En ole koskaan ymmärtänyt sitä asiaa miksi toisten tunteilla pitää leikkiä.Ensiksi ollaan niin kiinnostuneita ja halutaan pitää yhteyttä ja halutaan nähdä.Sitten jossain kohtaa viilentyy toisella osapuolella tunteet.Sitten taas tästä toisesta kuuluukin myöhemmin.Halutaan nähdä ja kaikki on taas hyvin ja voi voi kun on kivaa.Kaikki on kivaa.Sitten tuleekin seinä vastaan ja ollaan kylmiä ja päästellään sammakoita suusta.Sitä toista loukataan sanoin.Ei mietitä mitä suustaan päästää.Kielletään tunteet sekä se ettei loppujen lopuksi halutakaan mitään.Ollaan jo niin ristiriitaisia ajatuksiensa kanssa....
Onko tälläinen persoona normaali vai kenties joku mielenterveysongelmainen? Eipäs-joopas tapaus.Ei voi ymmärtää.
Onko kokemuksia muilla tälläisistä tapauksista????
Onko tälläinen persoona normaali vai kenties joku mielenterveysongelmainen? Eipäs-joopas tapaus.Ei voi ymmärtää.
Onko kokemuksia muilla tälläisistä tapauksista????
Vastaukset 7
Vanhimmat
Tsemppiä. Mä tapasin tälläisen ihmisen pari kuukautta sitten. Oli todella raskasta aikaa, kun itse kuitenkin oon rehellinen tyyppi, joka osaa ja haluaa kommunikoida. Siinä se sitten lopuksi pompotteli ees taas pari viikkoa kunnes sanoin että kiitos ja hei, ihan pimeetä menoa. Olin monesti sanonut että kyllä mulle voi suoraan sanoa, mutta ei niin ei... Saapi nähdä yrittääkö vieläkin jotain vai menikö jakeluun. Eihän tälläisestä ainakaan mitään enää koskaan tule, sekin vähän luottamus mitä on joskus ollut, on totaalisesti poissa. Koskaan ei voisi tietää milloin toinen taas häviää kuvioista ja puheet on silkaa sanahelinää.
Menee kai munki touhut tuohon kategoriaan, mutta se johtui vain siitä epävarmuudesta että oliko tää mies edes kiinnostunut musta. Jos en ite aloittanut keskusteluja ei kuulunut hänenkään puolelta mitään, minkä tulkitsin siten ettei häntä kiinnostanut.
Kyllä, samaa mieltä - muunlaista menoa en ole kohdannutkaan viime vuosina. Alkuun SANOILLA suunnitellaan/lirutellaan vaikka mitä tulevaisuusvisioita ja mielistelyä, mutta kun todellisuus astuu kuvaan (siinä vaiheessa kun oikeat tunteat alkavat tulla pintaan ja pitäisi alkaa oikeesti SITOUTUMAAN/viettämään aikaa säännöllisesti toisen kanssa), alkuun lausutut sanat/mahdolliset teot ovat pelkkä muisto vain. Yhtäkkiä tapaamisilla ja yhteydenpidolla ei ole mitään väliä - tapaamiset eivät kiinnosta ja oman yhteydenpidonkin voi lopettaa.
Vinkkejä kertokaa toki viisaammaat, miten voi päästä pidemmälle. Sen olen kyllä ajatellut, että seksin kanssa voisi odotuttaa pidempään (esim. ei ennen viidensiä treffejä) ja alussa lyödä lukkoon ainakin kymmenen kerran aikataulu, jolloin tavataan - kiinnosti/jaksoi tai ei. Jos ei sopimus päde, sovitaan sanktio, mitä toinen joutuu/pääsee toiselle tekemään - esim. tarjoaa ruoan / teatterin / yms.
Luulenpa ja siis olen tullut tulokseen että aika on se joka ratkaisee kaiken....kun antaa aikaa ja on tarpeeksi kärsivällinen niin jossain kohtaa tilanne ratkeaa.Mitään ei saa väkisin.Tai painostamalla.Uskon että minunkin tapauksessa asia tulee selkeytymään ja henkilö huomaakin ajan kuluessa ettei halua menettää minua.Niin on aiemminkin käynyt että miehet huomaa myöhemmin/tajuaa ettei halua menettää minua vaan rupeavat jahtaamaan minua takaisin kun itse olen lopettanut yhteyden pidon.
No ei se aina niin mene, joskus pitää vain hyväksyä sellainenkin asia ettei toinen ole kiinnostunut enää aloittamaan suhdetta tai jatkamaan sen pidemmälle kuten itse olisit halunnut.
tämmöstä se on nykyään, soutaavat ja huopaavat ties montako kertaa ja ties monenko kanssa.. Joo jahdataan kyllä kun viilentää välit, mutta taas kohta on muuta kiinnostavampaa tekemistä. Ei auta kun pistää stoppi heti kun huomaa, että toinen laittaa muut asiat tärkeämmäksi..Eilen viimeksi laitoin yhden tämmöisen kävelemään.
joo yhdyn kyllä teihin.parempi laittaa vaan välit poikki sitten jos ei mistään tule mitään.eipähän satuta enempää itseään.