
"Jos pettää kerran, niin pettää toisenkin kerran", eikö näin mene.
Luottamus on mennyt! Valehteleminen ärsyttää !
Syytä pettämiseen ei kyselyistä huolimatta ole löytynyt! Kait se on niin, että "tilaisuus tekee varkaan" tai sitten se pettäminen on "geeneissä".
Mies kun luulee, että vaimo ei tiedä, ei huomaa, ei saa ikinä selville jne. Vaimoilla (toisilla)kun on "sellainen kuudes aisti", joka pistää kellot soimaan - eli hälyyttää ja se aisti pitää yleensä paikkansa. Sitä naisihminen huomaa niin monesta asiasta, että kaikki ei ole ukon kohdalla niin kuin pitäisi. Naisen ei pidä olla liian sinisilmäinen miestä kohtaan. En toki tarkoita, että vaimon pitäisi nuuskijaksi ruveta, vaan kaikkea ei pidä uskoa niin 100-prosenttisesti, mitä mies kertoilee.
Sitä ollaan sitten muka "häpeissään", kun kaikki paljastuukin. Vieläkin yritetään valehdella ja selittää ja selittää...eipä enää auta selittelyt.
Onko sinulla lapsia miehesi kanssa? Lasten takia ei toki kannata yksistään jatkaa petturimiehen kanssa, mutta... Keskustelkaa uudelleen ja vaadi miestäsi selittämään miksi on tekonsa tehnyt.
Älä ihmeessä ota uutta rakastajaa itsellesi ennen kuin olet tehnyt tilisi selväksi miehesi kanssa. Siitä syntyy vain lisää sotkua.
Mies voi kuule pettää, vaikka asiat olisivat ihan ok. Luulenpa, että mies testaa testosteroniensa toimivuutta eli vieläkö on iskukykyä vanttuissa. Itse tein aikanani selväksi miehelle pari asiaa - unohtaa voin, anteeksi en voi antaa ja toista tilaisuutta ei sitten tule eli se on toisesta kerrasta sitten poikkia ja goodbye !!!
Kyllä pettäjän voi tunnistaa, kun puolisoaan valitsee.
Piirteitä ovat: selkärangattomuus, moraalittomuus, röyhkeys, itsekkyys, tunteettomuus, kiintymättömyys ihmisiä kohtaan, ylikorostunut seksuaalisuus, toisten ihailun tarve eli narsistisuus, ylisuuret luulot itsestä, helposti ihmisiin tutustuva, puhelias, alkoholiin taipuvaisuus
Näillä piirteillä on helppo pettää. Ei tarvi siis kaikkea omata. Ylikorostunut seksuaalisuus on kyllä tosi vahva voima.
kiitos avustasi ! Näin olen vähän itsekin uumoillut, että kun kerran pettää, pettää aina. Meillä ei ole yhteisiä lapsia,mutta minulla on lapsi, jolle hän on ollut kuin "isä". Taloudellisesti joutuisimme aika tiukoille ja siksi mietinkin, että josko pidän hänet vain "maksumiehenä" ? Sikamaista ajatella noin, mutta mitäs on hölmöillyt. Saanko tähän asiaan kannatusta ?
Näin minäkin olen ymmärtänyt, mutta kun mieheni on kiltti, ymmärtäväinen, avulias, antelias ( rahan suhteen ), eikä ollenkaan seksuaalinen, päivänvastoin. Minä luulen, että ;" hiljasessa vedessä ne kalat kutee..."
Ymmärsinkö oikein, että aiot pitää ukon "maksumiehenä" ja siis samalla sallia hänelle "hyppimiset vieraissa" ?! Eläisit koko ajan ns. "toisena naisena" saman katon alla tämän ukon kanssa vai ?
joo, näin olen vähän miettinyt, mutta pää on senverran sekaisin, että kaikenlaiset ajatukset juoksevat päässä. Tietenkin itsekin ottaisin itselleni vakituisen rakastajan. Olen kuullut, että näinkin monet ovat tehneet. Mutta, kun toi pettäminen ei oikein kuulu mun luonteeseen, niin se voipi olla aika hankalaa...katsotaan...
Luulen ettet olisi onnellinen jos alkaisit itse tekemään tuota samaa.
Nyt sinulla on paha olo, mutta mieti, olisiko oman seikkailusi jälkeen vieläkin pahempi olo.
Nyt sinulla sentään on oma pesä puhtaana, ja voit ylpeänä tehdä omat päätöksesi.
Jos teet samaa, taistelet tunteissasi sekä petoksen aiheuttaman pahan olon kanssa, että sen lisäksi omien periaatteidesi romuttumisesta. Jos toinen on pettänyt, kostamalla petät sekä toista ja vielä enemmän itseäsi. Syyttäisit häntä siitä että menit itse tekemään sellaista, hänen hölmöilyjensä takia. Siis yksi syy lisää olla hänelle katkera.
Yritä vain miettiä josko pystyt antamaan anteeksi, siis tutkaile(ja jutelkaa) miten puolisosi reagoi tekoonsa, ja onko tosiaan pahoillaan (vitsit, ite en ehkä kylläkään kestäisi, ja anteeksi antaisi, vaikka itekin olen pian saman valinnan tilanteessa?!?!?), mutta kuitenkin jos kaikki muu on kunnossa, niin ehkä. Tai jos tunnet vahvasti että tämä tulee toistumaan, nii pidä äijä vaikka maksumiehenä, ja etsi siinä sivussa "kunnollinen" mies itsellesi, taidat sellaisen ansaitakin!!!
Petin aikaisempaa avomiestäni. En ollut valmis sitoutumaan häneen. Tottapuhuen hain ylimääräisillä suhteillani pakotietä, helppoa eroa, selkärangattomuudeksi sitä voi kutsua, kun ei ole kanttia tunnustaa, että "ei tästä mitään tule".
Tätä nykyistä, aviomiestäni, ei tulisi mieleenikään pettää. Että näin se "piintynyt" pettäjäkin voi parantua.
Ylikorostuneesta seksuaalisuudestani nautimme nyt yhdessä mieheni kanssa.
Kysyin miesystävävältäni syytä pettämiseen. Vastaus oli "Sinua parempaa ei ole." Voi saatana, sanon minä ja vielä kerjäsi takaisin. Mutta minullapa on oma suunnitelma hänelle.
Puhuminen aikoinaan estää usein toisen naisen mukaan tulon ns. kolmanneksi pyöräksi.
Vaikka liitto vaikuttaa ihan hyvältä ja rakkauselämäkin kukoistaa, niin jotain silti uupuu suhteesta.
Jos kaikista näistä asioista puhuttaisiin ajoissa niin ehkä syrjähyppyä ei toinen tekisikään.
Useinmiten suhteessa sitä toista pidetään itsestään selvyytenä ja ei osata enään arvostaa toisen tekemisiä ja yhdessä oloa.
Vaan kaikki on sitä arkea mikä on nyt ja ajatellaan sen olevan samaa myös 10 vuoden kuluttua.
On lapset ja velkainen talo ja myös muutakin omaisutta....näitä ei haluta alkaa jakamaan ,jos suhde päättyisi eroon.
Mies toivoo että avioelämän rinnalla kulkeva toinen nainen antaisi miehen kaipaamaa läheisyyttä,hellyyttä,ja kaikkea sitä mitä nainen on unohtanut antaa miehelle viimeisinä vuosina.
Rakkauselämä saattaa olla liian puisevaa,kun siinä ei ole mitään uutta.
Nainen voi luulla että pelkkä rakastelu ilman mitään muuta kun pelkkä pano riittää vuosiksi miehelle....joka kaipaa kuitenkin vaihtelua ,ja ei saa vaimoaan kokeilemaan jotain uuttakin.
On siis helpompaa ottaa rakastajatar joka antaa vaihtelua rakkauselämään ,vuoteeseen ja kaikkeen muuhunkin hellyyden ja huomion antamiseen.
Avioelämä jatkaa kulkuaan yhtä puisevana kun ennenkin,rakastelu on pelkkä pano,ja yhtä etäällä puolisot ovat toisistaan kun ennenkin.
Nukutaan samassa vuoteessa,mutta keskinäinen läheisyys ja yhdessä olo on unohtunut lapsien kuiten jo kasvaessa isommiksi,että vanhemmat voisi olla enemmän yhdessä kun ennen,mutta ei muisteta enään millaista se olikaan.
Itse olen oikein tyytyväinen toinen nainen.
Saan mieheltä kaiken aikaa mukavia yllätyksiä,ja puhelinsoittoja,pikaisia tapaamisia,ja toisinaan pidempiä tapaamisia.Nukutaan yhdessä aina kun siihen löytyy mahdollisuus,onhan mies usein liikematkalla.
Niin vaisto se aviovaimolla taitaa olla hyvä,kun usein soittaa miehelleen silloin kun olemme vuoteessa nauttimassa toistemme lähellä olosta.
Toivottavasti luet vielä viestin, sen kirjoittamisesta on jo aikaa..
Olet hyvin samanlaisessa elämäntilanteessa samanlaisen miehen kanssa kuin minä jokin aika sitten. Minä ratkaisin asian niin, että ryhdyin elämään täysin omaa elämääni, kaivoin vanhat ystävät ja harrastukset esille jne. En heittänyt miestä pellolle lasten ja rahankin takia. Kaikki jatkuu miehen milestä kuin ennenkin. Minä olen muuttunut. En ole miestennielijä, mutta jos mukava kohdalle sattuu... Enkä kanna minkäänlaista syyllisyyttä. (Varattuihin en koske.) Tilanteeni on kyllä siinä mielessä erilainen, että sain tietää mieheni pettäneen minua seurustelumme alusta saakka, n. 30 vuotta!!!
Mä saan suunnatonta tyydytystä, kun petän miestäni. Jos makaan kahden kanssa samanpäivän aikana, vielä parempi.Kiihottavaa on ajatella toista kun saa toista. Kostan varmaankin jotakin.
Menisit jo hoitoon jollekin seksuaaliterapeutille. Sieltä saapi apuva !!