Minulla on ollut aikaa miettiä itseäni ja ongelmiani naistensaannin suhteen jo aivan liian kauan. Aikoinaan ajattelin, että eihän kukaan minusta voisi kiinnostua, eli olen pyörinyt itsesäälissä. Jossain vaiheessa sain tarkennettua ongelmani rumuuteeni (tekosyy taas siis). Nyt olen päässyt kehityksessä siihen pisteeseen, että pidän ongelmanani pelkoa siitä, että en keksisi mitään sanottavaa naiselle.
Tätä ennen pelkäsin rimani olevan liian korkealla, mutta eilen taas sain vahvistusta sille, että tämä ei ole asian laita. Kaverit arvostelivat aikas ilkeästikin hieman pyöreämpää tyttöä kun hän minulle olisi vallan hyvin kelvannut (paitsi että oli hieman liian paljon nauttinut).
Nykyään kuitenkin sillointällöin uskaltaa mennä tytölle juttelemaan baarissa, mutta yksikin epäonnistuminen saattaa vielä viedä itsetuntoni pariksikin päivää. Usein perustelen iskemisyrityksen unohtamisen sillä, että olen liian juovuksissa tai väsynyt että nainen minusta kiinnostuisi. En kuitenkaan koskaan juo itseäni kovinkaan humalaan. Mutta kun tuo alkoholi taas antaa kaltaiselleni ujolle pojalle sitä paljon kaivattua rohkeutta.
Kavereiden tyttöystävät ja muut naispuoliset tutut melkeinpä pitäisivät minua palkintona monelle tytölle (ns. kunnollisena miehenä). Tietenkin he haluavat olla ystävällisiä minulle, mutta eivät he nyt sitä vain säälistäkään sano kun en kuitenkaan itsesäälissä ainakaan heidän läheisyydessään itseäni ryvetä (mies tekee sen yksin kotona).
Toisaalta olen täälä lukenut niin paljon juttuja, missä sanotaan miehen olevan kelpaamaton jos hän ei uskalla tulla itse juttelemaan tai ettei halutaa joutua äidiksi aikuiselle ihmiselle.
Itse en kuitenkaan ole ikinä seurustellut varsinaisesti ja pelkäänkin että tulisin liian läheisriippuvaiseksi, jos joku minua alkaisikin hyvänä pitämään (kotonakaan ei tunteita näytetty, joten en ole moiseen pahemmin tottunut). Eli pelkäänkö jo jätetyksi tulemista?
Enpä nyt tiedä mitä tänne kirjoitan tai mitä haluaisin teiltä kysyä, ehkäpä vain kuulla kommentteja.
Mitä siis tehdä että pääsen naisten kanssa juttelemaan? Jutunaiheita en nyt kaipaa, mutta kun itselle tuo keskustelun rakentaminen vaatii jatkuvasti miettimistä, mistä puhua ja homma menee silloin varmasti syteen (kun en kovin supliikki mies ole). Varsinkin kun mielelläni etsin "tavallisia", ujompia, tyttöjä jotka eivät kyllä sitten itsekään ala kovin paljoa puhumaan. Jos ei ekalla kerralla juttu luista, voiko sitä palata juttelemaan vielä myöhemmin uudestaan? Kuitenkin tuon iskijän vastuulla tuo kohteen viihtyvyyshän on, eikä minua ole kukaan koskaan iskemään tullut. (susiruma en kuitenkaan ole, ettei nyt täysin sitä kiinni ole, voisiko yli 190 cm menevä pituuteni pitää naisia lähestymästä? mielestäni minua rumempaa ja toistakymmentä senttiä lyhyempää kaveria kyllä tulevat naiset iskemään, tai sitten hän on vain naisten silmissä jotenkin komeampi? tiedä häntä)
Lisäksi kaikki naiset tuntuvat olevan aikas varautuneita sen suhteen, että miehet etsivät vain sänkyseuraa yöksi. Miten saisi osoitettua, ettei ole sillä asialla liikenteessä? Pitäisikö vain kysyä tai pyytää puhelinnumeroa ja sanoa että palataan asiaan myöhemmin?
Millä sitä saisi siis kielenkannat höltymään baarissa ja rohkeutta esille? Ymmärrän kyllä että hiljaisuus ei naisia sytytä. Pitääkö sitä vain turvautua alkoholiin? Toisaalta saa siitäkin lukea, kuinka känniset miehet tulevat häiriköimään naisia ja ajattelen sitten itsestänikin että olisin ns. känninen mies vaikken olisi kuin muutaman ottanut.
Oikeassa elämässä olen kerran saanut naisen iskettyä baarissa (olin tuolloin juuri hyvässä nousuhumalassa ja saimme juttua aikaiseksi tilanteesta johtuen ihan luonnostaan) ja suomi24 treffien kautta olen muutaman tytön tavannut, mutta ehkäpä minusta on pieni epätoivoisuus näkynyt kun en todellakaan ole kovin monilla treffeillä elämäni aikana ollut.
Ehkäpä minun pitäisi mennä psykologille. Tai sitten jutella asiasta enemmän juuri noiden naispuolisten tuttujen kanssa tai edes jollekin.
Tätä ennen pelkäsin rimani olevan liian korkealla, mutta eilen taas sain vahvistusta sille, että tämä ei ole asian laita. Kaverit arvostelivat aikas ilkeästikin hieman pyöreämpää tyttöä kun hän minulle olisi vallan hyvin kelvannut (paitsi että oli hieman liian paljon nauttinut).
Nykyään kuitenkin sillointällöin uskaltaa mennä tytölle juttelemaan baarissa, mutta yksikin epäonnistuminen saattaa vielä viedä itsetuntoni pariksikin päivää. Usein perustelen iskemisyrityksen unohtamisen sillä, että olen liian juovuksissa tai väsynyt että nainen minusta kiinnostuisi. En kuitenkaan koskaan juo itseäni kovinkaan humalaan. Mutta kun tuo alkoholi taas antaa kaltaiselleni ujolle pojalle sitä paljon kaivattua rohkeutta.
Kavereiden tyttöystävät ja muut naispuoliset tutut melkeinpä pitäisivät minua palkintona monelle tytölle (ns. kunnollisena miehenä). Tietenkin he haluavat olla ystävällisiä minulle, mutta eivät he nyt sitä vain säälistäkään sano kun en kuitenkaan itsesäälissä ainakaan heidän läheisyydessään itseäni ryvetä (mies tekee sen yksin kotona).
Toisaalta olen täälä lukenut niin paljon juttuja, missä sanotaan miehen olevan kelpaamaton jos hän ei uskalla tulla itse juttelemaan tai ettei halutaa joutua äidiksi aikuiselle ihmiselle.
Itse en kuitenkaan ole ikinä seurustellut varsinaisesti ja pelkäänkin että tulisin liian läheisriippuvaiseksi, jos joku minua alkaisikin hyvänä pitämään (kotonakaan ei tunteita näytetty, joten en ole moiseen pahemmin tottunut). Eli pelkäänkö jo jätetyksi tulemista?
Enpä nyt tiedä mitä tänne kirjoitan tai mitä haluaisin teiltä kysyä, ehkäpä vain kuulla kommentteja.
Mitä siis tehdä että pääsen naisten kanssa juttelemaan? Jutunaiheita en nyt kaipaa, mutta kun itselle tuo keskustelun rakentaminen vaatii jatkuvasti miettimistä, mistä puhua ja homma menee silloin varmasti syteen (kun en kovin supliikki mies ole). Varsinkin kun mielelläni etsin "tavallisia", ujompia, tyttöjä jotka eivät kyllä sitten itsekään ala kovin paljoa puhumaan. Jos ei ekalla kerralla juttu luista, voiko sitä palata juttelemaan vielä myöhemmin uudestaan? Kuitenkin tuon iskijän vastuulla tuo kohteen viihtyvyyshän on, eikä minua ole kukaan koskaan iskemään tullut. (susiruma en kuitenkaan ole, ettei nyt täysin sitä kiinni ole, voisiko yli 190 cm menevä pituuteni pitää naisia lähestymästä? mielestäni minua rumempaa ja toistakymmentä senttiä lyhyempää kaveria kyllä tulevat naiset iskemään, tai sitten hän on vain naisten silmissä jotenkin komeampi? tiedä häntä)
Lisäksi kaikki naiset tuntuvat olevan aikas varautuneita sen suhteen, että miehet etsivät vain sänkyseuraa yöksi. Miten saisi osoitettua, ettei ole sillä asialla liikenteessä? Pitäisikö vain kysyä tai pyytää puhelinnumeroa ja sanoa että palataan asiaan myöhemmin?
Millä sitä saisi siis kielenkannat höltymään baarissa ja rohkeutta esille? Ymmärrän kyllä että hiljaisuus ei naisia sytytä. Pitääkö sitä vain turvautua alkoholiin? Toisaalta saa siitäkin lukea, kuinka känniset miehet tulevat häiriköimään naisia ja ajattelen sitten itsestänikin että olisin ns. känninen mies vaikken olisi kuin muutaman ottanut.
Oikeassa elämässä olen kerran saanut naisen iskettyä baarissa (olin tuolloin juuri hyvässä nousuhumalassa ja saimme juttua aikaiseksi tilanteesta johtuen ihan luonnostaan) ja suomi24 treffien kautta olen muutaman tytön tavannut, mutta ehkäpä minusta on pieni epätoivoisuus näkynyt kun en todellakaan ole kovin monilla treffeillä elämäni aikana ollut.
Ehkäpä minun pitäisi mennä psykologille. Tai sitten jutella asiasta enemmän juuri noiden naispuolisten tuttujen kanssa tai edes jollekin.
Vastaukset 8
Vanhimmat
ja juttele enemmän niiden naispuoleisten tuttujen kanssa. Antaa psykiatrien touhuta niiden kanssa, kenellä oikeasti viiraa :)
Taidat vaan vähän omata huonoa itsetuntoa joten tuossapa on vähän osviittaa kuinka sitä vois pikkkaisen buustata. Tuo teksti on tullu josksu aikoinaan kirjoitettua enkä ala korjailemaan sitä tässä sen kummemmmin
Näin se menee.
Ekaks kävelet vaatekauppaan, Etsit sieltä nuoren naismyyjättären, hymyilet silleen vähän ilkikurisesti ja sanot tyyliin "jotain kivaa ja piristävää syksyyn, kokoasu paketti ja näihin kenkiin sointuva" Sovita ainakin paria asua joista valikoit sen itsellesi sopivimman. *vinkki: väreinä älä suosi mustaa kuin kengissä sillä suomi on täynnä synkkyyttä muutenkin, iloiset sävyt koristavat ja antavat positiivisemman ja vähemmän pelottavan ensivaikutelman, ja onhan se piristystä katsella hillittyä värien kirjoa jos se vaan sointuu yhteen, asukokonaisuuteen 2-3 eri väriä niin hyvä tulee*
Puhuessa ole kohtelias ja positiivinen, kysymyksiä tehdessäsi muotoile kysymykset niin että niihin ei voi vastata vaan kyllä tai ei vaan joutuu puhumaan ede muutaman sanan. Etsi uusi parturi jota et aiemmin tunne ja käy samanrtyylinen keskustelu siellä (tosin paria vaihtoehtoa ei kannata kokeilla, vaan kyselet vähän mielipiteitä mikä voisi sopia itsellesi.
Sitten kotiin kutet niskaan ja baanalle
Tämän tarkoitus ei ole parantaa tyyliäsi vaan keskustelutaitoja tehdä juttua siitä mistä sitä harvemmin alka täälläpäin.
Palvelualalla esim. baareissa kannattaa yrittää keskustella tarjoilijoiden kaa siellä juttua voi kehittää savuttomuudesta ja drinkkisuosituksista yleensä mitä nyt tulee siitä kulttuurista ja käytännöstä mieleen. (alkuillasta niillä ei ole kiire vaan niiden kaa ehtii juttelemaan mukavia eikä melukaan yllensä ole niin huumaavaa kuin puolenyön jälkeen)
elintarvikeaupassa pyöriviltä myyjiltä voit kysellä ihan ihme kysymyksiä ruoka aineista, "anteeksi onkohan tämä broileri varmasti suomalainen. Sopiiko tämä vihannes seos wokkiruokiin?" Katso vaan että myyjilläkään ei ole hirveä hoppu niin sielläkin juttua voi syntyä parin sanan verran.
HUOM! kun kysyt jotian tuollaista muista kiittää kun lähdet pois tilanteesta. Molemmille tulee siitä parempi mieli
Tämä piristää kummasti päivää ja opettaa kommunikoimaan, ja tylyä kohtelua saa poaljon harvemmin kun heittää sellaista pientä juttua vähän joka puolelle. Pian sulla onki hyvän päivän tuttuja vään joka puolella ja sit onkin kiva käydä shoppailemassa tutuissa kaupoissa(siihen saattaa jäädä koukkuun varo vaan).
Seuraavaks kannattaa yrittää keskustelua normaalien ihmisten kanssa (tässä vaiheessa pitää olla jo vähän itseluottamusta ja kykyä nähdä se onko ihmisellä hirveä kiire. Aina kannattaa olla vähän avulias ja puhua ja toimia samaan aikaan. Lasten rattaita työntävää äitiä on hyvä jeesata vaikka kaupan oven kanssa tai rapusissa. "Annapas kun minä autan pikkaisen... olkaapa hyvä " Pelkän oven avaamisen sijaan senki voi täyttää keskustelulla.
Kirjasto olis oiva paikka ja siellä kannattaa käydä vilkkaampiin aikoihin. Siellä voi löytää kaikenlaista. Lehtisalissa jos ojku on saanut lehden luettua voit mennä kysäsemään lehteä Sen sijaan että kysyt "joutaako tää lehti" Voit asettaa kysymyksen "anteeksi tapahtuiko maailmalla jotain ihmeellistä josta pitäisi olla perillä, ei kai irakissa taas ole räjähdellyt" auttaa paljon jos ehdit vilkaista mitä osioita lukija luki ja asetttaa kysymyksen sen mukaan. Siinäpä sitä pikkuhiljaa elämästä alkaa muodostua mielenkiintoinen paketti. Eikä kannata lannistua vähällä sillä alkuun se on tuskaista kiskoa sitä nyhjää tyhjästä mutta kun aikansa opiskelee niin siinä väkisi törmää mielenkiintoisreen ihmiseen jonka kanssa tuleejuteltua muutakin kuin vain tyjää
Fredericon viesti oli muuten ihan hyvä, mutta alasta jonkin verran tietävänä haluaisin lisätä yhden pikku jutun, jolla kuitenkin voi olla iso merkitys :) Tarkoitan nyt siis parturissakäyntiä. Teillä miehillä on usein paha tapa valita se kaikkein halvin parturi. Siellä on usein töissä joku vanha täti tai setä, joka on väh.30v leikannut miesten hiuksia sillä yhdellä ja samalla tyylillä jonka osaa.
Rakkaat ystävät! Kun haluatte muuttaa hiustyyliänne, menkää parturiin (tai parturi-kampaamoon, niissähän leikataan myös miesten hiuksia) jossa on töissä nuoria naisia tai miehiä! Nykyaikana partureille ja kampaajille järjestetään koko ajan kaikenlaista koulutusta missä opetetaan uusia leikkaus- ja värjäystekniikoita ja haistellaan muodin uusia tuulia. Voin kertoa, että ne 8e:lla leikkausta tarjoavat tädit eivät tosiaankaan käy noissa koulutuksissa. Sen sijaan nuorekkaissa paikoissa usein jo työnantaja maksaa kurssit työntekijöilleen, jotka innokkaina niissä käyvät.
Suosittelen siis maksamaan pari euroa enemmän ja saamaan todellista laatua. Vielä vinkkinä, että yksi helppo tapa löytää tällainen nuorekas parturi-kampaamo, on yksinkertaisesti mennä paikan ikkunan taakse kuikuilemaan ja katselemaan minkänäköisiä ihmisiä siellä työskentelee ;)
Parturissa kyllä käyn hieman vanhemmalla naishenkilöllä, mutta kyllä hän hyvää jälkeä tekee ja työ maksaakin sen vajaat 20e. Itseasiassa juuri viime parturikeikan jälkeen yksi kaverin tyttöystävä oikein erikseen kysyikin, että olenko käynyt parturissa ja kehui tuotosta minulle sopivaksi.
En tiedä sitten pitäisikö mennä jollakin nuoremmalla käymään, mutta toisaalta en myöskään halua mitään teinitrendikampausta (homolippaa tms teknoblondijuttua, kuten edellinen tyttö, johon tutustuin n. kuukauden verran totesi). Oma musiikkimaku/arvomaailmani nyt vain ovat hieman kaukana tuosta trendipelleilystä (en mikään hevari ole, joten älkää säikähtäkö). Klassikoksi ovat pari tyttöä sanoneet, ilmeisesti kyseessä on jokin muotisuuntaus? Kenkäni ja housuni ovat juuri korkealaatuisia tuotteita, eikä minulla niitä niin paljoa ole, paitojen, neuleiden ym suhteen ei minulla kuitenkaan ole varaa vielä ostaa noita kalliimpia (60 e), koska niiden kohdalla varaston tulee kuitenkin olla isompi.
Mutta toisaalta olen mielestäni oman tyylini löytänyt, missä myös itse viihdyn (siisteys, ajattomuus ovat minuun vetoavia piirteitä, satun kuuntelemaan myöss Rat Packin musiikkia, joten se kertoo tavoittelemastani suunnasta jotakin, toisaalta vastapainona on rock, mihin sopii juuri esim. nahkakengät, tummansiniset farkut, valkoinen t-paita ja nahkatakki, näitä paria suuntausta yritän yhdistellä ja sekoittaa, mutta siisteys ennen kaikkea. Revittyjä farkkuja tai niiteillä varustettua nahkatakkia en nyt todellakaan tarkoita).
Mitä mieltä muten olette parrasta? Itse annan aina välillä parran kasvaa ja höylään ja muotoilen sen siistiksi. Tavallaan pidän omia kasvojani mielenkiintoisemman näköisenä tuon muotoillun sängen kanssa kuin aivan siloposkisena. (siis viikset ja suun viereltä alas menevä kapea parta, mikä leuan kohalta menee takaisin yhteen ja keskeltä ylös alahuuleen asti, ns. rokkiparta siis)
Jos siis olen jo tavallaan oman tyylini löytänyt, pitäisikö se heittää romukoppaan ja rakentaa täysin uutta?
Pitäisin kuitenkin tuota verbaalisten kykyjen kehittämistä tärkeämpänä tehtävänä tällä hetkellä.
Ei se niinkään siitä tyylistä ole kiinni. Loppupelissä naisen iskeminen onnistuu vaikka opiskelija haalareissa (ei muuten maailmaniskevimmän näköiset kuteet) Tärkeämpää on saada se tunne päällensä, sellainen itseluottamus että kyllä minä skaalaan tämän homman helposti.
JA se tunne syntyy vaan onnistumisista. Hymyistä vastakkaiseltä sukupuolelta ja vaikka aivan lyhyistä keskusteluista joista jää hyvä mieli.
Partaista naamaa ei tee mieli suudella eikä höpöillä lähekkäin. Auts, tulee oma naama ihan punaiseksi, ei oo kivaa! Aja pois se parta... harvoilla se edes kasvaa säännöllisesti, tuuheasti ja samanvärisiä karvoja.
Noista muista puheenaiheista: minusta vaikuttaa siltä, että ajatuksesi pyörivät liiaksi siinä millainen sinun pitäisi olla kelvataksesi. Koitapa miettiä ihan muita asioita, ja antaa asioiden mennä omalla painollaan. Ihan oikeasti naiset eivät kulje jokin toivomuslista kädessä rastitellen kohtaamiensa miesten ominaisuuksia listalta. Tuntuu ehkä vaikealta, mutta yritä rentoutua, yritä hyväksyä se, että ihmiset muodostavat sinusta mielipiteitä. Toivon, että kohtaat sen sinulle sopivan kumppanin!
Juu, kyllähän ihmiset minusta saavat jotain mieltä olla. Minut tuntevilla ne taitavat olla lähinnä positiivisia ajatuksia, eikä kaikkien todellakaan tarvitse pitää minusta. Kait sitä vaan alkaa pakostakin miettimään näitä asioita mitä enemmän noita vastoinkäymisiä tulee. Ja niitähän on riittänyt, vaikken vielä kovin aktiivisesti kykenekään iskuyrityksiä tekemään :)
Kait sitä vain sitten myös tiedostamattaan viestii epätoivoisuutta ja ala-kuloa ympärilleen, vaikka kuinka on mielestään siistit vaatteet päällä, jotka myös tuntee omaksi tyylikseen, yrittää pitää ryhdin kohdallaan jne. Tiedä häntä.
Kuitenkin kävisi niin että tyttöystävän löydyttyä naisia alkaisi pyöriä ympärillä kun kaveriporukalla voisi baariin mennä todellakin vain pitämään hauskaa.
Mutta kiitokset tänne vastanneille, tämä oma kirjoittelu jo selvittää ajatuksia ja vielä parempi on, että niille saa myös palautetta!
partaa, jos siitä itse pidät. Varmasti on naisia jotka partaisista miehistä pitävät (esim. minä).