En todellakaan käytä
**************************************************
KATSO VIDEOT:
http://oikeuttaelaimille.net -> MATERIAALI -> Video arkisto
**************************************************
KATSO kuvat:
http://www.oikeuttaelaimille.net/img/turkistarhaus.jpg
http://www.oikeuttaelaimille.net/materiaali/k_arkisto/T4.jpg
http://www.oikeuttaelaimille.net/materiaali/k_arkisto/T7.jpg
http://www.oikeuttaelaimille.net/materiaali/k_arkisto/T5.jpg
**************************************************
Jokaista suomalaista kohti maamme turkistarhoilla kärsii yksi pieni turkiseläin verkkopohjaisessa häkissä. Sekä minkkejä että kettuja on turkistarhoilla noin kaksi miljoonaa. Muita turkiseläimiä, supikoiria, hillereitä, chinchilloja, kaneja ja nutrioita sekä uutta kokeilua näätää ja soopelia on yhteensä noin miljoona.
Ahtaat häkit
Turkiseläimiä on suomessa tarhattu alle 100 vuotta eli ne ovat edelleen villieläimiä. Kantaa on myös jatkuvasti täydennetty suoraan luonnosta. Tarhattavilla turkiseläimillä on siis edelleen samat vaistot ja tarpeet kuin villeillä sukulaisillaan: liikkumisen ja saalistamisen tarve sekä monenlaisia sosiaalisia tarpeita.Tarhaolosuhteissa ne eivät voi toteuttaa mitään näistä.
Turkiseläimiä tarhataan verkkopohjaisissa häkeissä, joissa ketuilla ei ole mitään virikkeitä, ja minkeillä vain puinen pesäkoppi. Tilaa on yhdelle ketulle noin viidesosa neliömetriä. Luonnossa ketun normaali elinpiiri on useita neliökilometrejä ja se liikkuu paljon, vaikka ravintoa olisi saatavilla helpostikin. Minkin reviiriin voi luonnossa kuulua kymmenenkin kilometriä rantaviivaa, häkissä vettä on saatavilla vain juomakupissa. Turkiseläimen tila häkissä saattaa siis olla miljoonasosa sen normaalista elintilastaan. Esimerkiksi eläintarhoissa, joita niitäkin yleisesti pidetään eläimille aivan liian ahtaina, ketun vähimmäiskoko on 1000 neliömetriä kahta perheryhmää kohden.
Virikkeettömät olot
Virikkeettömästä ja ahtaasta elinympäristöstä johtuen turkistarhojen eläimet ovat usein pahasti häiriintyneitä. Niillä esiintyy paljon stereotyyppistä käyttäytymistä, eli ne voivat tunnista toiseen toistaa samaa liikerataa, esimerkiksi pomppia häkin etuseinästä toiseen taukoamatta. Puutteellisten olosuhteiden seurauksena turkiseläimet voivat myös alkaa purra itseään tai toisiaan, ja ne voivat jopa syödä häkkitoverinsa. Turkistarhoilta voikin löytää häkeistä puoliksi syötyjä eläimiä. Myös omien poikasten tappamista esiintyy, huomattavasti enemmän kuin luonnossa.
Tuskalliset häkkiolot voivat aiheuttaa myös luonnotonta pelokkuutta. Kun turkistarhaajat availevat eläinten häkkien ovia esitellen eläimiä, jotka kyyhöttävät häkin nurkassa, he selittävät kysymyksen olevan siitä, että häkki on eläimen koti, josta se ei halua ulos. Mikä tahansa normaali eläin kuitenkin samassa tilanteessa tutkisi uteliaana uusia paikkoja. Turkiseläimet eivät välttämättä tähän pysty erään häiriökäyttäytymisen muodon eli sairaalloisen pelokkuuden vuoksi.
Roskaruokaa turkiseläimille
Häkkiturkiseläinten ravinto poikkeaa huomattavasti luonnollisesta. Rasvan osuus on erittäin korkea, noin 40-50% kokonaisenergiasta, mikä ei voi olla vaikuttamatta eläinten terveydentilaan. Seurauksena ylirasvaisesta ruokavaliosta on kuitenkin kiiltävä, turkisteollisuuden toiveisiin soveltuva turkki. Turkiseläinten rehun eräs raaka-aine ovat toisten turkiseläinten ruhot. Hullun lehmän tautikin osoitti meille riskit, joita lajitovereiden syöttäminen eläimille aiheuttaa.
Eläinten lopetus
Suurin osa turkiseläimistä elää surkeissa oloissaan noin puoli vuotta, minkä jälkeen ne tapetaan nylkemistä varten. Siitoseläimetkin pidetään yleensä hengissä 3-4 vuotta. Lopettamisen, kuten muunkin käsittelyn yhteydessä, eläin nostetaan yleensä niskapihdeillä toisen käden roikottaessa eläintä hännästä. Niskapihtien käyttöä tulisi Euroopan neuvoston turkiseläinsäännösten mukaan vältää, mutta käytännössä niitä käytetään lähes aina eläintä käsiteltäessä. Turkiseläin tapetaan normaalisti sähköiskulla peräaukkoon ja suuhun tai kaasuttamalla.
Puolivuotisen, epäinhimillisissä oloissa viettämänsä elämän jälkeen ketusta tai muusta turkiseläimestä syntyy takki, tai oikeastaan hyvin pieni osa takkia. Yhteen turkistakkiin tarvitaan kymmenien turkiseläinten nahat. Kokoturkisten suosion hiivuttua turkiksia on yhä enemmän alettu sujuttaa somisteiksi ulkoiluvaatteisiin. Kyseessä eivät ole kuitenkaan turkisteollisuuden jämäpalat, vaan somistetuotanto on turkisteollisuuden keskeinen osa-alue.
Haluatko SINÄ käyttää "vaatetta", jolla on tällainen historia? Olisitko valmis käyttämään samoissa oloissa kasvaneen koiran nahasta tehtyä takkia? Varmasti et, mutta kettu on koiran lähisukulainen ja elinvaatimuksiltaan nämä kaksi ovat hyvin samankaltaisia. Ihmisen kanssa elämiseen sopeutunut koira on tosin mukautunut esimerkiksi vähempään liikuntaan kuin kettu.
**************************************************
:(
**************************************************
KATSO VIDEOT:
http://oikeuttaelaimille.net -> MATERIAALI -> Video arkisto
**************************************************
KATSO kuvat:
http://www.oikeuttaelaimille.net/img/turkistarhaus.jpg
http://www.oikeuttaelaimille.net/materiaali/k_arkisto/T4.jpg
http://www.oikeuttaelaimille.net/materiaali/k_arkisto/T7.jpg
http://www.oikeuttaelaimille.net/materiaali/k_arkisto/T5.jpg
**************************************************
Jokaista suomalaista kohti maamme turkistarhoilla kärsii yksi pieni turkiseläin verkkopohjaisessa häkissä. Sekä minkkejä että kettuja on turkistarhoilla noin kaksi miljoonaa. Muita turkiseläimiä, supikoiria, hillereitä, chinchilloja, kaneja ja nutrioita sekä uutta kokeilua näätää ja soopelia on yhteensä noin miljoona.
Ahtaat häkit
Turkiseläimiä on suomessa tarhattu alle 100 vuotta eli ne ovat edelleen villieläimiä. Kantaa on myös jatkuvasti täydennetty suoraan luonnosta. Tarhattavilla turkiseläimillä on siis edelleen samat vaistot ja tarpeet kuin villeillä sukulaisillaan: liikkumisen ja saalistamisen tarve sekä monenlaisia sosiaalisia tarpeita.Tarhaolosuhteissa ne eivät voi toteuttaa mitään näistä.
Turkiseläimiä tarhataan verkkopohjaisissa häkeissä, joissa ketuilla ei ole mitään virikkeitä, ja minkeillä vain puinen pesäkoppi. Tilaa on yhdelle ketulle noin viidesosa neliömetriä. Luonnossa ketun normaali elinpiiri on useita neliökilometrejä ja se liikkuu paljon, vaikka ravintoa olisi saatavilla helpostikin. Minkin reviiriin voi luonnossa kuulua kymmenenkin kilometriä rantaviivaa, häkissä vettä on saatavilla vain juomakupissa. Turkiseläimen tila häkissä saattaa siis olla miljoonasosa sen normaalista elintilastaan. Esimerkiksi eläintarhoissa, joita niitäkin yleisesti pidetään eläimille aivan liian ahtaina, ketun vähimmäiskoko on 1000 neliömetriä kahta perheryhmää kohden.
Virikkeettömät olot
Virikkeettömästä ja ahtaasta elinympäristöstä johtuen turkistarhojen eläimet ovat usein pahasti häiriintyneitä. Niillä esiintyy paljon stereotyyppistä käyttäytymistä, eli ne voivat tunnista toiseen toistaa samaa liikerataa, esimerkiksi pomppia häkin etuseinästä toiseen taukoamatta. Puutteellisten olosuhteiden seurauksena turkiseläimet voivat myös alkaa purra itseään tai toisiaan, ja ne voivat jopa syödä häkkitoverinsa. Turkistarhoilta voikin löytää häkeistä puoliksi syötyjä eläimiä. Myös omien poikasten tappamista esiintyy, huomattavasti enemmän kuin luonnossa.
Tuskalliset häkkiolot voivat aiheuttaa myös luonnotonta pelokkuutta. Kun turkistarhaajat availevat eläinten häkkien ovia esitellen eläimiä, jotka kyyhöttävät häkin nurkassa, he selittävät kysymyksen olevan siitä, että häkki on eläimen koti, josta se ei halua ulos. Mikä tahansa normaali eläin kuitenkin samassa tilanteessa tutkisi uteliaana uusia paikkoja. Turkiseläimet eivät välttämättä tähän pysty erään häiriökäyttäytymisen muodon eli sairaalloisen pelokkuuden vuoksi.
Roskaruokaa turkiseläimille
Häkkiturkiseläinten ravinto poikkeaa huomattavasti luonnollisesta. Rasvan osuus on erittäin korkea, noin 40-50% kokonaisenergiasta, mikä ei voi olla vaikuttamatta eläinten terveydentilaan. Seurauksena ylirasvaisesta ruokavaliosta on kuitenkin kiiltävä, turkisteollisuuden toiveisiin soveltuva turkki. Turkiseläinten rehun eräs raaka-aine ovat toisten turkiseläinten ruhot. Hullun lehmän tautikin osoitti meille riskit, joita lajitovereiden syöttäminen eläimille aiheuttaa.
Eläinten lopetus
Suurin osa turkiseläimistä elää surkeissa oloissaan noin puoli vuotta, minkä jälkeen ne tapetaan nylkemistä varten. Siitoseläimetkin pidetään yleensä hengissä 3-4 vuotta. Lopettamisen, kuten muunkin käsittelyn yhteydessä, eläin nostetaan yleensä niskapihdeillä toisen käden roikottaessa eläintä hännästä. Niskapihtien käyttöä tulisi Euroopan neuvoston turkiseläinsäännösten mukaan vältää, mutta käytännössä niitä käytetään lähes aina eläintä käsiteltäessä. Turkiseläin tapetaan normaalisti sähköiskulla peräaukkoon ja suuhun tai kaasuttamalla.
Puolivuotisen, epäinhimillisissä oloissa viettämänsä elämän jälkeen ketusta tai muusta turkiseläimestä syntyy takki, tai oikeastaan hyvin pieni osa takkia. Yhteen turkistakkiin tarvitaan kymmenien turkiseläinten nahat. Kokoturkisten suosion hiivuttua turkiksia on yhä enemmän alettu sujuttaa somisteiksi ulkoiluvaatteisiin. Kyseessä eivät ole kuitenkaan turkisteollisuuden jämäpalat, vaan somistetuotanto on turkisteollisuuden keskeinen osa-alue.
Haluatko SINÄ käyttää "vaatetta", jolla on tällainen historia? Olisitko valmis käyttämään samoissa oloissa kasvaneen koiran nahasta tehtyä takkia? Varmasti et, mutta kettu on koiran lähisukulainen ja elinvaatimuksiltaan nämä kaksi ovat hyvin samankaltaisia. Ihmisen kanssa elämiseen sopeutunut koira on tosin mukautunut esimerkiksi vähempään liikuntaan kuin kettu.
**************************************************
:(
Vastaukset 5
Vanhimmat
ne ovat vain eläimiä... ja ne eivät ajattele niin kuin ihmiset...
mä en oo mikään eläinkiihkoilija ,mut toi sun asentees on perseestä. yhtä arvokkaita ne on ,ku meki ,mutta mä en kuitenkaan vastusta lihan syöntiä ,koska eläimetki syö muita eläimiä. Sä et oo yhtään sen parempi ku joku eläin ,joka ei pilaa maapalloa toisin ku me ihmiset. Voidaan me sustaki tehä kiva nahkarotsi sähköiskulla peräaukkoon ,ku se ei tän maailman muita yhtä itserakkaita ku sinä kuitenkaan kiinnostais!!!!!!!!
ihmisen ylivertaisuudesta tällä maapallolla kertoo jo se että pystymme tekemään muille eläimille noin hyötyäksemme itse siitä.
Turkistarhaus ei ole väärin koska siellä olevat eläimet syntyvät ja kuolevat tarhoissa. Ne eivät ole pois luonnon kannasta ja eivät verota sitä millään lailla. Eivät uhkaa lajia sukupuuttoon kuolemisella eikä millään. Ihan turha siitä on mitään moraali jutta tehä..
Sanoisitko noin jos asia olisi näin päin että ihmiset pitäisivät toisia ihmisiä pienissä häkeissä, ja ihmisten ainoa tarkoitus syntyä ja elää olisi kuolla muiden ihmisten turhamaisuuden vuoksi? Että ihmisistäkin tehtäisiin vaikka nahkatakkeja.
Heille syötettäisiin toisten ihmisten ruumiita ja senkin he saisivat syödä jäätyneenä häkin verkkokaton läpi. Jalat olisivat hiertymiä täynnä sillä verkko on hangannut jalat rikki. Vesi olisi aina talvisin jäässä. Ihmstä pidettäisi sen aikaa
siinä pienessä häkissä kunnes nahka olisi juuri sopivan joustavaa takkiin ja sitten tapettaisiin. Ja nyljettäisiin. Ja äidistäsi tehtäisiin sulle takki.
Eihän ne ihmiset silloin olisi luonnon kannasta pois eikä ihmiset todellakaan olisi kuolemassa sukupuuttoon...
Ärsyttää tollaset ihmiset.
Ja lihansyönti: eläimet kyllä syövät toisia eläimiä, mutta niille liha on välttämätöntä, ihmisille ei. Ja eläimet eivät pidä muita eläimiä ahtaissa parsissa joissa ne mahtuvat juuri ja juuri makaamaan, liikkumisesta puhumattakaan, ja sitten kuljeta pitkiä matkoja teurastamoille ahtaissa ja epämukavissa autoissa jonka jälkeen eläimet liukuhihnatyönä tapetaan. Ihminen ei kuulu enää luontoon, luonnon kiertokulkuun.
Ihminen on tyhmä kusipää joka ei osaa ajatella kuin oma napaansa. Ihminen tulee tuhoamaan itsensä, luonnon ja eläimet ajan myötä.
en missään nimessä laittaisi päälleni eläimestä tehtyjä takkeja yms. tilannetta voisi lohduttaa edes vähän se, jos tietäisimme että eläimillä olisi hyvät oltavat, niin ei vain valitettavasti ole.. mielestäni ihminen todellakin on vain peto joka tuhoaa vähitellen maapalloa. sademetsiä hakataan, eläinlajeja kuolee sukupuuttoon.. onhan sademetsät sentään maailman keuhkot. ja ties mitä rohtoja sairauksiin sieltä voisi löytyä.ehkä meidän luonnonystävien pitäisi pitää huoli maapallosta ja sen rikkauksista samalla kun toiset itsekkäästi sitä tuhoavat..