Meillä kai se tavallinen parisuhde: 11 vuotta yhdessä joista 7 naimisissa, oma koti, molemmilla omat autot, koira, ei lapsia, taloudellisesti turvattu elämä, molemmilla hyvä koulutus ja fyysiset raamit kummllakin kunnossa.
Niin, ja sitten on tietysti tämä jokaiseen(?) (pidempään) parisuhteeseen kuuluva uskottomuus miehen puolelta. Vuosien ajan kuvioissa on ollut "toisia", "kolmansia", "neljänsiä" jne. naisia plus sitten ne pienet yhdenillan jutut. Ystävättäreni kutsuvatkin miestäni "Puuha-Peteksi".
Uskottomuus näyttää aina herättävän petetyssä kysymyksen MIKSI? Ja sitten sitä ihmettelee, kuinka puoliso voi pokerinaamalla pyörittää täydellistä kaksoiselämää?
Onko kukaan saanut kumppaninsa uskottomuuteen OIKEAA syytä?!
Minuun ei mene läpi "olin humalassa", "ei merkinnyt mitään", "töppäsin".. Ei nyt todellakaan kukaan terve järkinen usko tuollaista potaskaa. Enemmän vain naisena mietin, että onko naisen ja miehen luonne niin erilaiset, että mies suhtautuu vieraaseen petikumppaniin kuin ravintolassa syötyyn illalliseen - hyvää vihtelua kotiruokaan verrattuna, ei sen kummempaa.
Kysyin toki mieheltäni. Kysyin myös sitä, miksi hän ei vain ota eroa, jos vieraat viehättävät enemmän. Ja sitten taas niitä tyhjiä vastauksia: "niihin ei liity tunnetta". "Erota ei halua, koska suhde on ihan kunnossa ja tunteita minua kohtaan".
Ei tiennyt mies, että antoi vaimolle todellisen ongelman selvitettäväksi. Kun ei asioista voi puhua, niin ne on sitten kokeiltava itse.
Heittäydyin suhteeseen vieraan miehen kanssa.
Ja kyllä: nautinnollista seksiä voi harrastaa ilman tunteita. Kaduttaako? Ei. Kuinka käyttäydyn kotona? Kuin ennenkin. Ehkä vähän enemmän käyn ulkona, ostan hiukan erilaisia vaatteita.. Vaivaako asia itseäni? Ei.
Mieheni ei siis valehdellut siinä, että seksi vieraan kanssa voisi merkitä enemmän kuin pitkäaikainen parisuhde. Eikä seksisuhteeni toiseen vähennä tunteitani miestäni kohtaan; ehkä keskinäinen seksielämämme on köyhtynyt. Ainoa asia siis missä toisiamme loukkaamme, on valehtelu siitä, ettemme petä. Mutta sekin loukkaa vain, jos valehtelusta kärähtää.
En missään nimessä puolustele pettämistä. Olen edelleenkin sitä mieltä, että se on väärin, mutta olin kyllästynyt vuosisadan latteisiin selityksiin ja halusin katsoa itse, voiko todellakin pitää paikkkansa mieheni perustelut, vai loukkako hän minua siinäkin pitämällä yksinkertaisesti tyhmänä.
Tarinan opetus oli itselleni se, että naisena liian hlposti sorrun ajattelemaan tunteiden kautta. Todennäköisesti pienemmillä kolhuilla selviän tulevaisuudessa, kun laimennan tietoisesti emotionaalista puoltani.
P.S. Seksisuhteeni toinen osapuoli on sinkku. vaikka itse "loukkaan" puolisoani, en kenellekään toiselle vaimolle halua mitään pahaa. Oma tilanteeni opetti senkin, ettei siellä kotona olevassa osapuolessa todellakaan tarvitse olla vikaa.
Niin, ja sitten on tietysti tämä jokaiseen(?) (pidempään) parisuhteeseen kuuluva uskottomuus miehen puolelta. Vuosien ajan kuvioissa on ollut "toisia", "kolmansia", "neljänsiä" jne. naisia plus sitten ne pienet yhdenillan jutut. Ystävättäreni kutsuvatkin miestäni "Puuha-Peteksi".
Uskottomuus näyttää aina herättävän petetyssä kysymyksen MIKSI? Ja sitten sitä ihmettelee, kuinka puoliso voi pokerinaamalla pyörittää täydellistä kaksoiselämää?
Onko kukaan saanut kumppaninsa uskottomuuteen OIKEAA syytä?!
Minuun ei mene läpi "olin humalassa", "ei merkinnyt mitään", "töppäsin".. Ei nyt todellakaan kukaan terve järkinen usko tuollaista potaskaa. Enemmän vain naisena mietin, että onko naisen ja miehen luonne niin erilaiset, että mies suhtautuu vieraaseen petikumppaniin kuin ravintolassa syötyyn illalliseen - hyvää vihtelua kotiruokaan verrattuna, ei sen kummempaa.
Kysyin toki mieheltäni. Kysyin myös sitä, miksi hän ei vain ota eroa, jos vieraat viehättävät enemmän. Ja sitten taas niitä tyhjiä vastauksia: "niihin ei liity tunnetta". "Erota ei halua, koska suhde on ihan kunnossa ja tunteita minua kohtaan".
Ei tiennyt mies, että antoi vaimolle todellisen ongelman selvitettäväksi. Kun ei asioista voi puhua, niin ne on sitten kokeiltava itse.
Heittäydyin suhteeseen vieraan miehen kanssa.
Ja kyllä: nautinnollista seksiä voi harrastaa ilman tunteita. Kaduttaako? Ei. Kuinka käyttäydyn kotona? Kuin ennenkin. Ehkä vähän enemmän käyn ulkona, ostan hiukan erilaisia vaatteita.. Vaivaako asia itseäni? Ei.
Mieheni ei siis valehdellut siinä, että seksi vieraan kanssa voisi merkitä enemmän kuin pitkäaikainen parisuhde. Eikä seksisuhteeni toiseen vähennä tunteitani miestäni kohtaan; ehkä keskinäinen seksielämämme on köyhtynyt. Ainoa asia siis missä toisiamme loukkaamme, on valehtelu siitä, ettemme petä. Mutta sekin loukkaa vain, jos valehtelusta kärähtää.
En missään nimessä puolustele pettämistä. Olen edelleenkin sitä mieltä, että se on väärin, mutta olin kyllästynyt vuosisadan latteisiin selityksiin ja halusin katsoa itse, voiko todellakin pitää paikkkansa mieheni perustelut, vai loukkako hän minua siinäkin pitämällä yksinkertaisesti tyhmänä.
Tarinan opetus oli itselleni se, että naisena liian hlposti sorrun ajattelemaan tunteiden kautta. Todennäköisesti pienemmillä kolhuilla selviän tulevaisuudessa, kun laimennan tietoisesti emotionaalista puoltani.
P.S. Seksisuhteeni toinen osapuoli on sinkku. vaikka itse "loukkaan" puolisoani, en kenellekään toiselle vaimolle halua mitään pahaa. Oma tilanteeni opetti senkin, ettei siellä kotona olevassa osapuolessa todellakaan tarvitse olla vikaa.
Vastaukset 4
Vanhimmat
niinpä niin - tollasta tapahtuu koko ajan ja varsinkin yli 40 veet touhuaa vaikka mitä ja leikkivät liittoa ja muuta sontaa...
suurin osa ihmisistä on täysin kykenemättömiä parisuhteeseen
mäkin kadehdin sellaisia jotka oikeesti RAKASTAA kumppaniaan
no ymmäärän yskän sulla on raamit pysy niissä jos se on sun milestä onnea
Mieheni sanoi syyksi, että halusi testata omaa viehätys voimaansa...uskon kyllä häntä...
"fiksu ja itsenäinen" nainen...onhan taas paskaa tuutin täydeltä! Tolla asenteella väität että meillä on kai se tavallinen parisuhde!! No huh huh... mistä olet tommosta skeidaa pieneen päähäsi saannut?? Esitetään että missään ei tunnu...no ehkä ei tunnukkaan...mut ei toi normaalia ole... hyvin toimivaan parisuhteeseen ei irtosuhteet ja pettäminen kuulu!! Jos et osaa luovuta!!
"Paskaa tuutin täydeltä" on mielestäni toiminta, joka loukkaa toista, ei oman mielipiteen ilmaisu. Ja luit ilmeisesti tekstin niin ryppyotsaisesti, ettet humannut sen ironista sävyä.
Ikävä totuus on se, että uskottomuus on yleisempää kuin uskaltaa edes ajatella. Silmät voi toki sulkea, niin tein itsekin ensin; en uskonut mieheni pettävän.
Käryjen jälkeen alkoi sitten ihmetyttää se, olenko todella niin kapea katseinen, että en osaa ajatella asiaa myös pettäjän näkökulmasta. Siksi aloitin rinnakkaissuhteen.
Ja kyllä suoraan sanoin sen, etten hyväksy pettämsitä. Valitettavaa on se, että suurin osa ihmisistä "hyväksyy" uskottomuuden kuulumisen pidempään parisuhteeseen.