Tai kokisitko huonoa omaatuntoa, tälläisessä tapauksessa, jos olisit kiusannut raa'asti toista henkilöä? haukkunut, naureskellut, mulkoillut, levittänyt perättömiä juoruja, uhkaillut, lyönyt, töninyt, töhrinyt hänestä vessan seinään juttuja... Eikä sun välttämättä ole tarvinnut tehdä edes kaikkia näitä asioita, vaan vaikka 2 asiaa noista ja tietäisit että moni muu olisi kiusannut häntä myös, vaikka eihän sillä periaatteessa ole merkitystä kuinka moni, kun tässä elämässä jokaisen ihmisen täytyisi kantaa vastuu vaan omista teoistaan. Näetkö tuollasen kiusaamisen ees raakana väkivaltana, tilanteesta riippumatta ja että joku ihminen, etenkin lapsi tai teini ansaitsisi sitä?
Tää kiusattu ois sit ollu sellanen 11-15v tyttö, joka olisi näyttänyt halvalta, seurustellut usean kanssa, flirttailut usean kanssa, harrastanut usean kanssa seksiä, iskenyt varattuja, puhunut pahaa seläntakana muista ja levitellyt toisten salaisuuksia. Sinä olisit joutunut edes jonkun noista hänen tekemien tekojen kohteeksi. Voisitko ymmärtää että hän on ollut lapsi/nuori ja tehnyt virheitä? osaisitko verrata hänen tekojaan siihen, että ehkä sinä itsekin kiusasit ja teit väärin, ei oo pääasiassa merkitystä kummasta osapuolesta teot alun alkaen alkoivat jos olet sortunut itsekin kiusaamaan = tekemään väärin? Tekisikö asiasta mielessäsi yhtään ymmärrettävämpää se, jos tietäisit tuon tytön elämän olleen aika rajatonta, on saanut tehdä aina mitään ja ehkä siksi myös olettanut, että on saanut toimia noin niin kun on muita kohtaan tehnyt? Ja tulisitko ajatelleeksi, että ehkä hänen perheen sisällä on voinut olla muitakin vakavempia ongelmia jotka eivät ole suoranaisesti näkyneet ulospäin.
Tietäisit tytön myös peruskoulun jälkeen muuttaneen muualle, jos joskus sattumalta vielä törmäisit häneen elämässäsi ja tunnistaisit hänet, kertoisitko mahdollisesti tytön tai nykyisen naisen, uudelle kumppanille, uusille ystäville hänen menneisyydestään vaikka voisit olettaa että tyttö muutti juuri sen takia kun halusi muuttaa tapansa ja elämänsä? Voisitko myös olettaa, että ehkä hän kärsi tarpeeksi siitä kiusaamisesta, muutti sen takia pois, muutti sen takia tapansa ja aikuisuus/ikä ovat tuoneet järkeä myös päähän, eikä nykyinen nainen toista enää lapsuuden virheitään? Miksi lähtisit pilaamaan tälläisen ihmisen elämää uudelleen kertomalla _menneisyydestä_, ajamalla häntä uudelleen huonoon maineeseen, kiusaamiseen, vaikka nainen ei olisi enää vuosi kausiin laittanut itse tikkua ristiin huonon maineen eteen? Ajattelisitko että oma käytöksesi olisi silloin myöskään hyvin tervettä, jos tahdot toista vainota hautaan saakka ja kertoa hänen menneisyydestään, vaikka hän on hyvin todennäkösesti muuttanut tapansa? Silloin se hauta voi löytyä aika hyvinkin äkkiä oman käden kautta, kun tietty piste kiusaamisessa saavutetaan ja ihmiselämä loppua hyvinkin nuorena.
Soimaisiko itsetunto, jos tietäisit että joku tekisi itsemurhan sinun vainoamisesi takia ja sen takia että et pysty anteeksi antamaan asioita, mitä ihminen teki joskus 11-15vuotiaana vaikka sinulle anteeksi annettaisiin kaikki henkinen/mahdollinen fyysinen väkivalta mitä olet toista kohtaan silloin joskus harjoittanut?
Toivon että tämä ketju kerää paljon vastauksia ja on ylhäällä vielä aamullakin.
Tää kiusattu ois sit ollu sellanen 11-15v tyttö, joka olisi näyttänyt halvalta, seurustellut usean kanssa, flirttailut usean kanssa, harrastanut usean kanssa seksiä, iskenyt varattuja, puhunut pahaa seläntakana muista ja levitellyt toisten salaisuuksia. Sinä olisit joutunut edes jonkun noista hänen tekemien tekojen kohteeksi. Voisitko ymmärtää että hän on ollut lapsi/nuori ja tehnyt virheitä? osaisitko verrata hänen tekojaan siihen, että ehkä sinä itsekin kiusasit ja teit väärin, ei oo pääasiassa merkitystä kummasta osapuolesta teot alun alkaen alkoivat jos olet sortunut itsekin kiusaamaan = tekemään väärin? Tekisikö asiasta mielessäsi yhtään ymmärrettävämpää se, jos tietäisit tuon tytön elämän olleen aika rajatonta, on saanut tehdä aina mitään ja ehkä siksi myös olettanut, että on saanut toimia noin niin kun on muita kohtaan tehnyt? Ja tulisitko ajatelleeksi, että ehkä hänen perheen sisällä on voinut olla muitakin vakavempia ongelmia jotka eivät ole suoranaisesti näkyneet ulospäin.
Tietäisit tytön myös peruskoulun jälkeen muuttaneen muualle, jos joskus sattumalta vielä törmäisit häneen elämässäsi ja tunnistaisit hänet, kertoisitko mahdollisesti tytön tai nykyisen naisen, uudelle kumppanille, uusille ystäville hänen menneisyydestään vaikka voisit olettaa että tyttö muutti juuri sen takia kun halusi muuttaa tapansa ja elämänsä? Voisitko myös olettaa, että ehkä hän kärsi tarpeeksi siitä kiusaamisesta, muutti sen takia pois, muutti sen takia tapansa ja aikuisuus/ikä ovat tuoneet järkeä myös päähän, eikä nykyinen nainen toista enää lapsuuden virheitään? Miksi lähtisit pilaamaan tälläisen ihmisen elämää uudelleen kertomalla _menneisyydestä_, ajamalla häntä uudelleen huonoon maineeseen, kiusaamiseen, vaikka nainen ei olisi enää vuosi kausiin laittanut itse tikkua ristiin huonon maineen eteen? Ajattelisitko että oma käytöksesi olisi silloin myöskään hyvin tervettä, jos tahdot toista vainota hautaan saakka ja kertoa hänen menneisyydestään, vaikka hän on hyvin todennäkösesti muuttanut tapansa? Silloin se hauta voi löytyä aika hyvinkin äkkiä oman käden kautta, kun tietty piste kiusaamisessa saavutetaan ja ihmiselämä loppua hyvinkin nuorena.
Soimaisiko itsetunto, jos tietäisit että joku tekisi itsemurhan sinun vainoamisesi takia ja sen takia että et pysty anteeksi antamaan asioita, mitä ihminen teki joskus 11-15vuotiaana vaikka sinulle anteeksi annettaisiin kaikki henkinen/mahdollinen fyysinen väkivalta mitä olet toista kohtaan silloin joskus harjoittanut?
Toivon että tämä ketju kerää paljon vastauksia ja on ylhäällä vielä aamullakin.
Vastaukset 6
Vanhimmat
En antaisi. Naiset voivat olla aikuisenakin ilkeitä kiusaajia.
Hae nyt jo sitä ammattiapua. Nämä purkaukset Suoli24-palstalle eivät todellakaan auta sinua.
Samaa mieltä. Aloittaja on tehnyt niin monta tekstiä samasta teemasta. Hän selvästikin potee huonoa omatuntoa siitä, että on teini-ikänsä elänyt ns. kevytkenkäisesti, ja pelkää kiusaajien takia, ettei voi elää enää onnellista elämää.
Aloittajalle: ei ketään kiinnosta edes ihan lyhyen ajan päästä, että miten olet ennen elänyt. Pointti on vain siinä, että sinun on päästettävä asiasta irti itse! Ala elää niin kuin haluat, ole sellainen kuin haluat olla. Asiat muuttuvat sitten sen mukana.
Lähesty häntä ja pyydä anteeksi omia tekojasi. Kerro, että haluat aloittaa puhtaalta pöydältä, vaikka ette sydänystäviä olisikaan. Jos hän ei osaa pyytää anteeksi omasta puolestaan, anna olla.
Tiedän, en tunne, kiusaamisen takia itsemurhan tehneitä. Tiedän myös koston antaneen, joka oli henkihieverissä. Noista jutuista kun voi jäädä ihmiselle käsiteltävää loppuiäkseen. Korjaa oma tilanteesi nyt, niin saat sisäisen rauhan ja pääset vähimmällä. Kova olet, jos vielä ryhdyt puolustamaan epäoikeudenmukaisesti kiusattuja.
Koston kohde, siis oli menettää henkensä. Mietipä sitä!
Jos joku tekee itsemurhan siksi, että häntä on kiusattu 11-15 vuotiaana muiden 11-15 vuotiaiden toimesta, niin kyllä menee tässä yhteiskunnassa joku pahasti pieleen.
Tuossa iässä sattuu ja tapahtuu. Joku elää kuin lumppu, koska hakee miehiltä hyväksyntää. (Itsekin paneskelin 13-16 vuotiaana 4 eri miehen/pojan kanssa, mikä oli silloin "paljon". Aikuisenahan se ei olisi juuri mitään...) Ja jotkut purkavat omaa teinimyllerrystyään kiusaamalla muita. Osaa kiusataan koska on lumppuja, osaa kiusataan koska on nörttejä, osaa kiusataan koska ovat valepukkeja ja osaa kiusataan koska heitä on helppo kiusata.
Ei se oikein ole, mutta kaikkea ei voi kitkeä pois. Ja kaikki kasvaa! Kiusatut kasvaa, kiusaajat kasvaa... Jokaisen oma asia sitten iän ja viisauden kasvaessa, että mihin suuntaan haluaa kasvaa.
Tuskin kukaan joskus aikuisena muistelee jotain kiusattua ex-lumppua, tai sitä onko itse joskus tullut jotain nimiteltyä. Itse olen nyt 35v, ja muistan yhden kiusaajan yläasteelta, tytön. En muista hänen nimeään, enkä oikein ulkonäköäkään. Jos vastaan tulisi, niin en tunnistaisi. Jos kävisi ilmi että on sama tyttö kuin 20 vuotta sitten, niin ei vaikuttaisi mitenkään tähän päivään. Sama juttu jos törmäisin esimerkiksi vanhaan kaveriini, joka joskus teininä pani samoissa bileissä 14 pojan kanssa. Hän teki sen 20 vuotta sitten, eikä minulla ole mitään käsitystä siitä, tekisikö hän mitään vastaavaa enää nykyään. Itse olen ainakin onneksi kovasti kasvanut teinivuosilta.:)