Kärsin parisuhteessani hyvin hyvin paljon läheisyydenpuutteesta. Se on välillä aivan sietämätön tunne, mutta yritän sinnitellä parhaani mukaan. Välillä sitten äidyn valittamaan miehelleni, ja se saa hänet vihaiseksi. Hän viettää myös uskontonsa paastoaikaa, jolloin läheisyys on 0. Se tuottaa minulle katkeria tunteita, vaikka yritän koko ajan selittää itselleni, että hänellä on oikeus harjoittaa uskontoaan minun siihen puuttumatta. Mutta sitten muistan, että itse koko ajan joustan uskontoni säädöksistä myös hänen vuoksensa. Sitten olen alkanut pohtia, miten voisin päästä eroon tästä katkeruudesta ja kokea tasapuolisuutta suhteessa. Mietin, että kun en ole tähän saakka vaatinut puolisoani noudattamaan kristillisiä paastoaikoja näissä avioasioissa, niin ehkäpä minun pitäisi...eli minun suunnaltani läheisyys pois elokuussa pari viikkoa, kuukausi ennen joulua ja kuukausi ennen pääsiäistä ja keskiviikot ja perjantait. En tiedä...kuulostan varmaan katkeralta :(.
miten tasapuolistaa suhde
onneton_avioliitossa
7<50
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 7
Vanhimmat
Etkös sinä itse ole puolisosi valinnut? Onnea valintasi johdosta
Joo, tuossa "paastoaikaa" kohdassa tuli heti mieleen, että sitä saa mitä tilaa.
Ei sitten suomimies kelvannut..
Kärsin avioliitossani. Joustan, joustan. Mies ei huomioi tarpeitani ja suuttuu kun valitan jostakin. Miten saan onnellisen avioliiton ja miten saan mieheni muuttumaan?
Siinäpä saattaa mennä monta vuottakin ennen kuin näet, että tämän miehen kanssa tarjolla on kaksi elämänuraa, joko onneton elämä tai eroaminen.
Kun teillä ei vielä ole lapsia, ehdotan että et lapsentekoon ryhdykään tämän miehen kanssa. Olisit liisterissä monin tavoin, ja eron jälkeen tilanne voisi olla surullinen kaikille.
Voi voi, nyt ovat uskonnot pahasta kohdanneet törmäyksen. Suomalaisen on varmasti vaikea käsittää kyseessä olevan uskonnon ehdottomuutta, tuo ehdottomuus menee edelle henkilön yksityiselämän tarpeiden. Olet tuon uskonnon sääntöjen alainen epäsuorasti, koska olet parisuhteessa kyseisen uskonnon harjoittajaan.
Hän tuskin alkaa noudattamaan sinun "kristillisiä perinteitäsi". Laitoin nuo lainausmerkkeihin, koska useimmat suomalaiset eivät harjoita uskontoa. Kristillisyys ei useimmille merkitse mitään, eli olemme enemmän pakanoita kuin kristittyjä ainakin nuoremassa sukupolvessa.
Miehesi uskonnon vaikutus asenteessa naiseen on voimakas ja vaikuttaa yhä.
Kannattaa todella harkita, kuinka jaksat sopeutua, sillä sopeutumista se vaatii. Suomalaiset naiset ja tytöt ovat tottuneet vapaaseen mentaaliiseen ilmapiiriin, elämänmuotoon, mielipiteisiin, oikeuksiin. Nämä asiat korostuvat astuessa avioliittoon kyseisen uskonnon omaavan miehen kanssa ja korostuvat etenkin, kun avioliittoon syntyy lapsia, tyttöjä ja poikia.
Tämä asia ei ole leikin asia, emme elä lintukodossa, eikä yhteiskunta välttämättä kykene hätiin jos hätä tulee.
Joten, vakavaa harkintaa todella siitä, mitä haluat elämältä.
Noin juuri, sillähän avioliiton ongelmat ratkaistaan, että annetaan samalla mitalla takaisin.
Lähellä, lähempänä ja kiinni voi kokea samaa suomalaisittainkin. Puoskarit voinevat poistua samaa polkua, kuin tulivat.