Naisten seksuaalinen haluttomuus Lääkkeissä:)

Naisten seksuaalinen haluttomuus
Tärkein tieto
K Seksuaaliterveys on tärkeää ihmisen hyvinvoinnin
kannalta. Useimmilla meistä on kaipaus läheisyyteen,
hellyyteen ja rakkauteen, siis hyvään seksuaaliseen
parisuhteeseen.
K Naisten seksuaalinen haluttomuus on tavallista.
K Halukkuus voi olla vähentynyt monesta syystä, kuten
seksuaalisen kiinnostuksen puutteesta, parisuhteen
muista ongelmista tai muista taustatekijöistä. Monet
sairaudet, niin fyysiset kuin psyykkiset, voivat vaikuttaa
ihmisen seksuaaliseen halukkuuteen.
K Hormonaalisilla tekijöillä on merkitystä naisen
seksuaaliseen käyttäytymiseen. Haluttomuuden korjaavaa
täsmälääkettä ei toistaiseksi ole saatavilla.
K Parisuhteen seksuaalisia ongelmia voidaan ratkoa
seksuaaliterapian avulla.
Seksuaaliterveyden käsite luotiin muutama vuosikymmen
sitten. Aikaisemmin keskityttiin lähinnä fyysiseen
ja psyykkiseen hyvinvointiin. Naiset halusivat
lisääntymisterveyden käsitteen perhesuunnitteluun, ja pian
alettiin puhua seksuaali- ja lisääntymisoikeudesta. Seksuaaliterveyden
päämäärä on elämänlaadun ja ihmissuhteiden
vaaliminen (1).
Miesten erektiohäiriöiden uudet hoidot PDE5-estäjillä (sildenafiili,
tadalafiili ja vardenafiili) ovat tuoneet parisuhteeseen
mahdollisuuden jatkaa yhteistä rakastelua miehen
ikääntymisestä ja sairauksista huolimatta. Nämä lääkkeet
toimivat kiihottumishäiriön hoitona, ja niillä saattaa olla
hyötyvaikutusta joidenkin naisten kiihottumisen ongelmissa,
koska naisen paisuvaiskudoksissa näillä lääkkeillä on
sama vaikutus kuin peniksenkin paisuvaiskudoksissa (2).
Varsinaisen seksuaalisen haluttomuuden hoidossa niillä ei
näytä olevan sijaa.
Määritelmä
Masters ja Johnson tutkivat 1960-luvulla ihmisen seksuaalifysiologiaa
lukuisten vapaaehtoisten parien yhdyntöjä seuraamalla.
Heidän tutkimustensa mukaan seksuaalireaktiot
koostuvat kiihottumisesta, tasannevaiheesta, orgasmista ja
laukeamisesta. Kiihottuminen käsitti elimistön fysiologiset
reaktiot, mutta sitä edeltävää emotionaalista puolta ei otettu
huomioon. Kaplanin malli vuodelta 1979 käsittää ajatuksen
seksuaalisesta halusta, sitä seuraavasta kiihottumisesta ja
seksuaalisen toiminnan seurauksena tulevasta orgasmista.
Sittemmin hän liitti ongelmakenttään myös kivun ja lihastoiminnan
häiriöt (3).
Nykyään naisten seksuaaliset toimintahäiriöt (Female
Sexual Dysfunction, FSD) jaotellaan DSM-IV:n mukaisesti
kiihottumisen häiriöihin, orgasmihäiriöihin, seksuaaliseen
kipuun ja seksuaalisen halun häiriöihin (4). Naisen kiihottumisen
ja seksuaalisen halun ymmärtäminen on muuttunut
suoraviivaisesta ajattelusta ymmärrykseksi monien tekijöiden
yhteisvaikutuksista. Näitä ovat naisen oma terveys,
erilaiset elämäntilanteet, kumppanin suhtautuminen ja
tyytyväisyys omaan seksuaalielämään (5,6).
ICD-10-tautiluokituksessa toimintahäiriöt kuuluvat
diagnoosiryhmään F52, joista F52.0 on varsinainen primääri
seksuaalinen haluttomuus (Hypoactive Sexual Desire Disorder,
HSDD), eikä se ole seurausta muista sukupuolielämän
vaikeuksista. F52.1 on taas seksuaalinen aversio tai sukupuolisen
nautinnon puute, jolloin ihminen ei kykene nauttimaan
seksuaalisuudestaan, vaikkakin seksuaalireaktiot
sinänsä ovat yleensä normaalit. Ahdistus ja pelko ovat tällöin
tavallisia hallitsevia oireita.
Seksuaalinen halu jaotellaan usein kolmikantaiseksi käsittäen
sukupuolivietin, seksuaaliset toiveet ja odotukset sekä
Naisten seksuaalinen haluttomuus Lääkkeissä:)
n 10 taplettia aamuulla n 10 taplettia Illalla
Onko Auto Terve Ajettavaksi :)