Milloin sielu asettuu sikiöön?

Apteekissa ei myydä Muistilääkettä, joten pitää etsiä lääkettä muualta.
Huumepalstalla olen joskus lukenut kaikenlaista.

Muuten on onnea kun sairastuu psykoosiin ja näkee edellisiin elämiinsä,
koska muuten joutuu todellakin ottamaan huumeita liikaa
ja avartamaan tietoisuuttaan, jotta synnyin syviä olisi mahdollista tarkistella.

Muuten elämä muuttuu latteaksi ilman totuuden jyviä.

Voihan sielu olla mukana jo kohdussa, ainakin jollakin tavoin. Kuvauksissa on nähty, kuinka sikiö itkee ja nauraa etc.

Niin kuin kirjoitin, sielu on MUKANA jo kohdussa sikiön kehityksessä, mutta kiinnittynyt "löysästi" vähän samalla tavalla kuin tapahtuu syvän unen aikana meille kaikille. Jos sielu jostain syystä poistuisi kokonaan kohdussa kasvavasta kehosta, sikiön kehittyminen keskeytyisi ja seuraisi keskenmeno.

Brina kirjoitti:

Niin kuin kirjoitin, sielu on MUKANA jo kohdussa sikiön kehityksessä, mutta kiinnittynyt "löysästi" vähän samalla tavalla kuin tapahtuu syvän unen aikana meille kaikille. Jos sielu jostain syystä poistuisi kokonaan kohdussa kasvavasta kehosta, sikiön kehittyminen keskeytyisi ja seuraisi keskenmeno.

Lue lisää

Hyvin uskottava teoria.

Ei ole ihminen tyhjä taulu syntyessään. Selvästi on vauvoilla tietynlainen persoona jo ensi rääkäisyistä lähtien (tai hymyistä - jotkut harvat hymyilevät tullessaan maailmaan).

Ihmisen MIELI on lähes valkoinen taulu syntyessä, mutta sielussa on tallella kaikki siihen kertynyt tieto jo aikojen alusta, sen ensimmäisestä "tietoisuusatomista" (=tai "tietoisuusbitistä") lähtien. Sielu on kuin se Tiedostot-kansio tietsikassasi johon olet koonnut kaikki omat tiedostosi, mutta joka on vain pieni osanen koko laitteen mahdollisuuksista.
Kehon kuolemassa sielun "tiedostot-kansio" ei häviä, vaan kaikki elämän tapahtumat, ajatukset ja tunteet ovat automaattisesti tallentuneet "pilveen" (sielu ei ole materiaalinen) ja sieltä ne ovat valmiina odottamassa uutta elämäepisodia materian maailmassa ja sen suomia uusia mahdollisuuksia kasvaa ja laajentaa ymmärystään KAIKESTA ja ja lopulta muistamaan ...

Hassua, mutta uskomatta sen kummemmin sielunvaellukseen kuin muuhunkaan voin kertoa tarinani, lyhennettynä.

Lapsena näin usein unta siitä, että olin poika (olen nainen). Joskus näin unta, jossa epätoivon vimmalla koetin selittää nuoremmalle sisarelleni olevani mies.

Asia unohtui vuosikymmeniksi, palaten yhtäkkiä välähdyksenä takaisin aikuisiässä, kun sairastuin aivan yhtääkkiä henkisesti, koettuani pitkään määrittelemätöntä pahaa oloa ja stressiä.

Näin unen, jossa olin mies, ja istuin kirkon tornissa penkillä odottaen jotakin. Lopulta lähdin kävelemään sieltä ja näin näyn, jossa lihava nainen synnytti vauvan, näin tapahtuman kuin röntgenlaseilla katsottuna läpivalaisuna.

Vauva makasi vuoteella, ja menin sen "sisään" lepäämään siten, että se ei edes huomannut minua. Ainoa mikä haittasi minua oli se, että olin hivenen liian pitkä tämän ihmisen nahkoihin asettumaan, jalkani jäivät 5-10 senttiä ulos tuosta henkilöstä.

Aika freaky uni, mutta loppujen lopuksi hyvin parantava itselleni, koska näitä asioita pohdiskelemalla sain oman pahan oloni kaikkomaan ja ikään kuin selityksen sille, mikä olen ja mikä ehkä olin ollut. Mies.

Nainen olen edelleen, ja uskoakseni myös hetero, vaikka tämän jälkeen olenkin lakannut lokeroimasta ihmisiä kovinkaan heppoisin perustein. Koin ikään kuin jonkinlaisen "kaapista ulos tulon" ilman seksuaalista pohja-ajatusta koska pysyin edelleen heterona. Mutta uskon vahvasti olleeni ennen mies, ja nyt nainen ja se on ihan ok. Molempi parempi!

Kiva kun kerroit tämän, sillä siinä piilee se miksi moni ei tunne olevansa "oikeassa" kehossa. Joku on voinut olla useita edellisiä elämiä kokemassa esim. naisena olemisen eri puolia ja nyt sitten hän onkin syntynyt miehen kehoon. Hänen sielussaan on kuitenkin vielä kuin printti naiseudesta ja siitä syystä johtuu tuo tuntemus väärän sukupuolen kehosta. Se taas puolestaan johtaa tietynlaisiin päätöksiin ja ratkaisuihin tämän elämänsä aikana.

Olemme kaikki olleet vaihtelevsti niin miehen kuin naisen kehoissa, jotta voisimme kokea elämää monista eri näkökannoista ja mahdollisuuksista. Siksi ketään ei pitäisi tuomita hänen tuntemuksistaan (=tietoisuus), sillä niillä on perusta kokemuksissa joita on tullut hänelle jo ennen syntymää tähän tämänkertaiseen elämään!

Ihmisen kehon alku alkaa kahden solun yhdistymisestä ja jatkuu jakautumalla yhä kiihtyvällä vauhdilla kunnes noin 9 kk kuluttua se on valmis syntymään ja aloittamaan oman ainutkertaisen elämäntaipaleensa. Tämän prosessin taustavoimana on kuitenkin syntymäton ja kuolematon sielu joka "kiinnittyy" tähän tulevaan kehoonsa vasta synnytyksessä (kerroin tästä tuolla aikaisemmin). Jos nyt jostain syystä sielu ei voisi tai haluaisikaan syntyä ko kehoon tai alkion/sikiön kehittyminen ei mene sen suunnitelmien mukaan, tämä alkio-solumassa poistuu kohdusta ja tapahtuu keskenmeno.

Sielu ja sen suhteellinen tietoisuus yhdessä aivotoiminnan ja aistien välityksellä muodostavat elävän IHMISEN Siis tuo soluista muodostunut "keho" ilman sielua ja sen tietoisuutta olisi kuin mikä tahansa kasvi tai eläin (tai kuin robotti jota joku muu ohjaa)...mikäli se jäisi eloon.

Ihminen, ihmisyys ei siis ole kehollista/fyysistä (edes alkusoluissa). Emme siis ole kehomme. Keho on sielun käyttöväline tällä olemisen tasolla (oikeasti sielulla/meillä on myös astraalikeho, mentaalikeho ja kausaalikeho, jotka kaikki ovat vain yhden Hengen eri "tasoja" eli maailmoja) Kehojensa (ja lukuisten eri elämien) kautta sielu saa tarvitsemiaan kokemuksia ja opetuksia kunnes sillä ei ole enää tarvetta seikkailla kokemisen maailmoissa.

Sinällään kehon rakennusaineetkin ovat alkuperältään"pyhää", sillä kaikki mitä on, tulee yhdestä ainoasta lähteestä eli Hengestä ja näin ollen mitään ei voi olla olemassa/ilmentyä ilman sitä.
Raamatun käsky "älä tapa" tarkoittaa kyllä kaikkea tappamista. Tämänkin ohjeen opimme vähitellen kun tulemme ymmärtämään, että jokainen elämänmuoto on osa itseämme, Niinpä siis mitä teemme muille -ihmisille tai olennoille, olevaisille - sen teemme itsellemme. Siksi "rakasta itseäsi ja muita samoin" ja " Jumalaa yli kaiken" sillä Jumala on enemmän kuin "kaikki".

En ymmärrä miksi eläimet ja kasvit olisivat "sieluttomia" ja vain ihminen "sielullinen". Koko konkkaronkka käyttäytyy kuin tietoiset olennot - siis miksi vain ihminen näistä olisi "sielullinen"?

Niinpä, jos ihmisellä on joku sielun tapainen, niin miksei olisi eläimilläkin. Itse ainakin uskon, että kuolleet koirani ovat enkeleitä. Kerran ne jopa pelastivat nykyisen pikkukoirani. Joskus toisaalta uskon, että ne olisivatkin nykyään variksia, jotka asustelevat meidän pihapiirissä.

Korkeintaan.aste-ero kirjoitti:

En ymmärrä miksi eläimet ja kasvit olisivat "sieluttomia" ja vain ihminen "sielullinen". Koko konkkaronkka käyttäytyy kuin tietoiset olennot - siis miksi vain ihminen näistä olisi "sielullinen"?

Lue lisää

Sielu on kuin yksilöllinen infopaketti joka siirtyy elämästä toiseen. Eläimillä tuo infopaketti ei ole vielä yksilöllinen vaan lajikohtainen. Siis kyllä niilläkin on sielu taustaohjelmana...jos sanotaan noin vertauskuvallisesti.

Brina kirjoitti:

Sielu on kuin yksilöllinen infopaketti joka siirtyy elämästä toiseen. Eläimillä tuo infopaketti ei ole vielä yksilöllinen vaan lajikohtainen. Siis kyllä niilläkin on sielu taustaohjelmana...jos sanotaan noin vertauskuvallisesti.

Lue lisää

Olen joskus yrittänyt jäljittää tuota New Age-uskomuksen alkulähdettä, jonka mukaan eläimiä ohjaa aina vain "ryhmäsielu" ilman eläimen omaa "sielua", mutta ihmistä ohjaa vain hänen oma "sielunsa" (ja jonka mukaan yksilöllinen "ihmissielu" on siis jotakin niin suurta kuin jokin kokonainen "lajisielu" nk. alemmilla olioilla). Steineria pidemmälle en ole kirjallisissa lähteissä päässyt. Mahdollisesti se uskomus on elänyt ihmisylimielisessä Euroopassa jo pitkään, tai ehkä se vain on Steinerilta peräisin? Joka tapauksessa jokaisessa New Age -artikkelissa ja -kirjassa asia mainitaan vain faktana.

Astraalitasoille jääneet palaavat fyysisiin maailmoihin aika pian (muutamasta viikosta kymmeniin vuosiin, yleensä pari sukupolvea välillä). Mentaalitasoilta paluu on hitaampaa, ehkä jopa vuosisatoja tai tuhansia. Kausaalitasolta tullaan vain vapaaehtoisesti auttamaan ja opettamaan jumiin jääneitä. Hengen korkeimmilta tasoilta vain aniharvoin syntyy tänne joku "Mestari" tai ns. Avataara.

jokainen havaitsee vain sitä mihin hänen ymmärryksensä yltää, joten jos havaitsee kaikessa vain p....aa, se peilaa vain havaitsijaa itseään.

"Milloin sielu asettuu sikiöön?"
Sielu ei asetu sikiöön, vaan uusi fyysinen keho alkaa hitaasti muodostua sielun ympärille. Sielu on hienojakoisen kehon sisällä.

Anonyymi kirjoitti:

"Milloin sielu asettuu sikiöön?"
Sielu ei asetu sikiöön, vaan uusi fyysinen keho alkaa hitaasti muodostua sielun ympärille. Sielu on hienojakoisen kehon sisällä.

https://keskustelu.suomi24.fi/t/17998948/mita-veda-tekstit-opettavat-evoluutiosta-ja-muitakin-kysymyksia-ja-vastauksia-eri-aiheista--jatkuu
Täältä paljon vastauksia.

Anonyymi kirjoitti:

https://keskustelu.suomi24.fi/t/17998948/mita-veda-tekstit-opettavat-evoluutiosta-ja-muitakin-kysymyksia-ja-vastauksia-eri-aiheista--jatkuu
Täältä paljon vastauksia.

Lue lisää

https://keskustelu.suomi24.fi/t/17954441/kysymyksia-ja-vastauksia-krishna-tietoisuudesta-ja-vedalaisuudesta
Myös täältä.

"Miten sielu on kehittynyt? Sanotaan että kivikunnasta kasvikuntaan, kasvikunnasta eläinkuntaan ja eläinkunnasta ihmiskuntaan"

Forbidden Archeology: The Hidden History of the Human Race

Kahden viime vuosisadan aikana tutkijat ovat löytäneet luita ja esineitä, jotka osoittavat, että kaltaisiamme ihmisiä on ollut maapallolla miljoonia vuosia sitten. Tieteellinen järjestelmä on kuitenkin jättänyt nämä merkittävät tosiasiat huomiotta, koska ne ovat ristiriidassa vallitsevien näkemysten kanssa ihmisen alkuperästä ja muinaisuudesta.

"sielu on yhteydessä spermaan kun se pääsee munasoluun"

Kun sielu on jo äidin kohdussa, sen ympärille alkaa pikkuhiljaa muodostua uusi fyysinen keho. Sielu on hienojakoisen kehon sisällä. Hienojakoisessa kehossa on kaikki mieltymykset jne.

Jotta pystymme ymmärtämään karman ja reinkarnaation, meidän pitäisi ymmärtää myös samskarat.
Mitä tarkoittaa samskara?

Sillä sanalla on kaksi eri merkitystä:
Samskara
1) puhdistusriitti Veda-yhteiskunnassa;
2) tämän elämän tai aiempien inkarnaatioiden aikana hankitut tavat ja käsitykset.


Samskarat ovat hienovaraisia "painaumia" (vaikutelmia), jotka jäävät mielen aineeseen (sanskritiksi "chitta"). Näin tapahtuu aina, kun suoritamme toiminnan tietoisesti. Nämä vaikutelmat eivät ole muistoja. Muistot muodostuvat vaikutelmista, aivan kuten valokuva kehittyy negatiivista. Meillä on taipumus säilyttää muistot, jotka ovat muodostuneet viimeaikaisista (suhteellisen tuoreista) vaikutelmista. Meille on kuitenkin annettu lukemattomia vaikutelmia (samskaroja), jotka ovat muodostuneet monien elämien aikana. Useimmat näistä vaikutelmista eivät enää kanna niihin liittyviä muistoja. Toisin sanoen, meihin vaikuttavat vaikutelmat (samskarat) monista elämistä, mutta emme yleensä tiedä, miten tai miksi ne vaikuttavat meihin, koska meillä ei ole muistoja teoista, jotka aiheuttivat nämä vaikutelmat.


Samskaran vaikutusta kutsutaan nimellä "vasana". Vasanat ovat vaikutelmien (samskarojen) muodostamia taipumuksia tai kallistumia. Ne ovat haluja ja tunteita. Toisin kuin samskarat, vasanat (taipumukset) on helppo tunnistaa. Taipumukset (vasanat) synnyttävät mentaalisia malleja (vritti). Ajattelumme motivoituu näistä taipumuksista. Toisin sanoen ajattelemme vahvistaaksemme tunteitamme (haluja jne.). Nämä mielenmallit muokkaavat taipumuksiamme ja asenteitamme.

Lopuksi mentaaliset mallit (vritti) johtavat toimintaan. Toisin sanoen, me toimimme (karma), koska mielemme kehottaa meitä (vritti) toimimaan, koska näin saamme aikaisempien tekojen mieleen jättämistä vaikutelmista (samskara) syntyneet toiveemme (vasana) toteutumaan.



Karman kiertokululla ei ole alkua. Ei ole olemassa "ensimmäistä tekoa", jonka kautta karman pyörä alkoi pyöriä, tai tämä "ensimmäinen teko" viittaa tilaan, joka on aika-avaruusjatkumon ulkopuolella.
Jos samskarat ovat äärettömiä, miten voimme hallita niitä? Itse asiassa emme voi kontrolloida menneitä samskarojamme, sillä ne ovat syntyneet automaattisesti menneiden tekojemme seurauksena. Pikemminkin meidän pitäisi kysyä, miten voimme estää samskaroita hallitsemasta meitä. Kunkin idän koulukunnan kannattajat pitävät omia menetelmiään tehokkaimpina, ja jotkut puhuvat "polkujen synteesistä".


Kaikki elävät olennot syntyvät dualismissa, illuusiossa, pyrkien miellyttäviin asioihin ja välttäen epämiellyttäviä asioita. Abhinivesha tarkoittaa pakkoa, näitä jatkuvia halun stereotypioita. Vriti on siis abhinivesha, ajatusten ja halujen pakkomielteiset stereotypiat, jotka oikeuttavat minut. Jos minulla on esimerkiksi huonoja tapoja, huonoja taipumuksia, mieleni ajatuksen pitäisi taistella niitä vastaan. Mutta jos olen ehdollistunut sielu, niin sen sijaan, että taistelisin niitä vastaan, oikeutan ne.

Anonyymi kirjoitti:

"sielu on yhteydessä spermaan kun se pääsee munasoluun"

Kun sielu on jo äidin kohdussa, sen ympärille alkaa pikkuhiljaa muodostua uusi fyysinen keho. Sielu on hienojakoisen kehon sisällä. Hienojakoisessa kehossa on kaikki mieltymykset jne.

Jotta pystymme ymmärtämään karman ja reinkarnaation, meidän pitäisi ymmärtää myös samskarat.
Mitä tarkoittaa samskara?

Sillä sanalla on kaksi eri merkitystä:
Samskara
1) puhdistusriitti Veda-yhteiskunnassa;
2) tämän elämän tai aiempien inkarnaatioiden aikana hankitut tavat ja käsitykset.


Samskarat ovat hienovaraisia "painaumia" (vaikutelmia), jotka jäävät mielen aineeseen (sanskritiksi "chitta"). Näin tapahtuu aina, kun suoritamme toiminnan tietoisesti. Nämä vaikutelmat eivät ole muistoja. Muistot muodostuvat vaikutelmista, aivan kuten valokuva kehittyy negatiivista. Meillä on taipumus säilyttää muistot, jotka ovat muodostuneet viimeaikaisista (suhteellisen tuoreista) vaikutelmista. Meille on kuitenkin annettu lukemattomia vaikutelmia (samskaroja), jotka ovat muodostuneet monien elämien aikana. Useimmat näistä vaikutelmista eivät enää kanna niihin liittyviä muistoja. Toisin sanoen, meihin vaikuttavat vaikutelmat (samskarat) monista elämistä, mutta emme yleensä tiedä, miten tai miksi ne vaikuttavat meihin, koska meillä ei ole muistoja teoista, jotka aiheuttivat nämä vaikutelmat.


Samskaran vaikutusta kutsutaan nimellä "vasana". Vasanat ovat vaikutelmien (samskarojen) muodostamia taipumuksia tai kallistumia. Ne ovat haluja ja tunteita. Toisin kuin samskarat, vasanat (taipumukset) on helppo tunnistaa. Taipumukset (vasanat) synnyttävät mentaalisia malleja (vritti). Ajattelumme motivoituu näistä taipumuksista. Toisin sanoen ajattelemme vahvistaaksemme tunteitamme (haluja jne.). Nämä mielenmallit muokkaavat taipumuksiamme ja asenteitamme.

Lopuksi mentaaliset mallit (vritti) johtavat toimintaan. Toisin sanoen, me toimimme (karma), koska mielemme kehottaa meitä (vritti) toimimaan, koska näin saamme aikaisempien tekojen mieleen jättämistä vaikutelmista (samskara) syntyneet toiveemme (vasana) toteutumaan.



Karman kiertokululla ei ole alkua. Ei ole olemassa "ensimmäistä tekoa", jonka kautta karman pyörä alkoi pyöriä, tai tämä "ensimmäinen teko" viittaa tilaan, joka on aika-avaruusjatkumon ulkopuolella.
Jos samskarat ovat äärettömiä, miten voimme hallita niitä? Itse asiassa emme voi kontrolloida menneitä samskarojamme, sillä ne ovat syntyneet automaattisesti menneiden tekojemme seurauksena. Pikemminkin meidän pitäisi kysyä, miten voimme estää samskaroita hallitsemasta meitä. Kunkin idän koulukunnan kannattajat pitävät omia menetelmiään tehokkaimpina, ja jotkut puhuvat "polkujen synteesistä".


Kaikki elävät olennot syntyvät dualismissa, illuusiossa, pyrkien miellyttäviin asioihin ja välttäen epämiellyttäviä asioita. Abhinivesha tarkoittaa pakkoa, näitä jatkuvia halun stereotypioita. Vriti on siis abhinivesha, ajatusten ja halujen pakkomielteiset stereotypiat, jotka oikeuttavat minut. Jos minulla on esimerkiksi huonoja tapoja, huonoja taipumuksia, mieleni ajatuksen pitäisi taistella niitä vastaan. Mutta jos olen ehdollistunut sielu, niin sen sijaan, että taistelisin niitä vastaan, oikeutan ne.

Lue lisää

Riippuen siitä, mihin olemme elämässämme pyrkineet, juuri tämä meidän kehittämä tietoisuutemme määrittää seuraavan syntymämme ja olemassaolomme.

Anonyymi kirjoitti:

Riippuen siitä, mihin olemme elämässämme pyrkineet, juuri tämä meidän kehittämä tietoisuutemme määrittää seuraavan syntymämme ja olemassaolomme.

Sielu (élan vital) etsii onnellisuutta, halujen täyttymistä. Tätä etsiessään se ruumiillistuu erilaisiin kehoihin ja elämänmuotoihin, kunnes se syntyy ihmiskehoon. Jos tarkastelemme elämänmuotojen moninaisuutta, huomaamme tietoisuuden asteittaisen kehittymisen, aistimusten ja havaintojen kehittymisen sekä vapaan tahdon ilmaisemisen. Mikä on se, mikä ajaa evoluutiota? Tietoisuus. Kaikki syntyy tietoisuudesta. Elämän olosuhteiden ja itse kehon havaitseminen on mahdollista tietoisuuden ansiosta.

Esimerkki kuun heijastumisesta vesistön pinnalla auttaa meitä ymmärtämään tämän. Kun vesi aaltoilee, heijastus värähtelee ja vaihtelee aaltojen mukana. Kuu itse loistaa taivaalla muuttumattomana ja liikkumattomana. Samalla tavoin sielu loistaa henkisestä sijainnistaan (ajan ja tilan tuolla puolen), heijastuen aineen vääristämän tietoisuuden kautta ruumiillisen olemassaolon vaihtelevissa olosuhteissa. Keho on sielun harhojen biologinen ilmentymä. Kehon saa aikaan itseilmaisu, joka perustuu virheellisiin käsityksiin itsestä, hienovaraisesta karkeaan, kerros kerrokselta: ego, intellekti, mieli ja aistit - synnyttää kehon.
Sielu itse on hienovarainen, tietoisuuden omaava tarkkailija, joka valaisee ja elävöittää tietoisuudella kehon aineellisia kuoria ruumiillisen olemassaolon kokemuksen kautta.

Anonyymi kirjoitti:

Sielu (élan vital) etsii onnellisuutta, halujen täyttymistä. Tätä etsiessään se ruumiillistuu erilaisiin kehoihin ja elämänmuotoihin, kunnes se syntyy ihmiskehoon. Jos tarkastelemme elämänmuotojen moninaisuutta, huomaamme tietoisuuden asteittaisen kehittymisen, aistimusten ja havaintojen kehittymisen sekä vapaan tahdon ilmaisemisen. Mikä on se, mikä ajaa evoluutiota? Tietoisuus. Kaikki syntyy tietoisuudesta. Elämän olosuhteiden ja itse kehon havaitseminen on mahdollista tietoisuuden ansiosta.

Esimerkki kuun heijastumisesta vesistön pinnalla auttaa meitä ymmärtämään tämän. Kun vesi aaltoilee, heijastus värähtelee ja vaihtelee aaltojen mukana. Kuu itse loistaa taivaalla muuttumattomana ja liikkumattomana. Samalla tavoin sielu loistaa henkisestä sijainnistaan (ajan ja tilan tuolla puolen), heijastuen aineen vääristämän tietoisuuden kautta ruumiillisen olemassaolon vaihtelevissa olosuhteissa. Keho on sielun harhojen biologinen ilmentymä. Kehon saa aikaan itseilmaisu, joka perustuu virheellisiin käsityksiin itsestä, hienovaraisesta karkeaan, kerros kerrokselta: ego, intellekti, mieli ja aistit - synnyttää kehon.
Sielu itse on hienovarainen, tietoisuuden omaava tarkkailija, joka valaisee ja elävöittää tietoisuudella kehon aineellisia kuoria ruumiillisen olemassaolon kokemuksen kautta.

Lue lisää

Karman laki.
Kyse ei ole kostosta, vaan kosmisesta laista.

Sanskritin kielen perusmääritelmän mukaan karma tarkoittaa yksinkertaisesti "toimintaa". Pohjimmiltaan kaikki tekomme luo vastaavaa energiaa, joka palaa takaisin meille muodossa tai toisessa.

Tiedämme, että fyysinen voima aiheuttaa reaktion, kun sitä käytetään, ja että mikään voima tai energia ei katoa olemattomiin.



Mitä ihminen tekee, olipa se sitten fyysistä tai henkistä, sama energia tulee lopulta takaisin. Kultainen sääntö tekee meidät tietoisiksi teoistamme, jotta voimme pohtia lopputulosta ennen kuin ryhdymme mihinkään toimiin tai käytämme voimaa.

Anonyymi kirjoitti:

Karman laki.
Kyse ei ole kostosta, vaan kosmisesta laista.

Sanskritin kielen perusmääritelmän mukaan karma tarkoittaa yksinkertaisesti "toimintaa". Pohjimmiltaan kaikki tekomme luo vastaavaa energiaa, joka palaa takaisin meille muodossa tai toisessa.

Tiedämme, että fyysinen voima aiheuttaa reaktion, kun sitä käytetään, ja että mikään voima tai energia ei katoa olemattomiin.



Mitä ihminen tekee, olipa se sitten fyysistä tai henkistä, sama energia tulee lopulta takaisin. Kultainen sääntö tekee meidät tietoisiksi teoistamme, jotta voimme pohtia lopputulosta ennen kuin ryhdymme mihinkään toimiin tai käytämme voimaa.

Lue lisää

Maailma on järjestelmä, rakenne, jossa kaikki on loogista ja järkevää. Maailma on toisiinsa kytkeytynyt: kun vedät yhdestä narusta, kokonaiset osajärjestelmät lähtevät liikkeelle.

Tätä kuvaa hyvin "perhosvaikutus", joka on luonnontieteiden termi, jolla viitataan joidenkin kaoottisten järjestelmien ominaisuuteen: järjestelmään kohdistuvalla vähäisellä vaikutuksella voi olla laajoja ja ennalta arvaamattomia seurauksia, myös täysin eri paikassa.

Joskus karma on välitöntä, mutta useammin järjestelmä jättää bumerangin vaikutuksen myöhempään ajankohtaan tai (useimmiten) venyttää vaikutuksen ajan kuluessa, mutta energiaa vapautuu tasaisesti koko ajan.


Syntymä, jälleensyntyminen tapahtuu jo ennen kuolemaa. Miten tämä on mahdollista? Syntymä määräytyy tässä elämässä tehtyjen tekojen perusteella. Kertyneen karman on määrättävä uusi keho. Jokainen teko aiheuttaa seurauksia, ja kaikki tämä yhdessä odottaa inkarnaatiota uudessa kehossa, seuraavassa elämässä. Uusi ulkomuoto "lasketaan" kuin tietokonemalli, ja kun sielu jättää kehon, hienojakoinen keho ottaa sen mukaansa ja kuljettaa sen seuraavaan syntymään. Sielu voi päätyä minne tahansa sen tietyn elämän aikana tekemiensä toimien mukaan. Seuraukset toteutuvat seuraavassa syntymässä hienovaraisessa, ihanteellisessa muodossa.

Anonyymi kirjoitti:

Maailma on järjestelmä, rakenne, jossa kaikki on loogista ja järkevää. Maailma on toisiinsa kytkeytynyt: kun vedät yhdestä narusta, kokonaiset osajärjestelmät lähtevät liikkeelle.

Tätä kuvaa hyvin "perhosvaikutus", joka on luonnontieteiden termi, jolla viitataan joidenkin kaoottisten järjestelmien ominaisuuteen: järjestelmään kohdistuvalla vähäisellä vaikutuksella voi olla laajoja ja ennalta arvaamattomia seurauksia, myös täysin eri paikassa.

Joskus karma on välitöntä, mutta useammin järjestelmä jättää bumerangin vaikutuksen myöhempään ajankohtaan tai (useimmiten) venyttää vaikutuksen ajan kuluessa, mutta energiaa vapautuu tasaisesti koko ajan.


Syntymä, jälleensyntyminen tapahtuu jo ennen kuolemaa. Miten tämä on mahdollista? Syntymä määräytyy tässä elämässä tehtyjen tekojen perusteella. Kertyneen karman on määrättävä uusi keho. Jokainen teko aiheuttaa seurauksia, ja kaikki tämä yhdessä odottaa inkarnaatiota uudessa kehossa, seuraavassa elämässä. Uusi ulkomuoto "lasketaan" kuin tietokonemalli, ja kun sielu jättää kehon, hienojakoinen keho ottaa sen mukaansa ja kuljettaa sen seuraavaan syntymään. Sielu voi päätyä minne tahansa sen tietyn elämän aikana tekemiensä toimien mukaan. Seuraukset toteutuvat seuraavassa syntymässä hienovaraisessa, ihanteellisessa muodossa.

Lue lisää

Mistä sitten seuraava keho riippuu? Se riippuu vain elävästä olennosta itsestään: aivan kuten tämä päivä muokkaa huomisen tapahtumia. Toisin sanoen tietoisuus, jonka ihminen on muodostanut tässä elämässä, siirtää hänet kuoleman hetkellä uuteen ruumiiseen, joka vastaa hänen tietoisuuttaan kuolinhetkellä.

Anonyymi kirjoitti:

Mistä sitten seuraava keho riippuu? Se riippuu vain elävästä olennosta itsestään: aivan kuten tämä päivä muokkaa huomisen tapahtumia. Toisin sanoen tietoisuus, jonka ihminen on muodostanut tässä elämässä, siirtää hänet kuoleman hetkellä uuteen ruumiiseen, joka vastaa hänen tietoisuuttaan kuolinhetkellä.

Lue lisää

Kuolema on viiden aistin kyvyttömyys havaita ulkomaailman esineitä. Kun aistien toiminta lakkaa, sielu ei kuitenkaan kuole, vaan odottaa siihen asti, kunnes aistit heräävät jälleen henkiin uudessa ruumiissa. Vain liha pelkää kuolemaa, sielulle kuolema on tilaisuus toteuttaa kuolemattomuutensa. Kuolemaa ei tarvitse pelätä, sillä kuolema on vain kyvyttömyyttä havaita ulkoista petosta aisteilla. Vain se, joka elää lihan tyydyttämiseksi, kuolee. Kuoleman voittamiseksi riittää, että tuntee oman ikuisen luontonsa. Sinun on tuhottava omistajuuden tunne ja murrettava ulkomaailmaan liittyvät siteet. Luovu kaikesta, mikä sitoo sinut näkyvään todellisuuteen. Anna valemaailman huolehtia kehostasi. Jätä itsellesi vain äly. Sen avulla oivallat todellisen itsesi ja voitat kuolemanpelon.



Sielu vaihtaa kehoja, mutta keho ei vaihda sieluja.

Anonyymi kirjoitti:

Kuolema on viiden aistin kyvyttömyys havaita ulkomaailman esineitä. Kun aistien toiminta lakkaa, sielu ei kuitenkaan kuole, vaan odottaa siihen asti, kunnes aistit heräävät jälleen henkiin uudessa ruumiissa. Vain liha pelkää kuolemaa, sielulle kuolema on tilaisuus toteuttaa kuolemattomuutensa. Kuolemaa ei tarvitse pelätä, sillä kuolema on vain kyvyttömyyttä havaita ulkoista petosta aisteilla. Vain se, joka elää lihan tyydyttämiseksi, kuolee. Kuoleman voittamiseksi riittää, että tuntee oman ikuisen luontonsa. Sinun on tuhottava omistajuuden tunne ja murrettava ulkomaailmaan liittyvät siteet. Luovu kaikesta, mikä sitoo sinut näkyvään todellisuuteen. Anna valemaailman huolehtia kehostasi. Jätä itsellesi vain äly. Sen avulla oivallat todellisen itsesi ja voitat kuolemanpelon.



Sielu vaihtaa kehoja, mutta keho ei vaihda sieluja.

Lue lisää

Seuraava kysymys, joka esitetään aika ajoin.

Mitä kuoleman jälkeen itsemurhan tehneelle henkilölle tapahtuu?
Miksi maailman uskonnot kieltävät sen?


Niin, ihminen ajattelee, että kuoleman jälkeen hän on helpottunut, koska hän menee olemattomuuteen, mutta asia ei ole niin.

Niin, luulette, että kuoleman jälkeen olette helpottuneita, koska menette olemattomuuteen, mutta näin ei ole.

Itsemurhan tehnyt henkilö ei saa uutta fyysistä kehoa niin kauan kuin hänen olisi pitänyt elää tässä elämässä. Toisin sanoen niin kauan kuin hänellä olisi vielä elämää jäljellä tietyssä elämässä. Hän kärsii ilman fyysistä kehoa, koska hänellä on edelleen erilaisia haluja, esimerkiksi halu syödä ja juoda ja niin edelleen, mutta hänellä ei ole kehoa, jolla hän voisi täyttää nämä halut ja niin edelleen.

Anonyymi kirjoitti:

Seuraava kysymys, joka esitetään aika ajoin.

Mitä kuoleman jälkeen itsemurhan tehneelle henkilölle tapahtuu?
Miksi maailman uskonnot kieltävät sen?


Niin, ihminen ajattelee, että kuoleman jälkeen hän on helpottunut, koska hän menee olemattomuuteen, mutta asia ei ole niin.

Niin, luulette, että kuoleman jälkeen olette helpottuneita, koska menette olemattomuuteen, mutta näin ei ole.

Itsemurhan tehnyt henkilö ei saa uutta fyysistä kehoa niin kauan kuin hänen olisi pitänyt elää tässä elämässä. Toisin sanoen niin kauan kuin hänellä olisi vielä elämää jäljellä tietyssä elämässä. Hän kärsii ilman fyysistä kehoa, koska hänellä on edelleen erilaisia haluja, esimerkiksi halu syödä ja juoda ja niin edelleen, mutta hänellä ei ole kehoa, jolla hän voisi täyttää nämä halut ja niin edelleen.

Lue lisää

Kaikki muistomme tallentuvat mieleemme. Mieli on järjestelmä, joka analysoi aisteistamme saatua tietoa. Kuoleman hetkellä, kun tämän elämän prarabdha-karma on jo käytetty loppuun, mieli lakkaa vastaanottamasta tietoa tämän kehon aisteista. Mielen ja aistien välisen yhteyden katkeamista kutsutaan kehon kuolemaksi.
Kuvittele, että sinä, joka olet sukellusveneessä, et yhtäkkiä pysty enää ohjaamaan sitä - se ei ota vastaan käskyjäsi. Moottori pysähtyy, peräsin ei tottele, teillä ei ole yhteyttä ulkomaailman kohteisiin. Sukellusveneen ohjausmekanismin katkaiseminen merkitsee sukellusveneen kuolemaa. Ja aineelliset aistimme yhdistävät sielumme aineelliseen maailmaan, ja jos tämä yhteys katkeaa, se tarkoittaa, että aineellista maailmaa ei enää ole olemassa meille.

Juuri näin tapahtuu kuoleman hetkellä. Kehon siteet katkeavat ja sielu menettää kosketuksensa tämän maailman nautintoihin. Mutta se kaipaa voimakkaasti näitä nautintoja, ja niinpä se saa uuden ruumiin, ja uuden inkarnaation aikana uudet tunteet yhdistyvät vanhaan hienojakoiseen kehoon, ja sielu saa tilaisuuden kokea aistillisia nautintoja uudelleen.

Anonyymi kirjoitti:

Kaikki muistomme tallentuvat mieleemme. Mieli on järjestelmä, joka analysoi aisteistamme saatua tietoa. Kuoleman hetkellä, kun tämän elämän prarabdha-karma on jo käytetty loppuun, mieli lakkaa vastaanottamasta tietoa tämän kehon aisteista. Mielen ja aistien välisen yhteyden katkeamista kutsutaan kehon kuolemaksi.
Kuvittele, että sinä, joka olet sukellusveneessä, et yhtäkkiä pysty enää ohjaamaan sitä - se ei ota vastaan käskyjäsi. Moottori pysähtyy, peräsin ei tottele, teillä ei ole yhteyttä ulkomaailman kohteisiin. Sukellusveneen ohjausmekanismin katkaiseminen merkitsee sukellusveneen kuolemaa. Ja aineelliset aistimme yhdistävät sielumme aineelliseen maailmaan, ja jos tämä yhteys katkeaa, se tarkoittaa, että aineellista maailmaa ei enää ole olemassa meille.

Juuri näin tapahtuu kuoleman hetkellä. Kehon siteet katkeavat ja sielu menettää kosketuksensa tämän maailman nautintoihin. Mutta se kaipaa voimakkaasti näitä nautintoja, ja niinpä se saa uuden ruumiin, ja uuden inkarnaation aikana uudet tunteet yhdistyvät vanhaan hienojakoiseen kehoon, ja sielu saa tilaisuuden kokea aistillisia nautintoja uudelleen.

Lue lisää

Kuoleman hetki on yksinkertaisesti yhteyden katoaminen aineelliseen kehoon. Mutta koska ihmisellä, joka on kuolematon sielu, on halu jatkaa viihtymistä aineellisessa maailmassa, jossa kukaan ei valitettavasti ole turvassa sairauksilta ja vanhuudelta, hän palaa yhä uudelleen ja uudelleen samaan paikkaan.
Niinpä menemme elämästä toiseen aineellisten halujemme kanssa, ja meille annetaan uusi keho ja uudistetut aistit, ja opimme hallitsemaan niitä uudestaan.
Se on kuin meidät siirrettäisiin sukellusveneestä lentokoneeseen. Ja sukellusvenemiehen olisi opittava lentäjän taidot.
Nyt elämme täysin lentäjän tunteiden ja tuntemusten mukaan ja unohdamme, että olimme ennen sukellusvenemies. Joskus näemme epäilyttäviä unia edellisistä elämistä.

Anonyymi kirjoitti:

Kuoleman hetki on yksinkertaisesti yhteyden katoaminen aineelliseen kehoon. Mutta koska ihmisellä, joka on kuolematon sielu, on halu jatkaa viihtymistä aineellisessa maailmassa, jossa kukaan ei valitettavasti ole turvassa sairauksilta ja vanhuudelta, hän palaa yhä uudelleen ja uudelleen samaan paikkaan.
Niinpä menemme elämästä toiseen aineellisten halujemme kanssa, ja meille annetaan uusi keho ja uudistetut aistit, ja opimme hallitsemaan niitä uudestaan.
Se on kuin meidät siirrettäisiin sukellusveneestä lentokoneeseen. Ja sukellusvenemiehen olisi opittava lentäjän taidot.
Nyt elämme täysin lentäjän tunteiden ja tuntemusten mukaan ja unohdamme, että olimme ennen sukellusvenemies. Joskus näemme epäilyttäviä unia edellisistä elämistä.

Lue lisää

https://keskustelu.suomi24.fi/t/18034056/aikamme-ihmisen-on-mahdotonta-ymmartaa-vaikeita-vedalaisia-teksteja-ilman-asianmukaista-opastusta
Aikamme ihmisen on mahdotonta ymmärtää vaikeita Vedalaisia tekstejä ilman asianmukaista opastusta

Kysymys:

Mielenkiinnon vuoksi avasin Vedanta Sutran - niissä on paljon Brahmanista, mutta Krishnaa ei mainita suoraan juuri missään, kaikki viittaukset ovat perinteisesti hyväksyttyyn auktoriteettiin Brahma-saṁhitāan.

Prabhu vastaa kysymykseen (lyhyt katkelma vastauksesta):

Ihmiset luulevat, että ongelma on Shastroissa, mutta ongelma on ihmisten ajattelussa. Tässä esitetyllä kysymyksellä on erityinen alku: makasin sohvalla ja avasin uteliaisuuttani
Vedanta-Sutran.
Anteeksi nyt, mutta kuka sanoi teille, että olette pätevä ymmärtämään Vedana-sutraa?
Oletteko jo tutkinut kaikki Upanishadit? Vedanta - lyhyitä johtopäätöksiä, aforismeja, sutroja. Sutrat, johtopäätökset kaikista Upanishadeista.

sutroja. Sutrat, johtopäätökset kaikista Upanishadeista.
Korkein kaikista ... Upanishadit, jotka ovat saavutettavissa vain sannyaseille, ihmisille, jotka ovat jo luopuneet kaikesta aineellisista. Jos ette ole opiskelleet jo Samhitoja... Aranyakeja, Upanishadeja ... jne. jne., miten luulette voivanne ymmärtää Vedantaa? Tietoisuuden on oltava valmistautunut ymmärtämään Vedantaa…
Neljää Vedaa voivat opiskella vain kahdesti syntyneet - brahmanit, kshatriyat, vaishyat, jotka ovat saaneet vihkimyksen Gayatri Mantraan. Shudrat eivät voi opiskella Vedoja, mutta Kali Yugan aikakaudella kaikki ovat shudroja. Siksi Kali Yugan aikakaudella shudroille on olemassa erilainen menetelmä henkiseen kehitykseen. Meille (shudroille) on annettu Puranat ja Itihasat. Puraanoista tärkein on Srimad Bhagavatam. Itihasoista saamme Mahabharatan ja Mahabharatasta Bhagavad Gitan. Ja samaan aikaan Srimad Bhagavatam eli Bhagavata Purana on Vedantan kommentaari. Jos luette (ja opiskelette) Srimad Bhagavatamia, ymmärrätte Vedantan. Mutta vain lukemalla Vedantaa ette ymmärrä mitään siitä.
Oletteko te vedalainen brahmani, joka on opiskellut kaikki Neljä Vedaa henkisen opettajan johdolla ja joka on saanut initiaation Gayatri mantraan? (jos niin olisi, olisitte ymmärtänyt Vedantan). Luuletteko todella, että ymmärrätte Vedanta Sutran vain lukemalla sanat?
...
(Vastaus jatkuu pitkään, en ala translitteroimaan kaikkea. Mutta lyhyesti niin).

Anonyymi kirjoitti:

https://keskustelu.suomi24.fi/t/18034056/aikamme-ihmisen-on-mahdotonta-ymmartaa-vaikeita-vedalaisia-teksteja-ilman-asianmukaista-opastusta
Aikamme ihmisen on mahdotonta ymmärtää vaikeita Vedalaisia tekstejä ilman asianmukaista opastusta

Kysymys:

Mielenkiinnon vuoksi avasin Vedanta Sutran - niissä on paljon Brahmanista, mutta Krishnaa ei mainita suoraan juuri missään, kaikki viittaukset ovat perinteisesti hyväksyttyyn auktoriteettiin Brahma-saṁhitāan.

Prabhu vastaa kysymykseen (lyhyt katkelma vastauksesta):

Ihmiset luulevat, että ongelma on Shastroissa, mutta ongelma on ihmisten ajattelussa. Tässä esitetyllä kysymyksellä on erityinen alku: makasin sohvalla ja avasin uteliaisuuttani
Vedanta-Sutran.
Anteeksi nyt, mutta kuka sanoi teille, että olette pätevä ymmärtämään Vedana-sutraa?
Oletteko jo tutkinut kaikki Upanishadit? Vedanta - lyhyitä johtopäätöksiä, aforismeja, sutroja. Sutrat, johtopäätökset kaikista Upanishadeista.

sutroja. Sutrat, johtopäätökset kaikista Upanishadeista.
Korkein kaikista ... Upanishadit, jotka ovat saavutettavissa vain sannyaseille, ihmisille, jotka ovat jo luopuneet kaikesta aineellisista. Jos ette ole opiskelleet jo Samhitoja... Aranyakeja, Upanishadeja ... jne. jne., miten luulette voivanne ymmärtää Vedantaa? Tietoisuuden on oltava valmistautunut ymmärtämään Vedantaa…
Neljää Vedaa voivat opiskella vain kahdesti syntyneet - brahmanit, kshatriyat, vaishyat, jotka ovat saaneet vihkimyksen Gayatri Mantraan. Shudrat eivät voi opiskella Vedoja, mutta Kali Yugan aikakaudella kaikki ovat shudroja. Siksi Kali Yugan aikakaudella shudroille on olemassa erilainen menetelmä henkiseen kehitykseen. Meille (shudroille) on annettu Puranat ja Itihasat. Puraanoista tärkein on Srimad Bhagavatam. Itihasoista saamme Mahabharatan ja Mahabharatasta Bhagavad Gitan. Ja samaan aikaan Srimad Bhagavatam eli Bhagavata Purana on Vedantan kommentaari. Jos luette (ja opiskelette) Srimad Bhagavatamia, ymmärrätte Vedantan. Mutta vain lukemalla Vedantaa ette ymmärrä mitään siitä.
Oletteko te vedalainen brahmani, joka on opiskellut kaikki Neljä Vedaa henkisen opettajan johdolla ja joka on saanut initiaation Gayatri mantraan? (jos niin olisi, olisitte ymmärtänyt Vedantan). Luuletteko todella, että ymmärrätte Vedanta Sutran vain lukemalla sanat?
...
(Vastaus jatkuu pitkään, en ala translitteroimaan kaikkea. Mutta lyhyesti niin).

Lue lisää

Vedat on pranan ALKUPERÄINEN värähtely kosmoksessa, jota kutsutaan Akasha Shastraksi


Eetteri värähtelee Vedojen värähtelystä. OM jne. Ja kun ihminen, jolla on puhdas sydän, pystyy vastaanottamaan nämä värähtelyt uskontokunnasta riippumatta, silloin sitä kutsutaan Vedaksi. Henkilö, jolla on puhdas tietoisuus, puhas sydän, voi vastaanottaa nämä värähtelyt kielestä riippumatta.

Puhtaassa muodossaan Vedat ovat aina olemassa akasha-shastran muodossa, joka on kaiken läpäisevää puhdasta tietoa kaikesta siitä, mitä henkisessä tai aineellisessa maailmassa on koskaan ollut olemassa. Niitä, jotka ovat saavuttaneet ominaisuudet, jotka antavat pääsyn tähän kaiken läpäisevään tietoon, kutsutaan valaistuneiksi. Kun nämä tietäjät kirjoittavat heille paljastuneen tiedon tekstien muotoon, he edustavat Vedan ilmenemismuotoa muiden ulottuvilla olevassa muodossa.

Maailmankaikkeudessa on 8 400 000 elämänmuotoa. Nämä elämänmuodot ovat sielun hallussaan pitämien harhojen ja väärien todellisuuskäsitysten biologinen ilmentymä.

Anonyymi kirjoitti:

Maailmankaikkeudessa on 8 400 000 elämänmuotoa. Nämä elämänmuodot ovat sielun hallussaan pitämien harhojen ja väärien todellisuuskäsitysten biologinen ilmentymä.

Brihadaranyaka Upanishadissa sanotaan: "Tiedä se, jonka jälkeen tiedät kaiken. Hanki se, jonka jälkeen sinulla ei ole mitään hankittavaa. Ja toinen kuuluisa mantra kuuluu näin: Sen voi usein kuulla tässä upeassa tulkinnassa: "Johda minut illuusiosta todellisuuteen, tietämättömyydestä valoon, kuolemasta kuolemattomuuteen".

Anonyymi kirjoitti:

Brihadaranyaka Upanishadissa sanotaan: "Tiedä se, jonka jälkeen tiedät kaiken. Hanki se, jonka jälkeen sinulla ei ole mitään hankittavaa. Ja toinen kuuluisa mantra kuuluu näin: Sen voi usein kuulla tässä upeassa tulkinnassa: "Johda minut illuusiosta todellisuuteen, tietämättömyydestä valoon, kuolemasta kuolemattomuuteen".

Lue lisää

"Miten sielu on kehittynyt? Sanotaan että kivikunnasta kasvikuntaan, kasvikunnasta eläinkuntaan ja eläinkunnasta ihmiskuntaan"

Voidaan sanoa, että aineellisessa maailmassa on 8 400 400 erilaista väärää näkemystä ihmisen luonteesta ja ympäröivästä maailmasta.

___________________

Tietoisuuden subjektiivinen evoluutio
Kirja.
Śrīla Bhakti Rakṣak Śrīdhar Dev-Goswāmī Mahārāj

Anonyymi kirjoitti:

"Miten sielu on kehittynyt? Sanotaan että kivikunnasta kasvikuntaan, kasvikunnasta eläinkuntaan ja eläinkunnasta ihmiskuntaan"

Voidaan sanoa, että aineellisessa maailmassa on 8 400 400 erilaista väärää näkemystä ihmisen luonteesta ja ympäröivästä maailmasta.

___________________

Tietoisuuden subjektiivinen evoluutio
Kirja.
Śrīla Bhakti Rakṣak Śrīdhar Dev-Goswāmī Mahārāj

Lue lisää

"Miten sielu on kehittynyt? Sanotaan että kivikunnasta kasvikuntaan, kasvikunnasta eläinkuntaan ja eläinkunnasta ihmiskuntaan"

Jos puhumme tietoisuuden ja elämänmuotojen evoluutiosta, voimme sanoa, että ihminen on korkeimmalla tasolla. Se on korkein elämänmuoto. Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, että eläimen sielulla olisi yksi luonne ja ihmisen sielulla toinen luonne. Tietoisuudessa on eri asteita ja tasoja. Sielu on tietoinen ja tiedostava olento. Merkki, oire sielun läsnäolosta kehossa on tietoisuus. Mutta tietoisuus kehittyy ja kehittyy asteittain.
Ihmisen elämänmuodossa sielulla on erityisiä kykyjä, joita sillä ei ole muissa elämänmuodoissa. Ihmisen elämänmuodon tunnusmerkki on kyky kyseenalaistaa tai etsiä totuutta. Kun sielu inkarnoituu ihmiskehoon, se kykenee esittämään kysymyksen: "Kuka minä olen? Mistä olen tullut tähän maailmaan?". Mikä on elämäni merkitys ja tarkoitus?" Tämä kyky on luontainen vain ihmisolennoille. Tämä erottaa ihmisen eläimestä.

Anonyymi kirjoitti:

"Miten sielu on kehittynyt? Sanotaan että kivikunnasta kasvikuntaan, kasvikunnasta eläinkuntaan ja eläinkunnasta ihmiskuntaan"

Jos puhumme tietoisuuden ja elämänmuotojen evoluutiosta, voimme sanoa, että ihminen on korkeimmalla tasolla. Se on korkein elämänmuoto. Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, että eläimen sielulla olisi yksi luonne ja ihmisen sielulla toinen luonne. Tietoisuudessa on eri asteita ja tasoja. Sielu on tietoinen ja tiedostava olento. Merkki, oire sielun läsnäolosta kehossa on tietoisuus. Mutta tietoisuus kehittyy ja kehittyy asteittain.
Ihmisen elämänmuodossa sielulla on erityisiä kykyjä, joita sillä ei ole muissa elämänmuodoissa. Ihmisen elämänmuodon tunnusmerkki on kyky kyseenalaistaa tai etsiä totuutta. Kun sielu inkarnoituu ihmiskehoon, se kykenee esittämään kysymyksen: "Kuka minä olen? Mistä olen tullut tähän maailmaan?". Mikä on elämäni merkitys ja tarkoitus?" Tämä kyky on luontainen vain ihmisolennoille. Tämä erottaa ihmisen eläimestä.

Lue lisää

"Miten sielu on kehittynyt? Sanotaan että kivikunnasta kasvikuntaan, kasvikunnasta eläinkuntaan ja eläinkunnasta ihmiskuntaan"
Monia ihmisiä askarruttaa kysymys ihmisen alkuperästä. Vedojen näkökulmasta katsottuna ihminen on peräisin korkeammilla olemassaolon tasoilla elävistä esi-isistä.
Me olemme avaruusolentoja. Tämä on vitsi, jonka merkitys on, että esi-isämme tulivat korkeammista maailmoista ja antoivat ohjeita kuninkaille ja tietäjille.
Vähitellen syntyi erilaisia heimoja ja kansoja, jotka muodostavat nykyisen etnisen monimuotoisuuden. Niinpä siivekäs ilmaus "kaikki ihmiset ovat veljiä" on järkevä paitsi henkisellä myös geneettisellä tasolla.

Anonyymi kirjoitti:

"Miten sielu on kehittynyt? Sanotaan että kivikunnasta kasvikuntaan, kasvikunnasta eläinkuntaan ja eläinkunnasta ihmiskuntaan"
Monia ihmisiä askarruttaa kysymys ihmisen alkuperästä. Vedojen näkökulmasta katsottuna ihminen on peräisin korkeammilla olemassaolon tasoilla elävistä esi-isistä.
Me olemme avaruusolentoja. Tämä on vitsi, jonka merkitys on, että esi-isämme tulivat korkeammista maailmoista ja antoivat ohjeita kuninkaille ja tietäjille.
Vähitellen syntyi erilaisia heimoja ja kansoja, jotka muodostavat nykyisen etnisen monimuotoisuuden. Niinpä siivekäs ilmaus "kaikki ihmiset ovat veljiä" on järkevä paitsi henkisellä myös geneettisellä tasolla.

Lue lisää

Śrīla Bhakti Rakṣak Śrīdhar Dev-Goswāmī Mahārāj
Kirjasta: Tietoisuuden subjektiivinen evoluutio

Ensin on teesi, sitten sen vastakohta, sitten ne yhdistyvät - syntyy synteesi, ja siitä tulee uusi teesi. Sitten on taas antiteesi ja synteesissä korkeampi harmonia. Totuus on dynaaminen, se kehittyy. Ja Hegel puhuu Totuuden evoluutiosta. Ehkä hän erottuu kaikista länsimaisista filosofeista erityisen syvällisen ajattelunsa ansiosta. Itse asiassa saksalainen koulukunta on kuuluisa monista merkittävistä ajattelijoista, esimerkiksi Max Mullerista. Saksalaiset kunnioittivat ja rakastivat intialaista kulttuuria niin paljon, että Saksasta löytyy joitakin muinaisia intialaisia tekstejä, jotka ovat jo kauan sitten kadonneet itse Intiasta. Intia ei koskaan ollut Saksan siirtomaa, mutta saksalaiset ovat aina olleet kiinnostuneita sen kulttuuriperinnöstä. Sodasta huolimatta Saksassa on säilytetty huolellisesti monia ainutlaatuisia tekstejä, jotka Intiassa ovat peruuttamattomasti kadonneet.

Anonyymi kirjoitti:

Śrīla Bhakti Rakṣak Śrīdhar Dev-Goswāmī Mahārāj
Kirjasta: Tietoisuuden subjektiivinen evoluutio

Ensin on teesi, sitten sen vastakohta, sitten ne yhdistyvät - syntyy synteesi, ja siitä tulee uusi teesi. Sitten on taas antiteesi ja synteesissä korkeampi harmonia. Totuus on dynaaminen, se kehittyy. Ja Hegel puhuu Totuuden evoluutiosta. Ehkä hän erottuu kaikista länsimaisista filosofeista erityisen syvällisen ajattelunsa ansiosta. Itse asiassa saksalainen koulukunta on kuuluisa monista merkittävistä ajattelijoista, esimerkiksi Max Mullerista. Saksalaiset kunnioittivat ja rakastivat intialaista kulttuuria niin paljon, että Saksasta löytyy joitakin muinaisia intialaisia tekstejä, jotka ovat jo kauan sitten kadonneet itse Intiasta. Intia ei koskaan ollut Saksan siirtomaa, mutta saksalaiset ovat aina olleet kiinnostuneita sen kulttuuriperinnöstä. Sodasta huolimatta Saksassa on säilytetty huolellisesti monia ainutlaatuisia tekstejä, jotka Intiassa ovat peruuttamattomasti kadonneet.

Lue lisää

"Miten sielu on kehittynyt? Sanotaan että kivikunnasta kasvikuntaan, kasvikunnasta eläinkuntaan ja eläinkunnasta ihmiskuntaan"
Vedalaisen ymmärryksen mukaan tämä aineellinen maailma on eläville olennoille tilaisuus vakiinnuttaa valta-asemansa täällä. Tämä maailma tunnetaan hyväksikäytön maailmana ja harhan maailmana, koska se perustuu väärään käsitykseen itsemme luonteesta. Voimme siis sanoa, että aineellisessa maailmassa on 8 400 000 erilaista väärää käsitystä itsestämme, luonteestamme ja ympäröivästä maailmasta. Ja on olemassa tietty porrastus, joka määräytyy näiden olentojen tietoisuuden kehitysasteen mukaan.
Vedalaisen käsityksen mukaan jokaisessa elämänmuodossa on sielu, ja nämä sielut ovat yksilöllisiä ja muuttumattomia, vaikka ne ilmenevätkin eri tavoin. Ei ole totta, että kasveilla, eläimillä ja ihmisolennoilla olisi jokin sielu erillisenä asiana. Sielut ovat samat, mutta ne siirtyvät ja siirtyvät kehosta toiseen, elämänmuodosta toiseen. Jos analysoimme näitä eri elämänmuotoja, löydämme tietoisuuden evoluution. Se on jokseenkin samanlainen kuin darwinistinen teoria. Erona on kuitenkin se, että sielu siirtyy kehosta toiseen, elämänmuodosta toiseen.

Kun sielu on suljettu alempiin elämänmuotoihin, sen tietoisuus on käytännössä tukahdutettu ja piilotettu. Elävälle olennolle ominainen sisäinen tarve ilmenee kaikkein alkeellisimmalla tasolla. ...
...Mutta kun sielu siirtyy kohti korkeampia muotoja, sen tietoisuuden kehitysaste kasvaa. Kun tietoisuus jalostuu, elävä olento tulee tietoiseksi sisäisestä tarpeestaan ja janostaan. Tätä tarvetta kutsutaan sisäiseksi, jotta se voitaisiin erottaa ulkoisista ruumiillisista tarpeista.

Sekä ihmisillä että eläimillä on samat elintoiminnot. Ne nukkuvat, syövät, parittelevat ja puolustautuvat lajitovereitaan vastaan. Mitä eroa sitten on ihmisen ja eläimen välillä? Tämä perustavanlaatuinen ero on dharman eli uskonnon käsite, sisäinen etsintä. Siinä on kyse toiminnoista ja teoista, jotka kuuluvat yksinomaan tietoiselle olennolle ja jotka eivät kohdistu ulkoiseen maailmaan vaan sisäiseen maailmaan.

Tässä maailmassa on korkeamman todellisuuden, tuon maailman, välittäjiä, jotka vaeltavat tällä maapallolla ja levittävät tuon maailman nektariainesta jumalallisen äänivärähtelyn muodossa ihmisten keskuuteen. Kuuntelemalla näitä persoonallisuuksia voimme saada jonkinlaista ymmärrystä ja oivallusta omasta sisäisestä potentiaalistamme. Mutta tämä mahdollisuus on vain ihmisolentojen käytettävissä. Eläimet eivät ole luonnostaan filosofeja. Ne eivät kokoontu yhteen ja käy syvällisiä keskusteluja elämän tarkoituksesta.

"vaikka sielu jättää myös aikuisilla kehonsa joskus matkustaakseen muualle"

Kertokaamme leikkisästi ja elävästi tällainen tarina. Kuljettaja ajaa autoa ja matkustaja sanoo:
Matkustaja sanoo: " Pysähdy hetkeksi, minun on poistuttava autosta hetkeksi". Heti kun sielu on poistunut kehosta, kuoleman pitäisi tapahtua (kuvainnollisesti sanottuna, kun matkustaja poistui autosta), mutta keho elää edelleen. Miten tämä on mahdollista?
Koska kuljettaja, eli Paramatma, on yhä paikalla, kehossa.

Tämä tarkoittaa sitä, että jos henkilön ei ole määrä kuolla tuolloin, vaikka sielu lähti kehosta (astraalimatkalle), ("matkustaja on poistunut autosta"), keho on edelleen elossa, koska Paramatma pitää kehon elossa.

Myöhemmin sielu palaa takaisin kehoon (jopa kliinisen kuoleman jälkeen) jne.

Joskus syvässä unessa, sielu jättää kehon, näin ei tietenkään aina tapahdu, mutta keho on yhä elossa, miten se on mahdollista?

Sielu on yhteydessä kehoonsa hyvin pitkällä näkymättömällä langalla. Se on hyvin pitkä lanka. Sielu voi siis matkustaa jopa hyvin kauas.

Joidenkin perinteiden mukaan se on hopealanka, mutta jossain olen kuullut, että se on kultalanka. Kun tämä lanka katkeaa, kuolema tulee.

Anonyymi kirjoitti:

"vaikka sielu jättää myös aikuisilla kehonsa joskus matkustaakseen muualle"

Kertokaamme leikkisästi ja elävästi tällainen tarina. Kuljettaja ajaa autoa ja matkustaja sanoo:
Matkustaja sanoo: " Pysähdy hetkeksi, minun on poistuttava autosta hetkeksi". Heti kun sielu on poistunut kehosta, kuoleman pitäisi tapahtua (kuvainnollisesti sanottuna, kun matkustaja poistui autosta), mutta keho elää edelleen. Miten tämä on mahdollista?
Koska kuljettaja, eli Paramatma, on yhä paikalla, kehossa.

Tämä tarkoittaa sitä, että jos henkilön ei ole määrä kuolla tuolloin, vaikka sielu lähti kehosta (astraalimatkalle), ("matkustaja on poistunut autosta"), keho on edelleen elossa, koska Paramatma pitää kehon elossa.

Myöhemmin sielu palaa takaisin kehoon (jopa kliinisen kuoleman jälkeen) jne.

Joskus syvässä unessa, sielu jättää kehon, näin ei tietenkään aina tapahdu, mutta keho on yhä elossa, miten se on mahdollista?

Sielu on yhteydessä kehoonsa hyvin pitkällä näkymättömällä langalla. Se on hyvin pitkä lanka. Sielu voi siis matkustaa jopa hyvin kauas.

Joidenkin perinteiden mukaan se on hopealanka, mutta jossain olen kuullut, että se on kultalanka. Kun tämä lanka katkeaa, kuolema tulee.

Lue lisää

Sen takia (eri perinteiden mukaan) syvään nukkuvaa ihmistä ei pidä herättää jyrkästi, koska vaarana on hopealangan katkeaminen.

Anonyymi kirjoitti:

Sen takia (eri perinteiden mukaan) syvään nukkuvaa ihmistä ei pidä herättää jyrkästi, koska vaarana on hopealangan katkeaminen.

"ehkä tärkeintä on syntyä maapallolle"

Useimmin kysytty kysymys on esimerkiksi se, että miten jälleensyntyminen on mahdollista, kun maapallon väkiluku kasvaa jatkuvasti jne.

Kysymys:
Miten jälleensyntyminen on mahdollista, kun maapallon väkiluku kasvaa jatkuvasti jne.

Vastaus:
Emme synny uudelleen ainoastaan tähän, maan päälle, vaan myös muille planeetoille ja kokonaan muihin universumeihin. Jossain vaiheessa koko maailmankaikkeus tuhoutuu, mutta jonkin (pitkän) ajan kuluttua kaikki luodaan uudelleen. Universumit elävät eri aikoja. Joissakin universumeissa kaikki on vasta alussa, toisessa universumissa kaikki on keskivaiheilla ja jossain muualla maailmankaikkeudessa koko maailmankaikkeuden tuhoutuminen on jo lähellä. Universumit elävät eri aikoja. Mutta sielu vaeltaa niissä.

Olemme jo olleet monissa eri universumeissa. Voimme siis syntyä täysin eri historiallisiin ajanjaksoihin.

Anonyymi kirjoitti:

"ehkä tärkeintä on syntyä maapallolle"

Useimmin kysytty kysymys on esimerkiksi se, että miten jälleensyntyminen on mahdollista, kun maapallon väkiluku kasvaa jatkuvasti jne.

Kysymys:
Miten jälleensyntyminen on mahdollista, kun maapallon väkiluku kasvaa jatkuvasti jne.

Vastaus:
Emme synny uudelleen ainoastaan tähän, maan päälle, vaan myös muille planeetoille ja kokonaan muihin universumeihin. Jossain vaiheessa koko maailmankaikkeus tuhoutuu, mutta jonkin (pitkän) ajan kuluttua kaikki luodaan uudelleen. Universumit elävät eri aikoja. Joissakin universumeissa kaikki on vasta alussa, toisessa universumissa kaikki on keskivaiheilla ja jossain muualla maailmankaikkeudessa koko maailmankaikkeuden tuhoutuminen on jo lähellä. Universumit elävät eri aikoja. Mutta sielu vaeltaa niissä.

Olemme jo olleet monissa eri universumeissa. Voimme siis syntyä täysin eri historiallisiin ajanjaksoihin.

Lue lisää

"on sattumia paljon, että kaikki ei mee kuten tahdotaan"

Ei ole olemassa sattumia.

Anonyymi kirjoitti:

"on sattumia paljon, että kaikki ei mee kuten tahdotaan"

Ei ole olemassa sattumia.

"onko sattumaa että synnymme joko tyttö- tai poikavauvaksi?
Ei ole. Se riippu myös ajatuksista kuoleman hetkellä. Mutta se kaikki on paljon monimutkaisempaa.

Anonyymi kirjoitti:

"onko sattumaa että synnymme joko tyttö- tai poikavauvaksi?
Ei ole. Se riippu myös ajatuksista kuoleman hetkellä. Mutta se kaikki on paljon monimutkaisempaa.

"Synnymmekö yleensä samaan sukuun kuin olimme edellisissä elämissä?"
Usein on niin.

Anonyymi kirjoitti:

"Synnymmekö yleensä samaan sukuun kuin olimme edellisissä elämissä?"
Usein on niin.

"Olen kuullut että rakastavaiset ja vihamiehet syntyvät "käsi kädessä"."

Karman lain mukaan vihollisemme voisi syntyä poikanamme, ja meidän olisi maksettava hänelle takaisin rakkaudella tässä elämässä. Joten "muista vähemmän, nuku paremmin".

Anonyymi kirjoitti:

"Olen kuullut että rakastavaiset ja vihamiehet syntyvät "käsi kädessä"."

Karman lain mukaan vihollisemme voisi syntyä poikanamme, ja meidän olisi maksettava hänelle takaisin rakkaudella tässä elämässä. Joten "muista vähemmän, nuku paremmin".

Lue lisää

Jos elämme monta elämää, miksi emme muista, keitä olimme ja mitä teimme?

Itse asiassa muisti ei petä meitä ainoastaan menneiden elämien osalta. Emme useinkaan muista, mitä tässä elämässä tapahtui: emme muista yksinkertaisimpia tietoja
(esim. salasanoja jne.), meillä kestää kauan oppia. Tämä osoittaa, että kannattaa luottaa mieluummin sisäiseen alitajuiseen kokemukseen kuin muistoihin. Menneiden elämien muistamisella olisi kielteisiä seurauksia. Karman lain mukaan vihollisemme voisi syntyä poikanamme, ja meidän olisi maksettava hänelle takaisin rakkaudella tässä elämässä. Joten "muista vähemmän, nuku paremmin".

Anonyymi kirjoitti:

Jos elämme monta elämää, miksi emme muista, keitä olimme ja mitä teimme?

Itse asiassa muisti ei petä meitä ainoastaan menneiden elämien osalta. Emme useinkaan muista, mitä tässä elämässä tapahtui: emme muista yksinkertaisimpia tietoja
(esim. salasanoja jne.), meillä kestää kauan oppia. Tämä osoittaa, että kannattaa luottaa mieluummin sisäiseen alitajuiseen kokemukseen kuin muistoihin. Menneiden elämien muistamisella olisi kielteisiä seurauksia. Karman lain mukaan vihollisemme voisi syntyä poikanamme, ja meidän olisi maksettava hänelle takaisin rakkaudella tässä elämässä. Joten "muista vähemmän, nuku paremmin".

Lue lisää

Vedalaisten kirjoitusten näkökulmasta sielu on tuhoutumaton tietoisuuden atomi, jolla on erityinen ominaisuus: kyky olla tietoinen olemisesta. Aineella itsellään ei ole tietoisuutta eikä se kykene toimimaan subjektin (tarkkailijan) roolissa. Sanskritin kielessä tätä tietoisuuden atomia kutsutaan atmaksi, joka tarkoittaa "subjektia", "minä", persoonallisen alun kantajaa (verbin juuresta am, "liikkua", "toimia"). Upanishadit kutsuvat sielua nimellä anu, joka tarkoittaa "atomia" tai "jakamatonta". Toinen sielun nimi on jiva, "elävä olento". Venäläinen sana elämä ja sanskritin sana jiva tulevat samasta sanskritin juuresta jiv, joka tarkoittaa "elää". Toisin kuin useimmat länsimaiset filosofiset ja teologiset opetukset, Vedat väittävät, että sielu ei ole vain ihmisillä, vaan myös eläimillä, alemmat eläimet mukaan lukien. Toisin sanoen jokainen elämän ilmenemismuoto on luonteeltaan henkinen; elämä perustuu tuhoutumattomaan henkiseen alkuperään.

Anonyymi kirjoitti:

Vedalaisten kirjoitusten näkökulmasta sielu on tuhoutumaton tietoisuuden atomi, jolla on erityinen ominaisuus: kyky olla tietoinen olemisesta. Aineella itsellään ei ole tietoisuutta eikä se kykene toimimaan subjektin (tarkkailijan) roolissa. Sanskritin kielessä tätä tietoisuuden atomia kutsutaan atmaksi, joka tarkoittaa "subjektia", "minä", persoonallisen alun kantajaa (verbin juuresta am, "liikkua", "toimia"). Upanishadit kutsuvat sielua nimellä anu, joka tarkoittaa "atomia" tai "jakamatonta". Toinen sielun nimi on jiva, "elävä olento". Venäläinen sana elämä ja sanskritin sana jiva tulevat samasta sanskritin juuresta jiv, joka tarkoittaa "elää". Toisin kuin useimmat länsimaiset filosofiset ja teologiset opetukset, Vedat väittävät, että sielu ei ole vain ihmisillä, vaan myös eläimillä, alemmat eläimet mukaan lukien. Toisin sanoen jokainen elämän ilmenemismuoto on luonteeltaan henkinen; elämä perustuu tuhoutumattomaan henkiseen alkuperään.

Lue lisää

Sielu eli jiva on siis ikuinen henkihiukkanen, jolla on rajoitettu itsenäisyys, tietoisuuden atomi, kaikkien elämän ilmenemismuotojen syy. Sen erottaa kuolleesta aineesta ensinnäkin sen kyky tiedostaa olemassaolonsa ja tiedostaa ympäröivä maailma. Juuri tämä ominaisuus - kyky havaita - erottaa elollisen elottomasta.

Atma-sielulla on kolme pääominaisuutta: 1) sielu on tuhoutumaton; 2) sielu on atomaattinen; 3) sielulla on tietoisuus eli kyky toimia ja nauttia suhteellisesta vapaudesta. Nämä sielun ominaisuudet ovat aksiomaattisia. Kirjoitukset väittävät, että ne ovat läsnä atmassa - tai pikemminkin määrittelevät atman sellaiseksi, jolla on nämä ominaisuudet.

Anonyymi kirjoitti:

Vedalaisten kirjoitusten näkökulmasta sielu on tuhoutumaton tietoisuuden atomi, jolla on erityinen ominaisuus: kyky olla tietoinen olemisesta. Aineella itsellään ei ole tietoisuutta eikä se kykene toimimaan subjektin (tarkkailijan) roolissa. Sanskritin kielessä tätä tietoisuuden atomia kutsutaan atmaksi, joka tarkoittaa "subjektia", "minä", persoonallisen alun kantajaa (verbin juuresta am, "liikkua", "toimia"). Upanishadit kutsuvat sielua nimellä anu, joka tarkoittaa "atomia" tai "jakamatonta". Toinen sielun nimi on jiva, "elävä olento". Venäläinen sana elämä ja sanskritin sana jiva tulevat samasta sanskritin juuresta jiv, joka tarkoittaa "elää". Toisin kuin useimmat länsimaiset filosofiset ja teologiset opetukset, Vedat väittävät, että sielu ei ole vain ihmisillä, vaan myös eläimillä, alemmat eläimet mukaan lukien. Toisin sanoen jokainen elämän ilmenemismuoto on luonteeltaan henkinen; elämä perustuu tuhoutumattomaan henkiseen alkuperään.

Lue lisää

Sielu eli jiva on siis ikuinen henkihiukkanen, jolla on rajoitettu itsenäisyys, tietoisuuden atomi, kaikkien elämän ilmenemismuotojen syy. Sen erottaa kuolleesta aineesta ensinnäkin sen kyky tiedostaa olemassaolonsa ja tiedostaa ympäröivä maailma. Juuri tämä ominaisuus - kyky havaita - erottaa elollisen elottomasta.

Atma-sielulla on kolme pääominaisuutta: 1) sielu on tuhoutumaton; 2) sielu on atomaattinen; 3) sielulla on tietoisuus eli kyky toimia ja nauttia suhteellisesta vapaudesta. Nämä sielun ominaisuudet ovat aksiomaattisia. Kirjoitukset väittävät, että ne ovat läsnä atmassa - tai pikemminkin määrittelevät atman sellaiseksi, jolla on nämä ominaisuudet.

Anonyymi kirjoitti:

Sielu eli jiva on siis ikuinen henkihiukkanen, jolla on rajoitettu itsenäisyys, tietoisuuden atomi, kaikkien elämän ilmenemismuotojen syy. Sen erottaa kuolleesta aineesta ensinnäkin sen kyky tiedostaa olemassaolonsa ja tiedostaa ympäröivä maailma. Juuri tämä ominaisuus - kyky havaita - erottaa elollisen elottomasta.

Atma-sielulla on kolme pääominaisuutta: 1) sielu on tuhoutumaton; 2) sielu on atomaattinen; 3) sielulla on tietoisuus eli kyky toimia ja nauttia suhteellisesta vapaudesta. Nämä sielun ominaisuudet ovat aksiomaattisia. Kirjoitukset väittävät, että ne ovat läsnä atmassa - tai pikemminkin määrittelevät atman sellaiseksi, jolla on nämä ominaisuudet.

Lue lisää

Joskus sielua verrataan nuotiosta lentävään kipinään (Brihadaranyaka Upanishad, 2.2.20.) tai hengen säteeseen.... Tietoisuuden atomaattinen luonne liittyy läheisesti sielun muuttumattomuuden ominaisuuteen. Atomi on sanan alkuperäisessä merkityksessä jakamaton ja siksi tuhoutumaton ja muuttumaton. Lisäksi sielun atomisuus eli sen paikallisuus selittää yksilöllisen tietoisuuden rajallisen ilmenemisalueen. Intiassa on filosofeja, jotka kieltävät sielujen moninaisuuden ja katsovat, että me kaikki olemme yhden kaikkialla läsnä olevan tietoisuuden ilmentymiä. Kokemuksesta tiedämme kuitenkin, että yksilöllinen tietoisuutemme läpäisee vain kehomme eikä ulotu muihin kehoihin. Edes äidin kohdussa oleva lapsi ei koe kaikkea sitä, mitä äiti kokee, eikä äiti tiedä tarkalleen, mitä lapsi kokee. Siten sielun atomisuus selittää jokaiselle elävälle olennolle ominaisen tuhoutumattoman yksilöllisyyden olemassaolon: tietoinen kokemukseni on aina ainutlaatuinen ja pysyy aina vain omana itsenäni. Minusta ei koskaan tule sinua, eikä sinusta koskaan tule minua.

Anonyymi kirjoitti:

Joskus sielua verrataan nuotiosta lentävään kipinään (Brihadaranyaka Upanishad, 2.2.20.) tai hengen säteeseen.... Tietoisuuden atomaattinen luonne liittyy läheisesti sielun muuttumattomuuden ominaisuuteen. Atomi on sanan alkuperäisessä merkityksessä jakamaton ja siksi tuhoutumaton ja muuttumaton. Lisäksi sielun atomisuus eli sen paikallisuus selittää yksilöllisen tietoisuuden rajallisen ilmenemisalueen. Intiassa on filosofeja, jotka kieltävät sielujen moninaisuuden ja katsovat, että me kaikki olemme yhden kaikkialla läsnä olevan tietoisuuden ilmentymiä. Kokemuksesta tiedämme kuitenkin, että yksilöllinen tietoisuutemme läpäisee vain kehomme eikä ulotu muihin kehoihin. Edes äidin kohdussa oleva lapsi ei koe kaikkea sitä, mitä äiti kokee, eikä äiti tiedä tarkalleen, mitä lapsi kokee. Siten sielun atomisuus selittää jokaiselle elävälle olennolle ominaisen tuhoutumattoman yksilöllisyyden olemassaolon: tietoinen kokemukseni on aina ainutlaatuinen ja pysyy aina vain omana itsenäni. Minusta ei koskaan tule sinua, eikä sinusta koskaan tule minua.

Lue lisää

Tietoisuus sielun attribuuttina antaa meille eläville olennoille mahdollisuuden ymmärtää ja hyödyntää ympäröivää maailmaa. Ymmärtäessäni ulkoista maailmaa voin ymmärtää monia asioita, mutta ymmärtäessäni itseäni minun on ymmärrettävä, että tämä ymmärrys on minä itse. Toisin sanoen sielu löytää itsensä tietämisen aktissa. Tutkiaksemme tietoisuuden luonnetta meidän on siis käännyttävä sisäänpäin, itseemme, mikä merkitsee samalla tietoisuuden ulkoisen, ulospäin suuntautuneen toiminnan rajoittamista. Itse asiassa kaikkina aikakausina on ollut ihmisiä, jotka ovat omistaneet elämänsä juuri tälle asialle - itsensä syvälliselle ymmärtämiselle ja itsensä hallitsemiselle. Veda-filosofian mukaan ihmiselämän tarkoitus on vain itsensä ymmärtämisessä. Mikä tahansa muu elämänmuoto voi yhtä hyvin hyödyntää aineellista luontoa - syödä, tappaa, paritella ja taistella olemassaolosta, mutta vain ihminen kykenee ymmärtämään sielun olemuksen. Tilaa, jossa sielu ymmärtää itsensä, kutsutaan samadhiksi. Tietoisuuden ekstroverttiusaste määrää sielun paikan evoluution tikapuilla: mitä ekstrovertimpi tietoisuus on, sitä kauempana se on luontonsa ymmärtämisestä ja sitä ulkoisempia ovat sielun tavoitteet ja arvot.

Anonyymi kirjoitti:

Tietoisuus sielun attribuuttina antaa meille eläville olennoille mahdollisuuden ymmärtää ja hyödyntää ympäröivää maailmaa. Ymmärtäessäni ulkoista maailmaa voin ymmärtää monia asioita, mutta ymmärtäessäni itseäni minun on ymmärrettävä, että tämä ymmärrys on minä itse. Toisin sanoen sielu löytää itsensä tietämisen aktissa. Tutkiaksemme tietoisuuden luonnetta meidän on siis käännyttävä sisäänpäin, itseemme, mikä merkitsee samalla tietoisuuden ulkoisen, ulospäin suuntautuneen toiminnan rajoittamista. Itse asiassa kaikkina aikakausina on ollut ihmisiä, jotka ovat omistaneet elämänsä juuri tälle asialle - itsensä syvälliselle ymmärtämiselle ja itsensä hallitsemiselle. Veda-filosofian mukaan ihmiselämän tarkoitus on vain itsensä ymmärtämisessä. Mikä tahansa muu elämänmuoto voi yhtä hyvin hyödyntää aineellista luontoa - syödä, tappaa, paritella ja taistella olemassaolosta, mutta vain ihminen kykenee ymmärtämään sielun olemuksen. Tilaa, jossa sielu ymmärtää itsensä, kutsutaan samadhiksi. Tietoisuuden ekstroverttiusaste määrää sielun paikan evoluution tikapuilla: mitä ekstrovertimpi tietoisuus on, sitä kauempana se on luontonsa ymmärtämisestä ja sitä ulkoisempia ovat sielun tavoitteet ja arvot.

Lue lisää

Tutkijat yrittävät jatkuvasti alentaa ihmistä monimutkaisen biologisen mekanismin tasolle, joka syntyi sattumalta evoluution aikana. Valtavaa määrää tosiasioita, jopa yksinkertaisimpia, ei kuitenkaan voida tyydyttävästi selittää tämän paradigman puitteissa. Jopa alkeellisen itsesäilytysvaiston syntymistä, joka evoluutioteorian mukaan olisi pitänyt olla olemassa jo praamebassa, on lähes mahdotonta selittää. Rehelliset tiedemiehet myöntävät, että "mikään fysikaalinen, biologinen tai matemaattinen teoria ei ole vielä päässyt lähellekään selittämään tietoisuuttamme ja sen loogista seurausta - älykkyyttä" (R. Penrose, "Shadows of Mind".). Yrittäessään selittää tietoisuuden ilmiötä tiedemiehet ja filosofit joutuvat postuloimaan tämän ominaisuuden läsnäolon jo aineen atomeissa! (Näin tekee esimerkiksi australialainen fyysikko Reginald Cahill.) Toisin sanoen, kaikki tämän kysymyksen syvällinen pohdinta johtaa väistämättä siihen, että järjestelmään on pakko tuoda joitakin idealistisia elementtejä, joten eikö olisi loogisempaa erottaa tietoisuus omaksi kategoriakseen?

Anonyymi kirjoitti:

Tutkijat yrittävät jatkuvasti alentaa ihmistä monimutkaisen biologisen mekanismin tasolle, joka syntyi sattumalta evoluution aikana. Valtavaa määrää tosiasioita, jopa yksinkertaisimpia, ei kuitenkaan voida tyydyttävästi selittää tämän paradigman puitteissa. Jopa alkeellisen itsesäilytysvaiston syntymistä, joka evoluutioteorian mukaan olisi pitänyt olla olemassa jo praamebassa, on lähes mahdotonta selittää. Rehelliset tiedemiehet myöntävät, että "mikään fysikaalinen, biologinen tai matemaattinen teoria ei ole vielä päässyt lähellekään selittämään tietoisuuttamme ja sen loogista seurausta - älykkyyttä" (R. Penrose, "Shadows of Mind".). Yrittäessään selittää tietoisuuden ilmiötä tiedemiehet ja filosofit joutuvat postuloimaan tämän ominaisuuden läsnäolon jo aineen atomeissa! (Näin tekee esimerkiksi australialainen fyysikko Reginald Cahill.) Toisin sanoen, kaikki tämän kysymyksen syvällinen pohdinta johtaa väistämättä siihen, että järjestelmään on pakko tuoda joitakin idealistisia elementtejä, joten eikö olisi loogisempaa erottaa tietoisuus omaksi kategoriakseen?

Lue lisää

Sielu eroaa olennaisesti hienojakoisesta kehosta siinä, että sielu on itse elävä persoonallisuus, elämän ja yksilöllisyyden lähde tai toimija, kun taas hienojakoinen keho on toimiva kuori tai ohjelma, jolla ei ole itsenäistä elämää ja joka vaikuttaa elävältä vain siksi, että sielu on sen takana. Ja sielu manipuloi psyyken ohjelmakuoren avulla fyysisen kehon ulkoista konetta aivotietokoneen kautta. Fyysinen keho ja hienojakoinen keho toimivat yhdessä eräänlaisena vääränä olemuksena tai koneena, jossa todellinen olemus - sielu - matkustaa matkustajana.

Hienojakoinen keho koostuu kolmesta elementistä: väärästä egosta, älystä ja mielestä. Nämä kolme toimintoa ovat puhtaasti sielulle luontaisia, ja hienojakoinen keho vain kopioi niitä sielun ollessa tässä maailmassa. Ego on tunne siitä, että olemme joku, eli itseidentiteetti. Sielu tarvitsee tätä "väärää egoa", joka peittää sielun ohuella kerroksella ja saa sen pitämään itseään aineen evoluution tuotteena. Kun ikuinen sielu pitää itseään väliaikaisena fyysisenä kehona, se on väärän egon ilmentymä.

Anonyymi kirjoitti:

Sielu eroaa olennaisesti hienojakoisesta kehosta siinä, että sielu on itse elävä persoonallisuus, elämän ja yksilöllisyyden lähde tai toimija, kun taas hienojakoinen keho on toimiva kuori tai ohjelma, jolla ei ole itsenäistä elämää ja joka vaikuttaa elävältä vain siksi, että sielu on sen takana. Ja sielu manipuloi psyyken ohjelmakuoren avulla fyysisen kehon ulkoista konetta aivotietokoneen kautta. Fyysinen keho ja hienojakoinen keho toimivat yhdessä eräänlaisena vääränä olemuksena tai koneena, jossa todellinen olemus - sielu - matkustaa matkustajana.

Hienojakoinen keho koostuu kolmesta elementistä: väärästä egosta, älystä ja mielestä. Nämä kolme toimintoa ovat puhtaasti sielulle luontaisia, ja hienojakoinen keho vain kopioi niitä sielun ollessa tässä maailmassa. Ego on tunne siitä, että olemme joku, eli itseidentiteetti. Sielu tarvitsee tätä "väärää egoa", joka peittää sielun ohuella kerroksella ja saa sen pitämään itseään aineen evoluution tuotteena. Kun ikuinen sielu pitää itseään väliaikaisena fyysisenä kehona, se on väärän egon ilmentymä.

Lue lisää

Toinen hienovaraisen kehon elementti on äly. Sillä on useita perustoimintoja: epäily, analyysi jne. Äly on suunnittelu- tai strategiaosasto, jossa erilaisia ideoita analysoidaan ennen kuin ne hyväksytään toiminnan ohjaamiseksi. Kun päätös on tehty, älyn tahdonvoima kannustaa meitä toimimaan. Monet ihmiset epäilevät sielun olemassaoloa, mutta he eivät ole edes tietoisia siitä, että tämä epäilys syntyy älyssä, joka itsessään on sielun tuote.

Ikuinen sielu, minämme perusta, elää monta elämää. Toimintamme menneissä elämissä ja tässä elämässä luovat nykyisen elämän käsikirjoituksen. Jokaisessa elämässä tapahtuu samanaikaisesti kaksi prosessia: ensinnäkin saamme aikaisempien tekojemme seuraukset (työstämme karmaa pois) ja toiseksi muodostamme (kehitämme) uutta karmaa tekemällä hyveellisiä tai syntisiä tekoja. On mahdollista sanoa, että me työstämme karmaa ja luomme kohtalon. Toisin sanoen meidän on otettava vastaan menneiden tekojemme seuraukset ("karmareaktiot"), mutta olemme vapaita valitsemaan, mitä teemme ja miten toimimme nykyhetkessä.
Jälleensyntymismekanismi on sellainen, että ensin sielu luo tiedostamattaan halujensa ja tekojensa kautta hienovaraisen mentaalisen matriisin tai piirroksen tulevasta kehostaan. Tämä on eräänlainen hakemus tulevaa kehoa varten.

Sielun ympärillä oleva mentaalinen matriisi alkaa täyttyä aineellisilla elementeillä, ja näin syntyy uusi keho.

Anonyymi kirjoitti:

Toinen hienovaraisen kehon elementti on äly. Sillä on useita perustoimintoja: epäily, analyysi jne. Äly on suunnittelu- tai strategiaosasto, jossa erilaisia ideoita analysoidaan ennen kuin ne hyväksytään toiminnan ohjaamiseksi. Kun päätös on tehty, älyn tahdonvoima kannustaa meitä toimimaan. Monet ihmiset epäilevät sielun olemassaoloa, mutta he eivät ole edes tietoisia siitä, että tämä epäilys syntyy älyssä, joka itsessään on sielun tuote.

Ikuinen sielu, minämme perusta, elää monta elämää. Toimintamme menneissä elämissä ja tässä elämässä luovat nykyisen elämän käsikirjoituksen. Jokaisessa elämässä tapahtuu samanaikaisesti kaksi prosessia: ensinnäkin saamme aikaisempien tekojemme seuraukset (työstämme karmaa pois) ja toiseksi muodostamme (kehitämme) uutta karmaa tekemällä hyveellisiä tai syntisiä tekoja. On mahdollista sanoa, että me työstämme karmaa ja luomme kohtalon. Toisin sanoen meidän on otettava vastaan menneiden tekojemme seuraukset ("karmareaktiot"), mutta olemme vapaita valitsemaan, mitä teemme ja miten toimimme nykyhetkessä.
Jälleensyntymismekanismi on sellainen, että ensin sielu luo tiedostamattaan halujensa ja tekojensa kautta hienovaraisen mentaalisen matriisin tai piirroksen tulevasta kehostaan. Tämä on eräänlainen hakemus tulevaa kehoa varten.

Sielun ympärillä oleva mentaalinen matriisi alkaa täyttyä aineellisilla elementeillä, ja näin syntyy uusi keho.

Lue lisää

Sielun ympärillä oleva mentaalinen matriisi alkaa täyttyä aineellisilla elementeillä, ja näin syntyy uusi keho.

Anonyymi kirjoitti:

Sielun ympärillä oleva mentaalinen matriisi alkaa täyttyä aineellisilla elementeillä, ja näin syntyy uusi keho.

Niin on.

Anonyymi kirjoitti:

Niin on.

https://keskustelu.suomi24.fi/t/18185737/vedojen-opiskeluun-on-oltava-siihen-valmiudet
Niinpä kun Yuga-sandhi oli jo alkanut mennä ohi, alkoi renessanssi kaikkialla maailmassa ...

Anonyymi kirjoitti:

https://keskustelu.suomi24.fi/t/18185737/vedojen-opiskeluun-on-oltava-siihen-valmiudet
Niinpä kun Yuga-sandhi oli jo alkanut mennä ohi, alkoi renessanssi kaikkialla maailmassa ...

Lue lisää

https://keskustelu.suomi24.fi/t/18273516/ihmisen-metafyysinen-rakenne
Ihmisen metafyysinen rakenne.


https://keskustelu.suomi24.fi/t/18285116/mita-ihminen-tekee-olipa-se-sitten-fyysista-tai-henkista-sama-energia-tulee-lopulta-takaisin


Karman laki on itse asiassa tämän aineellisen maailman tärkein universaalinen, kosminen laki.

Anonyymi kirjoitti:

https://keskustelu.suomi24.fi/t/18273516/ihmisen-metafyysinen-rakenne
Ihmisen metafyysinen rakenne.


https://keskustelu.suomi24.fi/t/18285116/mita-ihminen-tekee-olipa-se-sitten-fyysista-tai-henkista-sama-energia-tulee-lopulta-takaisin


Karman laki on itse asiassa tämän aineellisen maailman tärkein universaalinen, kosminen laki.

Lue lisää

https://keskustelu.suomi24.fi/t/18368310/itamaisesta-filosofiasta-kiinnostuneille
Ihmiset voivat siis suorittaa samoja toimintoja (ulkoisesti voi näyttää siltä, että he kaikki toimivat samalla tavalla), mutta tulos vaihtelee henkilön motivaatiosta riippuen.