Minulla on ihan hirveä olo. Olen seurustellut pari vuotta, myrskyisä suhde, olemme muuttaneet erillemme koska yksinkertaisesti en voinut jatkaa yhdessä asumista- liikaa viinaa, väkivaltaa- niin henkistä kuin fyysistäkin- se ihminen sai mut jotenkin kuitenkin pysymään rinnallaan muuttamisesta huolimatta (pelkoko? sääli? sinisilmäisyys? typeryys...). Sama on jatkunut, vaikka jotain muutosta hänessä olen huomannut. Samoin itsessäni... viha ja katkeruus on tehnyt minusta ikävän ihmisen myös, koska en saa omaa aikaa sovulla niin olen sitten vaan yksinkertaisesti tehnyt "katoamistemppuja", kun muu ei auta. Ja nyt haluan jo kokonaan eroon hänestä, tarkoitan että ollaan siinä pisteessä että hermoni alkavat olla totaalisen loppu, kaiken suhteen. En ole aikoihin nauttinut elämästä. Tätä voisi jatkaa loputtomiin, kertomista, mutta menen nyt itse asiaan joka tapahtui eilen. Lauantai meni tavallisissa merkeissä eli vanhojen vatvomisella, minun syyttelyllä joka myös taas kerran johti riepotteluun yms, koitin päästä pihallekin karkuun jne (huom olimme minun luonani)... Tilanne rauhoittui jotenkin, mutta eilen aamulla, kun kerroin että menen nyt sinne töihin (olin jo aikaisemmin sanonut että on mentävä rästihommia tekemään viikonlopun aikana)-- sama jatkui. Pääsin kuitenkin, ja sain miehenkin pihalle kämpästäni. Olin niin vihainen taas koko viikonlopusta ja muusta... Ja kun en illalla suostunut ottaa häntä luokseni, enkä mennyt hänen luokseen (vaan suostuin vain ulkona tapaamaan ja juttelemaan)- silloin alkoi uhkailu itsemurhalla. Kun hänellä oli NIIN paha olla, kaikista mun tekemisistäni, hänen tekemisistään jne jne.. (eniten mun, tietysti, se on mestari syyllistämään aina)... En mennyt lankaan, sanoin etten uskalla parhaillaan olla saman katon alla, enkä haluakaan. Hirveetä piirileikkiä siellä ulkona ja kun se sain nyhdettyä multa rahaa sanoi ostavansa kaljaa ja ottavansa masennuslääkkeensä eli tappaa ittensä. En silti lähtenyt leikkiin mukaan, sanoin vaan että jos olet niin säälittävä niin siitä vaan.. ja lähdin kotiin. No, olen aamulla puhunut puhelimessa sen kanssa, edelleen mua syyllistetään (no, nyt tietenkin olen vielä enemmän aiheuttanut pahaa, hänen ittesä tappamisen lähes..)ja hän muka on sairaalassa (en usko, se on todellinen satujenkertoja, monesta olen sen saanut kiinni). Kertokaa herrantähden mitä mä voin tehdä??? Voinko jättää sen oman onnensa nojaan, sillä on ihan varmasti hirveä olla, on masentunut jne jne (ja kaikki mun syytä) koska mä en haluaisi millään jatkaa missään muodossa enää tätä elämää!!! Haluaisin olla vain yksin, koittaa saada elämänilon ja itsekunnioituksen ja -tunnon jotenkin takas. Voi, olen niin väsynyt tähän kaikkeen.
Miehen uhkailut menee jo liian pitkälle..
JohannA
111231
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 11
Vanhimmat
en osaa- itsekään kirjoittaa mutta laita nyt hyvä ihminen välejä noihin kappaleisiin!!!!
haloo, pahvi!
Aika samantapaista minulla, vaikkakin mies ei käytä masennuslääkkeitä tms. eikä ole erityisen väkivaltainen, mutta uhkailua, kauheita tekstiviestejä joka ainut päivä. Minä myöskään en tiedä mitä tekisin, koska hän saattaakin toteutttaa uhkauksensa tappaa itsensä. Tosiaalta minä en voi sille mitään, se on sitten hänen valintansa, vaikka hän minua syyttääkin siitä. Kauheaa sellaisen kanssa on sitten elää loppuikänsä, mutta minkäs teet. Minä en kuitenkaan halua uhrata elämääni hänen vuokseen.
Hei!
Miksi naiset aina rakastuvat renttuihin.
En ole itsekään pehmis mutta en ikinä löisi naista, enkä edes uhkailisi.
Uskomatonta, miten naiset ovat niin helvetin tyhmiä, että ottavat tuollaisia kumppanikseen.
Ja sitten kun lyödään ja vielä lyöntien jälkeenkin otetaan takaisin. Teille saa tehdä ihan mitä vaan.
Minne on hävinnyt hellien, rakastavien ja ihmistä oikeasti kunnoittavan miehen maine?
Teille naiset riittää kun mies on komea ja miehekäs kovis.
Olen itsekin kova tietyissä asioissa mutta kyllä on uskomatonta, ettet lopeta suhdetta.
No niinpä, mutta et sä voi sanoa ihan niinkään että me naiset ollaan idiootteja- se vaan ei oo niin helvetin helppoa aina. Ja ollaanhan me tyhmiä, kun tollasta katsotaan, en mä osaa sanoa miksei jo ekasta lyönnistä ois jättänyt. Joillain se voima on, että lähtevät, jotkun on tällasia vatipäitä kuin minä, eli antaa homman mennä liian pitkälle, kun eka uskoo maat ja taivaat ja sen ettei se toistu... ja sitten kun tulee se helkkarin säälikin siihen. Ihan hirveetä.
Niin ja sille, joka itki kirjoitustapaani, kun ei kappaleita oo eroteltu..:o/ Voi luoja, oisit lopettanut lukemisen jos niin stressaa!! On siinäkin ongelmat.
Psykopaatit ovat taitavia vetämään oikeista naruista,ei niiden tosi luonto paljastu ennen kuin on koukussa.
Sinun täytyy tehdä ratkaisu,muuttaa maisemaa,muuten voi käydä hullusti,älä välitä niistä itsemurhapuheista,psykopaatit ovat todella taitavia manipuloimaan,äläkä usko että hän pystyisi muuttumaan.Jos hän tappaa itsensä ei se ole sinun vikasi,älä syyllistä itseäsi,muuta pois ennen kuin menetät uskosi miehiin ja elämään,sinulle on jossakin tarjolla jotain paljon parempaa ja onnellisuutta.
..noinhan se on. Mä tiedän että on vaan yksi elämä, oma, joka elettävänä...pakko on olla itsekäs, oli toisella mikä sitten vaan mutta kun se tekee niin paljon pahaa. Tehköön sitten itselleen. Olen vaan niin heikko ollut, psykopaatti ON todella hyvä manipuloimaan ja tuntemaan syyllisyyttä. Voi, toivon että saisin sen loppumaan jo tänään.
Psykopaatit eivät osaa rakastaa,se tunne mikä heillä on "rakkautta" onkin sairaalloista riippuvuutta,saat olla aika varma ettei hän tapa itseään,hän rakastaa itseään yli kaiken
Jätä se mies. Et voi seisoa ikuisesti paapomassa häntä milloin minkin asian vuoksi. Aika on hänenkin aikuistua ja ottaa itse vastuu omasta itsestään ja elämästään. Kokeiltu on, ei kannattanut. Ja ota sinä vastuu omasta elämästäsi, saat siitä varmasti enemmän irti kuin nykyisestäsi.
Voimia ja uskallusta sinulle.
Kuulostipas tutulta.. =(
Syyllistämällä ja uhkaamalla toinen vaan yrittää hallita sua!!
Mulla ei auttanu muu kuin totaalisen eron tekeminen, en vastannu miehen soittoihin enää enkä itse ottanut yhteyttä jne.
Pidä itsestäs huoli ja lopeta noin sairas suhde, ei kukaan sitä sun puolestakaan tee.
Parempaa jatkoa sulle!
Jätä se mies ja muuta toiselle puolelle Suomea.
Niin minäkin tein muutama vuosi sitten ja edelleen on äijis kuulemma hengissä.