Tiedän, että nykyään paljon ongelmia kuitataan narsismilla. Olen pohtinut tätä asiaa kuitenkin pitkään, enkä keksi mitään mikä selittäisi mieheni käytöstä, paitsi siis jonkin tasoinen narsismi. Kai narsismia on eri tasoisia?
Haluankin kysyä Teiltä, jotka tunnette kyseisen sairauden paremmin, että viittaavatko esimerkiksi nämä piirteet Teidän mielestänne narsismiin:
- Olemme olleet yhdessä 2,5 vuotta, alkuaikoina sain hellittelynimiä sekä hellyyden osoituksia. Nämä ovat kuitenkin kadonneet lähestulkoon kokonaan ja näitä hellyyden osoituksia ilmenee vain silloin kun mies haluaa seksiä. Hellittelynimien tilalle on tullut haukkumanimiä sekä muuta piikittelyä tai vihjailua ulkonäöstäni. Teen yleensä kaiken väärin tai huonosti.
- Olen yrittänyt monesti kertoa miltä minusta tuntuu jokin asia, mutta hän on usein hiljaa ja keskustelua ei pysty käymään normaalisti. Hän siis sulkee minun tunteeni pois.
- Jos jokin asia ei mene miehen mielen mukaan niin hän suuttuu. Esimerkkinä tästä: Meillä oli todella pieni sanaharkka ja lähdin siksi pois asunnosta. Mies kielsi minua lähtemästä, mutta en totellut. Hän soitti perääni ja käski tulla heti takaisin. En totellut. Pian hän soitti uudelleen ja sanoi samaa uudelleen. Kerroin, että tulen vasta sitten kun olen saanut olla hetken rauhassa. Mies raivostui ja huusi minulle puhelimessa kaiken maailman uhkauksia mm. hajottaa koko kämpän. Myöhemmin kotiin tultiani hän olikin heitellyt tavaroita, minun tavaroitani.
Tiedostan, että tämä on ihan hirveää kohtelua, mutta haluan silti ymmärtää mistä tällainen käytös johtuu. Aion lähteä pois, mutta se vaatii hieman aikaa asunnon yms. osalta. Tämä on oikeasti aika surullista.
Haluankin kysyä Teiltä, jotka tunnette kyseisen sairauden paremmin, että viittaavatko esimerkiksi nämä piirteet Teidän mielestänne narsismiin:
- Olemme olleet yhdessä 2,5 vuotta, alkuaikoina sain hellittelynimiä sekä hellyyden osoituksia. Nämä ovat kuitenkin kadonneet lähestulkoon kokonaan ja näitä hellyyden osoituksia ilmenee vain silloin kun mies haluaa seksiä. Hellittelynimien tilalle on tullut haukkumanimiä sekä muuta piikittelyä tai vihjailua ulkonäöstäni. Teen yleensä kaiken väärin tai huonosti.
- Olen yrittänyt monesti kertoa miltä minusta tuntuu jokin asia, mutta hän on usein hiljaa ja keskustelua ei pysty käymään normaalisti. Hän siis sulkee minun tunteeni pois.
- Jos jokin asia ei mene miehen mielen mukaan niin hän suuttuu. Esimerkkinä tästä: Meillä oli todella pieni sanaharkka ja lähdin siksi pois asunnosta. Mies kielsi minua lähtemästä, mutta en totellut. Hän soitti perääni ja käski tulla heti takaisin. En totellut. Pian hän soitti uudelleen ja sanoi samaa uudelleen. Kerroin, että tulen vasta sitten kun olen saanut olla hetken rauhassa. Mies raivostui ja huusi minulle puhelimessa kaiken maailman uhkauksia mm. hajottaa koko kämpän. Myöhemmin kotiin tultiani hän olikin heitellyt tavaroita, minun tavaroitani.
Tiedostan, että tämä on ihan hirveää kohtelua, mutta haluan silti ymmärtää mistä tällainen käytös johtuu. Aion lähteä pois, mutta se vaatii hieman aikaa asunnon yms. osalta. Tämä on oikeasti aika surullista.
Vastaukset 11
Vanhimmat
Hyvä, että olet lähdössä pois. Huono, että teet sen vasta myöhemmin. Miehesi käytös on VÄKIVALTAISTA. Haukkuminen, toisen rajoittaminen, uhkailu, on henkistä väkivaltaa. Tavaroiden paiskominen on jo fyysistä. Se johtaa ilman muuta sinun pahoinpitelyyn, ennemmin tai myöhemmin. Sinun kuuluisi oikeasti paeta jo, erota heti. Voit mennä sukulaisten, ystävien luo. Tai sitten turvakotiin.
Voi olla ihan muutenkin vain sellainen luonteeltaan /psyykkisesti kujalla ilman että olisi narsisti.
Itse lähtisin heti, pyytäisin vaikka sukulaisilta apua tavaroiden hakemiseen ym. viimekädessä poliisilta. Tikoyuista tavaroista voisi tehdä samalla rikosilmoituksen. Hankalaa on jos olet ihan yksin... silloinkin ottaisin selville mahdolliset yöpymispaikat ja lähtisin heti. Mies luulee voivansa kohdella toisia miten huvottaa ilman seutauksia, jos hänelle ei tuosta mitään opetusta anna.
En usko että olisi tuon perusteella narsismia. Narsismi on siis sairaus, eikä kusipäisyys riitä diagnoosiin. Sanana narsismi on todella kärsinyt alennuksen, ihan kuin yhdessä vaiheessa kaikilla oli fobia jos inhosi tai vähän pelkäsi jotain, tai pienen pienikin päänsärky oli migreeni. Mielipahakin on automaattisesti masennus.
Mutta siis miehesi on väkivaltainen, epävarma, kontrollointihaluinen, epävakaa ja niin edelleen. Toki voi narsistikin olla, mutta tuo sinun kertomus ei osoita muuta kuin että miehesi on kusipää. En jäisi märisemään nimikkeitä ja diagnooseja, toteaisin vain että liian rajua mulle, kiitos hei.
Narsismi ei ole sairaus.
Narsismi on vaurio persoonallisuuden kehityksessä, siis persoonallisuushäiriö.
Narsismista ei voi saada sairauslomaa.
No narsismi on mielen sairaus, eli kaikki ei ole hyvin. Ihminen on vaurioitunut jostain synnynnäisestä syystä tai tapahtumasta. Persoonallisuushäiriö on mielestäni sairaus, ihan kuin fyysisessäkin kehityksessä voi käydä nitkahdus ja sen takia kasvaa ns kieroon. Samoin persoonassa voi käydä (fyysisistä tai ympäristöllisistä syistä) nitkahdus, jonka takia persoona kasvaa kieroon. Miellän sen vammaksi, eli sairaudeksi.
Samalla tapaa esimerkiksi rajatila, eli epävakaa persoonallisuushäiriö on sairaus, samoin kuin kaikki muutkin persoonallisuushäiriöt. Persoonallisuushäiriötä ei ehkä mielletä sairaudeksi, kuin sitä varten ei (vielä) ole lääkkeitä .. mutta sairaus se on.
Mutta odota pari vuotta, niin ihan varmasti narsismiin on lääkkeet ja sitä vasten saa sairauslomaa.
Kun mikään luettelemistasi jutuista ei ole sairauksia. Jos niille nimen haluat antaa, niin ne ovat jonkinasteisia vammoja, kuten sanoit. Vamma ei ole sairaus, eikä vammasta parannuta lääkkeellä.
Ja persoonallisuushäiriö ei tule syntymälahjana, vaan varhaisen kehitysvaiheen trauman tuloksena.
N.T. jakelee sittenvielä ennustuksen, mitä tulee lääkehoidon kehittymiseen parin vuoden sisällä.. Jos ajattelumallin perusteissa on vika, niin ajattelet, että se voidaan korjata lääkkeillä? Hmm..ja kahden vuoden aikaraja on paitsi typerä, mutta myös naurettava. (Uuden lääkkeen markkinoille tulo kestää nykyään vähintään 8-10 vuotta.)
Narsistit ja muut persoonallisuushäiriöiset hyötyvät ikääntymisestä. Ei kaikilla, mutta isolla osalla oireet helpottuvat eletyn elämän myötä. Kukaan ei ole tutkinut, paljonko ovat itse huomanneet omia virheitään vuorovaikutuksessa, ja mikä osuus on yleistä ajatustoiminnan hidastumista.
Kuten sanoin, vamma ei ole sairaus, eikä vammasta toivuta lääkkeillä(mitä himputtia edes lääkitsisit? Hahah).
Vammaisia kuntoutetaan.
Tarvitaanko tuohon mitään diagnoosia sen kummemmin, sehän on selvä että tuosta on lähdettävä pois joka tapauksessa. Ei ole tasapainoisen ihmisen toimintaa.
Mitä väliä sillä on, onko mies narsisti vai ei, kun kohtelee sinua huonosti. Vai onko narsisti-diagnoosi jonkinlainen tekosyy sinulle itsellesi selittää, miksi suostut moiseen?
Aika vaikea sanoa esimerkkisi riitatilanteesta, onko miehesi narsisti. Narsismi ei varsinaisesti ole sairaus, vaan persoonallisuushäiriö.
Sen voi kuitenkin sanoa, että vuorovaikutuksenne ja odotukset eivät kohtaa. "Meillä oli todella pieni sanaharkka ja lähdin siksi pois asunnosta" eli mistä johtui sanaharkka? Jäin pohtimaan, että jos teillä oli todella pieni sanaharkka, niin miksi se johti asunnosta poistumiseen? Eihän pienen sanaharkan jälkeen tule mieleen pakeneminen tai provosoitunut käytös?
Oletan, että miehesi on luonteeltaan ns. kuuma-kalle, äkkipikainen eli tunnepurkaus tulee nopeasti ja lujaa. Itsekontrolli ei ennätä perässä. Miehesi taito käsitellä vihaansa ei ole kehittynyt.
Tällaisen ihmisen kanssa on herkemmän ihmisen vaikea tulla toimeen, siannahkainen selviää ehkä paremmin.
Teille on tainnut käydä niin, että luonteet eivät oikein stemmaa yhteen. Jos olet herkkä tunnenainen ja mies on enempi mököttävä ja puhumaton äijätyyppi, niin surua ja itkuvirttä parisuhteeseen tulee normaalia enemmän.
Sanaharkkaa en avannut sen enempää aloitusviestissäni, mutta se liittyi siihen, että hän piikitteli minua, kehui naapurin tyttöä minulle jne. johon sanoin, että en halua enää ikinä kuulla tuollaista, koska se on loukkaavaa. Hänen mielestään se ei ole mitään ja hänellä on oikeus sanoa mitä haluaa. Hän ei voi koskaan pyytää anteeksi, koska ei tee mitään väärää.
Niin ja siis lisäyksenä, olen huomannut, että tilanne pysyy yleensä rauhallisempana kun lähden itse hetkeksi pois. Yritän välttää konflikteja tällä tavalla. Se on ollut minun tapani aina.