Toinen kysymys: Mikä on positiivisen ja negatiivisen ateismin ero? Onko ero mielestänne merkittävä? Aiheutuuko erosta ongelmia?
Vastaukset 38
- ZeusSiunatkoon
Ero näkyy siinä, että positiivisessa ateismissa ei uskota mihinkään jumaliin,
kun taas negatiivisessa ateismissa ei uskota mihinkään jumaliin.
Tämä merkittävä ero aiheuttaa ongelmia vain niille, jotka haluavat saivarrella
siitä mitä ateismi tarkoittaa.
Kuinka monella eri tavalla sinä olet uskomatta Zeukseen? Oletko Zeuksenkieltäjä? Vai etkö vain pidä Zeuksen olemassaoloa yhtään uskottavana? Puuttuuko sinulta kokonaan Zeus-usko? Oletko sitä mieltä, että Zeuksen olemassaolon puolesta ei ole olemassa mitään todisteita? Mutta paljon todisteita sitä vastaan? Oletko positiivinen vaiko negatiivinen a-zeusti?- Epäjumalienkieltäjä
<
kun taas negatiivisessa ateismissa ei uskota mihinkään jumaliin.>>
Tuossa on kaikki oleellinen.
- edfbsdh
noni laita ny se viimenenkin...
- edfbsdh
hihihi kamelinperse ateisti, en kestä enää
se on "se"
>>> Mikä on positiivisen ja negatiivisen ateismin ero? Onko ero mielestänne merkittävä? <<<
Minkä tahansa kysymyksen kohdalla on olemassa kolme vaihtoehtoa.
1. Positio/ joka käytännössä on esitetty väittämä jostakin asiasta.
2. Negaatio / jossa esitetyt väittämät hylätään.
3. Kontrapositio / jossa esitetään että alkuperäistä väittämää vastakkainen vaihtoehto on tosi.
Positio tässä tapauksessa on väite: Jumala/ Jumalia on olemassa.
Negaatio jumalien olemassaolon kohdalla on: En ole vakuuttunut väitteistä jumalien olemassaoloa koskevien kysymysten osalta.
Kontrapositio jumalan olemassaolon kohdalla on väite: Jumalia ei ole olemassa.
Negatiivinen ateismi tässä tapauksessa olisi tämä negaatio, siinä missä positiivinen ateismi olisi kontrapositio. Josta nämä termit saavat myös nimikkeensä positiivinen ja negatiivinen ateismi.
En näe että tämän kaltaisella jaottelulla olisi juurikaan minkäänlaista merkitystä. Mutta idealistisena konfliktina näen sen hyödyllisenä, siinä mielessä, että se sallii eriävien mielipiteiden esittämisen termin "ateismi " sisällä. Jolloin ateistit voivat keskenään haastaa toisiaan olettamuksien osalta jotka muodostuvat omien käsitysten vakiintuessa.
Oma henkilökohtainen näkemykseni asiasta on tällainen jossa: Ateisti on henkilö joka ei ole vakuuttunut jumalien olemassaolosta.
Se mistä syystä joku ei ole vakuuttunut, millainen ideologia kyseisellä henkilöllä on tai mitä johtopäätöksiä kyseinen henkilö on vetänyt sen ideologian pohjalta joka hänellä on, on täysin jokaisen henkilön oma henkilökohtainen asia.
>>> Aiheutuuko erosta ongelmia? <<<
Satunnaisesti ja varsinkin silloin jos tätä eroa yrittää selittää sellaiselle henkilölle joka ei itse ole ateisti. Ateismi kun jo itsessään on hyvin abstrakti asia.Positiivisella ateistilla katsotaan olevan se kanta, että jumalia ei ole.
Negatiivinen ateisti voi olla vailla moista kantaa. Hänen kohdallaan riittää, ettei satu uskomaan mihinkään teistiseen jumalaan.
Mitään ongelmaa tuossa en näe.- A.Teisti
Minusta tässä on usein seuraava ongelma. Mitä henkilö tarkoittaa, kun hän sanoo: En usko jumalaan?
Tarkoittaako hän, että hänellä ei ole uskoa (faith) ko. jumalaan vai että hänellä ei ole uskoa (belief (that)) ko. jumalan olemassaoloon? A.Teisti kirjoitti:
Minusta tässä on usein seuraava ongelma. Mitä henkilö tarkoittaa, kun hän sanoo: En usko jumalaan?
Tarkoittaako hän, että hänellä ei ole uskoa (faith) ko. jumalaan vai että hänellä ei ole uskoa (belief (that)) ko. jumalan olemassaoloon?Nuilta osin ajattelen asian niin, että PA:lla ei ole F-, eikä B-tekijää, kun NA:n osalta piisaa, ettei ole F-tekijää. Enkä näe tilanteessa mitään kummallista. Ajattelenkohan asian jotenkin väärin?
- A.Teisti
Noinhan se sinällään menee. Mutta eikö NA:llakin ole edes oletuksena, että jumalaa ei ole olemassa, ei kai hän ainakaan oleta, että jumala olisi olemassa.
Itse olen positiivinen ateisti ja nimenomaan siksi, että mielestäni mitään jumalaa ei ole eikä voi olla olemassa. Enkä kai minä uskoisikaan olemattomaan jumalaan... :) Käsittääkseni NAn idea terminä on juuri siinä, että sellaisella ateistilla ei ole kantaa jumalten olemassaolosta (sitä vastaan), eikä häntä siksi voi F-tekijän perusteella luokitella PA-joukkoon. Mutta käytännössä asia ei tietenkään ole mustavalkoinen vaan ihmiset asettuvat harmaansävyskaalalle. Ja sama ihminen voi olla skaalan eri paikoissa eri tilanteissa.
- A.Teisti
Sorry, mutta nyt yön yli nukuttuani minun pitää vähän korjata ja täsmentää aikaisemmin kirjoittamaani.
Ateismissa ei oikeastaan ole kyse juuri uskosta (faith) vaan jumalan olemassaolosta. Yritän seuraavassa esittää eron käyttämättä ollenkaan sanoja usko tai uskoa:
Negatiivinen ateisti on sitä mieltä, että EI OLE PERUSTEITA olettaa, että jumalia ON olemassa.
Positiivinen ateisti on sitä mieltä, että ON PERUSTEITA olettaa, että jumalia EI OLE olemassa.
Näin ei uskovaisillakaan pitäisi olla syytä väittää, että ateismi olisi uskonto... :)
(Usein kuitenkin sanaa ateisti käytetään myös ihmisestä, jotka eivät ole uskovaisia tai "tavallisia" uskovia, eli ei ainoastaan ateismin "kannattajia".) "Ateismissa ei oikeastaan ole kyse juuri uskosta (faith)"
Kyse sekä P-, että N-tyylin ateismissa on F-tekijän puuttumisesta.A.Teisti kirjoitti:
Sorry, mutta nyt yön yli nukuttuani minun pitää vähän korjata ja täsmentää aikaisemmin kirjoittamaani.
Ateismissa ei oikeastaan ole kyse juuri uskosta (faith) vaan jumalan olemassaolosta. Yritän seuraavassa esittää eron käyttämättä ollenkaan sanoja usko tai uskoa:
Negatiivinen ateisti on sitä mieltä, että EI OLE PERUSTEITA olettaa, että jumalia ON olemassa.
Positiivinen ateisti on sitä mieltä, että ON PERUSTEITA olettaa, että jumalia EI OLE olemassa.
Näin ei uskovaisillakaan pitäisi olla syytä väittää, että ateismi olisi uskonto... :)
(Usein kuitenkin sanaa ateisti käytetään myös ihmisestä, jotka eivät ole uskovaisia tai "tavallisia" uskovia, eli ei ainoastaan ateismin "kannattajia".)Tämä on yksi niistä syistä miksi minä puhun vakaumuksista.
Jokainen henkilö tekee johtopäätöksiä sen informaation ja niiden kokemusten kautta johon kyseisellä henkilöllä on pääsy. Se kutsuuko tätä johtopäätöstä, tiedoksi, uskoksi taikka uskomukseksi on yhdentekevää, koska kyseinen käsitys on sellainen jonka pohjalta kyseinen henkilö joka tapauksessa toimii. Sitä myös pitää totena, siinä määrin kun mitään voi pitää, täysin riippumatta siitä onko tällä todellisuus käsityksellä mitään osoitettavissa taikka perusteltavissa olevaa yhteyttä konkreettiseen todellisuuteen vaiko ei.
Tämä käsitys, mikä se sitten ikinä onkaan ja mitä se ikinä sitten koskeekaan, vain yksinkertaisesti "tuntuu" siltä että se on oikeassa.
Toisin sanoen: Käsitykset siitä millainen todellisuus on, ovat vakaumuksia.
Ja mikäli jonkun käsitys todellisuudesta on sellainen ettei se pidä sisällään vakaumusta vähintäänkin jonkin jumalan olemassaolosta, kyseinen henkilö on ateisti.
Ateisti on siis: Henkilö joka ei ole vakuuttunut jumalien olemassaolosta.
Tämä on myös sovellettavissa negatiiviseen ja positiiviseen ateismiin jossa:
Negatiivinen ateisti on: Henkilö joka ei ole vakuuttunut jumalien olemassaolosta.
Positiivinen ateisti on: Henkilö joka on vakuuttunut siitä että jumalia ei ole olemassa.- A.Teisti
Eipä minulla ole tuohon vastaansanomista.
Eikö kuitenkin "olettaa paikkansapitäväksi että" tarkoita samaa kuin "olla vakuuttunut että"? Eli kyse on erilaisesta muotoilusta. - A.Teisti
A10097 kirjoitti:
"Ateismissa ei oikeastaan ole kyse juuri uskosta (faith)"
Kyse sekä P-, että N-tyylin ateismissa on F-tekijän puuttumisesta.Molemmista puuttuu faith eli kyse ei ole "uskonasiasta"... :)
A.Teisti kirjoitti:
Molemmista puuttuu faith eli kyse ei ole "uskonasiasta"... :)
Ehkä tarkoitat hymiöllä, ettet ole vakavissasi. En kuitenkaan luota siihen, koska olen hymiölukutaidoton sontiainen.
Jos tarkastelemme sitä, että onko henkilöllä juttua x, on kyse jutusta x.
(Mistä on kyse, jos kysytään, että onko minulla ruohotrimmeriä, jota minulla ei ole,?)A.Teisti kirjoitti:
Eipä minulla ole tuohon vastaansanomista.
Eikö kuitenkin "olettaa paikkansapitäväksi että" tarkoita samaa kuin "olla vakuuttunut että"? Eli kyse on erilaisesta muotoilusta.>>> Eikö kuitenkin "olettaa paikkansapitäväksi että" tarkoita samaa kuin "olla vakuuttunut että"? Eli kyse on erilaisesta muotoilusta. <<<
Toki, mutta kun asian muotoilee siten että puhuu vakaumuksista, se ohittää kokonaan tämän hyvin sameaksi käyneen alueen joka ympäröi sanaa "usko".
Se muotoilee mielestäni esitetyn asian huomattavasti tarkemmin ja selkeyttää sitä mistä varsinaisesti on kyse.
Niin ikään voidakseen olla vakuuttunut jostakin, ei välttämättä vaadi todisteita taikka perusteita, vaan joku voi olla vakuuttunut jostakin intuitiivisesti taikka vain siksi että on kuullut jotakin.... vaivautumatta sen enempää harkitemaan asiaa.
Jolloin käyttämällä sanaa vakaumus voidaan ohittaa nämä esitykset agnostisuudesta ja gnostisuudesta, koska käsiteltävänä ovat ne varsinaiset käsitykset joita joku on omaksunut, ei filosofiset konseptit, perusteet taikka oikeutukset näiden omaksuttujen käsitysten takana.
Se yhdistää metafysiikan ja abstarktiti filosofisest konseptit reaali todellisuuteen, johtuen siitä, että vakaumukset johtavat oikeutuksiin ja näin ollen konkreettisiin toimiin siinä todellisuudessa jonka me kaikki jaamme.
Sanoit aiemmin että:
>>>Yritän seuraavassa esittää eron käyttämättä ollenkaan sanoja usko tai uskoa: <<<
Ja se sana joka mielestäni sopii tähän kaikkein parhaiten on vakaumus.
Esitykseni ei ollut tarkoitettu minkäänlaiseksi kritiikiksi, tarkoituksenani oli vain ilmaista se miten itse asian ilmaisisin.Alffa-Omega kirjoitti:
>>> Eikö kuitenkin "olettaa paikkansapitäväksi että" tarkoita samaa kuin "olla vakuuttunut että"? Eli kyse on erilaisesta muotoilusta. <<<
Toki, mutta kun asian muotoilee siten että puhuu vakaumuksista, se ohittää kokonaan tämän hyvin sameaksi käyneen alueen joka ympäröi sanaa "usko".
Se muotoilee mielestäni esitetyn asian huomattavasti tarkemmin ja selkeyttää sitä mistä varsinaisesti on kyse.
Niin ikään voidakseen olla vakuuttunut jostakin, ei välttämättä vaadi todisteita taikka perusteita, vaan joku voi olla vakuuttunut jostakin intuitiivisesti taikka vain siksi että on kuullut jotakin.... vaivautumatta sen enempää harkitemaan asiaa.
Jolloin käyttämällä sanaa vakaumus voidaan ohittaa nämä esitykset agnostisuudesta ja gnostisuudesta, koska käsiteltävänä ovat ne varsinaiset käsitykset joita joku on omaksunut, ei filosofiset konseptit, perusteet taikka oikeutukset näiden omaksuttujen käsitysten takana.
Se yhdistää metafysiikan ja abstarktiti filosofisest konseptit reaali todellisuuteen, johtuen siitä, että vakaumukset johtavat oikeutuksiin ja näin ollen konkreettisiin toimiin siinä todellisuudessa jonka me kaikki jaamme.
Sanoit aiemmin että:
>>>Yritän seuraavassa esittää eron käyttämättä ollenkaan sanoja usko tai uskoa: <<<
Ja se sana joka mielestäni sopii tähän kaikkein parhaiten on vakaumus.
Esitykseni ei ollut tarkoitettu minkäänlaiseksi kritiikiksi, tarkoituksenani oli vain ilmaista se miten itse asian ilmaisisin."Toki, mutta kun asian muotoilee siten että puhuu vakaumuksista, se ohittää kokonaan tämän hyvin sameaksi käyneen alueen joka ympäröi sanaa "usko"."
Mielestäni sana 'vakaumus' on turhan vahvasti latautunut käytettäväksi siitä, että pitää epätotena esimerkiksi lapsen ajatusta sängyn alla piilottelevasta möröstä tai uskovaisen ajatusta mahtavasta Jumalasta.A10097 kirjoitti:
"Toki, mutta kun asian muotoilee siten että puhuu vakaumuksista, se ohittää kokonaan tämän hyvin sameaksi käyneen alueen joka ympäröi sanaa "usko"."
Mielestäni sana 'vakaumus' on turhan vahvasti latautunut käytettäväksi siitä, että pitää epätotena esimerkiksi lapsen ajatusta sängyn alla piilottelevasta möröstä tai uskovaisen ajatusta mahtavasta Jumalasta.Vakaumus on sanan perus muoto, mutta se mistä olen jo aiemmin kirjoittanut, no ainakin pääsääntöisesti, on siitä ettei omaa jotakin vakaumusta.
Esim: Tässä lapsi esimerkissä, lapsi on vakuuttunut, omaa vakaumuksen, siitä että sängyn alla piilottelee mörkö. Tämä mörkö on kyseiselle lapselle todellinen.
Sinä tuskin olet vakuuttunut siitä että, tämä mörkö jonka olemassaolosta lapsi on vakuuttunut, olisi olemassa, jolloin sinä et ole vakuuttunut kyseisen mörön olemassaolosta.
Saatat tietää että, lapsilla on tapana projisoida pelkojaan itsensä ulkopuolelle, ja että tämän kaltaisien olentojen kuvitteleminen olemassa olevaksi on kohtalaisen yleistä. Eikä ole olemassa mitään näyttöä siitä että mitään mörköjä olisi olemassa.
Niinpä saatat hyvinkin olla myös vakuuttunut siitä, että mörköjä ei ole olemassa. Ja vaikka et voikaan absoluuttisesti osoittaa mörköjen olemassa olemattomuutta, käyttäydyt siten ettei mörköjä ole olemassa.
Toisin sanoen: Sinulla on vakaumus siitä ettei mörköjä ole olemassa.
Ja tämä malli soveltuu kaikkiin kysymyksiin.
Vertaat esitettyä väittämää, siihen informaatioon ja niihin käsityksiin joita sinulla aiemmin on ja muodostat näiden pohjalta arvion siitä mikä vaihtoehto on kaikkein todennäköisimmin tosi.
Joten vakaumus kuvaa ainoastaan sitä mielentilaa joka sinulla varsinaisesti tällä hetkellä on, koskien sitä kysymystä jota tällä hetkellä käsittelet.
Itse en näe miten sanan vakaumus käyttö voisi tehdä esityksestä turhan latautuneen.Alffa-Omega kirjoitti:
Vakaumus on sanan perus muoto, mutta se mistä olen jo aiemmin kirjoittanut, no ainakin pääsääntöisesti, on siitä ettei omaa jotakin vakaumusta.
Esim: Tässä lapsi esimerkissä, lapsi on vakuuttunut, omaa vakaumuksen, siitä että sängyn alla piilottelee mörkö. Tämä mörkö on kyseiselle lapselle todellinen.
Sinä tuskin olet vakuuttunut siitä että, tämä mörkö jonka olemassaolosta lapsi on vakuuttunut, olisi olemassa, jolloin sinä et ole vakuuttunut kyseisen mörön olemassaolosta.
Saatat tietää että, lapsilla on tapana projisoida pelkojaan itsensä ulkopuolelle, ja että tämän kaltaisien olentojen kuvitteleminen olemassa olevaksi on kohtalaisen yleistä. Eikä ole olemassa mitään näyttöä siitä että mitään mörköjä olisi olemassa.
Niinpä saatat hyvinkin olla myös vakuuttunut siitä, että mörköjä ei ole olemassa. Ja vaikka et voikaan absoluuttisesti osoittaa mörköjen olemassa olemattomuutta, käyttäydyt siten ettei mörköjä ole olemassa.
Toisin sanoen: Sinulla on vakaumus siitä ettei mörköjä ole olemassa.
Ja tämä malli soveltuu kaikkiin kysymyksiin.
Vertaat esitettyä väittämää, siihen informaatioon ja niihin käsityksiin joita sinulla aiemmin on ja muodostat näiden pohjalta arvion siitä mikä vaihtoehto on kaikkein todennäköisimmin tosi.
Joten vakaumus kuvaa ainoastaan sitä mielentilaa joka sinulla varsinaisesti tällä hetkellä on, koskien sitä kysymystä jota tällä hetkellä käsittelet.
Itse en näe miten sanan vakaumus käyttö voisi tehdä esityksestä turhan latautuneen."Itse en näe miten sanan vakaumus käyttö voisi tehdä esityksestä turhan latautuneen."
Ei se esityksestä tee latautunutta, vaan se sana itsessään omaa tiettyä latausta, joka ei mielestäni täysin sovi tarkoittamaasi käyttöön.
Käsittääkseni sellaiset sanat kuten 'vakaumus' ja 'katsomus' ovat vakiintuneet käyttöön kuvaamaan ihmisten kantoja yhteiskunnallisen tason mielipideasioihin. Tuttuja juttuja ovat poliittinen katsomus ja uskonnollinen vakaumus. Ei ole tapana kutsua vakaumukseksi esimerkiksi sitä, kun jonkun mielestä kauppaan kannataa mennä kylläisenä, tai kun joku ei pidä keijukaisia olemassaolevina. Eikö tuollaisista vähäpätöisistä asoista ole tapana käyttää sanaa 'käsitys', silloinkin kun henkilö on vakuuttunut olevansa oikeassa.
Mennäkseni näihin ateismiasioihin, omakohtainen esimerkki: Minulla ei ole uskonnollista vakaumusta. Minulla on sellainen käsitys, että uskontojen tarinat jumalista ovat mielikuvituksen tuotetta.A10097 kirjoitti:
"Itse en näe miten sanan vakaumus käyttö voisi tehdä esityksestä turhan latautuneen."
Ei se esityksestä tee latautunutta, vaan se sana itsessään omaa tiettyä latausta, joka ei mielestäni täysin sovi tarkoittamaasi käyttöön.
Käsittääkseni sellaiset sanat kuten 'vakaumus' ja 'katsomus' ovat vakiintuneet käyttöön kuvaamaan ihmisten kantoja yhteiskunnallisen tason mielipideasioihin. Tuttuja juttuja ovat poliittinen katsomus ja uskonnollinen vakaumus. Ei ole tapana kutsua vakaumukseksi esimerkiksi sitä, kun jonkun mielestä kauppaan kannataa mennä kylläisenä, tai kun joku ei pidä keijukaisia olemassaolevina. Eikö tuollaisista vähäpätöisistä asoista ole tapana käyttää sanaa 'käsitys', silloinkin kun henkilö on vakuuttunut olevansa oikeassa.
Mennäkseni näihin ateismiasioihin, omakohtainen esimerkki: Minulla ei ole uskonnollista vakaumusta. Minulla on sellainen käsitys, että uskontojen tarinat jumalista ovat mielikuvituksen tuotetta.>>> Eikö tuollaisista vähäpätöisistä asoista ole tapana käyttää sanaa 'käsitys', silloinkin kun henkilö on vakuuttunut olevansa oikeassa. <<<
Olet juuri onnistunut vastaamaan esittämääsi kritiikkiin itse.
Vakaumus on nimenomaan käsitys jostakin asiasta, jota tämä käsityksen omistaja pitää todellisena kuvauksena todellisuudesta. Ja olet onnistunut osoittamaan tämän käyttämälä sanaa, "vakuuttunut" , huolimatta siitä, että kuvaat kysymyksiä jotka mielestäsi ovat vähäpätöisiä.
>>> Minulla on sellainen käsitys, että uskontojen tarinat jumalista ovat mielikuvituksen tuotetta. <<<
Ja jos katsot tämän käsityksen kuvaavan todellisuutta, niin silloin voidaan puhua siitä, että olet vakuuttunut uskonnollisten jumalkäsitysten olevan mielikuvituksen tuotetta.
Sillä huolimatta siitä, että tämä on sinun henkilökohtainen asemasi, se vähintäänkin viittaa siihen, että henkilöt jotka ovat omaksuneet jumalkäsityksiä, ovat vähintäänkin väärässä jos eivät suoranaiseti valehtele.Voin ajatella itselläni olevan kolmisen vakaumusta. Jos kaikki ne tuhannet ja taas tuhannet asiat, joista itse olen ollut vakuuttunut (esim. 'Kyllä tämä jää jo kestää kävellä.') tarkoittaisivat, että minulla on asiaan liittyvä vakaumus, niin pääni halkeaisi.
- trivia
Alffa-Omega kirjoitti:
>>> Eikö tuollaisista vähäpätöisistä asoista ole tapana käyttää sanaa 'käsitys', silloinkin kun henkilö on vakuuttunut olevansa oikeassa. <<<
Olet juuri onnistunut vastaamaan esittämääsi kritiikkiin itse.
Vakaumus on nimenomaan käsitys jostakin asiasta, jota tämä käsityksen omistaja pitää todellisena kuvauksena todellisuudesta. Ja olet onnistunut osoittamaan tämän käyttämälä sanaa, "vakuuttunut" , huolimatta siitä, että kuvaat kysymyksiä jotka mielestäsi ovat vähäpätöisiä.
>>> Minulla on sellainen käsitys, että uskontojen tarinat jumalista ovat mielikuvituksen tuotetta. <<<
Ja jos katsot tämän käsityksen kuvaavan todellisuutta, niin silloin voidaan puhua siitä, että olet vakuuttunut uskonnollisten jumalkäsitysten olevan mielikuvituksen tuotetta.
Sillä huolimatta siitä, että tämä on sinun henkilökohtainen asemasi, se vähintäänkin viittaa siihen, että henkilöt jotka ovat omaksuneet jumalkäsityksiä, ovat vähintäänkin väärässä jos eivät suoranaiseti valehtele.Jokaisella ihmisellä on vakaumuksia roppakaupalla. Nimittäisin vakaumusta tiedon kasautumiseksi ja kun se on tieteen pohjalla, se on todellista. Esim. koulussa lapsi oppii matematiikan perusteet. Sitä hän käyttää läpi elämänsä eikä edes miellä sitä vakaumukseksi. Matemaattiset suureet muodostavat tieteellisen tiedon perusteet eikä niitä voi kumota.
Vakaumus voi olla mm. uskomus jonkun kirjallisuuslajin paremmuudesta ihmisen sivistyksen kannalta ja rajan vetäminen sen oikeellisuuteen on matematiikkaa heikompi. Käytäntö vahvistaa mikä tiedon sirpaleista koottu on oikeellista tai väärää.
Minulla on vakaumus satujen hyödyllisyydestä lapsuusaikana vaikka ne eivät edustakaan puhdasta tiedettä. Sadut opettavat ajattelemaan lapsen itsensä sitä ajattelematta kunhan tietyssä iässä lapselle kerrotaan taru ja todellisuus.
Oikean asian puolesta tulee aina puhua. Ateismi on oikea vakaumus ja hyödyllinen ihmiskunnalle. Vakkaa ei tule jättää veran alle. Se on pidettävä näkösällä.
Ateismissa ei saa jäädä väittämään "jumalia ei ole ja sillä hyvä. A10097 kirjoitti:
Voin ajatella itselläni olevan kolmisen vakaumusta. Jos kaikki ne tuhannet ja taas tuhannet asiat, joista itse olen ollut vakuuttunut (esim. 'Kyllä tämä jää jo kestää kävellä.') tarkoittaisivat, että minulla on asiaan liittyvä vakaumus, niin pääni halkeaisi.
Itse näen asian siten että: Minulla on olemassa yksi ainoa vakaumus, siinä merkityksessä missä näytät sanaa "vakaumus" käyttävän, joka pitää sisällään kaikki ne asiat joiden olemassaolosta olen tällä hetkellä vakuuttunut.
trivia kirjoitti:
Jokaisella ihmisellä on vakaumuksia roppakaupalla. Nimittäisin vakaumusta tiedon kasautumiseksi ja kun se on tieteen pohjalla, se on todellista. Esim. koulussa lapsi oppii matematiikan perusteet. Sitä hän käyttää läpi elämänsä eikä edes miellä sitä vakaumukseksi. Matemaattiset suureet muodostavat tieteellisen tiedon perusteet eikä niitä voi kumota.
Vakaumus voi olla mm. uskomus jonkun kirjallisuuslajin paremmuudesta ihmisen sivistyksen kannalta ja rajan vetäminen sen oikeellisuuteen on matematiikkaa heikompi. Käytäntö vahvistaa mikä tiedon sirpaleista koottu on oikeellista tai väärää.
Minulla on vakaumus satujen hyödyllisyydestä lapsuusaikana vaikka ne eivät edustakaan puhdasta tiedettä. Sadut opettavat ajattelemaan lapsen itsensä sitä ajattelematta kunhan tietyssä iässä lapselle kerrotaan taru ja todellisuus.
Oikean asian puolesta tulee aina puhua. Ateismi on oikea vakaumus ja hyödyllinen ihmiskunnalle. Vakkaa ei tule jättää veran alle. Se on pidettävä näkösällä.
Ateismissa ei saa jäädä väittämään "jumalia ei ole ja sillä hyvä.Ateismi ei ole minun vakaumukseni, vaan sen sijaan olen ateisti siksi ettei ainutkaan niistä asioista joista olen vakuuttunut, ole jumalien olemassaolo.
Ateismi on johdannainen sivuseuraus siitä, että uskonnolliset henkilöt ovat olleet kykenemättömiä osoittamaan jumalien olemassaolon.
>>> Ateismissa ei saa jäädä väittämään "jumalia ei ole ja sillä hyvä. <<<
Minulla ei siis ole mitään josta voisi puhua käyttämällä termiä: "Ateismissa"
Ateismi on toisin sanoen termi johon olen päätynyt, koska en voi kutsua sitä asemaa johon olen päätynyt jumalien olemassaolon suhteen miksikään muuksi... ja edelleen olla rehellinen.
Enkä minä johda tästä nimikkeestä ainuttakaan oikeutusta, perustelua taikka ideologista asemaa.
>>> Ateismi on oikea vakaumus ja hyödyllinen ihmiskunnalle. <<<
Ateismi on hyödyllinen ainoastaan siinä suhteessa että kun joku oikeasti vaivautuu harkitsemaan uskonnollisia käsityksiä ja hylkää ne perusteettomina, tämä yleisesti johtuu siitä, että on samalla hylännyt ne uskonnolliset konseptit jotka ovat konkreettisesti haitallisia niin yksilölle kun yhteiskunnallekin.
Ateismi ei kuitenkaan ole syy, se on lopputulos johon päädytään, hylkäämällä nämä uskontojen haitalliset konseptit. Perustelut ja se mikä varsinaisesti on hyödyllistä, löytyvät täysin ateismin ulkopuolelta.Alffa-Omega kirjoitti:
Itse näen asian siten että: Minulla on olemassa yksi ainoa vakaumus, siinä merkityksessä missä näytät sanaa "vakaumus" käyttävän, joka pitää sisällään kaikki ne asiat joiden olemassaolosta olen tällä hetkellä vakuuttunut.
Oukki doukki. Minulla on kuhtuullisen vakaat eli vakiintuneet uskomukset erikseen suhteessa siihen, mitä on biologinen elämä, siihen, kuinka ihmisen olisi hyvä elää suhteessa muuhun luontoon, ja siihen, miten politiikkaa tulisi hoitaa. (Sotkuinen ja tynkä pikakuvaus, sori.)
Pidän kyseisiä maailmankuvallisiin perusasioihin keskittyviä mielipiteitäni erillinä vakaumuksina, koska periaatteessa mikä tahansa niistä voisi muuttua vaikuttamatta muihin.
Nuiden kohdalla kannatan muuten vakaumusten tasa-arvoa (avointa keskustelua ja demokraattista päätöksentekoa), jolle uhkana pidän teokraattisia pyrkimyksiä. Niin monilla kun löytyy vihaa tihkuva uskonnollinen vakaumus, joka sallii toisinajattelijoiden ja toisenkaltaisten sortamisen.Alffa-Omega kirjoitti:
Ateismi ei ole minun vakaumukseni, vaan sen sijaan olen ateisti siksi ettei ainutkaan niistä asioista joista olen vakuuttunut, ole jumalien olemassaolo.
Ateismi on johdannainen sivuseuraus siitä, että uskonnolliset henkilöt ovat olleet kykenemättömiä osoittamaan jumalien olemassaolon.
>>> Ateismissa ei saa jäädä väittämään "jumalia ei ole ja sillä hyvä. <<<
Minulla ei siis ole mitään josta voisi puhua käyttämällä termiä: "Ateismissa"
Ateismi on toisin sanoen termi johon olen päätynyt, koska en voi kutsua sitä asemaa johon olen päätynyt jumalien olemassaolon suhteen miksikään muuksi... ja edelleen olla rehellinen.
Enkä minä johda tästä nimikkeestä ainuttakaan oikeutusta, perustelua taikka ideologista asemaa.
>>> Ateismi on oikea vakaumus ja hyödyllinen ihmiskunnalle. <<<
Ateismi on hyödyllinen ainoastaan siinä suhteessa että kun joku oikeasti vaivautuu harkitsemaan uskonnollisia käsityksiä ja hylkää ne perusteettomina, tämä yleisesti johtuu siitä, että on samalla hylännyt ne uskonnolliset konseptit jotka ovat konkreettisesti haitallisia niin yksilölle kun yhteiskunnallekin.
Ateismi ei kuitenkaan ole syy, se on lopputulos johon päädytään, hylkäämällä nämä uskontojen haitalliset konseptit. Perustelut ja se mikä varsinaisesti on hyödyllistä, löytyvät täysin ateismin ulkopuolelta.Hei A-O. Kun edellä natkutin yhden termin käytöstä, niin nyt täytyy virtuaalisesti paiskata käpälää, kun pistit nippuun monia ajatuksia, joista en yhdestäkään osaa olla eri mieltä.
A10097 kirjoitti:
Hei A-O. Kun edellä natkutin yhden termin käytöstä, niin nyt täytyy virtuaalisesti paiskata käpälää, kun pistit nippuun monia ajatuksia, joista en yhdestäkään osaa olla eri mieltä.
Tämä yhdessä tuon edellisen; "Oukki doukki." , alkavan vastauksen kanssa vaikuttavat hyvin vahvasti siltä, että terminologia ei ole se missä ristiriita varsinaisesti on.
Terminologia on vain se pinta taso joka on selkeiten havaittavissa.
Ja sen perusteella mitä olet sanonut, vaikka et olekaan näitä suoraan ilmaissut termein, en myöskään näe kovinkaan suuria ideologisia eroja.
Minä kun olen sekulaari humanisti, naturalisti ja moraalini perustuu lähinnä utilitaristiseen seuraus etiikkaan jonka lisäksi olen hyvin liberaali, tietyssä mielessä, johtuen siitä, että painotan hyvin vahvasti individualistisia vapauksia ja oikeuksia.
Huolimatta samankaltaisuuksista, mikäli olen ymmärtänyt esityksesi oikein, keskeiset erot löytyvät lähinnä siitä miten näihin saman kaltaisiin käsityksiin päädytään.
Tätä voisi verrata suunnistukseen jossa, rastit ovat samoja, mutta se miten rastilta rastille edetään vaihtelee, jolloin näkökulma josta rastille saavutaan on erilainen.
Perus lähtökohtainen asioiden katekorisointi, miten asiat jäsentyvät kokonaisuudeksi, on se missä eroja mitä todennäköisimmin on.
Tämä myös selittäisi sen miksi olemme monin osin samaa mieltä sen suhteen miten asiat ovat, jossain määrin eri mieltä siitä miten näihin tuloksiin päädytään ja selkeästi eri mieltä siitä miten nämä asiat olisi parhaiten ilmaista.
>>> Hei A-O. Kun edellä natkutin yhden termin käytöstä, <<<
Ja mitä sitten tulee tuohon. Tuo ei haittaa minua millään tavalla, sillä tämän kaltainen ajatusten hienosäätö on jotakin minkä minä henkilökohtaisesti koen varsin viihdyttäväksi.
>>> niin nyt täytyy virtuaalisesti paiskata käpälää, kun pistit nippuun monia ajatuksia, joista en yhdestäkään osaa olla eri mieltä. <<<
Mistä johtuen minulle ei tuota minkäänlaista vaikeutta vastata omalta osaltani tähän virtuaaliseen käpälän paikaamiseen.Alffa-Omega kirjoitti:
Tämä yhdessä tuon edellisen; "Oukki doukki." , alkavan vastauksen kanssa vaikuttavat hyvin vahvasti siltä, että terminologia ei ole se missä ristiriita varsinaisesti on.
Terminologia on vain se pinta taso joka on selkeiten havaittavissa.
Ja sen perusteella mitä olet sanonut, vaikka et olekaan näitä suoraan ilmaissut termein, en myöskään näe kovinkaan suuria ideologisia eroja.
Minä kun olen sekulaari humanisti, naturalisti ja moraalini perustuu lähinnä utilitaristiseen seuraus etiikkaan jonka lisäksi olen hyvin liberaali, tietyssä mielessä, johtuen siitä, että painotan hyvin vahvasti individualistisia vapauksia ja oikeuksia.
Huolimatta samankaltaisuuksista, mikäli olen ymmärtänyt esityksesi oikein, keskeiset erot löytyvät lähinnä siitä miten näihin saman kaltaisiin käsityksiin päädytään.
Tätä voisi verrata suunnistukseen jossa, rastit ovat samoja, mutta se miten rastilta rastille edetään vaihtelee, jolloin näkökulma josta rastille saavutaan on erilainen.
Perus lähtökohtainen asioiden katekorisointi, miten asiat jäsentyvät kokonaisuudeksi, on se missä eroja mitä todennäköisimmin on.
Tämä myös selittäisi sen miksi olemme monin osin samaa mieltä sen suhteen miten asiat ovat, jossain määrin eri mieltä siitä miten näihin tuloksiin päädytään ja selkeästi eri mieltä siitä miten nämä asiat olisi parhaiten ilmaista.
>>> Hei A-O. Kun edellä natkutin yhden termin käytöstä, <<<
Ja mitä sitten tulee tuohon. Tuo ei haittaa minua millään tavalla, sillä tämän kaltainen ajatusten hienosäätö on jotakin minkä minä henkilökohtaisesti koen varsin viihdyttäväksi.
>>> niin nyt täytyy virtuaalisesti paiskata käpälää, kun pistit nippuun monia ajatuksia, joista en yhdestäkään osaa olla eri mieltä. <<<
Mistä johtuen minulle ei tuota minkäänlaista vaikeutta vastata omalta osaltani tähän virtuaaliseen käpälän paikaamiseen.Kiva kiva.
"Tämä myös selittäisi sen miksi olemme monin osin samaa mieltä sen suhteen miten asiat ovat, jossain määrin eri mieltä siitä miten näihin tuloksiin päädytään ja selkeästi eri mieltä siitä miten nämä asiat olisi parhaiten ilmaista."
En ole osannut kiinnittää huomiota erilaisiin tuloksiinpäätymiskonsteihin meidän kesken, vaikka kirjoituksiasi luenkin usein ajatuksella. Jos jaksat kiteyttää jonkun esimerkin, niin olisin kiinnostunut pohtimaan asiaa.
- Ateisti1982EiKirj
Itse olen kuitenkin "positiivinen ateisti" koko elämäni ajan!
"Toinen kysymys: Mikä on positiivisen ja negatiivisen ateismin ero?"
Positiivinen ateismi on näkemys, että jumalia ei ole. Negatiivinen että jumalia ei mahdollisesti ole.
"Onko ero mielestänne merkittävä? Aiheutuuko erosta ongelmia?"
Ei ainakaan itselläni. Vaikka olen hyvin positiivinen että jumalia ei ole. Ei se silti tarkoita, etteikö jokin silti voisi olla olemassa.- trivia
Aloitus on mielestäni akateemista saivartelua. En välttämättä tuomitse sitä, koska asioita voi miettiä monella tapaa. Mutta itse asiaan ateistien luokittelu vaikuttaa hölmöhköltä.
Ateismi liittyy oheisaiheena tieteelliseen ajatteluun. Tiede taasen syntyy luonnon tutkimisesta. Lopulta tiede näennäisesti synnyttää tiedettä mutta taustalla on aina olemassaolevan ominaisuuksien, liikemuotojen ym sellaisen tutkimus.
Ajattelu ajattelun vuoksi ei johda mihinkään. Ajattelu on aina yhteydessä jollain lailla olemisen edellytyksiin.
Ateismissa kuten myöskin teologiassa peruskysymys on; millainen on ulkopuolellamme oleva todellisuus ja miten se toimii. Ehkä vielä lisäksi se, miten ihminen ajattelevana oliona todellisuuteen kytkeytyy."Ateismissa kuten myöskin teologiassa peruskysymys on; millainen on ulkopuolellamme oleva todellisuus ja miten se toimii."
Linenkö tollo, vai missä vika, kun en keksi lähestymistapaa, jolla saisin tuollaisen mahtavan peruskysymyksen kytkettyä siihen, että osalla ihmisiä ei ole uskoa mihinkään teistiseen jumalaan.
P.S. Teologia tutkii jumaluskoa, joka käsittääkseni vaikuttaa pirun vähän ulkopuolellamme olevaan todellisuuteen.- trivia
A10097 kirjoitti:
"Ateismissa kuten myöskin teologiassa peruskysymys on; millainen on ulkopuolellamme oleva todellisuus ja miten se toimii."
Linenkö tollo, vai missä vika, kun en keksi lähestymistapaa, jolla saisin tuollaisen mahtavan peruskysymyksen kytkettyä siihen, että osalla ihmisiä ei ole uskoa mihinkään teistiseen jumalaan.
P.S. Teologia tutkii jumaluskoa, joka käsittääkseni vaikuttaa pirun vähän ulkopuolellamme olevaan todellisuuteen.Tarkoitan teologialla raamatussa olevaa maailmanselitystä. Luominen, maailman ulkopuolisen olennon tuki ihmisten toimille, pelastusteoria, syntioppi, helvetti/taivasoppi ja vastaavalaista metafysiikkaa muissa uskonnoissa.
- trivia
A10097 kirjoitti:
"Ateismissa kuten myöskin teologiassa peruskysymys on; millainen on ulkopuolellamme oleva todellisuus ja miten se toimii."
Linenkö tollo, vai missä vika, kun en keksi lähestymistapaa, jolla saisin tuollaisen mahtavan peruskysymyksen kytkettyä siihen, että osalla ihmisiä ei ole uskoa mihinkään teistiseen jumalaan.
P.S. Teologia tutkii jumaluskoa, joka käsittääkseni vaikuttaa pirun vähän ulkopuolellamme olevaan todellisuuteen.Teologiaa on myös uskonpuolustajien selitykset (tutkiminen) metafysikkan sovittamiseksi yhteen nykyaikaisen tieteen kanssa. Ne vasta mielenkiintoisia sepustuksia ovatkin. Ateistiset piirit kirjoittavat vastakirjoja teologien yrityksiin ujuttaa jumalia nykyaikaisen tieteen rinnalle yhdenvertaiseen asemaan. Mahdottoman sovittaminen todellisiin materiaalisiin ilmiöihin on typerää mutta on mielenkiintoista seurata miten uskonpuolustajat sitä yrittävät.
trivia kirjoitti:
Tarkoitan teologialla raamatussa olevaa maailmanselitystä. Luominen, maailman ulkopuolisen olennon tuki ihmisten toimille, pelastusteoria, syntioppi, helvetti/taivasoppi ja vastaavalaista metafysiikkaa muissa uskonnoissa.
Vau. Serkkuvainaa kutsui autoja kottikärryiksi.
- tyrytrtyrytr
A10097 kirjoitti:
Vau. Serkkuvainaa kutsui autoja kottikärryiksi.
Anna kun arvaan. Kuollessaan piti kiinni liikkeellä olleen kuplan pakoputkista?
tyrytrtyrytr kirjoitti:
Anna kun arvaan. Kuollessaan piti kiinni liikkeellä olleen kuplan pakoputkista?
:-)
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Suomalaiset nuoret Eu:n köyhimpiä?
Suomalaisen nuoren varallisuus keskimäärin 5000e. Eu:ssa keskimäärin 25 000e.2992036- 991460
Sofia teki aika pahat oharit
Leikkiikö Sofia kansainvälistä kosmopoliittia vai menikö rehdisti pupu pöksyyn, kun perui viestillä tulonsa puoli tunti2661371- 671045
- 811037
- 591001
- 66775
- 61754
- 45625
Muiden vaikutus
Oletko antanut muiden vaikuttaa mielipiteisiisi, tunteisiini tai valintoihisi suhteessa kaivattuusi?80572