Tajusin just, että mulla ei ole oikeastaan yhtään hyvää ystävää. Kaikki illat oon viettäny yksin nettipokeriin uppoutuneena ja tyytynyt siihen, että koululla sit jupailin ja hengittelin samaa ilmaa muiden kanssa. Nyt sit heräsin tähän mun tilanteeseen >__<. Harmittaa et käytin niin suuren osan teini-iästä monitorien edessä istumiseen. Taloudellinen tilanne mulla on erinomainen, mut se onkin ainoo hyvä asia mun elämässä tällä hetkellä.
Onko mun tilanne ainutlaatuinen vai onko teitä muita jotka ootte ollu samanlaisessa tilanteessa?
Onko mun tilanne ainutlaatuinen vai onko teitä muita jotka ootte ollu samanlaisessa tilanteessa?
Vastaukset 12
Vanhimmat
Tiesitkö, että maailmassa on aika paljon ihmisiä, joten suurella todennäköisyydellä on muitakin samantyyppisiä ihmisiä. Ei siitä kannata masentua. Vanha sanonta: Antaa hevosen murehtia, sillä on isompi pää.
Tarviiko sitä jotain syvällisempää ystävyyttä? Luulis käyvän hermoille sellaset ...
Älä nyt tyhjästä hermostu. Minä olen 70 eikä minulla ole koskaan ollut yhtään ystävää. En minäkään tästä hermostu. Kerta kun tämä elämä meni näin, niin se nyt vain meni näin.
mä tajusin tän saman asian joitakin kuukausia sitten... Paikkakuntaa olen vaihtanut elämäni aikana pari kertaa joten lapsuuden ystävät on jääneet toiselle paikkakunnalle. Olen itse yrittänyt pitää heihin yhteyttä, mutta heitä ei taida enää kiinnostaa :( treffailemme suunille parin vuoden välein vaikka välimatkaa on enää 100 kilometriä.. onhan tää masentavaa. Töistä olen saanut uusia tuttavuuksia mutta niitä en vapaa ajalla näe :( Baareissa en tahdo käydä kun n. pari kertaa vuodessa joten se karsii suurimman osan sosiaalisen elämän mahdollisuuksista :D
Olen parisuhteessa, mieheni on samanlainen. Tienaan kyllä sen verran että tääl pk seudulla tulee kyllä toimeen =) mutta olisihan se kiva saada pari hyvää ystävää jolle edes soitella jos jokin painaa mieltä =)
Kaikki nykyään monitoreja tuijottelevat ja ovat sulkeutuneita, esim. seurapiirineidot älypuhelintensa ja Facebook/etc. "äpsien" kanssa. Minusta olet käyttänyt aikasi tehden sentään jotain hyödyllistä lyhytnäköisen seurantarpeen tyydyttämisen sijaan. Kuulostat ihan terveeltä jannulta. Jos haluat jutella, niin laita viestiä mandrodamus domainissa gmail.com
Eikö nykyään pikemminkin ole harvinaista jos ei ole älypuhelinta, fbookii tai muuta.? Asian ydin onkin se että osaa nostaa sen naamansa oikeana hetkenä pois ruudusta ja nähdä sitä elämää. =)
hyvät ystävät ovat harvassa. Paljon on sitten niitä jotka ovat olevinaan ystäviä ;) jokunen ystävä olis kyllä kiva saada elämään, mutta kuitenkin olen mieluumin ilman ystävää kuin feikkiystävän kanssa.
Samassa veneessä, tosin eri syystä. Miehen takia muutin pk-seudulle, enkä oikein ole täältä ystäviä löytänyt. Nyt kun on erottu ja muutin vielä töiden takia uudelle paikkakunnalle, on päivän ainoat kontaktit ihmisiin töissä ja kaupan kassalla.
Olen myös yksinäinen ja pelasin joskus pokeria. Voitin pari pienempää pokeri turnausta ja yhden ison josta sain 40 000 euroa ja lopetin pokerin pelun siihen. On mulla aina ollut muitakin harrastuksia kuten sali ja kalastus mutta olen yksin eikä ketään koskaan pyydä minnekkään.
Minä viihdyn hyvin omassa ja lapseni seurassa. Olen aika laiska pitämään yhteyttä ihmisiin. Ehkäpä siksi olen sitten jäänytkin yksinäiseksi. Sitäpaitsi tuntuu, että niin monella vanhalla kaverillani on kiire perheidensä, töidensä, ym elämän kanssa, että minä en mahdu mukaan. Olisi kuitenkin kiva, että olisi edes muutama ihminen kenelle soittaa ja kenen kanssa voisi käydä kahvilla, vaihtaa kuulumisia ja jutella muuten. Mietin kesäteatteriin lähtöä -yksin ei huvita. Toissa viikolla ajattelin leffaa -yksin ei huvita lähteä. Tänään istuin kahvilla yksin, mukavampaa olisi, kun olisi juttuseuraa. Aika tylsää.
Noinhan siinä usein käy. Minullakaan ei ole (enää) montaa ystävää, mutta tiedostan kyllä että se on suurimmaksi osaksi ihan oma syyni. Kun en aikoinani jaksanut pitää yhteyttä kavereihin ja kieltäydyin tarpeeksi usein kun johonkin kutsuttiin, niin lopultahan sitä huomasi että on kasvanut erilleen, eikä niiden entisten ystävien kanssa ole enää tekemisissä.
Ystävyyssuhteet ovat vähän kuin parisuhde: Nekin vaativat ylläpitoa ja vaikea niitä on korjata, jos päästää liian huonoon jamaan.
Ei minullakaan ole yhtään hyvää ystävää eikä edes vähemmän hyviä.