Oon jotenkin luovuttanut naisen etsimisen...en edes yritä lähestyä enää ketään, en luo katsekontaktia, en hymyile. Kaupan kassatytöllekin murahdan vain jotain epämääräistä.
Minulle ei tulisi mieleenkään lähteä viikonloppuna baariin tai edes terassille kaljalle. Tanssiminenkin on poissuljettu vaihtoehto, koska en osaa tanssia eikä perinteiset lavatanssit kiinnosta paskanvertaa. Olen ehkä liian epäsosiaalinen ihminen lähtemään julkisesti etsimään kumppania.
Nettideittailu...voi v i t t u mitä touhua. Esim suomi24 treffeillä on lukuisasti naisia, jotka voisin kihlata ja taluttaa papin eteen samantien, leikkiä kotia ja tehdä ne pari muksua. Suunnitelman toteuttamisessa on vain pieni ongelma, koska naiset eivät vastaa viesteihin, saati lähtisi treffeille. Kuka oikeasti jaksaa moista pelleilyä?
Kaupunki on täynnä nuoria naisia ja varsinkin näin kesällä naiset ovat vähäpukeisina kauneimmillaan. Koska ulkonäköni ei ole sieltä pahimmasta päästä ja pukeudun tyylikkäästi, saan naisten suunnalta paljon hymyjä ja pitkiä katseita. Mutta koska en ole syntynyt pelimieheksi, iskemättä jäävät.
Voi sanoa, että olen luovuttanut. Ikääkin on jo yli 30 ja suhteita ollut se tasan nolla, niin pitäisikö muka vielä uskoa?
Näin tämä elämä menee, vuodet lipuvat ohitse toinen toistaan nopeammin. Sitä ihmettä vaan ei tapahdu, että joku nainen ilmestyisi jostain, ehdottaisi treffejä tai edes kertoisi pitävänsä minusta.
Nuorena en edes tajunnut, että minusta tulee atm.
Minulle ei tulisi mieleenkään lähteä viikonloppuna baariin tai edes terassille kaljalle. Tanssiminenkin on poissuljettu vaihtoehto, koska en osaa tanssia eikä perinteiset lavatanssit kiinnosta paskanvertaa. Olen ehkä liian epäsosiaalinen ihminen lähtemään julkisesti etsimään kumppania.
Nettideittailu...voi v i t t u mitä touhua. Esim suomi24 treffeillä on lukuisasti naisia, jotka voisin kihlata ja taluttaa papin eteen samantien, leikkiä kotia ja tehdä ne pari muksua. Suunnitelman toteuttamisessa on vain pieni ongelma, koska naiset eivät vastaa viesteihin, saati lähtisi treffeille. Kuka oikeasti jaksaa moista pelleilyä?
Kaupunki on täynnä nuoria naisia ja varsinkin näin kesällä naiset ovat vähäpukeisina kauneimmillaan. Koska ulkonäköni ei ole sieltä pahimmasta päästä ja pukeudun tyylikkäästi, saan naisten suunnalta paljon hymyjä ja pitkiä katseita. Mutta koska en ole syntynyt pelimieheksi, iskemättä jäävät.
Voi sanoa, että olen luovuttanut. Ikääkin on jo yli 30 ja suhteita ollut se tasan nolla, niin pitäisikö muka vielä uskoa?
Näin tämä elämä menee, vuodet lipuvat ohitse toinen toistaan nopeammin. Sitä ihmettä vaan ei tapahdu, että joku nainen ilmestyisi jostain, ehdottaisi treffejä tai edes kertoisi pitävänsä minusta.
Nuorena en edes tajunnut, että minusta tulee atm.
Vastaukset 10
Vanhimmat
Niin. On se kyllä kumma että jos ei teen mitään, niin mitään ei tapahdu.
Itse olen yrittänyt ja ikää 35 ja naista ei vaan tule. On yritetty kaikki nettideitit jossa edellä mainittu vastaamis ongelma, kierretty yökerhot, festarit yms joten ei sitä naista saa vaikka yrittäisikin. Riittää kun on naamalta ruma niin ilman jää.
Minä en ole koskaan edes yrittänyt. On tuo itsetunto ollut aina niin surkea. Tuskin ne naiset minusta koskaan kiinnostuu vaikka tekisin mitä.
Enkä minäkään tajunnut olevani atm kuin vasta 22-vuotiaana. Siihen asti vielä elin ihan suht onnellisena vaikken ollut koskaan pillua saanutkaan. Sitten vasta oikeasti tajusin karun totuuden etten tule saamaankaan. Todella vastenmielinen ajatus.
Ei tarvitse löytää kuin 1 hyvä nainen.
Kaikki on pääsi sisällöstä kiinni ja miten sitä hallitset.
Miehille ei kaikki vaan tapahdu, kuten suurimmalle osalle naisia.
Kyllä se nainen jostain löytyy, kun laittaa oman pään sisällön kuntoon ja jatkaa yrittämistä.
Niin se täällä Suomessa menee, että jos et ryyppää etkä tanssi, niin et myöskään pääse naimaan.
Ei naiset halua epäsosiaalista miestä. Epäsosiaaliset naisetkin haluavat sosiaalisen miehen, josta he ajan kanssa tekevät epäsosiaalisen...
Yksinkertaisinta on varmaan hakea tuontivaimo Aasiasta...
Olen yrittänyt vaikka mitä mutta aina tulee pakit joten olen lopettanut yrittämisen. Ei minusta kukaan kiinnostu ellen voita lotossa 10 miljoonaa.
Kukaan pelimieheksi synny.. toisten pitää harjoitella enemmän kuin toisten.
Se on paha kun suomi on tällainen kyräilijöiden ja kateellisten maa, missä miehet eivät vertaistue toisiaan muuten kuin valittamisessa ja selkääntaputtelussa.. :p
On tuo tunne ollut minullakin.
Etenkin kuivina kausina se on tullut.
Ja nyt taas kun on ollut märät kaudet, on silti sellainen tietty stressi koko ajan kimpussa, koska pitää olla koko ajan valmis menemään ja viemään juttuja eteenpäin, muttei koskaan voi olla varma että kannattaako se, vai tuleeko kylmää kyytiä. Samoin jatkuva epämukavuusalueelleen poistuminen voi kyllä kasvattaa, mutta kyllä se myöskin stressaa ihan pirusti.
Joten tauko on paikallaan jos homma maistuu puulta.
Joskus nainen voi ilmestyä juur silloin, kun olet päättänyt heistä luopua.
Yleensä huonoin strategia heidän lähestymiseensä on epätoivo.
Naisten mielestä nälkäisten ei pidä tulla ruokituiksi.
En näe nykynaisissa mitään hyvää.
Tasa-arvoa vaaditaan, mutta miehen pitää maksaa ja palvella.
Paskasti voi kohdella ja miehen pitää vain kuunnella.
Oma rauha, omat rahat ja omat harrastukset.
En ole vaihtamassa niitä pois. Ikinä ei tietenkään kannata sanoa ikinä.
Mutta aika epätodennäköiseltä näyttää.
Joo, olen seurustellut muutaman kerran.
En saanut siitä mitään.
En erityisemmin edes pitänyt halailuista tai suutelusta.
Enkä lopulta edes "siitä".